Global News Production 1st Edition Lisbeth Clausen

Visit https://ebookultra.com to download the full version and
explore more ebooks or textbooks
Global News Production 1st Edition Lisbeth Clausen
_____ Click the link below to download _____
https://ebookultra.com/download/global-news-production-1st-
edition-lisbeth-clausen/
Explore and download more ebooks or textbooks at ebookultra.com

Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
The International Photojournalism Industry Cultural
Production and the Making and Selling of News Pictures 1st
Edition Jonathan Ilan
https://ebookultra.com/download/the-international-photojournalism-
industry-cultural-production-and-the-making-and-selling-of-news-
pictures-1st-edition-jonathan-ilan/
Global Production Firms Contracts and Trade Structure Pol
Antràs
https://ebookultra.com/download/global-production-firms-contracts-and-
trade-structure-pol-antras/
News and News Sources A Critical Introduction 1st Edition
Paul Manning
https://ebookultra.com/download/news-and-news-sources-a-critical-
introduction-1st-edition-paul-manning/
Niche News The Politics of News Choice 1st Edition Natalie
Jomini Stroud
https://ebookultra.com/download/niche-news-the-politics-of-news-
choice-1st-edition-natalie-jomini-stroud/

Genders in Production Making Workers in Mexico s Global
Factories 1st Edition Leslie Salzinger
https://ebookultra.com/download/genders-in-production-making-workers-
in-mexico-s-global-factories-1st-edition-leslie-salzinger/
Treadmill of Production Injustice and Unsustainability in
the Global Economy 1st Edition Kenneth A. Gould
https://ebookultra.com/download/treadmill-of-production-injustice-and-
unsustainability-in-the-global-economy-1st-edition-kenneth-a-gould/
Central America Structural foundations for regional
financial Integration 1st Edition Jens R. Clausen
https://ebookultra.com/download/central-america-structural-
foundations-for-regional-financial-integration-1st-edition-jens-r-
clausen/
Five Lines of Code How and when to refactor 1st Edition
Christian Clausen
https://ebookultra.com/download/five-lines-of-code-how-and-when-to-
refactor-1st-edition-christian-clausen/
Art Book News Annual volume 4 2008 4th Edition Book News
Inc.
https://ebookultra.com/download/art-book-news-annual-
volume-4-2008-4th-edition-book-news-inc/

Global News Production 1st Edition Lisbeth Clausen
Digital Instant Download
Author(s): Lisbeth Clausen
ISBN(s): 9788763099578, 8763099578
Edition: 1
File Details: PDF, 14.83 MB
Year: 2003
Language: english

Global News Production

Lisbeth Clausen
Global News Production
Copenhagen Business School Press
2003

Global News Production
© Copenhagen Business School Press
Printed in Denmark
1. edition 2003
e-ISBN 978-87-630-9957-8
Distribution:
Scandinavia
DBK, Mimersvej 4
DK-4600 Køge, Denmark
Phone: +45 3269 7788, fax: +45 3269 7789
North America
International Specialized Book Services
920 NE 58th Ave., Suite 300
Portland, OR 97213, USA
Tel +1 800 944 6190
Fax +1 503 280 8832
Email: [email protected]
Rest of the World
Marston Book Services, P.O. Box 269
Abingdon, Oxfordshire, OX14 4YN, UK
Phone: +44 (0) 1235 465500, fax: +44 (0) 1235 465655
E-mail: [email protected]
All rights reserved. No part of this publication may be reproduced or used in any form or by any means -
graphic, electronic or mechanical including photocopying, recording, taping or information storage or retrieval
systems - without permission in writing from Copenhagen Business School Press at www.cbspress.dk

Preface and acknowledgements

I first became interested in studying social processes in international news
communication when I was working with national TV production crews in Japan. As
the manager of the Danish Garden at the International Exposition in Osaka in 1991, I
had the opportunity to participate in numerous TV programs and I became particularly
fascinated with the work processes of the news production crews who under great time
pressure were able to collect information, take pictures, make interviews and present
stories from the Exposition on air as national news that same evening.
As part of the “International News Flow in the 1990s” research project at
Copenhagen University in 1995, I again became interested in studying the production
processes behind news output. Watching and coding hours of international news
programs for statistical purposes made me curious about the production processes. I
wanted to learn more about how international stories are combined through visuals and
texts and I was particularly interested in exploring how foreign correspondents who
work under time pressure are able to communicate complex political and economic
stories to their home audiences. Hence the focus of the study became the
communication strategies and decision-making processes in global news production.
I was a research fellow at Keio University, from May 1996 through November 1997,
and worked for one and a half-year to set up and complete the research project. I made
observation at the Public Service Station NHK and the commercial station TV Asahi
and visited the newsrooms of the commercial stations TBS, FUJI, and NTV. The
observations in the newsrooms and numerous informal interviews with news producers
became the basis for my understanding of their work-processes. The informal
interviews and information gathered through observations were formalised through
tape-recorded interviews towards the end of my stay. The in-depth interviews with
executive managers, producers, anchors, foreign correspondents and scriptwriters
amounted to more than 40 and form the basic material for this book. The research set-up
is described in Appendix Four.

In the following I would like to pay tribute to the many individuals who have
contributed to the set-up and follow-through of this project. Without their professional
and personal help, feedback and inspiration this book would not have been possible.
The book is a rewriting of my Ph. D. Dissertation: The ‘Domestication’ of
International News. A study of Japanese TV Production. In the rewriting I have
incorporated advice from the Ph.D. Assessment Committee members Peter Kjær, Simon
Cottle and Charles Tackney whom I thank for their thorough assessment. An article
which summarises the main findings of the research entitled “Localising the Global.
‘Domestication’ Processes in the Production of International News” is forthcoming in
Media, Culture and Society by Sage Publications.
I thank the Danish Research Council for financing the research and Sam K.
Steffensen for ‘headhunting’ me to the project at the Department of Intercultural
Communication and Management at Copenhagen Business School. I am grateful to my
colleagues and Head of Department, Sven Bislev who provided exceptionally good
working conditions. I thank the administrative staff for their support at all times.
I would like to pay tribute to my academic advisor Stig Hjarvard for the initial
inspiration to do newsroom studies, for helping me tighten up my arguments, and for
involving me in the Global Media Cultures project at Copenhagen University. I thank

Peter Wad for encouragement throughout and Brian Moeran for detailed comments on
early drafts of chapters.
I thank Ito Youichi whose introductions enabled the newsroom studies and
interviews in Japan and who included me in the International News Flow Studies at
Keio University as a Research Fellow. I thank my Keio seminar students and members
of the team for translating and contributing to the initial analyses of the News Flow
material.
I am grateful to Mr. Hattori and Ms. Hara at the NHK Broadcasting Culture Research
Institute for their helpful advice on doing research in Japan and for their valuable
introductions to executive staff at the national broadcast stations and prominent media
personalities. I thank the honorary members of the Japan National Press Club, Asahi
journalist Matsuyama Yukio and specialist on broadcast media, Omori Yukio, for their
insights.
I am indebted to the executive managers of international political news production
who contributed with information about the state of affairs in current news production
in Japan: Bruce Dunning at CBS, Hiramoto Kazuo at TBS, Oto Hiroshi at Fuji TV,
Mayama Yuichi and Morishige Kyousuke at NTV.
At NHK, I am grateful to Ohnuki Yasuo for the initial introduction and support of
the project and Wada Ikuo for granting observation ‘ad libitum’ in the international
newsroom. I also thank the staff from foreign correspondents, editors to scriptwriters for
their participation in interviews and willingness to explain their work during the months
of observation. They include Mr Morohoshi, Mr Wada, Ms Komiyama, Mr Sunohara,
Mr Yanigizawa, Mr Hayashi, Mr Matsudate, Mr Tanaka, Mr Ikeda, Mr Matsuyama, Mr
Tajima, Mr On, Mr Yamamoto, Mr Tsukamoto, Mr Koide, Mr Murada, Mr Tabata and
Mr Maeda (from NHK International Radio).
From TV Asahi, I thank the Chairman, Ito Kunio, for his encouragement. I thank
Suenoby Yoshimasa and Watanabe Kojiro for their full support, for elaborate talks
about news production and for introducing me to anchors, political commentators and
international production staff including Mr Wada, Ms Komiya, Ms Hanamura, Mr Oki,
Mr Nagai, Ms Asamoto, Mr Hayashi, Mr Kawanishi, Mr Watanabe and Mr Zoppetti for
interviews on several occasions.
I thank Chris Paterson for including me in the Ethnographic Production Research
panel at the IAMCR conference in Leipzig in July 1999 and Pamela Shoemaker for her
comments and ideas on this occasion. I thank the Media and Global Culture panel at the
Nordicom Conference in August 1999 for comments on an early draft of the
methodological chapter. And I thank Ellis S. Krauss for his advice while in Japan and
Ingunn Hagen and Nigel Holden for helpful comments on Chapter Three concerning
sense-making and sense-giving in news production. I appreciated the advice of Simon
Cottle on Chapter Two concerning News Production Studies.
I am indebted to the following people for their assistance. Natsuko Holden for
making excellent transcriptions and translations of the Japanese interviews. Her advice
in linguistic matters is also appreciated. Linda Schaberg for her comments on Chapter
Four and Eight concerning gender in News Production and her encouragement of the
project throughout. Maribel Blasco for proof-reading the dissertation. Jesper Jensen for
IT support including audio-visual manoeuvring and conversions from Japanese to
European standards. Mette Mørk for repro-work. Birgit Støvring for library assistance.
And Anne Marie Søderberg and Inger Berg Møller for excellent mentoring.
Finally, I thank my mother for commuting to Tokyo and to Copenhagen to assist our
family, my husband Knud Munk for daily encouragement and continuous support. I kiss

Sofia and Amanda who were born in the process of writing and to whom I owe much
inspiration - and time.

Copenhagen, January 2003.
Lisbeth Clausen

1
Contents

CHAPTER ONE............................................................................................................. 7
‘GLOBAL’ NEWS.......................................................................................................... 7
Introduction .............................................................................................................. 8
Global processes of homogenisation...................................................................... 10
Processes of differentiation .................................................................................... 12
Universal and particular elements in international news communication.............. 12
News ‘Domestication’................................................................................................ 14
International News Flow ........................................................................................ 15
International news agencies.................................................................................... 17
‘Global’ images, transnational formats and local meaning.................................... 18
News in society........................................................................................................... 20
Audiences and ‘global consciousness’ ................................................................... 21
Political actors in news........................................................................................... 22
News personalities.................................................................................................. 23
International news producers as mediators of complex information...................... 24
Framing international news information ................................................................ 25
News broadcasting trends in Denmark and Japan.................................................. 26
News in Japan............................................................................................................. 28
Conclusion.............................................................................................................. 32
Chapter overview.................................................................................................... 33

PART I........................................................................................................................... 37
CHAPTER TWO.......................................................................................................... 37
TRENDS IN WESTERN AND JAPANESE NEWS PRODUCTION..................... 37
‘Classic’ and ‘second wave’ studies in news production ....................................... 38
Bureaucratic routines or cultural practices? ........................................................... 39
Professional objectivity or new(s) epistemologies? ............................................... 43
Hierarchy of access or cultural symbolism?........................................................... 48
The forgotten audience or the imagined audience?................................................ 51
Public knowledge or popular culture?.................................................................... 53
Homogenisation or differentiation?........................................................................ 55
Selection or construction? ...................................................................................... 56
The Strategic Dilemmas in Public Service and Commercial Broadcasting ........... 57
CHAPTER THREE...................................................................................................... 59
MAKING SENSE OF INTERNATIONAL NEWS................................................... 59
Priming and framing in news communication........................................................ 60
An interdisciplinary approach ................................................................................ 60
Related research...................................................................................................... 61
Framing in a cognitive perspective ........................................................................ 63
Cultural imprints on information processing.......................................................... 64
Textual framing .......................................................................................................... 67
Social framing ............................................................................................................ 68

2
Frames and multiple realities.................................................................................. 69
Frames in interaction .............................................................................................. 71
Emerging strategies ................................................................................................ 72
Priming and timing................................................................................................. 73
Frames in emotions and senses............................................................................... 75
A critical note on schema theory............................................................................ 76
Contextual framing..................................................................................................... 76
Text in context........................................................................................................ 79
The ‘domestication’ model..................................................................................... 79
Conclusion.............................................................................................................. 83

PART II.......................................................................................................................... 85
CHAPTER FOUR ........................................................................................................ 85
GLOBAL NEWS OUTPUT IN DENMARK AND JAPAN ..................................... 85
Introduction ............................................................................................................ 86
Framing international events .................................................................................. 88
The UN Conference on Women in Beijing ............................................................ 88
Frames in news communication ................................................................................. 90
Formats................................................................................................................... 91
A Sense of Immediacy............................................................................................ 93
Visual images ......................................................................................................... 94
Visual cutting and coherence.................................................................................. 95
Graphics and subtitles............................................................................................. 97
The framing of UN discourses in Denmark and Japan .............................................. 98
‘We’ and ‘other(s)’............................................................................................... 101
Myths and cultural stereotypes............................................................................. 103
Language import through news............................................................................ 104
Frames for interaction............................................................................................... 105
Broadcast professionals........................................................................................ 108
Conclusion............................................................................................................ 110
CHAPTER FIVE........................................................................................................ 113
THE NATIONAL MEDIA IN A GLOBAL PERSPECTIVE................................ 113
Political and legal influences on strategic management....................................... 114
The political character of the broadcast media..................................................... 114
The political power of television news personalities............................................ 121
The national broadcasters......................................................................................... 122
NHK ..................................................................................................................... 123
TV Asahi .............................................................................................................. 125
TBS....................................................................................................................... 127
FUJI TV................................................................................................................ 128
NTV...................................................................................................................... 128
From public service to market strategies.............................................................. 130
‘News’ and ‘views’ in perspective ....................................................................... 133
Global influence – extra-media factors .................................................................... 134
The Japanese language as a ‘domestication’ tool................................................. 134
International news agencies.................................................................................. 136

3
International focus – return to Asia...................................................................... 139
International news frames since the end of the Cold War.................................... 144
Technological advance and journalistic challenges.................................................. 145
Reporter career patterns........................................................................................ 147
Headhunting ......................................................................................................... 148
Conclusion............................................................................................................ 149
CHAPTER SIX........................................................................................................... 153
PUBLIC SERVICE AND COMMERCIAL ORGANISATIONAL FACTORS.. 153
Introduction .......................................................................................................... 154
Frame ‘ba’ ............................................................................................................ 154
Method.................................................................................................................. 156
I. NHK ...................................................................................................................... 156
International news room practices........................................................................ 158
Individual influence.............................................................................................. 161
NHK style visuals................................................................................................. 163
Traditional, conventional and reliable.................................................................. 164
The incorporated audience ‘mechanism’.............................................................. 165
A summary of NHK’s organisational characteristics........................................... 167
II. TV Asahi.............................................................................................................. 168
Decision-making................................................................................................... 170
News room practices ............................................................................................ 172
Easy to understand, people oriented, anti-establishment...................................... 172
Live, spontaneous broadcast by individuals ......................................................... 175
Sponsor considerations......................................................................................... 177
International news values ..................................................................................... 178
Feature stories....................................................................................................... 181
Communication between Tokyo and overseas staff............................................. 182
Familiarising information through the use of cultural clichés.............................. 183
Skilful ‘domesticators’ ......................................................................................... 184
A summary of TV Asahi’s organisational characteristics.................................... 185
Conclusion............................................................................................................ 187
CHAPTER SEVEN .................................................................................................... 191
PROFESSIONAL STRATEGIES ............................................................................ 191
Introduction .......................................................................................................... 192
I. NHK ...................................................................................................................... 194
Planning the UN Conference on Women ............................................................. 195
A political perspective in mind............................................................................. 196
‘Global’ media discourse...................................................................................... 200
Where and what is news? ..................................................................................... 200
Considerations about audience impact ................................................................. 203
The complexity of political events ....................................................................... 204
Expert knowledge and personal strategies............................................................ 206
Strategies of objectivity and facticity................................................................... 208
A summary of NHK professional strategies......................................................... 210
II. TV Asahi.............................................................................................................. 212
Planning................................................................................................................ 212
Strategy on location.............................................................................................. 214

4
‘Anti-feminist’ strategies...................................................................................... 215
‘Comfort women’ ................................................................................................. 217
‘Womanism’......................................................................................................... 218
Elite actors and professional news criteria ........................................................... 220
Framing the atmosphere on location (ba)............................................................. 221
A summary of TV Asahi professional strategies.................................................. 223
Conclusion............................................................................................................ 225
CHAPTER EIGHT .................................................................................................... 229
THE CULTURALLY INTEGRATIVE CHARACTER OF NATIONAL NEWS
PRODUCTION........................................................................................................... 229
Introduction .......................................................................................................... 230
The communication of complex international information...................................... 235
Framing and priming ............................................................................................ 236
International news frames..................................................................................... 238
Linguistic embeddedness...................................................................................... 239
Visual embeddedness ........................................................................................... 241
Conclusion............................................................................................................ 242

APPENDIX 1: LOCAL APPROPRIAT ION OF 3 ‘GLOBAL’ NEWS................ 245
APPENDIX 2: GLOBAL NEWS VISUALS............................................................ 251
APPENDIX 3: INFORMATION-PROC ESSING MODEL FOR SCHEMA
THEORY..................................................................................................................... 255
APPENDIX 4: FIELDWORK DESCRIPTION...................................................... 256
The set up ............................................................................................................. 256
Newsroom Access ................................................................................................ 258
APPENDIX 5: INTERVIEW GUIDE ...................................................................... 260
APPENDIX 6: INTERVIEW LIST. ......................................................................... 261
APPENDIX 7: GLOBAL NEWS VISUALS............................................................ 263
APPENDIX 8: COMPETING NEW CHANNELS ................................................. 289
REFERENCES ........................................................................................................... 291

5
List of figures

Figure 1: Homogenisation and diversification through international news……...…….13

Figure 2: Six orthodoxies in news room studies………………………………………..39

Figure 3: News criteria.......…………………………………………………………….43

Figure 4: Two Approaches to News Communication: Transmission and Ritual………54

Figure 5: The ‘domestication’ model: Influences on news production strategies……...80

Figure 6: The UN Agenda and Platform for Action…….…………………………...…89

Figure 7: Communication Strategies, Discourses and Actors………………………….91

Figure 8: News formats in Denmark and Japan………………………...………….…..92

Figure 9: A Sense of Immediacy – ‘Live’ reporting…………………..…………….…93

Figure 10: The National TV Stations with Their Newspaper Affiliates…..………......116

Figure 11: International broadcast new presentation styles at the national networks...123

Figure 12: The Japanese National Stations and Their News Paper Affiliates………...138

Figure 13: The hierarchical structure of decision-making at NHK……………..…….157

Figure 14: The hierarchical structure of decision-making at TV-Asahi…………..…..169

Figure 15: News production strategies……..………………………………...…….…188

Figure 16: ‘Domestication strategies’ ………………………………..……………….231

Figure 17: News priority in Denmark and Japan…………………………..………….245

Figure 18: ‘Global’ news in Japan………….……………...…………………………248

Figure 19: ‘Global’ news in Denmark……...………………..………………………..249

Chapter One
‘Global’ news

8
Introduction

Modernisation and cultural globalisation theories almost ritually refer to the
‘globalisation of media’ as an evident factor in the globalisation process (Giddens,
1991b; Robertson, 1992; Beck, 1997; Lash and Urry, 1994).
Paraphrasing Giddens, the sense today of inhabiting one world is in large part a result
of the international scope of media communication. TV news programmes provide a
mosaic of international images. A world information order – an international system of
the production, distribution and consumption of informational goods – has come into
being (Giddens, 1989: 548).
The fact that we are presented with world events and historical handshakes may give
viewers a sense of inhabiting one world. In this way, McLuhan’s vision from the 1960s
of a “global village” has come true. However, the present study argues that while the
communication of news may include homogenising elements global events are also
mediated according to different national, organisational and professional strategies and
McLuhan’s idea of a ‘global village’ in this perspective is more appropriately termed
‘global villages’. The plural form implies that global audiences are increasingly
stratified by media content which is specifically geared towards national interests.
Although we may experience single incidents and world events together with the rest
of the world on some occasions, the common experience is still sporadic and indirect.
As argued by Lash and Urry (1994) in “Economies of Signs and Spaces”, people are
bombarded with cultural artefacts or ‘signifiers’ and increasingly become incapable of
attaching ‘signified’ or meanings to them. In other words, the perception skills and
cognitive capacity of the individual viewer do not develop according to the international
institutions of mass media and politics. Audiences do not regularly receive the same
information, nor do they build up an identical stock of world knowledge. The study in
this respect presents evidence to the statement by Thompson that although images of
certain events may be presented worldwide there is similarly a process in which
“International images are interpreted differently in different social and cultural
contexts” (Thompson, 1995: 11) by news producers and audiences alike. In other words
the ‘homogenisation’ of world audiences through mass media is met with different
‘cultural filters’ or ‘gate-keeping’ mechanisms.
This book is a study of these ‘cultural filters’ and ‘gate-keeping’ mechanisms in
international news production. With specific focus on Japan, it investigates the
strategies national producers use to assign meanings to signs and symbols before they
are disseminated through the broadcasting media. It is written with the notion that there
is no “global” news, as theorised by some media scholars, by demonstrating that
international stories, through production practices, are ‘domesticated’ and geared
towards local audiences for cultural and political reasons (Gurevitch, Levy and Roeh,
1991). ‘Domestication’
1
as elaborated below is understood as a process of framing:

1
To make sure, ‘domestication’ refers to a process of making information fit in a frame of reference for
audiences within nation state boundaries. It is not as a starting point intended to connote an understanding
of the national or nationalism as a political counter measure to globalisation in order to protect cultural
identity as described in the following. “Excessive inflows of information and cultural products from
foreign countries can endanger cultural identity. Every nation, like every individual, has contradictory
desires. They want to learn from and imitate others, but at the same time they want to be different from
others. Just as every individual wants to create and maintain his or her individuality, every nation wants to
create and maintain its cultural identity. Then a sense of cultural identity usually includes the sense of
continuity and pride or self-esteem. Therefore, although no nation would oppose inflows of foreign
cultures and information per se, it would like to keep it under a certain level or under its control” (Ito,

9
recognising, defining, selecting and organising information as news for audiences and
actors in a certain national context.
In order to describe the meeting between global events and national news
broadcasting, I propose to investigate the strategies used by national producers to assign
meaning to international events by analysing the production and presentation of specific
news considered ‘global’ in the “Co-operative Study of Foreign News and International
News Flow in the 1990s”
2
(henceforth referred to as the International News Flow
Study). The events in focus are The Nato invention in Bosnia, the UN Women’s
conference in Beijing and the French Nuclear Tests Mururoa in 1995.
The study is based on interviews with 40 media experts and news producers at the
major Japanese broadcast stations, and newsroom observation mainly at the public
station, NHK, and the commercial station, TV Asahi, in 1997. The interviews include
managers, editors, foreign correspondents, news desk personnel, scriptwriters,
producers and anchorpersons in order to follow the considerations in news production in
its different stages of negotiation from the planning until the finished product. I describe
the strategies and decision-making processes involved in producing the above news.
The factors that influence international news production are studied at four
contextual levels. I explore the global influences of the international news agencies
through business affiliation with Japanese national broadcasters, the national media
environment and extra-media factors, the public service and commercial organisational
factors and, finally, the professional news values and individual expertise of the
journalist that influence his or her considerations in the interactive process of making
international news.
In this chapter, I will describe the international news environment and conditions for
global news mediation. Some media scholars argue that news is ‘global’ and news
information is becoming increasingly homogenised due to the influence by the
international news agencies. I shall return to these below. Many studies however oppose
the homogenisation theory and argue for a differentiated
1
view on global
communication, which involves elements of heterogenisation:
1
Against this backdrop, I
will introduce the notion of ‘domestication’ and argue that news communication may
lead to both homogenisation and diversification of world images. In other words while
it may be true that ‘global images’ are distributes world-wide through ‘transnational
formats’ they are also given local meaning through production practices. I will discuss
the role of international news in society and list the international and domestic actors
and factors that directly or indirectly influence the practices of news producers in the
newsrooms. I will hence argue that the ability to frame is important in the
communication of complex international information. In conclusion, I will present the
challenges in international news production in Japan that are comparable with the
challenges of importance in the dual broadcast systems of Europe.

1990: 441). In this view, the ‘domestication’ process thus may work instinctively or through socialisation
within news workers to protect national identity. Strategies to protect national identity were not apparent
in the Japanese newsrooms. Although audience appeal was the central concern, news producers were
concerned that information mediation should following professional guidelines and less with national
identity protection. ‘Domestication’ thus merely refers to processes of making information
comprehensible to national audiences.
2
The project “Coorporate study of Foreign News and International News Flow in the 1990s” is co-
ordinated by Professor Robert Stevenson of the University of North Carolina and Professor Annabelle
Sreberny-Mohammadi at Leichester University. A description of the project and a list of participants is
available from the project web site: http//sunsite.unc.edu/newsflow/

10
Global processes of homogenisation

The homogenisation of products has been referred to in business studies as Mac
Donaldisation and Cocacolanisation, inferring a homogenisation of consumer goods
world-wide. Similar notions of homogenisation are proposed in ‘global’ news studies.
According to the US media scholar Chris Paterson, the international news agencies
(described below) are largely responsibility for the ‘homogenisation’ of international
news. The causes of this homogenisation or highly standardised television news agency
agenda are due to the following factors: The similarity of extra-media factors that
influence news production at the agencies, the similarity of news production routines
among agencies, and competitive pressure to duplicate coverage by other agencies.
Finally, Paterson argues that a universal focus on standard frames or themes in news
coverage cause a homogenisation of international news. (Paterson, 1998). He describes
the strategies of the news agencies as follows:

The international news agencies go to great length, and take great pride in their
ability, to provide a ‘balanced’, ‘objective’ view of the world in their news feeds.
They generally admit, however, that their news feeds concentrate upon news of
the industrialised world, but insist that the reason is that these countries
established them and (mostly) pay for them. They also historically claim to
provide ‘raw’ pictures and sounds, which enable broadcasters to construct their
own international news stories (Paterson, 1998:84).

According to Paterson, the claim of balance and objectivity has historically served the
agencies in the promotion of their product and their growth. In his view, the national
broadcasters tend to rely too heavily on international news material supplied by the
agencies. Broadcasters, despite evidence to the contrary (Hjarvard, 1995a, Malik,
1992
3
), continue to downplay the significance of the agencies. National broadcasters
argue that the agencies only provide supplementary illustration to stories sometimes
derisively called ‘video wallpaper’, but in reality according to Paterson ‘agency
material often constitutes the bulk of a story, including the ‘spin’ of the story
4
’
(Paterson, 1998: 85. my emphasis).
Against this, the present study found that in more than 3 hours of broadcasting (from
the International News Flow Study see appendix 1) the material used by the national
broadcasters was a mix of their own footage, visuals from the Japanese pool
arrangement and agency material. In most presentations, agency material was edited and
integrated as supplementary illustrations often mixed with on location materials from
their own correspondents. Only two stories by national broadcasters (NHK and TV-
Asahi) relied substantially on agency visuals. One piece of news, concerning the Nato
bombings in Bosnia as an example, (which may be characterised as ‘foreign news

3
Malik, in a news agenda survey, demonstrates a world-wide congruence in international television
coverage and warns that the power of the exchange systems and the TV news agencies is much greater
than the public really feel or know. (1992:37-41).
4
Paterson’s analysis of the Finnish State Broadcaster, YLE, shows that most of YLE’s 2 minute and 26
second story about the rioting in Tahiti (News Flow material from 7
th
of September 1995) contains
footage from Reuters Television. Large proportions of the story, including fully 30 second’s worth at the
start, is the edited visual text provided by Reuters. YLE is allowing the news agency to tell the story in its
own edit of its own pictures, rather than extensively re-editing agency material or adding images from
other sources. The YLE narrative is therefore substantially dictated by the visual text created by Reuters.

11
abroad as compared to foreign news at home) came close to being ‘global’ as much
agency material was used. However, it was covered by the public service station and the
commercial station on separate days as very short ‘straight’ news (See appendix 1) with
differing visual material and story angles.
5
Another event (the second day of the UN
Women’s conference) featured the speech by Hillary R. Clinton, which was televised
world-wide (see appendix 2 for visuals in Danish and Japanese coverage). Similar
visuals were used extensively,
6
however, the stories were reported within a national
framework of reference.
‘Global’ news stories according to Paterson may be defined as consisting of agency
material as well as the agency ‘spin’ on stories. This direct use of agency material was
not apparent in the Japanese news stories and the homogenisation effect therefore was
not evident.
Many new commercial stations around the world have been designed from the outset
to rely heavily on the agencies (see Helland, 1993). And some public service stations
may use agency material extensively for financial reasons. However, in the Japanese
case, the set up for international news production with correspondents and stringers
world wide is elaborate, which enhances the possibility of covering events with
Japanese held cameras and thus ‘domesticating’ news events.
It deserves mention that the international news agencies as information ‘wholesalers’
and ‘agents of globalisation’ as referred to by Paterson did have considerable influence
on agenda setting in Japan. Three big agencies were thriving in the free-market system,
namely AFP (France), AP (APTV, US) and Reuters (Reuters Television, USA) (Oliver
Boyd-Barrett 1998: 16). These agencies were used frequently by Japanese national
broadcasters (during the research period in 1997) as described in the empirical chapters.

5
Related to Keesing’s Record of World Events, in which Bosnia Herzegovina ranked first in September
1995, this news received little coverage in Japan (2.6). The newsworthy countries of Spain, Colombia,
India and Taiwan were nearly invisible in Japan’s news coverage, as was Europe (1%). Countries that
were found less newsworthy in the comprehensive Keesing’s “universe of events” namely Southeast Asia
and East Asia, were found newsworthy in Japan. (Cooper-Chen, 1998a). The findings of Cooper in earlier
comparative studies (1992) likewise show a different mix in foreign news coverage.
6
It is not possible to determine whether these visuals are agency, pool arrangement or own pictures.

12
Processes of differentiation
7

Volkmer (1999) in a study of CNN International, CNNI (The Turner Broadcasting
System, Inc), argues for a more differentiated view in studies of globalisation processes
in order to reveal new and specific structures. In her study, she finds that audio-visual
communication strategies tend not to ‘homogenise’ the globe but work with strategies
of diversification. As one example, the global market is segmented into markets for
continental and regional programmes by exercising differentiated models of global
journalism and of global market strategies The global operations are diversified in other
economically effective ways such as time-slot placement of ‘carrier’ programmes,
which are re-broadcast on national channels, and special-interest programmes. Finally,
there is a strategy to produce news programs and engagement in news patterns of
international co-operation. MTV likewise employs strategies of diversification.
Euronews, a five-language satellite-transmitted news channel begun in 1994 available to
millions, has on a smaller scale, had problems with unified news programs because of
the different languages and political agendas of the European countries.
Supporting the notion of diversification, Parker in ‘The Myth of Global News’
(1994) points to the difficulties of one-world broadcasting in a multinational,
multicultural political scene and argues against the notion of ‘global’ news.

Universal and particular elements in international news communication

Against the above, the present project views globalisation through news communication
as a dialectic process including elements that may lead to both homogenisation and
differentiation. The aim of the project is to explore and exemplify these processes.
It is also assumed that media play a major role in the global mediation of concepts
and visual impressions and further that news increases the awareness and
interconnectedness of social and political information across borders. In this sense,
consciousness precedes the experienced and lived lives of most people or ‘global
audiences’, which supports the notion of Giddens (1991: 187) that ‘Although everyone
lives a local life, phenomenological worlds for the most part are truly global’. The
present project is concerned with the phenomenological world or ‘global consciousness’
(Robertson, 1992), affected by the proliferation of visuals and concepts through
international news. In other words, the increased availability and penetration of media
and access to information interconnect countries not only economically and politically

7
A third tenet in the theorisation of globalisation processes (of which the first two are homogenisation
and heterogenisation) is that of ‘hybridisation’, which according to Friedman (1994), is the cultural
corollary of economic globalisation. Friedman questions whether there is more mixing of cultures today
than earlier and, if so, he suggests that it may have to do with a particular reading of the world situation
by sophisticated ‘cosmopolitans’. ‘Hybridisation’ he argues is an attempt to define the cultural state of the
world by upper and middle class Westerners who are consumers of cultural objects and images.
Intellectuals from these groups engage in the rhetoric of the flowing and mixing of culture, something
which, according to Friedman, is only surprising if one expected to find a prior ordered and highly
classified world. The problem is that cultural products may well seem mixed to outsiders, but if one looks
closely there may be little evidence of cultural hybridisation in the activities and discourses of actual
groups of people. In the view of Friedman, it is merely a trivial truism to state that cultures are hybrid
and mixed, which then denies operational significance to the term ‘hybridisation’. Rather, according to
Friedman, we need to focus on how cultures are experienced. The latter inspires the present project. From
the perspective of the national news producers, international news was not perceived as hybrid forms.
International news was not compared to CNN international news. Rather it was perceived as Japanese
international news.

Other documents randomly have
different content

vastauksia hän kykeni antamaan isänsä kysymyksiin. Siten istuivat
isä ja poika melkein vaitonaisina vierekkäin, kylmä juonikkuus ja
tulinen intohimo. Molemmat olivat tällä matkalla saavuttaneet sen
päämäärän, jota heidän sydämensä olivat niin kauan himoinneet —
isä kiinnitysoikeuden tuohon kauniiseen maatilaan, poika seikkailun,
joka antoi hänen elämällensä uuden sisällyksen.
Vapaaherran tilalla uusi tehdasrakennus yleni hyvin hitaasti
korkeuteen, Ehrenthalin rahakaapissa täyttyi vapaaherran korulipas
nopeasti hänen velkakirjoistaan ja uudesta hypoteekkikirjasta, ja sillä
aikaa kuin Bernhardin raihnas ruumis kauan kitui kylmän kylvyn
jalkavammoja, ui hänen sielunsa mielikuvituksen makeilla aalloilla.
10.
Eräänä iltapäivänä kirjeenkantaja toi konttoriin Finkin nimelle
osotetun ja mustalla sinetillä varustetun kirjeen. Fink avasi sen ja
lähti ääneti huoneeseensa. Kun häntä ei kuulunut palaavaksi, kiiruhti
Anton huolestuneena hänen luokseen. Hän tapasi ystävänsä
istumassa sohvassa, pää käsiin painuneena.
"Oletko saanut surullisia tietoja?" kysyi Anton.
"Setäni on kuollut", Fink vastasi. "Hän, ehkäpä New Yorkin
Wallstreetin [tärkein liike-elämän katu New Yorkissa, jonka varrella
ovat useimmat pankit, rahamiesten konttorit ja pörssilaitokset]
rikkain mies, lensi eräällä liikematkalla ilmaan muutaman Missisippi-
laivan höyrykoneen mukana kattilan räjähtäessä. Hän oli
taipumattoman jäykkä mies, mutta minulle hän osoitti omalla
tavallaan paljon hyvyyttä, ja typerän nulikan tavoin maksoin sen
kiittämättömyydellä. Tämä ajatus tekee minulle hänen kuolemansa

katkeraksi. Sitäpaitsi tuo tosiasia vaikuttaa määräävästi
tulevaisuuteenikin."
"Pitääkö sinun lähteä pois meiltä?" kysyi Anton peljästyneenä.
"Huomenna lähden matkoihini. Isäni on nimitetty vainajan
pääperilliseksi; minulle tämä on määrännyt länsivaltioissa sijaitsevat
maa-alueensa. Setäni oli suuri maakeinottelija, ja siellä odottaa
minua vaikeat ja sekavat asiat, joita minun on koetettava järjestää.
Senvuoksi isäni tahtoo, että lähtisin niin joutuin kuin mahdollista
New Yorkiin, ja itsekin huomaan, että perillisen persoonallinen
läsnäolo on siellä tarpeen. Isäni on yht'äkkiä ruvennut suuresti
luottamaan minun huolellisuuteeni ja liikemiestaitooni. Luehan itse
hänen kirjeensä."
Anton epäröi ottaa kirjettä vastaan. "Lue sinä vain, Anton", sanoi
Fink alakuloisesti hymyillen, "meidän perheessämme eivät isä ja
poika kirjoittele toisilleen mitään helliä salaisuuksia." Anton katsahti
kirjeeseen ja sattui lukemaan seuraavan kohdan: "Ne oivalliset
todistukset, jotka herra Schröter on antanut sinun käytännöllisestä
kyvystäsi ja sinun tarkkanäköisyydestäsi liikeasioissa, antavat minulle
aihetta pyytää, että itse lähtisit sinne. Siinä tapauksessa antaisin
mukaan avuksesi herra Westlockin meidän liikkeestämme."
Anton laski vaieten kirjeen pöydälle, ja Fink kysyi: "Mitäs sanot
kiitoksesta, jota isäntämme jakelee minulle niin anteliaasti? Kuten
tiedät, on minulla jonkin verran syytä uskoa, etten ole erityisesti
hänen suosiossaan."
"Ja sittekin pidän kiitosta ansaittuna ja hänen arvosteluaan
oikeana", vastasi Anton.

"Yhdentekevää, mistä syystä se on annettu", sanoi Fink; "joka
tapauksessa se ratkaisee minun kohtaloni. Minusta tulee nyt
maanomistaja meren tuolla puolen, jollaiseksi olen kauan
halunnutkin päästä. — Ja meidänkin täytyy nyt erota, rakas Anton",
hän jatkoi ja ojensi ystävälle kätensä. "En luullut, että se näin pian
tulisi kysymykseen. Mutta vielä me näemmekin jälleen toisemme."
"Ehkäpä", virkkoi Anton surullisesti ja puristi lujasti nuoren
perillisen kättä. "Mutta lähdehän nyt herra Schröterin puheille,
hänellä on ensimmäisenä oikeus saada tietää, että sinä eroat
paristamme."
"Hän tietää sen jo, sillä hänkin sai kirjeen isältäni."
"Sitä enemmän hän odottaa, että käyt puhumaan hänen
kanssaan."
"Oikeassa olet, lähtekäämme siis!"
Anton kiirehti työpaikalleen, ja Fink kävi peräkonttorin takana
olevaan johtajan pieneen huoneeseen. Kauppias astui vakavana
häntä vastaan, ja ilmaistuaan arvokkaalla tavalla osanottonsa hän
sanoi: "Itsestään on selvää, että tästä hetkestä alkaen teidän
sopimuksenne liikkeeni kanssa on purkautunut; niinä päivinä, joina
vielä viivytte täällä, pyydän teitä pitämään itseänne taloni vieraana,
jolle olen hyvin kiitollinen hänen edellisestä toiminnastaan minun
palveluksessani, Painakaa puuta, herra von Fink, ja puhelkaamme
levollisesti, voinko ehkä vielä olla teille joksikin avuksi."
Fink vastasi sohvankulmasta yhtä kohteliaaseen sävyyn: "Isäni
minun tulevaisuudestani antamat määräykset käyvät, niin hyvin
yhteen minun omien tulevaisuudentoiveideni kanssa, että minun on

lausuttava kiitokseni teidän myötävaikutuksestanne asiassa. Teidän
minusta antamanne arvostelu on ollut edullisempi kuin mitä
monenkin seikan perusteella olen voinut odottaa. Jos te todella olitte
niin tyytyväinen minuun, niin minua ilahduttaisi kuulla se teidän
omasta suustanne."
"En ollut vallan, herra von Fink", vastasi kauppias tyynesti. "Te ette
ole ollut täällä oikealla paikallanne. Se ei kuitenkaan saanut estää
minua arvostelemasta, että teillä on erinomainen kyky toisenlaiseen,
paljon suurisuuntaisempaan toimintaan. Te osaatte mainiosti
määräillä ja taivuttaa toisia ihmisiä tahtoanne tottelemaan, ja teillä
on tavaton tahdonvoima ja toimintatarmo. Sellaiselle luonteelle ei
konttoripulpetti ole oikea paikka."
Fink kumarsi. "Siitä huolimatta minun velvollisuuteni olisi ollut
hoitaa kunnolla sekin paikka; tunnustan itse, etten sitä ole aina
tehnyt."
"Te tulitte tänne tottumattomana säännölliseen työhön, mutta
viime kuukausien aikana teitä ei olisi paljonkaan erottanut
tavallisesta konttoristista. Senvuoksi, ja koska olen vakuutettu, että
te luonteenne mukaisesti ette niin hyvin sovellu kauppiaaksi kuin
tehtailijaksi, olen isällenne antanut teistä sellaisen lausunnon kuin
annoin."
"Arveletteko todellakin minun ominaisuuksieni perusteella, että
sopisin paraiten tehtailijaksi?" kysyi Fink ja kiitti kumartaen
kauppiaan hyvästä ajatuksesta.
"Sen sanan laajimmassa merkityksessä", vastasi herra Schröter.
"Kaikenlainen toiminta, joka luo uusia arvoja, on viimekädessä
tehtailijan toimintaa; sitä pidetään kaikkialla maailmassa tavallaan

ylimyksellisenä. Meidän kauppiaitten asiana on saattaa nuo arvot
kansanomaisiksi."
"Siinä mielessä yhdyn kernaasti teidän käsitykseenne", vastasi Fink
ja nousi paikaltaan.
"Teidän lähtönne tulee olemaan suuri tappio eräälle
ystävällemme", sanoi kauppias, saattaessaan perillistä ovelle.
Fink pysähtyi ja sanoi sukkelasti: "Antakaa hänen lähteä minun
kanssani Amerikkaan. Hänessä on miestä luomaan siellä onnensa."
"Oletteko jo puhellut hänen itsensä kanssa tästä asiasta?" kysyi
kauppias.
"En."
"Sittenpä en tahdo salata teiltä epäröintiäni. Wohlfart on nuori, ja
vaatimaton ja säännöllinen toiminta sisämaankaupan alalla tuntuu
minusta olevan tarpeen vielä monien vuosien mittaan hänen
luonteensa kehitykselle. Muutenhan te tiedätte, ettei minulla ole
vähäisintäkään oikeutta vaikuttaa millään tapaa hänen vapaaseen
päätökseensä. En häntä mielelläni menettäisi; mutta jos hän on itse
vakuutettu siitä, että hän teidän läheisyydessänne ollen luo
nopeammin onnensa, niin en tahdo asettua sitä vastustamaan."
"Sallitteko minun hetikohta kysyä häneltä itseltään?" pyysi Fink.
Hän huusi Antonin johtajan konttoriin ja sanoi hänelle: "Anton,
minä olen pyytänyt herra Schröteriä laskemaan sinut minun
mukaani. Minulle olisi erittäin tärkeätä saada sinut kanssani;
tiedäthän, että olen kiintynyt sinuun, yhdessä me pääsisimme noissa
uusissa oloissa kelpo lailla eteenpäin, ja itse saat määrätä ehtosi,

joiden perusteella lähdet kanssani. Herra Schröter myöntää sinulle
vapaan päättämisoikeuden."
Anton seisoi ymmällään ja mietiskellen; nuo yht'äkkiä hänen
eteensä purkautuvat tulevaisuudenkuvat näyttivät hyvin hymyileviltä;
mutta hän tyyntyi nopeasti, katsahti johtajaan ja kysyi tältä:
"Oletteko tekin sitä mieltä, että teen hyvin jos lähden?"
"En aivan, rakas Wohlfart", vastasi kauppias vakavasti. "Sitten jään
tänne", päätti Anton miehekkäästi. "Älä suutu minuun, etten seuraa
sinua; minä olen orpo, eikä minulla ole muuta kotia kuin tämä talo ja
tämä kauppaliike. Minä tahdon, jos herra Schröter tahtoo pitää
minut, pysyäkin hänen luonaan."
Näistä sanoista miltei liikutettuna kauppias lausui: "Mutta
ajatelkaahan myöskin, että te näin päättäessänne luovutte paljosta.
Minun konttorissani teistä ei voi tulla rikasta miestä ettekä opi
tuntemaan elämää sen suurissa piirteissä ja mitoissa; meidän
liikkeemme toiminta on rajoitettu, ja saattaa tulla aika, jolloin tuo
rajoitus teistä tuntuu kiusalliselta. Kaiken, mikä luo teille itsenäisen
tulevaisuuden, varallisuutta ja vaikutusvaltaisia tuttavuuksia, te
kykenette meren takana saavuttamaan helpommin kuin minun
luokseni jääden."
"Hyvä isäni sanoi minulle usein: pysy omassa maassasi ja elätä
itseäsi rehellisesti. Minä tahdon elää hänen sanojensa mukaisesti",
Anton vastasi, ja hänen äänensä värisi mielenliikutuksesta.
"Hän on ja pysyy poroporvarina", huudahti Fink jonkinlaisella
epätoivon väreellä.

"Minusta tuollainen porvarimieli on sangen kunnioitettava perustus
miehen onnelle", sanoi kauppias, ja sillä oli asia ratkaistu.
Fink ei puhellut esityksestään sen pitemmältä, ja Anton koetti
kaikenlaisilla pienillä huomaavaisuuksilla osottaa eroavalle
ystävälleen, kuinka rakas tämä hänelle oli ja kuinka haikeaksi ero
hänelle itselleen kävi.
Illalla Fink sanoi Antonille: "Kuulehan, poikaseni, minulla olisi halu
ottaa vaimo täältä mukaani meren taakse."
Kauhistuneena Anton katseli ystävätään, ja koettaen sitten salata
mielenjärkytystään itseltään ja tältä hän kysyi väkinäisen leikillisesti:
"Mitä, aiotko kosia neiti von Baldereckia…"
"Ei sinne päinkään", huudahti Fink hilpeästi; "mitä minä tekisin
vaimolla, jolla ei olisi muita ajatuksia kuin huvitella miehensä
rahoilla?"
"Ketä sinä sitten ajattelet? Ethän vain aio kosia tämän talon tätiä?"
"En, kallis aarteeni, vaan tämän talon neitiä."
"Älä Herran nimessä", huudahti Anton ja kavahti säikähtyneenä
pystyyn, "siitäpä tulisi kaunis juttu."
"Eikä tulekaan", vastasi Fink kylmäverisesti; "joko hän ottaa minut,
ja silloin tulee minusta järkevä mies, tahi hän on ottamatta, ja silloin
lähden täältä ilman vaimoa."
"Ilman vaimoa sinä saatkin lähteä", huudahti Anton. "Oletko
koskaan ennen ajatellut neiti Sabinea puolisoksesi?"

"Joskus kyllä", sanoi Fink, "tänä vuonna varsin useinkin. Hän on
mitä oivallisin talonemäntä ja hänellä on jaloin ja epäitsekkäin sydän
koko maailmassa."
Anton katseli hämmästyneenä ystäväänsä. Ei koskaan ollut Fink
edes viittaillutkaan, että Sabine merkitsi hänelle enempää kuin muut
hänen tuntemansa naiset. "Mutta ethän ole siitä minulle hiiskahtanut
sanallakaan?"
"Oletko sinä kertonut minulle tunteistasi erästä toista neitosta
kohtaan?" kysyi Fink nauraen. Anton punastui ja vaikeni.
"Uskon kyllä, että hän voi sietää minua", jatkoi Fink, "mutta
lähteekö hän kanssani, sitä en tiedä. Mutta senkin saamme heti
tietää, minä lähden nyt alas kysymään häneltä."
Anton juoksi ystävänsä ja oven väliin. "Vielä kerran rukoilen sinua,
että miettisit tarkoin mitä aiot tehdä."
"Mitä siinä on miettimistä, sinä hölmö", nauroi Fink, mutta hänen
liikkeensä ja eleensä olivat tavattoman hätiköiviä.
"Rakastatko sitten todellakin neiti Sabinea?" Anton kysyi.
"Taaskin poroporvarillinen kysymys", vastasi Fink.
"Mutta olkoon menneeksi, minä rakastan häntä!"
"Ja sinä tahdot ottaa hänet mukaasi sinne uutisasumuksiin ja
villeihin aarniometsiin?"
"Juuri senvuoksi tahdonkin hänet naida. Hänestä tulee uljas ja
väkevä vaimo, joka antaa koko elämälleni vakavuutta ja aateluutta.

Hän ei ole erikoisen rakastettava, ainakaan ei ole niin helppo
haastella hänen kanssaan kuin monien toisten naisten; mutta kun
otan itselleni vaimon, niin tarvitsen sellaisen, joka on minua
etevämpi, ja usko minua, mustatukka on siksi juuri omiaan! Mutta
päästä nyt minusta irti, minun täytyy saada tietää mikä minua
odottaa."
"Puhu kuitenkin ensin johtajan kanssa", huusi Anton kiirehtijän
jälkeen.
"Ensin neidin itsensä kanssa", sanoi Fink ja juoksi portaita alas.
Anton jäi kävelemään kädet ristissä edestakaisin. Finkin ylistykset
neiti Sabinen ominaisuuksista olivat joka suhteessa paikkansapitävät,
sen Anton tunsi elävästi; hän tiesi myöskin, että talon neiti oli
sydämellisesti kiintynyt Finkiin, mutta hän aavisti samalla, että tälle
nousi tuntemattomia vaikeuksia vastaan. Ja tuo Finkin kiire, tuo
hänen silmitön, ajattelematon hoppunsa oli Antonista epämieluinen,
miltei kamala, se oli ristiriidassa hänen oman luontonsa kanssa. Ja
vielä eräs toinenkin seikka pahoitti hänen mieltään. Fink oli puhunut
ainoastaan itsestään;, oliko hän sitten myöskin ajatellut Sabinen
onnea, oliko hän tullut miettineeksi, mitä taisteluja tälle maksaisi
luopua rakastetun veljen viereltä, erota synnyinmaastaan ja uskaltaa
lähteä vieraan kanssa ehkäpä perin villin elämän keskeen? Anton oli
kyllä vakuutettu siitä, että Finkissä oli miestä sirottamaan kaikki
uuden maailman kukkaset lemmittynsä jalkoihin, mutta hän oli
myöskin rauhaton luonne, alati touhukas — oliko hänessä miestä
myöskin aina säälimään saksalaisen vaimonsa tunteita?
Tahtomattaan Anton ajatuksissaan asettui ystäväänsä vastaan;
hänestä tuntui, että Sabine ei saisi lähteä pois tästä talosta, tästä
liikkeestä; hänestä tuntui kammottavalta se tyhjyys, mikä kaikkialla

ilmenisi neidin poistuttua päivällispöydästä, taloudenpidosta ja ennen
kaikkea veljensä elämästä. Levottomana ja murheellisena Anton
astuskeli edelleen kamarinsa lattialla; hämärä tuli, vastapäätä
olevista akkunoista lankesi valjuja valojuovia hänen huoneeseensa,
eikä Finkiä vain kuulunut palaavaksi.
* * * * *
Sabinelle oli ilmoitettu Finkin tulosta. Neiti astui hänelle kerkeästi
vastaan, ja hänen poskensa punoittivat kun hän sanoi: "Veljeni on
sanonut, että teidän täytyy lähteä meidän luotamme."
Syvästi liikutettuna Fink vastasi: "Niin, minun täytyy, mutta en voi
enkä saa erota, teistä puhumatta suutani puhtaaksi. Minä tulin tänne
ilman vähintäkään halua hiljaiseen elämään, jollaiseen hajanainen
henkeni ei ollut tottunut; mutta täällä olen oppinut tuntemaan
saksalaisen kodin harrasta onnea. Teitä, neitini, olen aina
kunnioittanut tämän talon hyvänä hengettärenä. Te olette tosin
kohta tänne saapumiseni jälkeen koettanut pitää minua matkan
päässä itsestänne, ja se on minua monesti surettanut. Tulen nyt
sanomaan teille, kuinka usein minun katseeni ja sieluni on riippunut
teissä kiinni; minä tunnen, että elämäni voisi tulla onnelliseksi, jos
alati saisin kuulla teidän ääntänne ja jos teidän henkenne seuraisi
minua tulevaisilla teilläni." Sabine kävi hyvin kalpeaksi, ja hän
vetäytyi takaperin. "Älkää jatkako enää, herra von Fink", pyysi hän
rukoilevasti ja teki itsetiedottomasti torjuvan eleen.
"Sallikaa minun purkaa sydämeni", jatkoi Fink nopeasti; "minä
pitäisin korkeimpana onnenani, jos voisin lähteä vakuutettuna siitä,
että minäkin olen löytänyt armon teidän silmäinne edessä. En ole
siksi röyhkeä, että pyytäisin teitä nyt seuraamaan minua

epävarmoihin oloihin, mutta antakaa minulle ainakin toivo, että saan
vuoden perästä palata pyytämään teitä vaimokseni."
"Älkää palatko", sanoi Sabine liikahtamattomana kuin kuvapatsas
ja tuskin kuuluvalla äänellä. "Minä rukoilen teitä, että lopetatte
tämän keskustelun."
Hänen kätensä tarrautui kuin suonenvedon kouristuksessa
lähimmän tuolin selkänojaan; sen avulla hän pysyi pystyssä, ilman
veripisaraakaan poskillaan, ja katseli pyytelijää kyyneltensä läpi niin
hellästi ja samalla tuskallisesti, että tuo hurja mies suli kokonaan ja
aivan unhottaen kosintansa pyrki vain rauhoittamaan häntä.
"Olen kovin pahoillani, että olen niin kovin säikähdyttänyt teitä",
hän sanoi; "antakaa minulle anteeksi, Sabine."
"Menkää", pyysi Sabine rukoilevasti, yhäti yhtä liikkumattomana.
"Älkää ainakaan antako minun lähteä ilman lohdullista sanaa,
antakaa toki edes jonkinlainen vastaus; tuskallisinkin tieto on
parempi kuin tämä vaikeneminen."
"Kuulkaa siis", sanoi Sabine luonnottoman levollisesti, vaikka
hänen povensa kohoili ankarasti ja tuolista pitelevä kätensä vapisi.
"Minä olen teistä pitänyt jo tulopäivästänne alkaen; lapsellisena
tyttönä kuuntelin ihastuksella teidän äänenne sointia ja kaikkea mitä
teidän suunne osasi niin viehättävästi kertoilla. Mutta minä olen
taistellut tuota tunnetta vastaan ja voittanut sen. Minä olen voittanut
sen", hän toisti. "Minä en saa kuulua teille, sillä se olisi
onnettomuudekseni."
"Minkä vuoksi?" kysyi Fink vilpittömän epätoivon sävyllä.

"Älkää sitä kysykö", sanoi Sabine tuskin kuuluvasti. "Minun täytyy
kuulla tuomioni teidän omasta suustanne" Fink huudahti.
"Te olette leikitellyt omalla ja toisten hengellä ja elämällä; te
tulette aina toimimaan säälimättömästi tarkoitusperienne hyväksi. Te
tulette suorittamaan suuria ja jaloja tekoja, sen uskon; mutta ihmiset
eivät niiden rinnalla merkitse teille mitään. Minä en voi sietää
sellaista luonnetta. Te olisitte hyvä minulle, sen uskon mielelläni,
säälisitte minua minkä vain voisitte; mutta teidän olisi aina pakko
sääliä minua, ja se tulisi teille taakaksi; ja minä, minä olisin yksinäni
vieraassa maassa ja vierasten ihmisten joukossa. — Minä olen
ventomielinen, olen hemmoiteltu, sadoin säikein olen sidottu tämän
talon perinnäistapoihin, talouden pieniin velvollisuuksiin ja veljeni
elämään."
Fink katseli synkästi eteensä. "Te rankaisette minua tänä hetkenä
ankarasti kaikesta siitä, mikä minussa on vuosien mittaan
pahoittanut mieltänne."
"Ei", huudahti Sabine ja kurotti kätensä häntä kohti, "ei niin,
ystäväni! Jos oli hetkiä, jolloin te tuotitte minulle tuskaa, niin oli yhtä
paljon toisiakin aikoja, jolloin ihaillen silmäsin teihin. Ja katsokaas,
tämä se juuri pitää meidät erillään toisistamme. Minä en voi koskaan
pysyä levollisena teidän läheisyydessänne, aina tunnen viskautuvani
tunteesta toiseen, pelokkaasta arkuudesta voimakkaaseen riemuun.
Minä tunnen itseni epävarmaksi teidän edessänne, ja tuo
epävarmuus jatkuisi ikuisesti. Minun täytyisi salata tämä taistelu
sydämeeni, mutta sitä tuntisin repivästi silloinkin, kun kaikella
tunteitteni hehkulla tahtoisin kiintyä teihin. Ja sen te huomaisitte ja
vihastuisitte minulle sentakia." Hän ojensi uudelleen pienen kätensä,
Fink tarttui siihen syvään kumartaen ja suuteli sitä.

"Siunausta toivotan teidän tulevaisuudellenne", sanoi Sabine,
vapisten koko ruumiissaan. "Jos on ollut hetkiä, jolloin tunsitte
olonne mieluiseksi meidän keskuudessamme, niin muistelkaa meitä
vieraalla maalla ollessanne. Jos olette löytänyt tässä saksalaisessa
porvaristalossa ja veljeni toiminnassa jotakin, jota voitte kunnioittaa,
niin muistelkaa sitä muukalaisten joukossa ollessanne. Siinä
suurenmoisessa elämässä, joka teitä odottaa, kaikissa mahtavissa
kiusauksissa ja hurjissa taisteluissanne älkää koskaan halveksiko
meidän elämän- ja ajattelutapaamme!" Hän piti oikeaa, kättään
nuoren miehen pään päällä kuin äiti, joka siunaa eroavaa
lemmikkiään.
Fink piteli yhä hänen kättään. Molemmat katselivat äänettöminä
toisiansa silmiin, molempain posket olivat kalvenneet. Vihdoin Fink
huudahti, sointuvassa äänessään syvän tunteen värähdys: "Jääkää
hyvästi!"
"Jääkää hyvästi!" sanoi tyttökin hiljaa, niin hiljaa, että Fink sitä
tuskin erotti. Sitten mies astui vitkalleen kynnyksen yli, tytön
katsoessa värähtämättä hänen jälkeensä, niinkuin poistuvaa
henkinäkyä katsellaan. —
Kun kauppias liikeajan päätyttyä saapui sisarensa luo lennähti
Sabine häntä vastaan, puristautui lujasti kiinni häneen ja painoi
päänsä hänen rinnalleen. "Mikä sinulla on, tyttöseni?" kysyi veli
huolestuneena ja silitteli hiuksia hänen kostealta otsaltaan.
"Fink oli puheillani", huudahti Sabine kohottaen päätänsä.
"Mistä te puhelitte? Kosiko hän sinua? Eihän hän vain ollut
epäkohtelias?" kysyi kauppias leikillisesti.

"Hän kosi minua", sanoi Sabine.
Kauppias peräytyi peljästyneenä askeleen. "Entä sinä, siskoni?"
"Minä tein, mitä sinä minulta voit odottaakin; en tule häntä
näkemään enää koskaan." Ja silloin valahtivat vuolaat kyyneleet
hänen silmistään, hän tarttui veljensä käteen ja suuteli sitä. "Älä
suutu kun minä itken; olen vielä järkytetty, mutta se menee kohta
ohi."
"Armas sisareni, rakas, rakas Sabine!" huudahti kauppias ja syleili
itkevän tytön kumaraista vartta, "en tahdo uskoakaan, että sinä
ajattelit minua hyljätessäsi tuon rikkaan perillisen."
"Minä ajattelin sinua ja sinun uhrautuvaa, velvollisuudentuntoista
elämääsi, ja silloin hänen loistava olemuksensa kadotti kaikki ne
kauniit värit, jotka muuten olisin siinä nähnyt."
"Sabine, sinä uhrauduit siis minun hyväkseni!" huudahti veli
peljästyen.
"Ei, Traugott; jos siinä oli jotain uhria, niin kannoin sen tämän
talon muistolle, jonka katon alla olen sinun turvassasi kasvanut
lapsesta naiseksi, ja hyväin vanhempaimme muistolle, joiden siunaus
säilyy vaatimattoman elämämme yllä."
* * * * *
Oli jo myöhä, kun Fink palasi Antonin huoneeseen. Hän näytti
hyvin kiihoittuneelta, viskasi hattunsa pöydälle, kävi istumaan
sohvaan ja sanoi ystävälleen: "Annappa sikari suun avaukseksi."
Päätään pudistellen Anton kantoi laatikon pöytään ja kysyi:

"No, mitä kuuluu?"
"Häitä ei ainakaan", vastasi Fink kylmästi. "Tyttö todisteli, että
minä olen suuri heittiö ja kaikkea muuta kuin sopiva mies siivolle
tytölle. Sitten hän kävi jälleen ylen tunteelliseksi, vakuutti minulle
harrasta kunnioitustaan, leikkasi varjokuvan koko minun
olemuksestani ja antoi minun laputtaa. Mutta piru minut periköön",
— hän kavahti pystyyn ja heitti sikarinsa nurkkaan — "jollei hän ole
paras sielu, mikä ikinä on alushameissa saarnannut hyvettä syntiselle
miesparalle! Hänellä on vain se ainoa vika, ettei hän tahdo ruveta
vaimokseni; ja loppujen lopuksi hän on siinäkin aivan oikeassa."
Ystävän kiivaus teki Antonin huolestuneeksi. "Mutta missä olet
viipynyt näin kauan, ja mistä sinä nyt tulet?"
"En vain viinituvasta, niinkuin viisaudessasi tunnut päättelevän.
Kun mies saa rukkaset, niin on hänellä kai oikeus olla pari tuntia
kallella kypärin; minä tein samaa kuin jokainen olisi niin surullisessa
tapauksessa tehnyt, juoksentelin ympärinsä ja pidin filosoofisia
itsepuheluja. Purin vihaani maailmaa vastaan, s.o. itseäni ja
mustatukkaa vastaan, kunnes vihdoin jäin seisomaan kirjavan lyhdyn
eteen ja ostin kaupus-akalta nämä sitruunat." Näin sanoen hän otti
muutamia hedelmiä taskustaan ja pani ne pöydälle. — "Mutta nyt,
poikaseni, menneisyyden kanssa olen tehnyt lopputilin,
pakinoikaamme nyt vähän tulevaisuudestakin; tämähän on viimeinen
ilta, jonka vietämme kahdenkesken, ja silloin älköön mikään pilvi
sumentako sielujamme. Laitappa minulle lasi totia ja puserra näistä
paksuista ukkosista mehua sekaan. Sitruunatotin valmistaminen on
niitä sinun vahvoja puoliasi, joista saat kiittää minua. Minä olen sen
sinulle opettanut, ja nyt sinä veijari osaat sen taidon paremmin kuin
minä itse. Tule istumaan viereeni."

Seuraavana päivänä tuli isä Sturm omassa persoonassaan nuoren
perillisen huoneeseen, kantaakseen hänen matka-arkkunsa ulkona
odotteleviin ajurivaunuihin. Anton oli koko aamun auttanut Finkiä
tavarain kokoonsäälimisessä ja sen kautta onnistunut hiukan
hälventämään alakuloisuutta, joka rasitti suuremmassa määrässä
jälellejäävää kuin matkaanlähtevää ystävystä.
Fink tarttui sitten Antonin käteen ja sanoi: "Ennenkuin suoritan
kädenpuristusmenot muiden kanssa, niin toistan sinulle samat sanat,
jotka jo ensi päivinä lausuin sinulle: harrasta edelleenkin
englanninkielenopintojasi, jotta pääset lähtemään perääni. Ja missä
minä silloin satunkin olemaan, laivankajuutassa tahi uutisasukkaan
hirsipirtissä, niin aina on sinulle tilaa luonani. Kohta kun tämä vanha
maailma alkaa sinusta maistua happamalta, niin tule minun luokseni!
Ole muuten rauhassa, minä aion varmasti lakata kaikista
hullutuksista. Ja nyt ei mitään turhaa mielenliikutusta, poikaseni,
välimatkat ovat sangen lyhyet, tämän matoisen maan päällä." Hän
riistihe irti, kiiruhti konttoriin ja astui vielä kerran johtajan eteen, ja
Antonista oli iloista nähdä nuo erilaiset miehet vastatusten; porvarin
kookas, leveäharteinen hahmo aatelismiehen hoikkaa, siroa vartta
vastassa. Vielä viime jäähyväiset talon naisille kävi Fink heittämässä
ja syleili vielä kerran ystäväänsä, ennenkuin hypähti vaunuihin
aloittaakseen pitkän, pitkän taipaleen uuteen maailmaan.
Mutta Anton palasi haikeilla mielin konttoriin ja kirjoitti kirjeen
herra Stephanille Wolfsburgiin, liittäen myötä tälle kunnianmiehelle
uuden tavaraluettelon ja sokerinäytteitä.
* * * * *
Kauan aikaa suri Anton ystävänsä menetystä. Ensimmäisinä
päivinä hän jäi seisomaan Finkin oven eteen luullen vielä kuulevansa

sen takaa tämän iloista naurua, ja usein hän katsahti ylös työstänsä
kohdatakseen Finkin ivallisen ilmeen ja vaihtaakseen ymmärtävän
katseen tämän kanssa.
Hänen asemassaan talon puolella aikaansai Finkin lähtö suuren
muutoksen. Se kävi seuraavasti. Herra Lieboldin olisi nyt pitänyt
istua tädin vieressä, jos kristillistä arvojärjestystä olisi noudatettu.
Siinä hän oli aikaisemmin istunutkin, mutta Fink oli työnnetty hänen
ja tädin väliin. Totuutta noudattavalle kronikankirjoittajalle käy
sangen kiusalliseksi mainita, että herra Liebold oli tuosta
syrjäyttämisestä hyvin mielissään. Hän myönsi tosin olevan sangen
imartelevaa saada istua naisten vieressä, eikä kukaan osannut sitä
kunniaa arvostella korkeammaksi kuin hän; mutta toisinaan saattoi
liika suuri läheisyys käydä tukalaksi, etenkin syödessä ja kun
asianomainen nainen oli jo pahemmalla puolen ikäänsä.
Viimemainitun valituksen aiheen hän tunnusti vain kaikkein
luotetuimmille ystävilleen, ja hänen vastustajansa, joihin myöskin
kassanhoitaja kuului, väittivät hänen viihtyvän nuoren neidin
läheisyydessä vielä tukalammin kuin kypsyneeseen kukkeuteen
ennättäneen tädin rinnalla. Seurauksena oli, että Finkin lähdettyä
konttorissa alkoi salainen mieltenkuohu ja juonittelu tyhjäksi
joutuneen paikan johdosta, ja miehisen sukupuolemme häpeäksi
tunnustettakoon suoraan, että herroista ei kukaan tahtonut kernaasti
istua tädin vieressä ja niin lähellä isäntää. Illalla, Antonin ollessa
toimittamassa ystävänsä asioita kaupungilla, pidettiin asian johdosta
takapihan puolella suuri neuvottelu, jossa herra Jordan johti puhetta.
Alati rivakka herra Specht sanoi olevansa valmis istumaan missä
hyvänsä ja vaikka minkä tädin vieressä, mutta puheenjohtaja
huomautti hyvin kohteliaasti, että hänen veroistaan miestä
välttämättä tarvittiin pöydän alipäässä pitämässä puhetta vireillä;
sillä toverien suurimpana hauskutuksena oli vastailla hänen ylen

rohkeisiin väitteihinsä. Ja kun toisista jok'ainoa kieltäytyi käymästä
tädin viereen, lausui herra Jordan mielipiteenään, että oikeuden ja
kohtuuden mukaan Wohlfartin tuli periä ystävänsä Finkin paikka,
johon häntä sen ohessa puolusti hänen yleisesti tunnettu säveä
käytöksensä vanhempia naisia kohtaan. Siten Anton joutui toverien
yksimielisen päätöksen nojalla istumaan tyhjälle tuolille, ja talon
naisetkin antoivat siihen äänettömän suostumuksensa.
Vielä toinenkin muutos tuli Antonin osaksi. Muutamia päiviä Finkin
lähdön jälkeen herra Schröter sai Hampurista kirjeen, jonka sisässä
oli Antonille osotettu avoin lippu. Fink kirjoitti: "Huonekalut siinä
kamarissa, jossa asuin, olivat omani; täten teen sinut sekä niihin että
muuhun jäämistööni nähden perilliseksi." — Viimeinen sana oli
alleviivattu. — "Olen pyytänyt herra Schröteriltä, että saat asua
minun entisessä huoneessani." Siten sai Anton siirtyä kahdet portaat
alaspäin Finkin upeaan huoneeseen. Finkin toiseen suojaan muutti
herra Baumann, josta täten tuli Antonin lähin naapuri. Anton ei
unohtanut viedä mukanaan keltaisen kissansa, mutta se paatui
uudessa asunnossa aivan liikkumattomaksi eikä enää kertaakaan
lähtenyt jalustaltaan yöllisille retkeilyille. Ehkäpä se johtui siitä, ettei
Antonilla ollut työteliäässä elämässään enää aikaa unelmoida.
Tästälähtien häntä konttorissa nimitettiin yleensä Finkin
perilliseksi, ja tämä perintö kävi hänelle tärkeämmäksi kuin toverit
luulivatkaan. Hän istui nyt pöydän ylipäässä ja otti vaatimattomasti
osaa perheen jokapäiväiseen pöytäkeskusteluun. Täti, jonka
lemmikki Fink oli ollut, taipui piankin muutokseen ja vastaanotti
armollisesti Antonin pikku kohteliaisuudet, ja kauppias lausui usein
sanasen sankarillemme ja kuunteli mielellään tämän järkeviä ja
miehekkäitä mielipiteitä; myöskin Sabine tottui puhelemaan hänen
kanssaan päivän pikku tapahtumista, ja hänen katseensa, joka

ennen oli niin innokkaasti vältellyt tätä paikkaa, lepäsi nyt kernaasti
nuorukaisen avoimilla, vilpittömillä kasvoilla. Näiden molempien
välillä syntyi hiljainen yhdysymmärrys, tuollainen viehättävä, kevyt
suhde, joka niin ystävällisesti kaunistaa elämätä. Sabine näki
Antonissa poismenneen kosijan ystävän, ehkäpä uskotunkin, ja
Anton tunsi talon neitiä kohtaan niin rajatonta, harrasta kunnioitusta,
että Sabine tuli siitä joskus aivan liikutetuksi. Pöydässä ei Anton
hienotunteisuudessaan koskaan puhunut Finkistä, vaikka hän tätä
alituisesti ajattelikin, ja kun täti suopealla tavallaan kertoili satoja
pikku muisteloita Finkistä, osasi Anton taitavasti välttää kaikki
viittaukset ja ohjata puheen vaarattomille aloille. Myöskin liikkeessä
Antonin asema muuttui. Hän oli siihen asti ollut herra Jordanin
apulainen maaseutuosastolla, mutta nyt hän sai paikan
ulkomaanosastolla itse johtajan valvonnan alaisena. Hän sai saman
toimen, joka aikaisemmin oli ollut Finkillä, ja aikaa myöten hän oppi
Finkin näppäryydellä käsittelemään herra Tinkelestä ja
arvostelemaan Unkarin villanäytteitä.

KOLMAS KIRJA.
1.
Paha vuosi tuli maahan, odottamaton sodanmelu hälytti hereille
Saksan itärajalla asuvaiset, niiden joukossa senkin maakunnan
asukkaat, josta tässä kirjassa on puhuttu. Ankaran säikähdyksen
hirvittävät seuraukset tulivat maassa kohtakin näkyviin. Kaikki
liikenne pysähtyi, maatilojen ja kauppatavarain arvot laskeutuivat,
jokainen koetti pelastaa ja korjata omansa, paljon pääomia sanottiin
irti, kaupallisiin yrityksiin sijoitetut melkoiset summat joutuivat
vaaraan. Ei kellään ollut halua uuteen toimintaan, satoja liikesuhteita
katkesi, joita ihmiset jo ammoisista ajoista olivat solmineet
keskinäiseksi hyödykseen. Itsekunkin yksilöllinen olemassaolo kävi
epävarmemmaksi, eristetymmäksi, köyhemmäksi. Kaikkialla näki
totisia kasvoja, rypistyneitä otsia. Koko maa oli kuin halvaantunut
ruumis; hitaasti vieri raha, tämä liike-elämän elähdyttävä veri,
suuren ruumiin yhdestä osasta toiseen; rikas varoi kadottavansa
paljon, köyhältä katosi mahdollisuus ansaita edes vähänkään.
Tulevaisuus näytti yhtäkkiä kohtalokkaalta, mustalta, tuhoa
uhkaavalta, niinkuin taivas näyttää kovan ukkosenilman edellä.

Kauhunsana "Puolan vallankumous" se Saksassakin aiheutti näin
suurta hämminkiä. Rajan takana asuva maalaisrahvas oli vanhain
sotaisten muistojen ynnä tilanomistajain kiihoittamana noussut
aseihin ja kulki nyt yltiöpäisten pappien ja munkkien johtamana
edestakaisin pitkin rajaa, pidätti matkustavaisia ja tavaralähetyksiä,
kävi ryöstäen ja polttaen aatelishovien ja pikkukaupunkien kimppuun
ja yrittipä johtajainsa vaikutuksesta järjestäytyä sotilaallisestikin,
antaen takoa viitakkeensa suoriksi ja etsien vanhoja piilukkopyssyjä
esiin vanhoista kätköistä. Kapinalliset valtasivat erään suuren
puolalaisen kaupungin lähellä Saksan rajaa, asettuivat sinne herroiksi
ja julistivat Puolan valtakunnan jälleen perustetuksi.
Meidän valtiossamme kerättiin joukkoja joutuin kokoon ja
lähetettiin miehittämään rajaseutuja. Herkeämättä kuljettivat
vastarakennetun rautatien höyryvaunut sotilaita edestakaisin,
kaikkialla pärisivät rummut, ja hallituskaupunki rupesi näyttämään
sotilasleiriltä. Armeijan valtasi kiihko, joka aina syntyy sotaa
odotettaessa. Upseerit häärivät toimekkaina ympärinsä, ostelivat
karttoja ja joivat maljoja jos jonkinlaisella viinillä; sotamiehet
kirjoittivat kotiinsa, pyysivät toimittamaan rahaa mikäli mahdollista ja
lähettivät enemmän tai vähemmän tuntehikkaita terveisiä tytöillensä.
Kaikkialla maaseudulla tunsi sotamiesmorsiamet heidän kalpeista
poskistaan ja siitä innosta, jolla he säikyttivät omaisiaan kertomalla
verisistä unennäöistä; äidit ostivat villoja, kehräsivät sen langaksi,
kutoivat kostein silmin sotasukkia poikaparoilleen ja nyppivät
varovaisesti vanhoja palttinarääsyjä haavakääreiksi; isät puhelivat
epävakaisella äänellä kelpo pojan velvollisuudesta käydä
taistelemaan kuninkaan ja isänmaan puolesta ja muistelivat
varmemmaksi vakuudeksi, mitä vahinkoa he itse aikoinaan olivat
tehneet julmalle Napoleonille.

Kirkkaana syysaamuna saapui ensimmäinen tieto Puolan kapinasta
maakunnan hallituskaupunkiin. Jo edellisenä iltana olivat hämärät
huhut tehneet asukkaat uteliaiksi, ja liuta levottomia liikemiehiä ja
joutilaita maleksijoita seisoi odotellen asemasillalla. Kohta kun T. O.
Schröterin konttori oli avattu, syöksähti sisään herra Braun,
maaseutuasiamies, joka melkein hengetönnä mutta ilmeisesti
suurella sisäisellä nautinnolla kertoi, että koko Puola ja Galizia ja
paljon naapurimaitakin leimusi täydessä kapinassa; lukemattomia
vieraita kauppamatkustajia ja rauhallisia virkamiehiä oli siepattu
kiinni ja surmattu, monet rajakaupungit paloivat ilmi liekissä; ja olipa
muuan kelvoton punalakkinen patriootti tanssinut viitake koholla
erään herra Braunin serkun ympärillä ilmeisesti aikoen puhkoa hänet
aseellaan, kunnes eukkonsa heinähangolla antama ystävällinen
huomautus oli palauttanut hänet järkiinsä ja hän tyytyi lävistämään
vain serkun lakin, jonka kauhusta pystyyn nousseet hiukset olivat
pudottaneet tämän päästä. Sitten oli serkku avopäin juossut satasen
askelta lähimmälle rajasillalle, jossa saksalainen rajavahti oli
taskumattinsa sisällöllä palauttanut hänet järkiinsä; sillävälin oli raju
puolalainen samonnut tiehensä heiluttaen surkeasti murhattua lakkia
voitonmerkkinä viitakkeen nenässä.
Anton säikähtyi pahoin näistä sotaisista sanomista, ja olipa hänellä
syytäkin säikähtyä. Vähän aikaa sitten oli muuan yritteliäs
galizialainen kauppias lähettänyt Schröterin liikkeelle tavattoman
suuren määrän tavaroita, joiden arvo nousi kahteenkymmeneen
tuhanteen taaleriin, ja, kuten tällaisissa välityskaupoissa yleensä on
tapana, perinyt suurimman osan tavarain arvosta etukäteen
vekseleinä. Vaunukaravaanin, jolla näitä tavaroita kuljetettiin, täytyi
parahiksi olla joutunut keskelle kapina-aluetta. Sitäpaitsi oli toinen
karavaani siirtomaantavaroita vast'ikään lähetetty Galiziaan, ja arvion
mukaan senkin kohtalo oli tällä erää yhtä vaaranalainen. Ja mikä

pahinta, suuri osa liikkeen päättämistä kaupoista ja sen
myöntämästä luotosta oli tehty ja myönnetty juuri kapinallisiin
maakuntiin; paljon, ehkäpä toiminimen koko olemassaolo, arveli
Anton, joutui tämän sodan kautta vaarannetuksi. Senvuoksi hän
juoksi isäntää vastaan, kohta kun kuuli tämän tulevan portaita alas,
ja kertoi hänelle kiireisesti tärkeimmät kuulemistaan uutisista.
Sillävälin etsi herra Braun konttorissa itselleen uusia kuulijoita, joille
jutteli punalakkisen patriootin hirmutyön parannettuna painoksena,
jotenka hänen poloinen serkkunsa lakkinsa lisäksi menetti viitakkeen
nenään vielä takkinsa ja saappaansakin, niin että hän vain paljaalla
paidallaan pääsi pelastumaan suojelevan rajavahdin ja tämän
taskumatin turviin. Sivumennen mainittakoon, että seuraavassa
toisinnossa tuon onnettoman miehen täytyi luopua paidastaankin,
että häneltä ajettiin tukka päästä ja että naishirviöt raatelivat
kauheasti hänen ruumistaan. Sen pitemmälle herra Braun ei voinut
enää mennä, koskapa hänen serkkunsa vaelteli edelleen kahdella
jalalla muiden elävien joukossa ja uudella lakilla kaunistettuna.
Tällävälin johtaja kuunteli tarkkaan Antonin hätäistä kertomusta.
Hetkiseksi jäi hän äänettömänä seisomaan portaille, ja Anton, joka
tuskallisesti tähysti hänen kasvoihinsa, luuli näkevänsä hänet
tavallista kalpeampana; mutta hän lienee erehtynyt, sillä kauppias
katseli hänen päänsä yli lastaajia, jotka seisoivat levottomina
eteisessä, ja huusi tavallisella kylmällä liikemiesäänellään, joka aina
tehosi Antoniin: "Sturm, vyöryttäkää tuo tynnöri syrjään, se on
jokaisen tiellä. — Pitää joutua, miehet, ajomies lähtee kohta
matkaan!" Huolestuneena käänsi ukko Sturm leveän naamansa
kauppiasta kohti ja viitaten hirmuisella nyrkillään ulos hän sanoi
hyvin alakuloisesti: "Kuuletteko, kuinka rumpu käy, se on
hälytysmarssi, meidän miehemme lähtevät sotaan. Karl pikkuseni on

joukossa, husaarina, keltaiset nyörit pienessä takissaan. Mikä
onnettomuus! Kuinka meidän tavaraimme käykään, herra Schröter?"
"Juuri senvuoksi kiiruhtakaa, hyvät miehet", vastasi johtaja
hymyillen. "Vaunu lähtee rajalle, siinä on lastina sokeria ja rommia;
tarvitsevathan sotamiehemme kylmällä säällä lämpöisen tuikun."
Tämä ihmisystävällinen toimenpide isänmaanpuolustajain kurkkujen
varalta palautti vanhan rattoisan luottamuksen jättiläisten mieliin; he
hymähtivät tuimasti, ja isä Sturm kiinnitti koukkunsa lähimpään
tavarapaaliin ja heilautti sen ylenkatseellisesti korkealle ilmaan, aivan
kuin olisi tahtonut siten ilmaista: "Tuon verran me välitämme koko
puolalaisroskasta", toisten käydessä vierittämään tynnöriä syrjään ja
lasketellessa pikku leikkiä sotilaiden janoisuudesta.
Antonille isäntä lausui: "Uutiset eivät ole hyvät, mutta emme
tahdo uskoa kaikkea todeksi." Sitten hän meni konttoriin, tervehti
herra Braunia melkein yhtä hilpeästi kuin ennenkin ja antoi hänen
vielä kerran esittää surullisen tarinansa serkustaan ja tätä
kohdanneesta onnettomuudesta.
Braunin lähdettyä hän sanoi rauhoittavasti konttorinsa
henkilökunnalle: "Toivon että tavaramme ovat jääneet makaamaan
rajalle; ajomiehet ovat hevostensa takia varovaisia eivätkä kernaasti
antaudu kapinallisten valtoihin. Mutta jos vaunut ovat jo ennättäneet
vihollisalueelle, niin meidän täytyy koettaa saada ne pelastetuksi."
Antonille hän lisäsi hiljaa: "Kirjoittakaa oitis rajatullitoimistolle ja
meidän rajatoimitsijallemme. Varmasti menee ylimääräisiä junia
sinne asti; vastausta voimme odottaa yöjunan myötä, ja huomenna
tiedämme jo lähemmin asioista."
Sillä oli tuo pulmallinen kysymys ratkaistu, ja konttorissa kävi työ
entistä rauhallista latuaan. Herra Liebold vei isoja numerosarekkeita

pääkirjaan, herra Purzel lajitteli taalereita ja sitoi paperikääreitä
suurten setelitukkujen ympärille, ja herra Pix tarttui mustaan
siveltimeensä, maalaili ison vaa'an ääressä hieroglyyfejä
käärekankaalle ja hallitsi makasiinirenkejä totutulla meluisella
jäykkyydellään. Johtaja itse otti herra Jordanilta vastaan aamulla
tulleet asiakirjeet, jotka osaksi vahvistivat sotaiset huhut tosiksi,
puheli lyhyesti liikeasioista ja jakoi kirjeet apulaistensa vastattavaksi.
Sitten saapuivat meklarit, asiamiehet ja pörssivälittäjät, ja kuten
tavallisesti kirposi johtajan pulpetin takaa lyhyitä huomautuksia tahi
kuivia kompia, jos liiketutut antoivat kansalaissodan kauhujen liiaksi
pelottaa itseään. Hiljainen syrjäkeskustelu konttorimiesten välillä oli
tänään hiukan vilkkaampaa kuin tavallisesti, mutta liiketoiminta kävi
aivan entiseen tapaan. Päivällispöydässä puhe kävi niin rauhalliseen
sävyyn, kuin ei olisi ainutkaan puolalainen talonpoika heiluttanut
julmaa viitakettaan, ja pöydästä noustua lähti isäntä sisarensa ja
eräiden tämän naistuttujen kanssa ajelemaan; ja vastaantulevat
liikemiehet sanoivat ihmeissään ja ihaillen: "Hän ajelee tänään
niinkuin ennenkin, hän osasi varmasti aavistaa kaiken ennakolta;
mikä viisas pää ja vakavarainen liike!"
Antonia vallitsi koko päivän mittaan työpöydän ääressä tavaton
kiihotus. Hän oli hermostunut ja tunsi ahdistavaa odotusta, joka
kuitenkin tavallaan tuntui mieluiselta kuten suurten tapausten
aattotunnelma ainakin. Hän tunsi selvästi kauppahuonetta ja isäntää
uhkaavan vaaran, mutta siltä hän ei heittäytynyt alakuloiseksi ja
masentuneeksi. Hänestä tuntui, kuin olisivat hänen käsivartensa ja
säärensä saaneet vieterit; vaikka vaaran muistelu toitotti yhä
hälytyssoittoaan hänen sielussaan, ei hänen käsityskykynsä ollut
vielä koskaan ollut sen sukkelampi, hänen kirjoitustyylinsä sen
selkeämpi, eikä hän ollut koskaan laskenut asiamiesten
välityspalkkioita ja matkakuluja niin rivakasti. Hänen työtehonsa ja

työilonsa oli tänään ihmeellisellä tavalla kohonnut, hän huomasi sen
itsekin ja ihmetteli sitä. Johtajassa hän huomasi saman tunnelman;
tämäkin asteli loistavin silmin ja kevein askelin konttorin väliä.
Koskaan ei Anton ollut niin suuresti ihaillut ja kunnioittanut
isäntäänsä kuin tänään; johtaja näytti hänestä aivan kuin
kirkastetulta. Omituinen huima ilo täytti Antonin sydämen, ja hän
sanoi itselleen: "Kas tämä se on oikeaa runoutta, liike-elämän
runoutta; moista ponnahtelevaa toimintavoimaa näkee vain
ponnistellessa vastavirtaa ylöspäin. Kun ihmiset lörpöttelevät, että
meidän aikamme on köyhä sisäisestä innostuksesta ja meidän
ammattimme erityisesti, niin he eivät tajua, mikä elämässä todella
on suurta ja kaunista. Tuo mies tietää, että tänä hetkenä tuho uhkaa
kaikkea, mihin hänen sielunsa on kiintynyt, hänen liikettään, pitkän
työteliään elämän menestystä, hänen iloaan, ylpeyttään ja
kunniaansa; ja kuitenkin hän seisoo kylmäverisenä pulpettinsa
ääressä, kirjoittelee kirjeitä murennetusta väripuusta ja arvostelee
apilaansiemeniä, ja luulenpa totta tosiaan, että hän vain nauraa
sisällisesti." Näin Anton ajatteli, kun hän illalla järjesti pöytänsä
puhtaaksi päivän töistä ja lähti sitten muiden herrojen kanssa
takapihan puolelle. Hänen tovereihinsakin tuntui sisäinen kuume
tarttuneen, he kokoontuivat istumaan Jordanin salonkiin ja puhelivat
mustan teen ääressä, mieluisen värinän karmiessa pintaansa, päivän
suurista uutisista ja niiden vaikutuksesta liikkeen kulkuun. Kaikki
olivat taipuvaiset otaksumaan, että toiminimi tosin tulisi kärsimään
jonkin verran vahinkoa, mutta he tunsivat myöskin olevansa miehiä
pelastamaan enemmän kuin millekään muulle liikkeelle oli
mahdollista. Aina toivehikas herra Specht arveli, että jokaisen
kapinan aikana kulutettiin suunnattomia määriä siirtomaantavaroita,
ja että toiminimi tulisi tekemään loistavia viini- ja väkijuomakauppoja
rajaseuduilla. Kestipä kapinaa vaikka vain neljännesvuodenkin, niin

saataisiin kaikki mahdolliset tappiot korvatuiksi, sillä sekä ystävällä
että vihollisella oli janoinen kurkku. Lopuksi lausui herra Jordan
mielipiteenään ettei ollut varmaa, mihin suuntaan koko kysymys
tulisi ratkeamaan. Samaa mieltä olivat useimmat toisetkin, ja sitten
lähtivät kaikki omiin huoneisiinsa. Ohuen väliseinän lävitse Anton voi
kuulla, kuinka hänen naapurinsa, herra Baumann, levolle käydessään
rukoili toiminimen ja sen johtajan puolesta. Se liikutti niin Antonin
sydäntä, että hän rupesi pitkin askelin mittailemaan huoneensa
lattiaa, kunnes kynttilä alkoi lepatella ja kipsikissa tehdä
säikähtyneen näköisiä eleitä.
Oli jo sangen myöhä, kun isäntäväen palvelija saapui varpaisillaan
Antonin huoneeseen ja ilmoitti hänelle kuiskuttaen, että herra
Schröter halusi vielä tänään puhella hänen kanssaan. Sukkelaan
Anton seurasi palvelijaa kadunvartisen rakennuksen ensi kerrokseen
ja astui jännitetyin mielin johtajan ruskeaseinäiseen työhuoneeseen.
Kauppias seisoi täyteen säälityn matka-arkun ääressä, pöydällä oli
hänen kirjelaukkunsa ja sen vieressä pettämätön merkki pitemmälle
matkalle lähtemisestä, suuri puhvelinnahkainen sikarikotelo. Siihen
mahtui kokonaista sata kappaletta; se oli vanhastaan herra Spechtin
ihailun esine, ja koko konttorissa sitä pidettiin jonkinmoisena
sotalippuna, joka otettiin esille ja vietiin vaunuihin aina kun liikkeen
päävoima lähti jollekin erikoisen tärkeälle sotaretkelle. Sabine
askarteli kirjoituspöydän laatikoiden kimpussa ottaen vaitonaisena
esiin kaikkea, mitä arveli matkalla tarvittavan. Hän katsahti nopeasti
Antoniin ja painoi alakuloisena pään rinnalleen luettuaan
nuorukaisen kasvoista samaa, mikä täytti hänen oman sydämensä
pelokkaalla ahdistuksella. Johtaja astui ystävällisesti Antonia vastaan.
"Olen vaivannut teidät tänne näin myöhään, mutta arvelin ettette
vielä ollut käynyt levolle."

Kun Anton vastasi: "Mielenliikutus esti minua nukkumasta", lankesi
sisaren katse jälleen häneen niin suruisena ja samalla kiitollisena
hänen osanotostaan, että hän tunsi valtavaa liikutusta eikä
uskaltanut puhua sen pitemmältä, peljäten äänensä pettävän.
Mutta johtaja sanoi hymyillen: "Te olette vielä nuori; levollisuus
tulee vuosien myötä. — Olen kuullut puolalaisten olevan erityisen
huomaavaisia meidän kansalaisiamme kohtaan; mahdollisesti he
kuvittelevat meidän hallituksemme salaa kannattavan heitä. Tuo
itsepetos ei tosin kestä kauan, mutta emme tee väärin, jos
käytämme sitä hyväksemme saadaksemme tavaramme kunnollisesti
korjuuseen. Te olette hoitanut liikekirjeenvaihtoa sen maanäären
kanssa ja tiedätte itse parhaiten, mitä minun on siellä tehtävä. Aion
matkustaa rajalle ja siellä punnita olosuhteiden mukaan seuraavat
toimenpiteeni."
Tuskaisen jännitettynä kuunteli sisar hänen sanojaan ja koetti
lukea hänen kasvoiltaan senkin, mitä veli ei hänen tähtensä ilmaissut
sanoilla. Mutta Anton käsitti mitä puhe tarkoitti: hänen isäntänsä
aikoi lähteä rajan yli kapinoitsijain keskeen.
Lähemmäs astuen hän lausui väräjävällä äänellä: "Enkö minä saa
matkustaa teidän sijastanne? Tunnen kyllä hyvin, etten ole vielä
antanut teille minkäänlaista aihetta uskoa minulle näin tärkeää asiaa.
Mutta tulisin tekemään kaikkeni sen perille ajamiseksi, aina
äärimmäisen mahdollisuuden rajaan saakka." Antonin posket
hehkuivat hänen näin puhuessaan, ja hän tunsi tänä hetkenä
hillitöntä halua käydä tappelemaan tavarakuormista vaikka kaiken
maailman kapinallisten kanssa.
"Se on kelpo miehen puhetta, ja minä kiitän teitä", vastasi johtaja,
"mutta en voi ottaa tarjoustanne vastaan. Matkalla saattaa sattua

Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com

Global News Production 1st Edition Lisbeth Clausen

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

Global News Production 1st Edition Lisbeth Clausen

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 5

Slide 6

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 20

Slide 21

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

TLE-9-Prepare-Salad-and-Dressing.pptxkkk

LESSON 1 ABOUT MEDIA AND INFORMATION.pptx

GRADE-8-AQUACULTURE-WEEKQ1.pdfdfawgwyrsewru

Feelings PP Game FOR CHILDREN IN ELEMENTARY SCHOOL.pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech_Template.pptx [Autosaved].pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech.pptxvdsvdsvsdvsd