Globalisation And Inclusive Schooling Engaging Motivational Environments Joseph Zajda

Globalisation And Inclusive Schooling Engaging Motivational Environments Joseph Zajda
Globalisation And Inclusive Schooling Engaging Motivational Environments Joseph Zajda
Globalisation And Inclusive Schooling Engaging Motivational Environments Joseph Zajda

1. Globalisation And Inclusive Schooling Engaging
Motivational Environments Joseph Zajda download
https://ebookbell.com/product/globalisation-and-inclusive-
schooling-engaging-motivational-environments-joseph-
zajda-49895638
Explore and download more ebooks at ebookbell.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Getting Globalization Right Sustainability And Inclusive Growth In The
Post Brexit Age 1st Ed Luigi Paganetto
https://ebookbell.com/product/getting-globalization-right-
sustainability-and-inclusive-growth-in-the-post-brexit-age-1st-ed-
luigi-paganetto-7324702
The Belt And Road Initiative A Pathway Towards Inclusive Globalization
Weidong Liu Wu Qiaofang
https://ebookbell.com/product/the-belt-and-road-initiative-a-pathway-
towards-inclusive-globalization-weidong-liu-wu-qiaofang-33004866
World Trade And Investment Law Reimagined A Progressive Agenda For An
Inclusive Globalization Alvaro Santos
https://ebookbell.com/product/world-trade-and-investment-law-
reimagined-a-progressive-agenda-for-an-inclusive-globalization-alvaro-
santos-27965992
Globalization Growth And Poverty Building An Inclusive World Economy
Illustrated Edition Paul Collier
https://ebookbell.com/product/globalization-growth-and-poverty-
building-an-inclusive-world-economy-illustrated-edition-paul-
collier-1538214

3. Beyond Free Market Social Inclusion And Globalization Fayyaz Baqir And
Sanni Yaya
https://ebookbell.com/product/beyond-free-market-social-inclusion-and-
globalization-fayyaz-baqir-and-sanni-yaya-32080352
Globalisation And Energy Transition In Latin America And The Caribbean
Economic Growth And Policy Implications Matheus Koengkan
https://ebookbell.com/product/globalisation-and-energy-transition-in-
latin-america-and-the-caribbean-economic-growth-and-policy-
implications-matheus-koengkan-46553544
Globalisation And Education Policy Reform In Botswana Richard Tabulawa
https://ebookbell.com/product/globalisation-and-education-policy-
reform-in-botswana-richard-tabulawa-50226442
Globalisation And African Languages Risks And Benefits Reprint 2011
Katrin Bromber Editor Birgit Smieja Editor
https://ebookbell.com/product/globalisation-and-african-languages-
risks-and-benefits-reprint-2011-katrin-bromber-editor-birgit-smieja-
editor-50266828
Globalisation And Labour The New Great Transformation Ronaldo Munck
https://ebookbell.com/product/globalisation-and-labour-the-new-great-
transformation-ronaldo-munck-50673828

5. Globalisation, Comparative Education and Policy Research 36
Joseph Zajda
Globalisation
and Inclusive
Schooling
Engaging Motivational Environments

6. Globalisation, Comparative Education
and Policy Research
Volume  36 
Series Editor
Joseph  Zajda, Faculty  of  Education  and  Arts,  Australian  Catholic  University,  East 
Melbourne,  VIC,  Australia 
Editorial Board
Robert  Arnove, Indiana  University,  Bloomington,  IN,  USA 
Birgit  Brock-Utne, University  of  Oslo,  Oslo,  Norway 
Martin  Carnoy, Stanford  University,  Stanford,  CA,  USA 
Holger  Daun, Stockholm  University,  Stockholm,  Sweden 
Lyn  Davies, University  of  Birmingham,  Birmingham,  UK 
Fred  Dervin, University  of  Helsinki,  Helsinki,  Finland 
Karen  Evans, University  of  London,  London,  UK 
Kassie  Freeman, Alcorn  State  University,  Lorman,  MS,  USA 
MacLeans  Geo-JaJa, Brigham  Young  University,  Provo,  UT,  USA 
Andreas  Kazamias, University  of  Wisconsin,  Madison,  WI,  USA 
Leslie  Limage, UNESCO,  Paris,  France 
Susan  Majhanovich, University  of  Western  Ontario,  London,  ON,  Canada 
Marcella  Mollis, University  of  Buenos  Aires,  CABA,  Argentina 
Val  R us t, UCLA,  Los  Angeles,  CA,  USA 
Yvonne  Vissing, Salem  State  University,  Salem,  MA,  USA 
Advisory Editors
Abdeljalil  Akkari, University  of  Geneva,  Geneva,  Switzerland 
Beatrice  Avalos, National  Ministry  of  Education,  Santiago,  Chile 
Karen  Biraimah, University  of  Central  Florida,  Orlando,  FL,  USA 
David  Chapman, University  of  Minnesota,  Minneapolis,  MN,  USA 
Sheng  Yao  Cheng, Chung  Chen  University,  Chia-yi,  Taiwan 
Pamela  Hallam, McKay  School  of  Education,  Brigham  Young  University,  Provo,  UT,  USA 
Deborah  Henderson, Queensland  University  of  Technology,  Brisbane,  QLD,  Australia 
Yaacov  Iram, Bar  Ilan  University,  Ramat-Gan,  Israel

7. Henry  Levin, Teachers  College  Columbia  University,  New  York,  NY,  USA 
Noel  McGinn, Harvard  University,  Cambridge,  MA,  USA 
David  Phillips, Oxford  University,  Oxford,  UK 
Gerald  Postglione, University  of  Hong  Kong,  Hong  Kong,  Hong  Kong 
Heidi  Ross, Indiana  University,  Bloomington,  IN,  USA 
M’hammed  Sabour, University  of  Joensuu,  Joensuu,  Finland 
Jurgen  Schriewer, Humboldt  University,  Berlin,  Germany 
Sandra  Stacki, Hofstra  University,  Hempstead,  NY,  USA 
Nelly  Stromquist, University  of  Maryland,  College  Park,  MD,  USA 
Carlos  Torres, UCLA,  Los  Angeles,  CA,  USA 
John  Whitehouse
, Melbourne  Graduate  School  of  Education,  University  of  Melbourne, 
Parkville,  VIC,  Australia 
David  Willis, Soai  University,  Osaka,  Japan 
The 
the  research  needs  of  all  those  interested  in  in-depth  developments  in  comparative  educa-
tion  research.  The  series  provides  a  global  overview  of  developments  and  changes  in  policy 
and  comparative  education  research  during  the  last  decade.  Presenting  up-to-date  scholarly 
research  on  global  trends,  it  is  an  easily  accessible,  practical  yet  scholarly  source  of  informa-
tion  for  researchers,  policy  makers  and  practitioners.  It  seeks  to  address  the  nexus  between 
comparative  education,  policy,  and  forces  of  globalisation,  and  provides  perspectives  from  all 
the  major  disciplines  and  all  the  world  regions.  The  series  offers  possible  strategies  for  the 
effective  and  pragmatic  policy  planning  and  implementation  at  local,  regional  and  national 
levels. 
The  book  series  complements  the 
Policy Researchgreater  scope  and  depth  than  is  possible  in  the  Handbook. 
The  series  includes  volumes  on  both  empirical  and  qualitative  studies  of  policy  initia-
tives  and  developments  in  comparative  education  research  in  elementary,  secondary  and  post-compulsory  sectors.  Case  studies  may  include  changes  and  education  reforms  around  the world,  curriculum  reforms,  trends  in  evaluation  and  assessment,  decentralisation  and  privati-
sation  in  education,  technical  and  vocational  education,  early  childhood  education,  excellence and  quality  in  education.  Above  all,  the  series  offers  the  latest  findings  on  critical  issues  in 
comparative  education  and  policy  directions,  such  as:
•developing  new  internal  strategies  (more  comprehensive,  flexible  and  innovative  modes  of learning)  that  take  into  account  the  changing  and  expanding  learner  needs;
•overcoming  ‘unacceptable’  socio-economic  educational  disparities  and  inequalities;
•improving  educational  quality;
•harmonizing  education  and  culture;
•international  co-operation  in  education  and  policy  directions  in  each  country.

8. Joseph  Zajda 
Globalisation and Inclusive 
Schooling 
Engaging  Motivational  Environments

9. Joseph  Zajda 
Australian  Catholic  University 
East  Melbourne,  VIC,  Australia 
ISSN  2543-0564 ISSN  2543-0572  (electronic) 
Globalisation,  Comparative  Education  and  Policy  Research 
ISBN  978-3-031-24399-8 ISBN  978-3-031-24400-1  (eBook) 
https://doi.org/10.1007/978-3-031-24400-1 
©  Springer  Nature  Switzerland  AG  2023 
This  work  is  subject  to  copyright.  All  rights  are  reserved  by  the  Publisher,  whether  the  whole  or  part  of 
the  material  is  concerned,  specifically  the  rights  of  translation,  reprinting,  reuse  of  illustrations,  recitation, 
broadcasting,  reproduction  on  microfilms  or  in  any  other  physical  way,  and  transmission  or  information 
storage  and  retrieval,  electronic  adaptation,  computer  software,  or  by  similar  or  dissimilar  methodology 
now  known  or  hereafter  developed. 
The  use  of  general  descriptive  names,  registered  names,  trademarks,  service  marks,  etc.  in  this  publication does  not  imply,  even  in  the  absence  of  a  specific  statement,  that  such  names  are  exempt  from  the  relevant protective  laws  and  regulations  and  therefore  free  for  general  use. 
The  publisher,  the  authors,  and  the  editors  are  safe  to  assume  that  the  advice  and  information  in  this  book 
are  believed  to  be  true  and  accurate  at  the  date  of  publication.  Neither  the  publisher  nor  the  authors  or 
the  editors  give  a  warranty,  expressed  or  implied,  with  respect  to  the  material  contained  herein  or  for  any 
errors  or  omissions  that  may  have  been  made.  The  publisher  remains  neutral  with  regard  to  jurisdictional 
claims  in  published  maps  and  institutional  affiliations. 
This  Springer  imprint  is  published  by  the  registered  company  Springer  Nature  Switzerland  AG The  registered  company  address  is:  Gewerbestrasse  11,  6330  Cham,  Switzerland

10. To Rea, Nikolai, Belinda, Sophie, Imogen,
Paulina, Jan, Dorothy and Jim

11. Foreword
Globalisation and Inclusive Schooling: Engaging Motivational Environments,
36th  book  in  the  48-volume  book  series 
Policy Research
motivational  environments  globally.  It  focuses  on  the  student’s  identity,  belonging, 
inclusive  schooling,  engaging  motivational  environments,  and  resultant  academic 
achievement. 
The  book  focuses  on  globalisation  and  inclusive  schooling  globally,  the  student’s 
identity,  belonging,  performance  in  the  classroom,  and  the  significance  of  cognitive,  cultural,  emotional  and  social  capital  in  affecting  students’  academic  achievement.  The  book  analyses  such  topics  as  the  students’  cultural  identity  and  achievement, 
motivational  strategies  for  creating  engaging  learning  environment,  the  use  of  constructivist  pedagogy  for  critical  thinking,  social  constructivism,  and  values  of  inclusive  schooling. 
The  book  contributes  in  a  very  scholarly  way,  to  a  more  holistic  understanding  of 
the  nexus  between  globalisation,  inclusive  schooling,  and  quality  education  for  all.  The  chapters  offer  a  timely  analysis  of  current  issues  affecting  inclusive  schooling 
and  strategies  for  improving  students’  self-esteem,  self-efficacy  and  performance.  The  book  provides  innovative  ideas  concerning  the  future  directions  of  inclusive  schooling,  in  order  to  promote  more  engaging  and  more  meaningful  knowledge  and 
values  of  inclusive  schooling,  both  locally  and  globally. 
East  Melbourne,  VIC,  Australia Joseph  Zajda,  Ph.D.  FACE
vii

12. Preface
Globalisation and Inclusive Schooling: Engaging Motivational Environments,
36th  book  in  the  48-volume  book  series  Globalisation,  Comparative  Education  and 
Policy  Research,  analyses  major  discourses  of  inclusive  schooling  and  engaging 
motivational  environments  globally.  It  focuses  on  the  student’s  identity,  belonging, 
performance  in  the  classroom,  and  the  significance  of  cognitive,  cultural,  emotional 
and  social  capital  to  student’s  academic  achievement.  The  book  discusses  and  eval-
uates  the  shifts  in  methodological  approaches  to  inclusive  and  engaging  learning 
environments.  The  book  analyses  such  topics  as  the  students’  cultural  identity  and 
achievement,  motivational  strategies  for  creating  engaging  learning  environment,  the 
use  of  constructivist  pedagogy  for  critical  thinking,  social  constructivism,  and  values 
education  in  the  classroom.  The  book  analyses  and  evaluates  the  shifts  in  methodolog-
ical  approaches  to  globalisation  and  inclusive  schooling  globally,  and  their  impact 
on  performing  schools.  The  book  contributes  in  a  very  scholarly  way,  to  a  more 
holistic  understanding  of  the  nexus  between  globalisation,  comparative  education 
research,  inclusive  schooling  and  engaging  learning  environments.  By  examining 
some  of  the  recent  shifts  in  inclusive  schooling  and  engaging  motivational  environ-
ments  in  educational  institutions,  the  book  provides  a  comprehensive  picture  of  the 
intersecting  and  diverse  discourses  of  globalisation,  inclusive  schooling  and  values 
education.  The  book  focuses  on  relevant  teaching  strategies  that  promote  a  better  and 
more  critical  and  meaningful  knowledge  of  dominant  values  of  inclusive  schooling 
embedded  in  our  societies,  and  schools.  As  a  sourcebook  of  ideas  for  researchers, 
practitioners  and  policy  makers  specializing  in  the  areas  of  globalisation  and  inclu-
sive  schooling,  the  book  provides  a  timely  overview  of  current  reforms  and  strategies 
for  enhancing  inclusive  schooling  and  engaging  motivational  environments  and  the 
quality  of  education  in  educational  institutions  globally. 
East  Melbourne,  VIC,  Australia Joseph  Zajda,  FACE
ix

13. Editorial by the Series Editor
Globalisation and Inclusive Schooling: Engaging Motivational Environments
(Volume  36)  is  a  further  publication  in  the  Springer  Series  of  books  on  Globalisation, 
Comparative  Education  and  Policy  Research,  by  Joseph  Zajda. 
Joseph  Zajda’s  monograph, 
Motivational Environments
tion, Comparative Education and Policy Research
in  inclusive  schoolin  geducation  globally. 
Engaging Motivational Environments
alisation, Comparative Education and Policy Research
sive  schooling  and  engaging  motivational  environments  globally.  It  focuses  on  the 
student’s  identity,  belonging,  performance  in  the  classroom,  and  the  significance  of 
cognitive,  cultural,  emotional  and  social  capital  to  student’s  academic  achievement. 
The  book  discusses  and  evaluates  the  shifts  in  methodological  approaches  to  inclusive 
and  engaging  learning  environments.  The  book  analyses  such  topics  as  the  students’ 
cultural  identity  and  achievement,  motivational  strategies  for  creating  engaging 
learning  environment,  the  use  of  constructivist  pedagogy  for  critical  thinking,  social 
constructivism,  and  values  education  in  the  classroom.  The  book  analyses  and  evalu-
ates  the  shifts  in  methodological  approaches  to  globalisation  and  inclusive  schooling 
globally,  and  their  impact  on  performing  schools. 
This  book  critiques  dominant  discourses  and  debates  pertaining  to  inclusive  educa-
tion,  and  cultural  identity,  set  against  the  current  backdrop  of  growing  social  strat- ification  and  unequal  access  to  quality  education.  It  addresses  current  discourses 
concerning  globalisation,  ideologies  and  the  state,  as  well  as  approaches  to  inclusive  education  in  schools.  The  book  also  explores  conceptual  frameworks  and  method-
ological  approaches  applicable  to  research  on  inclusive  education,  cultural  diversity  and  identity  politics.  Drawing  on  diverse  paradigms,  ranging  from  critical  theory  to  globalisation,  the  book,  by  focusing  on  globalisation,  ideology  and  inclusive  educa-
tion,  critically  examines  recent  research  dealing  with  cultural  diversity  and  its  impact  on  inclusive  schooling.  The  book  contributes  in  a  very  scholarly  way,  to  a  more  holistic  understanding  of  the  nexus  between  globalisation,  comparative  education 
research,  inclusive  schooling  and  engaging  learning  environments.
xi

14. xii Editorial by the Series Editor
I  want  to  express  my  deep  gratitude  to  Suzanne  Majhanovich  (Western  Univer-
sity,  Ontario),  Pamela  Hallam  (Brigham  Young  University),  Yvonne  Vissing  (Salem 
State  University),  John  Whitehouse  (The  University  of  Melbourne),  Sev  Ozdowski 
(University  of  Western  Sydney),  and  Vince  Wright  (Education  consultant,  Taupo, 
New  Zealand)  for  their  insightful  and  constructive  comments,  and  I  am  also  grateful 
to  the  anonymous  international  reviewers  who  reviewed  the  chapters  in  the  final 
manuscript.

15. Contents
1 Globalisation and Competitiveness-Driven Education Reforms
Affecting Education............................................1 
2 Globalisation and Education Reforms: Promoting Engaging
Learning Environments.........................................17 
3 Inclusive Schooling and Motivational Strategies for Improving
Academic Achievement.........................................35 
4 The Use of Social Constructivism to Improve Learning
and Performance...............................................55 
5 Major Motivational Models in Inclusive Schools...................71 
6 Inclusive Schooling and Creating Effective Motivational
Environments..................................................97 
7 Dominant Values Education in Inclusive Schools..................115 
References........................................................133 
Index.............................................................155
xiii

16. About the Series Editor
Joseph Zajda
in  graduate  courses:  M.Teach  courses:  (EDES591,  EDFX522,  and  EDSS600)  in  the 
Faculty  of  Education  and  Arts,  at  the  Australian  Catholic  University  (Melbourne 
Campus).  He  specializes  in  globalisation  and  education  policy  reforms,  social 
justice,  history  education,  human  rights  education,  and  values  education.  He  has 
written  and  edited  52  books  and  over  150  book  chapters  and  articles  in  the  areas 
of  globalisation  and  education  policy,  higher  education,  history  textbooks  and 
curriculum  reforms.  Recent  publications  include:  Zajda,  J.  (2023). 
globalisation, cultural diversity and values education.
Discourses of globalisation, and the politics of history school textbooks.
Zajda,  J.  (2022). 
Springer;  Zajda,  J.  (2021). 
learning environments
and gender in education: Emerging paradigms.
(2022). 
J.  (Ed).  (2021)  3rd  International  handbook  of  globalisation,  education  and  policy 
research.  Springer;  Zajda,  J.  (2021). 
effective learning.
Globalisation, cultural identity and nation-building: The changing paradigms
Springer  Zajda,  J.  (Ed).  (2020).  Globalisation,  Ideology  and  Education  Reforms 
Emerging paradigms.
Globally  .  Dordrecht:  Springer;  Zajda,  J  (Ed.).  (2020). 
Neo-Liberal Higher Education Reform.
(2020). 
Majhanovich,  S.  (Eds.)  (2020). 
The changing paradigms
tion, ideology and politics of education reforms.
(2018). 
xv

17. xvi About the Series Editor
Springer;  Zajda,  J.  (2017). Globalisation and National Identity in History Textbooks:
The Russian Federation.  Dordrecht:  Springer;  Zajda,  Tsyrlina-Spady  &  Lovorn 
(2017)  (Eds.).Globalisation and Historiography of National Leaders: Symbolic
Representations in School Textbooks. Dordrecht:  Springer;  Zajda  &  Ozdowski 
(2017).  (Eds.), Globalisation and Human Rights Education Dordrecht:  Springer; 
Zajda  &  Rust  (Eds.)  (2016). Globalisation and Higher Education Reforms.
Dordrecht:  Springer;  Editor  and  author  of  the Second International Handbook on
Globalisation, Education and Policy Research.  Springer,  2015;  Zajda,  J.  (2014). 
The  Russian  Revolution.  In  G.  Ritzer  &  J.  M.  Ryan  (Eds.), The Wiley-Blackwell
Encyclopedia of Globalization Online;  Zajda,  J.  (2014);  Zajda,  J.  (2014).  Ideology. 
In  D.  Phillips  (Ed.),  Encyclopedia  of  Educational  Theory  and  Philosophy.  Thousand 
Oaks:  Sage;  Zajda,  J.  (2014).  Values  Education.  In  D.  Phillips  (Ed.), Encyclopedia
of Educational Theory and Philosophy. Thousand  Oaks:  Sage;  Zajda,  J.  (2014); 
Values  Education.  In  D.  Phillips  (Ed.), Encyclopedia of Educational Theory and
Philosophy.  Thousand  Oaks:  Sage;  Zajda,  J  (2008). Schooling the New Russians. 
Melbourne:  James  Nicholas  Publishers. 
He  is  the  Editor  of  the forty eight book  series  Globalisation  and  Comparative 
Education 
(Springer,  2013&2025).  He  edits  the  following  journals  below: 
http://www.jamesnicholaspublishers.com.au/journals/ct/;  Editor, Curriculum and
T
eaching,  volume  38,  2023. 
http://www.jamesnicholaspublishers.com.au/journals/es/;  Editor, Education and
Society
,  volume  41,  2023. 
http://www.jamesnicholaspublishers.com.au/journals/wse/ Editor, World Studies
in
Education,  volume  24,  2023. 
His  works  are  found  in  605  publications  in  4  languages  and  some  11,903  university 
library 
holdings  globally. 
He  is  the  recipient  of  the  2012  Excellence  in  Research  Award,  the  Faculty 
of 
Education,  the  Australian  Catholic  University.  The  award  recognises  the  high 
quality  of  research  activities,  and  particularly  celebrates  sustained  research  that  has 
had  a  substantive  impact  nationally  and  internationally.  He  was  also  a  recipient  of 
the  Australian  Awards  for  University  Teaching  in  2011  (Citation  for  Outstanding 
Contributions  to  Student  Learning,  for  an  innovative,  influential  and  sustained 
contribution  to  teacher  education  through  scholarship  and  publication).  He  received 
the  Vice  Chancellor’s Excellence in Teaching Award, at  the  Australian  Catholic 
University  (Melbourne  Campus).  He  was  awarded  an  ARC  Discovery  Grant  (with 
Monash  University)  for  2011–2015  for  a  comparative  analysis  of  history  national 
curriculum  implementation  in  Russia  and  Australia  ($315,000).  Elected  as  Fellow 
of  the  Australian  College  of  Educators  (June  2013). 
Completed  (with  Professor  Fred  Dervin,  University  of  Helsinki)  the  UNESCO 
report: 
Governance in education: Diversity and effectiveness. BRICS countries.Paris: 
UNESCO  (2022).

18. Chapter 1
Globalisation
and Competitiveness-Driven Education
Reforms Affecting Education
Globalisation and Education Reforms: Introduction
Globalisation and Inclusive Schooling: Effective Motivational Environment
book  in  the  36-volume  book  series 
Research
engaging  motivational  environments  for  improving  performance  in  the  classroom. 
This  chapter  analyses  on-going  policy  trends  in  education  reforms  for  academic 
excellence,  standards,  equity,  global  competiveness,  affecting  all  educational  insti-
tutions,  including  inclusive  schools.  The  chapter  critiques  and  evaluates  meta-
ideological  hegemony  and  paradigm  shifts  in  education  policies,  major  globalisa-
tion  processes  impacting  on  education  and  policy  reforms,  both  locally  and  globally, 
promoting  economic  competitiveness,  academic  standards,  and  global  monitoring 
of  educational  quality  and  standards.  The  chapter  also  examines  various  policy 
documents  dealing  with  inclusive  education. 
Globalisation as a Cultural Transformation of Modernity
The  term  ‘globalisation’  was  first  employed  in  the  modern  sense  in  1930.  However,  it 
was  already  used  in  the  late  nineteenth  century.  Since  then,  it  was  widely  employed  by 
economists  and  social  scientists  during  the  1960s.  Prior  to  that,  the  idea  of  globalisa-
tion,  in  terms  of  trade,  cultures,  and  travel,  was  already  present  in  the  Ancient  Egypt, 
that  existed  for  over  5000  years,  the  Persian  Empire,  until  its  defeat  by  Alexander 
the  Great  in  334BC,  and  Alexander  the  Great  new  conquests,  from  Ancient  Egypt  to 
Ancient  India.  Robertson  (1983)  was  one  of  the  first  scholars  to  examine  and  explain 
‘globalization’  and  had  introduced  the  theoretical  content  to  the  term.  However,  the 
concept  of  globalization,  as  a  term,  according  to  Robertson  and  White  (2007),  ‘did
©  Springer  Nature  Switzerland  AG  2023 
J.  Zajda, 
Comparative  Education  and  Policy  Research  36, 
https://doi.org/10.1007/978-3-031-24400-1_1 
1

19. 2 1 Globalisation and Competitiveness-Driven Education Reforms …
not  fully  enter  academic…discourse  until  late  1980s  or  early  1990s’  (Robertson  & 
White,  2007). 
Marshall  McLuhan,  who  was  a  professor  of  English,  at  the  University  of  Toronto, 
analyzed  the  media  and  coined  the  term  ‘the  medium  is  the  message’  in  his  cutting- edge  book 
coined  the  term  the  ‘global  village’.  Since  then,  a  number  of  social  theorists  (Albrow, 
1996;  Ampuja,  2021;  Appadurai,  1996;  Carnoy  &  Rhoten,  2002;  Castells,  2000; 
Fan  &  Popkewitz,  2020;  Giddens,  1990;  Hirst  &  Thompson,  1996;  Paulston,  2001; 
Ritzer  &  Rojek,  2020;  Robertson,  1992;  Rust  &  Jacob,  2005;  Sklair,  2002;  Stiglitz, 
2002;  Waters,  1995)  argued  that  globalisation  was  one  of  the  outcomes  of  modernity, 
which  was  characterised  by  the  nexus  of  new  structural  political,  economic,  cultural, 
and  technological  developments  (Axford,  1995;  Rosenau,  1997;  Zajda,  2021).  Glob-
alisation,  according  to  Ampuja  (2021),  is  now  the  ‘most  important  keyword’  of  the 
global  triumph  of  neoliberal  capitalism.  He  argues  that  these  concepts  have  become 
‘dominant  in  the  social  sciences,  to  the  point  of  establishing  a  new  theoretical  ortho-
doxy  that  we  can  define  as  globalisation  theory’  (Ampuja,  2021).  Consequently, 
globalisation  has  also  acquired  a  new  ‘meta-ideology’  that  carries  strong  elements 
of  Western  ideologies  (Duan,  2021). 
The  interconnectedness  of  societies,  brought  on  by  forces  of  globalisation,  was 
noted  by  Powell  (2014)  in  his  book  globalisation  in  terms  of  major  and  significant  changes  to  all  aspects  of  social,  cultural 
and  economic  spheres,  by  virtue  of  its  ‘interconnectedness  that  brings  together  the  corners  of  the  globe’,  resulting  in  inequalities,  and  affecting  people’s  quality  of  life: 
…these  changes  are  part  of  a  economic  transition  to  post-industrialism  associated  with  risks 
and  inequalities  that  shape  human  experience  in  the  midst  of  a  formidable  global  financial 
climate.  On  the  one  hand,  life  expectancy,  health  statuses  and  per  capital  incomes  are  at  an 
all-time  high  and  many  feudal  practices  have  been  relegated  to  the  past…  On  the  other  hand, 
vast  numbers  of  people  struggle  with  poverty  and  significant  pockets  of  poverty  portend 
more  than  lack  of  income.  Those  living  on  the  bottom  of  the  socio-economic  ladder  labor 
under  the  burden  of  avoidable,  lifestyle  diseases,  hunger  and  related  maladies,  not  to  mention 
myriad  social  risks.  (Powell,  2014) 
Similarly,  Kolosova  et  al.  (2020),  like  most  researches  of  the  effects  of  globalisa-
tion,  argues  that  globalisation  is  the  result  of  combined  social,  cultural  and  political 
transformations,  affecting  all  levels  of  society: 
In  modern  discourse,  there  are  various  approaches  to  the  analysis  of  the  social  consequences 
of  globalization:  as  to  the  ‘world  of  fluid  modernity’...the  ‘era  of  new  uncertainty’...  In  the 
most  general  form,  globalization  is  understood  as  a  process  that  leads  to  a  comprehensive, 
worldwide  linking  of  structures,  institutions  and  cultures...Despite  the  fact  that  the  processes 
of  globalization  are  objective,  recently  there  have  been  trends  in  the  manifestation  of  its 
subjective  nature,  which  is  reflected  in  the  formation  and  dissemination  of  the  concepts  of 
globalism,  anti-globalism  and  alter  globalization.  (Kolosova  et  al.,  2020) 
Globalisation,  as  a  multifaceted  process,  was  also  discussed  by  Steger  (2020),  in 
his  book 
has  become  one  of  the  defining  buzzwords  of  our  time’,  describing  a  ‘variety  of 
accelerating  economic,  political,  cultural,  ideological,  and  environmental  processes’

20. Globalisation and Education Reforms: Introduction 3
which  are  affecting  our  lives.  The  cultural  dimension  of  globalization  refers  to  cultural 
manifestations  of  changing  societies: 
...the  intensification  and  expansion  of  cultural  flows  across  the  globe.  Critics  of  cultural  glob-
alization  claim  that  the  world  is  being  homogenized  or  ‘Americanized’.  However,  advocates 
say  that  globalization  reinvigorates  niche  cultures  instead  of  eliminating  them.  The  existence 
of  the  global  imaginary  is  linked  to  the  rise  of  global  media  networks.  These  networks  are 
owned  by  a  small  group  of  transnational  corporations,  which  can  affect  journalistic  integrity. 
(Steger,  2020) 
One  needs  to  understand  that  the  term  ‘globalisation’  is  a  complex,  multi-
dimensional,  and  a  constantly  evolving  construct,  as  well  as  a  convenient  euphemism, 
concealing  numerous  contested  meanings,  influenced  by  dominant  ideologies, 
various  cultural  contexts,  politico-economic  priorities,  and  educational  policies, 
designed  to  meet  the  challenges  of  globalisation  and  the  market  economy  (Zajda  & 
Rust,  2021).  Overall,  the  term  globalisation,  was  informed  and  shaped  by  multiple 
perspectives,  ranging  from  Wallerstein’s  (1974a,  2004)  ambitious  ‘world-systems’ 
model,  to  Giddens’  (1990)  notion  of  ‘time-space  distantiation’  highlighting  the 
‘disembeddedness’  of  social  relations—their  effective  removal  from  the  immedia-
cies  of  local  contexts,  and  Castells’  (2000,  2010)  perception  of  globalisation  as  way 
of  networking,  proposing  that  the  power  of  flows  of  capital,  technology,  and  infor-
mation,  constitutes  the  fundamental  morphology  of  an  emerging  ‘network  society’ 
(Castells,  2000).  Furthermore,  Miyoshi  (1998)  stressed,  like  other  researchers,  that 
globalisation  represented  a  new  mode  in  the  transfer  of  capital,  labour  production, 
consumption,  information  and  technology,  resulting  in  significant  qualitative  change 
in  organisations  and  societies  (Miyoshi,  1998,  p.  248). 
While  there  is  some  general  consensus  on  globalisation  as  a  multi-faceted  ideo-
logical  construct  defining  a  convergence  of  cultural,  economic  and  political  dimen- sions  (‘global  village’  now  signifies  and  communicates  global  culture),  there  are  significant  differences  in  discourses  of  globalisation,  partly  due  to  differences  of 
theoretical,  ideological,  and  disciplinary  perspectives  (Zajda,  2021a).  Multidimen- sional  typology  of  globalisation  reflects,  in  one  sense,  a  more  diverse  interpretation 
of  culture,  with  the  synthesis  of  technology,  ideology,  and  organisation.  It  covers  global  finance  and  trade,  border  crossings  of  people,  ICTs  convergence,  as  well  as  cross-cultural  and  communication  convergence.  In  another  sense,  globalisation, 
as  a  post-structuralist  paradigm  invites  many  competing  and  contesting  interpreta- tions  (Zajda  &  Rust,  2021).  These  include  not  only  ideological  interpretations,  but  also  discipline-based  discourses,  which  refer  to  the  notions  of  the  homogenisation 
and  hybridisation  of  cultures.  Multidimensional  typology  of  globalisation  covers  the  growth  of  social  networks,  which  transcend  national  boundaries,  and  supranational  organisations.  In  addition,  it  presents  debates  regarding  possible  decline  of  the  nation-
state.  Furthermore,  globalisation  depicts  a  new  mode  of  communication  and  IT  that  shapes  and  changes  one’s  notion  of  identity,  time,  and  space.  Similarly,  there  is  a  growing  diversity  of  approaches  to  globalisation,  comparative  education  and  policy 
research,  including  a  pronounced  shift  from  structuralist  towards  post-structuralist  and  humanistic  paradigms  (Zajda,  2023).

21. 4 1 Globalisation and Competitiveness-Driven Education Reforms …
Standards-Driven and Outcomes-Defined Policy Change
Paradigm of Standards-Driven and Outcomes-Defined
Education Policies
As  I  have  argued  earlier  in  my  works,  meta-ideological  hegemony  affecting  soci-
eties  and  education,  dictates  the  structure  and  content  of  economic  competitiveness, 
competing  ideologies,  academic  standards,  and  ‘global  monitoring  of  educational 
quality  and  standards’  (Zajda,  2023).  Current  education  and  policy  reforms  globally, 
influenced  by  OECD  and  its  PISA  surveys,  target  academic  standards,  education 
quality  and  global  competitiveness,  in  particular  standards-driven  and  outcomes-
defined  standards  in  education.  To  measure  levels  of  academic  performance  in  the 
global  culture,  the  OECD,  in  co-operation  with  UNESCO,  has  been  using 
Education Indicators
indicators,  which  report  on  the  resource  invested  in  education  and  their  returns  to 
individuals  (OECD,  2022a). 
Both  the  OECD  and  the  European  Union  tend  to  base  their  education  policies  for 
the  future,  by  being  guided  by  the  imperatives  of  the  Global  Educational  Reform  Movement  (GERM).  Sahlberg  (2016)  writes  that  GERM  emerged  since  ‘the  1980s  and  has  increasingly  become  adopted  as  an  educational  reform  orthodoxy  within 
many  education  systems  throughout  the  world,  including  in  the  U.S.,  England,  Australia  and  some  transition  countries’: 
Tellingly,  GERM  is  often  promoted  through  the  interests  of  international  development  agen-
cies  and  private  enterprises  through  their  interventions  in  national  education  reforms  and 
policy  formulation.  (Sahlberg,  2016) 
The  common  aspects  of  education  reforms  globally,  according  to  Sahlberg  (2016), 
are  characterised  by  the  following  five  trends: 
1. ‘Standardization  of  education 
2. Focus  on  core  subjects  (mainly  literacy  and  numeracy) 
3. The  search  for  low-risk  ways  to  reach  potential  goals  (minimizing  experimenta- tion) 
4. Use  of  corporate  management  models  (borrowed  from  business  world) 
5. Test-based  accountability  policies  to  improve  academic  achievement’  (Sahlberg,  2016). 
Similarly,  Lewis  et  al.  (2019),  and  Paraide  et  al.  (2023),  when  examining  both  local  and  global  impacts  of  standards-based  reforms  (SBR),  comment  critically  on  the 
global  imperatives  of  improving  standards  in  students’  academic  achievement.  Lewis  et  al.  (2019)  called  this  push  a  new  form  of  neo-colonialism,  and  Paraide  et  al.  (2023),  were  concerned  with  a  ‘
reforms  globally.  Paraide  et  al.  (2023)  argue  that  standards-based  reforms,  by  the  use  of  techno-scientific  rationality,  tended  to  legitimize  uncritically  the  nature  and  the  context  of  on-going  education  reforms:

22. Standards-Driven and Outcomes-Defined Policy Change 5
The  global  form  of  SBRs  thus  represents  the  logics  by  which  policymakers  may  attempt  to 
align  and  create  commonality  across  systems  in  the  search  for  standardisation,  even  if  this 
can  never  be  fully  realised  in  practice.  (Paraide  et  al.,  2023) 
One  of  the  effects  of  forces  of  globalisation  is  that  educational  organisations,  having 
modelled  its  goals,  priorities  and  strategies  on  the  entrepreneurial  business  model,  are 
compelled  to  embrace  the  corporate  ethos  of  the  efficiency,  accountability,  produc-
tivity,  and  profit-driven  managerialism.  Hence,  the  current  and  on-going  politics  of 
education  reforms  reflect  this  new  and  ubiquitous  paradigm,  and  a  meta-ideology 
of  standards-driven  and  outcomes-defined  education  policy  reforms  (Daun,  2021; 
Zajda,  2021a;  Zajda  &  Rust,  2021). 
However,  some  policy  analysts  have  criticized  the  ubiquitous  and  excessive  nature 
of  standardization  in  education,  which  makes  it  difficult,  if  not  impossible,  to  imple- ment  the  UNESCO  2015 
and  quality  education  for  all  (Odeh,  2021;  UNESCO,  2015c;  Zajda,  2022a). 
Governments  globally,  in  their  pursuit  for  academic  excellence,  quality,  perfor-
mance,  and  educational  outcomes  in  education,  have  been  forced  to  increasingly  turn 
to  international  and  comparative  education  data  analysis,  to  inform  their  education 
policy,  advocating  standards-based  reforms  (SBRs)  in  schools.  There  exists  a  global 
consensus  that  the  major  goal  of  education  and  education  reforms  is  to  enhance 
the  individual’s  educational,  social,  educational  and  economic  prospects  (OECD, 
2021;  UNDR,  2021a;  UNESCO,  2015a,  2015b,  2022).  This  can  only  be  achieved 
by  providing  quality  education  for 
larly  monitored  and  measured  within  the  internationally  agreed  framework  of  the 
OECD’s  Programme  for  International  Student  Assessment  (PISA).  This  was  done, 
in  response  to  the  growing  demand  for  international  comparisons  of  educational 
outcomes  (OECD,  2019,  2022a). 
There  is  no  doubt  that  economic,  political,  cultural  and  social  dimensions  of  glob-
alisation  have  a  profound  effect  on  all  spheres  of  education  and  society,  both  locally 
and  globally.  The  on-going  economic  restructuring  and  policy  reforms  among  nation-
states,  propelled  by  global  competition,  together  with  the  global  monitoring  of  educa-
tional  quality  and  standards,  are  some  of  the  imperatives  of  the  globalisation  process 
(Bologna  Process,  2020;  Rizvi  &  Lingard,  2010;  Zajda,  2021a).  Global  monitoring 
of  educational  quality  and  standards  in  the  higher  education  sector  was  initiated  by 
the 
governmental  higher  education  reform  process  that  includes  49  European  countries 
and  a  number  of  European  organizations,  including  European  University  Association 
(EUA).  Its  main  goal  is  to  ‘enhance  the  quality  and  recognition  of  European  higher 
education  systems  and  to  improve  the  conditions  for  exchange  and  collaboration 
within  Europe,  as  well  as  internationally’  (Bologna  Process,  2020).  It  was  launched 
in  1998–1999,  to  establish  goals  for  reform  in  the  participating  countries,  such  as  the 
uniform  three-cycle  degree  structure  (Bachelor,  Master’s,  Doctorate),  and  ‘adopted 
shared  instruments’,  such  as  the  European  Credits  Transfer  and  Accumulation  System 
(ECTS)  (Bologna  Process,  2020).

23. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

24. syöneensä.
Iltapuoleen hän ei voinut istua ylhäällä, niin heikoksi hän tunsi
itsensä. Heti kun hän istuutui, hän nukahti. Mutta kun hän riisuutui
ja paneutui levolle, haihtui uni taas hänen silmistään.
"Oi, kuinka kylmä tämä vuode on!"
Kaikki täällä kotona on niin kylmää! Jokainen huonekalu, valokuvat
seinillä, vieläpä vanhat kattomaalauksetkin näyttävät huutavan
hänelle: "Miksi olet tullut tänne? Tänne sinä et kuulu! Ei tämä ole
sinun kotisi! Sinä olet vieras täällä!"
Oi, kuinka kylmä tämä vuode on! Palvelija, joka tuli kutsumaan
häntä illalliselle, tapasi hänet jo vuoteessa.
Tämän sanoman saadessaan tuli Timeakin katsomaan, oliko hän
sairas.
"En ole", vastasi Mikael. "Olen vain lopen uupunut matkasta."
"Tuotanko lääkärin?"
"Älä millään muotoa. En ole ensinkään sairas."
Timea toivotti hänelle hyvää yötä ja poistui koetettuaan hänen
otsaansa kädellään.
Mutta Timar ei voinut nukkua. Hän kuuli joka kolinan talossa. Hän
kuuli, kuinka kaikki puhuivat kuiskaten, jotta eivät herättäisi häntä,
kuinka he hiipivät varpaisillaan kulkiessaan hänen ovensa ohitse.
Mutta hän mietiskeli, minne ihminen voisi paeta itseään. —
Untenko maailmaan? — Sinne juuri, kunpa tie vain löytyisi yhtä

25. helposti kuin kuoleman maailmaan. Mutta väkivalloin ei unten
maailmaan voi tunkeutua.
Opiuminko avulla? Se olisi hyvä keino. Unen itsemurha.
Näitä miettien hän huomasi huoneen vähitellen alkavan pimetä.
Öiset varjot kietoivat esineet tiheään huntuunsa, yö kävi yhä
synkemmäksi. Vihdoin hänet ympäröi pimeys, joka oli paksun sumun
tai maanalaisten syvyyksien yön kaltainen, sokeain yön. Sellaisen
pimeyden "näkee" ihminen vain unissa.
Mikael tietää nyt nukkuvansa, ja se sokeus, joka hänen silmilleen
painuu, on unen sokeutta. Onpa hän aivan tietoinen siitä, että hän
nukkuu. Hän makaa vuoteessaan Komornissa; — vuoteen vieressä
on pöytä ja tällä pöydällä vanhanaikuinen pronssilamppu, jossa on
kiinalaisesta, maalatusta porsliinista tehty varjostin. Hänen
vuoteensa yläpuolella riippuu suuri soipa seinäkello; silkkiverhot
ulottuvat lattialle asti. Suuressa, vanhanaikuisessa vuoteessa on
sivuosa, joka voidaan vetää uudeksi vuoteeksi. Se on oikea
mestariteos. Sellaisia vuoteita tapaa vielä vanhemmissa taloissa.
Koko perhe voisi mukavasti viettää yönsä siinä.
Timar tietää myös, ettei hän ole sulkenut huoneensa ovea. Kuka
tahansa voi tulla sisälle. Mitä, jos joku tulisi murhaamaan hänet? Ja
mikä erotus olisi silloin unen ja kuoleman välillä?
Sitä hän tahtoi tietää unissaan.
Vihdoin hän näki sellaista unta, että ovi avautui hiljaa ja joku astui
sisään; ne olivat naisen askeleet.

26. Vuodeverhot kahisivat hiljaa, joku kumartuu hänen ylitseen.
Naisenkasvot.
"Sinäkö se olet, Noëmi?" ajattelee Mikael itsekseen unissaan ja
kauhistuu. "Kuinka sinä olet tullut tänne? — Jos joku näkee sinut!"
On pimeä. Hän ei voi nähdä mitään, mutta hän kuulee, kuinka
joku istuutuu hänen vuoteensa reunalle ja kuuntelee hänen
hengitystään.
Täten oli Noëmi pitkät yöt istunut saaren pienessä mökissä.
"Sinä tulit siis jälessäni, Noëmi, hoitamaan minua? Siinä teit kiltisti.
Mutta mene takaisin, kun tulee aamu. Valoisalla päivällä et saa olla
täällä."
Suuri seinäkello lyö; syvät kellonlyönnit ilmaisevat myöhäistä yön
tuntia. Vuoteen reunalla istuja nousee ylös ehkäisemään heiluria,
jotta ei soitto herättäisi nukkujaa. Hänen täytyy silloin kumartua
vuoteen yli, niin että Mikael voi kuulla hänen sydämensä lyönnit.
"Kuinka hitaasti sinun sydämesi nyt lyö!" hän sanoo unissaan.
Senjälkeen hänestä tuntuu kuin käsi etsisi kemiallisia tulitikkuja
yöpöydältä.
"Et kait aikone sytyttää valkeata? Sehän olisi hyvin varomatonta.
Joku voisi käytävästä nähdä sisään ikkunasta ja huomaisi sinut
täällä."
Sytyttävä platinalaatta alkoi hehkua ja yölamppu sytytettiin. Sen
teki eräs nainen. Timar ei nähnyt hänen kasvojaan, mutta se oli
varmasti Noëmi. Kuka muu valvoisi hänen vuoteensa vieressä?

27. Nainen vetää varjostimen varovasti lampunvalon eteen, ettei se
loistaisi sairaan kasvoihin.
"Oi, Noëmi, aiotko sinä taas valvoa koko yön? Milloin sinä sitten
nukut?"
Ikäänkuin vastatakseen tähän kysymykseen lankee nainen
polvilleen ja vetää vuoteen sivuosan ulos.
Mikaelin rinnan täyttää samalla kertaa kauhu ja ilo.
"Sinä tahdotkin nukkua vierelläni? Oi, kuinka minä rakastan sinua!
Oi kuinka vapisen tähtesi!"
Ja niin valmistaa nainen vuoteen itselleen ja paneutuu levolle.
Nukkujan povessa taistelevat vielä ilo ja pelko.
Hän tahtoisi kumartua hänen puoleensa, syleillä ja suudella häntä
ja toiselta puolen hän tahtoisi huutaa hänelle: "Mene, riennä pois!
Sinut voidaan nähdä täällä." Mutta hän ei voi liikuttaa jäseniään eikä
kieltään. Ne ovat kuin lyijystä.
Ja sitten nukahti nainenkin.
Ja Timarin unet kuljettivat häntä yhä kauemmas. Ne veivät häntä
menneisyyden läpi ja tulevaisuuden kautta näkymättömyyden
valtakuntaan. Ja yhä uudelleen ne palasivat tuohon nukkuvaan
naiseen.
Toisinaan hän uneksi heräävänsä ja näkevänsä haamun yhä
vierellään…

28. Yht'äkkiä alkoi hämärtää ja aurinko paistoi akkunasta sisään. Se
loisti niin ihmeellisesti, ettei se milloinkaan ollut niin loistanut.
"Herää jo! Herää jo!" kuiskasi Timar unessa, "mene toki kotiin jo!
Sinua ei päivänvalo saa tavata täältä. Jätä minut nyt jo!"
Hän taisteli unensa kanssa.
"Mutta ethän sinä ole täällä. Kaikkihan on vain unta."
Ja näin sanoen hän pakottaa itsensä hereille ja katkoo unen
kahleet, ja herää vihdoinkin.
Onkin itse asiassa jo aamu; auringonsäteet tunkeutuvat
akkunaverhojen läpi. Lampunliekki lepattaa vielä maalatun
porsliinivarjostimen takana ja vuoteessa makaa nukkuva nainen
kasvot käsivartta vasten.
"Noëmi!" huudahti Mikael.
Nukkuva nainen heräsi huutoon ja katsahti ylös.
Se oli Timea…
"Tahdotteko jotakin?" hän kysyi, nopeasti nousten.
Hän oli herännyt ääneen eikä nimeen.
Mikael oli vielä unensa pauloissa. Hän katseli ihmeissään
merkillistä muutosta. Noëmi on muuttunut Timeaksi.
"Timea…" hän änkötti unissaan.
"Tässä minä olen", vastasi Timea laskien kätensä vuoteen laidalle.

29. "Kuinka tämä on mahdollista?" huudahti Mikael vetäen peitteen
leukaansa saakka ikäänkuin peläten niitä kasvoja, jotka kumartuivat
hänen puoleensa.
"Minä olin levoton tähtenne. Pelkäsin teille voivan käydä huonosti
yöllä ja tahdoin olla luonanne täällä."
Hänen äänessään, hänen katseessaan oli luonnollista, rehellistä
hellyyttä, jota ei voi teeskennellä. Naisen vaisto on uskollisuus.
Mikael tuli tajuihinsa. Hänen ensimmäinen tunteensa oli kauhua,
seuraava itsesyytöstä.
Hänen vaimoraukkansa makaa tässä hänen vuoteensa vieressä —
leskenä, vaikka miehensä vielä on elossa. Hänellä ei milloinkaan ole
ollut yhteisiä iloja miehensä kanssa, mutta nyt, kun tämä kärsii,
tulee hän jakamaan kärsimykset.
Mutta nyt seurasi taas ikuinen valhe. Tätä hellyyttä ei saa ottaa
vastaan, se täytyy torjua.
Mikael teeskenteli levollisuutta:
"Pyydän, Timea, älkää tulko enää makuuhuoneeseeni. Minä olen
potenut vaikeata tautia. Matkalla sairastuin itämaiseen ruttoon.
Pelkään henkenne puolesta, jos tulette lähelleni. Pyydän teitä,
pysykää loitolla minusta. Tahdon olla yksin — päivät ja yöt. Nyt ei
minulta enää puutu mitään, mutta luulen täytyväni välttää kaikkia,
jotka pitävät minusta. Siksi pyydän teitä mitä hartaimmin, älkää
tehkö sitä enää, älkää millään muotoa!"
Timea huokasi syvään, loi silmänsä alas ja lähti huoneesta.

30. Hän ei edes ollut riisuutunut, vaan paneutunut pukeutuneena
levolle miehensä jalkojen juureen.
Kun hän oli poistunut nousi Mikaelkin ylös ja pukeutui. Hän oli
aivan sekaisin. Kuta kauemmin hän jatkoi tätä kaksoiselämää sitä
syvemmin hän tunsi kaksinkertaisten velvollisuuksiensa välisen
ristiriidan, niiden velvollisuuksien, jotka hän oli ottanut päälleen, Hän
on yht'aikaa ottanut vastuulleen kahden jalon, uhrautuvaisen
olennon kohtalon. Hän on tehnyt molemmat onnettomiksi ja on itse
vielä onnettomampi. Mistä hän voi etsiä pelastusta?
Jos edes toinen heistä olisi jokapäiväinen olento, jota hän voisi
vihata, halveksia tai tyydyttää rahoilla. Mutta toinen on yhtä jalo,
yhtä ylevä kuin toinenkin, ja kummankin kohtalo on niin raskas
syytös sen aiheuttajaa vastaan, ettei ole mitään anteeksiantoa.
Kuinka hän voisi sanoa Timealle, mikä tämä Noëmi on ja kuinka
Noëmille, mikä Timea on?
Entä jos hän jakaisi omaisuutensa molempien kesken? Tahi jos
hän antaisi toiselle omaisuutensa, loiselle sydämensä?
Mutta toinen ehdotus on yhtä mahdoton kuin toinenkin.
Sillä ei kumpikaan ole ollut hänelle uskoton, hänellä ei ole oikeutta
hyljätä kumpaakaan. Molemmat ovat niin jaloja ja puhtaita.
Oleskelu kotona pahensi Mikaelin tilaa. Hän ei poistunut
huoneustaan koko päivänä, ei jutellut kenenkään kanssa ja istui
myöhäiseen yöhön saakka samassa paikassa tekemättä mitään. Ei
voitu saada selville, mikä häntä vaivasi. Jos joku kysyi, miksi hän oli

31. niin surullinen, niin hän vastasi sen johtuvan jälkitautina itämaisesta
rutosta.
Vihdoin turvautui Timea lääkäreihin. Tuloksena neuvotteluista oli,
että Mikaelin oli lähdettävä merenrannalle kylpemään saadakseen
vedestä takaisin sen, mitä maa oli häneltä riistänyt.
Tähän neuvoon hän vastasi: "Minä en tahdo nähdä ketään
ihmistä."
Silloin häntä neuvottiin valitsemaan kylmävesiparantola, missä
varsinainen kylpyaika jo olisi ohitse. Schmecks, Flöpatak tai Balaton-
Füred. Siellä hän saisi olla kyllin yksin. Kylmä vesi olisi pääasia.
Nyt hän muisti eräässä Plattenjärven rannalla olevassa laaksossa
omistavansa pienen huvilinnan, jonka hän oli ostanut muutama vuosi
sitten, vuokratessaan Balaton'in kalastusoikeuden. Hän oli sen
jälkeen käynyt siellä pari kolme kertaa. Siellä hän viettäisi syksyä.
Lääkärit hyväksyivät hänen valintansa. Zala- ja Vessprimrannikko
ovat todellisen paratiisin kaltaisia. Neljäntoista kilometrin pituisessa
keskeymättömässä puutarhaketjussa lepää toinen hymyilevä
maisema toisensa vieressä, siellä, täällä maalaisaateliston linnat.
Komea järvi on meri pienoiskoossa, täynnä kauneutta ja
romantiikkaa. Täällä puhaltaa Italian tuuli. Kansa on hyvänluontoista
ja sydämellistä, kivennäislähteet ovat terveyttä antavia. Siellä on
synkkämieliselle paras lepopaikka syksyksi löytyvä. Lukuunottamatta
muutamia hektisiä professoreja ja vatsakatarria sairastavia pappeja,
ei Füredissä ole ketään muita vieraita häiritsemässä synkkämielistä,
joka kaipaa yksinäisyyttä. Sensijaan on hänen ympärillään ihana
luonto. Plattenjärven rannalla on syksy kuin uusi kevät.

32. Lääkärit lähettivät siis Mikaelin Plattenjärven rannalle.
Mutta yhtä asiaa he eivät tietäneet. He olivat vain unohtaneet
ottaa selvää siitä, että nimittäin kesän lopussa raesateet olivat
hävittäneet koko seudun Plattenjärven rannalla.
Mutta nyt ei voi olla mitään surullisempaa näkyä kuin tuollainen
raesateiden hävittämä seutu.
Viinitarhat, jotka tavallisesti korjuuaikana kajahtelevat iloisista
äänistä, seisoivat nyt hylättyinä; uudelleen esiin pistävät
viiniköynnökset ovat peittyneet erään piikkisen, punaruskean
rikkaruohon alle, joka levittää pahaa hajua suljettuihin puristimoihin.
Hedelmäpuiden toinen lehdikkö on kuparinvihreä tai
ruosteenpunainen. Se ottaa jäähyväisiä tulevaan kevääseen asti.
Viljapelloille on äsken-niitetyn oljen jälkeen noussut nyhtämätöntä
rikkaruohoa. Kultaisten tähkäpäiden sijalla kasvaa ohdakkeita,
takiaisia ja punakoisoja, eikä kukaan tule niitä niittämään. Kaikki on
hiljaista ja synkkää. Tiet ovat ruohottuneet, sillä kukaan ei astu niitä.
Tällaiseen aikaa tuli Mikael linnaansa Balaton'iin.
Tämä linna oli vanha rakennus. Joku ylhäinen herrasväki oli
rakennuttanut sen, koska he olivat pitäneet näköalasta ja heillä oli
kylliksi rahaa tämän ylellisyyden hankkimiseen. Se oli yksikerroksinen
massiivin muurin rakennettu, jossa kuisti antoi järvelle, suurista
viikunapuista, ja muutoin täynnä pyhimyksen kuvia.
Ensimmäisen omistajan perilliset olivat polkuhinnasta myyneet
aution linnan, jota vain sellainen henkilö voi pitää arvossa, jolla oli
sattumalta päähänpistoja.

33. Neljännestunnin matkan päässä on vasta ihmisasuntoja. Ja nekin
nykyään asumattomia. Puristimot ja kellarit eivät ole auki tänä
vuonna, sillä ei saada mitään satoa. Füredissä näkyy kaikkialla
uutimia suurien rakennuksien akkunoiden edessä ja viimeinenkin
kylpyvieras on jo lähtenyt. Höyrylaivatkaan eivät enää kulje.
Happikaivon juomasali on tyhjä ja kävelytiellä rapisevat putoilleet
plataaninlehdet kulkijan jalkojen alla. Ei kenkään vaivaudu niitä
lakaisemaan.
Ei ainoatakaan ihmistä, ei edes haikaraa näy seudulla. Vain
majesteettinen Balaton vyöryy salaperäisesti heitellessään aaltojaan,
eikä edes kenkään tiedä, miksi se on vihoissaan.
Ja keskellä Plattenjärveä kohoo alaston kallio ja sen huipulla on
kaksi-torninen luostari, jossa asuu seitsemän munkkia —
ruhtinaallisten ruumiiden krypta ylhäältä alas asti.
Tällaiseen paikkaan Mikael tuli.
Hän oli tuonut mukanaan vain yhden palvelijan ja tämänkin hän
lähetti muutaman päivän perästä takaisin sanoen viinitarhurin, joka
vartioi taloa, riittävän häntä palvelemaan. Mutta tämä oli jo vanha
mies ja sitäpaitsi kuuro.
Läheisessä kylpylässä oli sentään vielä jonkunverran eloa. Ainoan
suuren hotellin omistaja perheineen asui siellä sekä sitäpaitsi
muutamien herrasväkien palvelijat, jotka olivat paikkakunnalla koko
vuoden läpeensä, ja kappelissa soitettiin joka aamu messuun. Mutta
tapahtuipa eräänä päivänä, että hotellinisäntä piti vieraspidot
viettääkseen tyttärensä nimipäiviä ja paistinpannun rasva syttyi
tuleen ja liekki lensi savupiippuun Hotelli paloi poroksi ja sen kera

34. kylpyläkin, palvelusväen asunnot ja kappeli. Tähän tilaan jäi kaikki
aina kevääseen saakka. Asukkaat hylkäsivät mustat rauniot.
Nyt ei enää kuulunut ainoatakaan ihmisääntä koko laaksossa, ei
edes kellojen soittoa, ainoastaan suuren järven kohinaa.
Timar istui päivät pitkät kuuntelemassa järven henkikieltä.
Välistä se alkaa kohista, ilman että ainoakaan tuulenhenki
puhaltaa. Silloin sen väri muuttuu, niin kauas kuin silmä kantaa,
smaragdinvihreäksi, ja tumman vedenpinnan yli ei kulje ainoatakaan
purjevenettä, ei laivaa eikä alusta. On kuin oltaisiin Kuolleella
Merellä.
Järvellä on ihmeellinen, kaksinkertainen voima: se karaisee
ruumista ja synkentää sielua. Rinta laajenee, ruokahalu lisääntyy
suuresti, mutta mieleen hiipii haaveellinen, surumielinen mieliala ja
uneksii olevansa satumaailmassa.
Sievät vuoriryhmät ovat vielä keskiajan sankarikauden
linnanraunioiden kruunaamia. Szigliget-Csobancz'in linnanpihalla
viheriöi vielä salvia ja lavendeli, joita kuolleiden sukujen esiäidit ovat
istuttaneet sinne. Mutta muurit rappeutuvat yhä vuosi vuodelta.
Siellä täällä uhmaa vielä yksi ja toinen korkea torniseinä kuin
ihmeeksi myrskyä. Ja sellaisetkin paikat, joissa vielä asuu eläviä
olentoja, joutuvat yhä enemmän ja enemmän hävitykselle alttiiksi.
Vieläpä Tihanynkin vuorenselkä sortuu lakkaamatta itäpuolelle.
Vanha kansa muistaa vielä, kuinka luostarin ympäri ajettiin vaunuilla;
sittemmin johti vain jalkapolku muurien ympäri; nyt se on jo syvän
kuilun äärimmäisellä reunalla, ja kuningas Andreaksen lujasta
rakennuksesta vierii kivi toisensa jälkeen alas syvyyteen. Ylhäällä
vuorella oli ennen kaksi pientä järveä; ne ovat nyt kuivuneet. Tien

35. varrella seisoo hylätty, luhistuva kirkko, ja siellä, missä ennen oli
kylä, on nyt laidunmaita. Mutta suuri järvi maksaa pudonneet kivet
vedenpaisumuksen edellisillä kivettymillä ja simpukoilla, jotka
muistuttavat vuohensorkkia. Näitä se viskelee ylös rannalle. Ja kaikki
mitä se kätkee syliinsä, on niin vierasta, niin perin pohjin toisenlaista
kuin muissa sisäjärvissä, että se näyttää todella olevan meren
jättämä tytär, meren, joka kerran on vallinnut täällä, ja kuin se olisi
säilyttänyt muistot kauan sitte kadonneesta äidistään. Vallitsevana
värinä järvessä elävissä kaloissa, etanoissa, käärmeissä ja
sammakoissa on valkoinen; muissa vesissä ei tapaa valkoisia. Järven
lieju on täynnä levää, joka koskettaessa sitä kutkuttaa ja parantaa.
Kylvyistä nousee ihon pinnalle rakkoja, mutta kaikki vesi on juotavaa
ja makeaa siitä huolimatta. Minä tunnen monta ihmistä jotka ovat
aivan rakastuneita Plattenjärveen.
Timarkin oli rakastunut.
Tuntikausia hän uiskenteli keinuvilla aalloilla; puolen päivää hän
vaelteli rannalla ja saattoi tuskin iltahetkellä erota sieltä.
Hän ei etsinyt metsästyksestä eikä kalastuksesta huvitusta. Kerran
hän otti pyssynsä mukanaan ja unohti sen jonkun puun oksalle,
toisen kerran veti kala sekä koukun että ongen mukanaan.
Hän ei voinut kiinnittää huomiotaan mihinkään läheiseen. Silmät ja
sielu liitelivät kaukana.
Syksy läheni loppuaan; vesi viileni huomattavasti pitkien öiden
aikana ja hänen oli lyhennettävä kylpyaikaa. Mutta pitkillä öilläkin oli
omituinen, haaveellinen viehätyksensä: tähtikirkas taivas,
tähdenlennot ja kuu.

36. Timar oli tuonut muassaan voimakkaan teleskopin, jonka avulla
hän yökaudet tarkasteli taivaan ihmeitä, taivaankappaleita, joita
ympäröivät kuut ja renkaat, joissa talvisaikaan näkyy valkeita
pilkkuja, jotavastoin kesä ympäröi ne punertavalla loistolla. Ja sitten
tämä taivaan suuri ihme, kuu, joka putken läpi katsottuna näyttää
loistavalta laavankappaleelta läpinäkyvine vuorenhuippuineen, syvine
vuoriseppeleineen, loistavine laaksoineen ja tummine varjoineen. Se
on kokonainen maailma, missä ei ole mitään.
Ei mitään muuta kuin niiden sielut, jotka väkivaltaisesti ovat
ottaneet itsensä hengiltä vapautuakseen kaikista vaivoista.
Heidät on nyt lähetetty tänne, tähän olemattomuuteen.
Siellä ei ole mitään heitä häiritsemässä. He eivät tunne mitään, ei
mikään tuota heille tuskaa eikä iloa, voittoa eikä tappiota. Siellä ei
ole ilmaa eikä vettä, ei ääntä eikä värejä, siellä ei tunnu tuulia eikä
myrskyjä; ei kukkia eikä eläviä olentoja, ei sotaa, ei suuteloja, ei
sydämensykintää, ei syntymää eikä kuolemaa: siellä on vain tämä
"olemattomuus" ja kenties — muistot?
Olisi hirveämpää kuin helvetissä elää siellä, kuussa,
olemattomuuden valtakunnassa, sieluna ilman ruumista ja muistella
maata, jossa on vihreää ruohoa ja punaista verta, jossa ilma
kajahtelee ukkosen jylinää, jossa kuuluu rakastavien suudelmia,
jossa vallitsee elämä ja kuolema.
Mitä Noëmi sanoisikaan?
Ja kuitenkin kuiskaa joku lakkaamatta Mikaelin korvaan, että
hänen täytyy lähteä niiden luo, jotka ovat karkoitetut
olemattomuuden valtakuntaan.

37. Muuta keinoa ei ole hänen päästäkseen pakoon siitä onnettomasta
elämästä, jota hän viettää.
Hän on itse syypää onnettomuuteensa.
Siihen, että hänen on pakko viettää kaksoiselämää kahden naisen
kera, joista hän ei voi hylätä kumpaakaan!
Vasta nyt, kun molemmat olivat kaukana hänestä, vasta nyt, kun
hän oli aivan yksin, hän tunsi asemansa koko kauheuden.
Eikö hän jumaloi Timeaa?
Eikö Noëmi ole koko hänen elämänsä?
Toisen kanssa hän kärsii, toisen kanssa hän iloitsee.
Toinen on todellinen pyhimys, toinen todellinen nainen.
Hän kävi lävitse koko elämänsä. Missä hän oli langennut?
Siinäkö, että hän pidätti Timean aarteet itselleen?
Siinäkö, että hän nai Timean?
Vai siinäkö, että hän epätoivoissaan jätti hänet ja lähestyi
haavotetuin sydämin Noëmia etsien onneaan hänen luotaan?
Häneen ei sovi ensimmäinen nuhde.
Timea hallitsee koko sitä omaisuutta, jonka hän on pelastanut
Tonavan pohjalta.

38. Toiseenkin syytökseen on olemassa anteeksianto. Hän oli nainut
Timean rakkaudesta ja Timea oli vapaaehtoisesti suostunut hänen
omakseen. Timea oli vastaanottanut hänen naimatarjouksensa
lämpimällä kädenpuristuksella. Hän oli esiintynyt Timean edessä kuin
mies, joka on naisen arvoinen. Voiko hän aavistaa sitä, että Timea jo
oli rakastunut niin kiihkeästi, ettei hänen sydämensä tahtonut tietää
mistään muusta?
Mutta kolmanteen syytökseen hän ei keksinyt mitään vastausta.
Kun sinä kuulit, ettei vaimosi rakastanut sinua, syystä että kolmas
oli sinun ja hänen sydämensä välillä, ei sinun olisi pitänyt
raukkamaisesti lähteä pois, vaan sinun olisi pitänyt mennä sen
kolmannen luo ja sanoa hänelle: "Ystävä, nuoruuden toverini;
toiselle meistä ei ole kyllin tilaa maailmassa. Minä rakastan sinua,
minä syleilen sinua, mutta tule nyt kanssani jollekin kauniille
yksinäiselle saarelle ja ampukaamme siellä toinen toisiamme, kunnes
jompikumpi meistä jää paikalle."
Niin sinun olisi pitänyt menetellä.
Silloin olisi vaimosikin nähnyt sinussa miehen.
Vaimosi näki tuossa toisessa ihanteensa senvuoksi, että hän
ammattinsa perusteella esiintyi hänelle rohkeana ja uljaana
sankarina, jotavastoin sinä et ole esiintynyt sillä tavoin. Terävä sapeli
kädessäsi sinä olisit voittanut hänet paremmin kuin timantein ja
helmin. Nainen tahtoo tulla valloitetuksi eikä pidä siitä, että hänen
rakkauttaan kerjätään.
Ja sitten olisi sinun ollut tehtävä itsesi tämän rakkauden
arvoiseksi, taisteltava tahi, jos niin olisi pitänyt käydä, pakottaa se

39. itsellesi.
Vaikka sinun olisi täytynyt näytellä tyrannin osaa, olla sen naisen
sulttaani, jonka olit ostanut orjattareksesi, vaikka sinun olisi ollut
pakko ruoskia häntä, kunnes hän ryömi ristille, niin sinä olisit
kuitenkin ollut hänen herransa, olisit omistanut hänet, hän olisi ollut
omasi; — mutta nyt hänestä on tullut aave, joka käy ympärilläsi
syyttääkseen sinua.
Eikä sinulla ole rohkeutta luopua hänestä!
Jos edes olisit kyllin rohkea sanoaksesi hänelle suoraan: "Timea,
minä olen teidän paha henkenne, purkakaamme liittomme!"
Mutta sinä pelkäät yhtä seikkaa.
Pelkäät Timean vastaavan sinulle:
"Minä en tahdo erota teistä! — Minä en kärsi. — Minä olen
vannonut pysyväni uskollisena teille. — Minä en riko valaani!"
Syysyöt tulivat yhä pidemmiksi, päivät lyhyemmiksi ja vähitellen
kävi vesi järvessä yhä kylmemmäksi.
Mutta juuri senvuoksi hän kylpi siinä niin mielellään. Hänen
ruumiinsa oli saanut entisen joustavuutensa, hermot ja lihakset
olivat karaistuneet; mutta hänen sielunsairautensa oli juuri nyt
pahimmillaan.
Synkkämielisen ihmisen luulotaudin voi vielä parantaa. Ruumiin
sairauden mukana häviää sielunkin tauti. Mutta kun terve, voimakas
mies vaipuu synkkämielisyyteen, silloin on kyseessä toivoton sairaus.

40. Luulotautinen pukeutuu lämpimään nuttuun, kääriytyy kiireestä
kantapäähän paksuihin pukimiin, liimaa ikkunat papereilla tuulta
vastaan, nauttii ravintonsa nauloittain ja valitsee sen lääkärin
määräysten mukaan; hän vetää lääkäriäkin nenästä, käyttää
puoskarien salaisia lääkkeitä ja tutkii lääketieteellisiä teoksia; hän
lämmityttää huoneensa lämpömittarin mukaan ja laskee valtimonsa
lyönnit kellon mukaan, hän pelkää kuolemaa. — Synkkämielinen
taasen paljastaa rintansa myrskylle ja kulkee paljain päin; hän ei
tahdo pidentää elämäänsä.
Yöt olivat aina valoisat, ja sellaisina kirkkaina syysöinä on taivas
tähtiä täynnä. Timar istuu aamuun asti avoimen akkunan ääressä
tarkastellen äärettömän avaruuden loistavia pisteitä, toista toisensa
jälkeen. Heti kun kuu oli laskeutunut, istuutui hän teleskopin ääreen.
Kuu oli hänelle vastenmielinen kuten seutu, joka on meille niin tuttu,
että olemme siihen kyllästyneet ja jonka kaikki asukkaat ovat
suututtaneet meitä. Samoin kuin valtiopäivämies vihaa sitä
vaalipiiriä, missä hän ehdokkaana ollen ei kuitenkaan ole tullut
valituksi, mutta missä hänen on siitä huolimatta asuttava.
Näitä havaintoja tehdessään tähtikirkkaalla taivaalla oli hänellä
onni sattumalta olla todistajana eräälle ilmiölle, joka tähtientutkijain
muistiinpanoissa on merkitty ainoaksi laatuaan.
Eräs pyrstötähti joka palaa vain pitkien väliaikojen perästä,
näyttäytyi taivaalla.
Timar sanoi itselleen: "Se on minun tähteni. Se on yhtä rikkinäinen
kuin minun sieluni; sen tuleminen ja meneminen on yhtä
tarkoituksetonta kuin minun, kaikki sen loistavat ominaisuudet ovat
yhtä turhaa loistoa kuin minun."

41. Ja nyt seurasi hän yön toisensa perään ihmeellisen ilmiön vaiheita.
Samalla suunnalla kuin tämä pyrstötähti liikkui Jupiterkin neljine
kuineen; niiden ratojen oli pakko leikata toisiaan.
Heti kun pyrstötähti tuli suuren Jupiterin läheisyyteen alkoi sen
loistava pyrstö haljeta. Jupiterin sentripedaalivoima alkoi tehdä
vaikutuksensa tuntuvaksi. Suuri tähti uskalsi tehdä yrityksen riistää
sumutähden pois valtiattareltaan, auringolta.
Ja tämä tapahtui maanasujainten silmien nähden.
Seuraavana yönä oli pyrstötähden valopyrstö jakautunut selvästi
kahtia.
Sitten lähestyi nopeasti suurin Jupiterin neljästä kuusta, se, joka
on kauimpana Jupiterista.
"Kuinka nyt on käyvä tähdelleni?" kysyi Timar. Kolmantena yönä
alkoi kirkas tähti, joka muodosti pyrstötähden pään, tummua ja
särkyä. Jupiterin kuu oli silloin sitä lähinnä.
Neljäntenä yönä oli pyrstötähti haljennut. Nyt näkyi kaksi päätä,
kullakin oma loistava pyrstönsä, ja molemmat aavetähdet alkoivat
nyt lentonsa ilman päämäärää avaruuden lävitse kahdessa eri
parabelissa, jotka muodostivat terävän kulman. "Niinmuodoin
tapahtuu 'tällaista' siis taivaallakin?"
Timar seurasi tätä ihmeellistä ilmiötä teleskoopista, siksi kunnes se
häipyi erottamattomaan etäisyyteen.
Ilmiö teki hänen sieluunsa mitä syvimmän vaikutuksen.

42. Nyt hän oli selvillä asioistaan maailman kanssa.
On olemassa satoja itsemurhan syitä, mutta itsepintaisimmat ja
voittamattomimmat ovat ne, jotka johtuvat pitkäaikaisista
luonnonvaarinotoista. Pidä tarkasti silmällä henkilöä, joka ilman
tieteellisiä tarkoituksia tekee huomioita taivaalla ja pyrkii tutkimaan
luonnon salaisuuksia! Kätke häneltä terävä veitsi ja pistooli ja tutki
tarkoin, onko hänellä myrkkyä.
Niin, Timar oli päättänyt ottaa itsensä hengiltä.
Voimakkaille luonteille ei tämä ajatus tule yht'äkkiä, vaan se
kypsyy vähitellen. He valmistautuvat vuosikausia siihen ja
valmistavat huolellisesti sen toimeenpanemista.
Timarissa oli ajatus jo kypsynyt ja hän siirtyi nyt järjestelmällisesti
sen toimeenpanemiseen.
Kylmän vuodenajan tullessa hän lähti Plattenjärveltä ja palasi
Komorniin.
Kaikki, joita hän tapasi, lausuivat ilonsa siitä, että hän oli
voimistunut niin huomattavasti ja oli niin reippaan näköinen. Ja
Timar osottautui olevansa mitä parhaalla tuulella.
Mutta Timean silmiltä ei jäänyt huomaamatta, että hänen sisällään
liikkui jotakin, ja hän kysyi huolestuneena: "Mikä teitä vaivaa,
puolisoni?"
Hänen vaikean sairautensa jälkeen oli vaimo sangen hellä häntä
kohtaan. Tämä hellyys ajoi häntä vain yhä lähemmäs hiotun
teräksen kärkeä kohti.

43. Jokainen itsemurha on hulluutta ja kaikki hulluus ilmaisee itsensä.
Monet tietävät olevansa hulluja, itsemurhaaja tietää sen jotensakin
hyvin. Hän tahtoo kätkeä salaisuutensa, ettei kukaan pääsisi sen
perille, ja juuri siten hän ilmaisee itsensä. Hän tahtoo puhua oikein
järkevästi, ettei kukaan huomaisi häntä hulluksi, mutta kaikki nämä
viisaat sanat tulevat sanotuiksi sopimattomaan aikaan ja
sopimattomassa paikassa, joten ne herättävät epäluuloja. Hän on
tavattoman hyvällä tuulella, luonnottoman iloinen ja leikkisä; mutta
hänen iloisuutensa on miltei levottomuutta herättävää, niin
luonnotonta, että se, joka näkee ja kuulee sen, sanoo väristen
itselleen: "Tämä ennustaa onnettomuutta."
Timar järjesti asiansa siten, että "se" ei tapahtuisi kotona.
Hän teki testamenttinsa.
Hän jätti koko omaisuutensa Timealle ja köyhille, ja siinä hän
menetteli niin varovasti, että sääsi erityisen legaatin, josta Timea,
siinä tapauksessa, että meni uusiin naimisiin, sekä hänen
jälkeläisensä, jos tulisivat köyhiksi, saisivat nostaa satatuhatta
guldenia.
Muutoin oli hänen suunnitelmansa seuraava:
Heti kun vuodenaika antaisi myöten, matkustaisi hän pois —
omien sanojensa mukaan Egyptiin, mutta itse asiassa Vapaalle
Saarelle. Siellä hän tahtoo kuolla. Jos hän voisi saada Noëmin
seuraamaan itseään, niin he menisivät yhdessä kuolemaan.
Oi, Noëmi kyllä suostuisi. Mitä hän tekisi maailmassa ilman
Mikaelia!

44. Minkä arvoinen olisi maailma silloin hänelle, sellaiselle kuin hän
on?
He nukkuvat molemmat siellä kaukana Dodin vierellä.
* * * * *
Talven Timar vietti osaksi Komornissa, osaksi Raabissa tai
Wienissä.
Kaikkialla tuntui elämä hänestä taakalta.
Synkkämielisyyteen vaipuneen suurin onnettomuus on se, että hän
luulee lukevansa salaiset ajatuksensa kaikkien kasvoilla. Kaikkien
tuttaviensa ilmeistä ja sanoista hän huomaa heidän aavistavan
hänessä tapahtuneen muutoksen, hän huomaa heidän kuiskailevan
hänen selkänsä takana ja salavihkaa iskevän silmää toisilleen hänen
lähestyessään, hän huomaa naisten pelkäävän häntä ja miesten
koettavan näyttää levollisilta ja niin tapahtuu hänelle, että hän
hajamielisyydessään sanoo asioita, jotka todistavat hänen sielunsa
sekavuutta, juttelee hullunkurisia juttuja, joille ei kukaan hänen
suureksi harmikseen naura. — Heitä jo pelottaa nauraa.
Eikä heillä kuitenkaan ole mitään syytä pelätä häntä. Ei hän vielä
ole joutunut niin pitkälle, että nousisi pöydästä ja heittäisi pippuria
vastapäätä istuvien silmiin, niinkuin häntä kyllä välistä haluttaisi
tehdä. Kun Johan Fabula tulee hänen luokseen kirkkoraadin
varajäsenenä ja alkaa pitää hänelle pitkiä puheita vakavista asioista
seisten suorana kuin seipään niellyt, silloin tuntee Timar palavaa
halua — niin palavaa, että tuskin jaksaa vastustaa sitä — panna
molemmat kätensä herra varakonsulin olkapäille ja hypätä pukkia
hänen päänsä yli.

45. Timarin katseessa oli jotakin, joka synnytti jokaisessa sellaisen
tunteen, kuin kaadettaisiin kuupallinen kylmää vettä hänen
selkäänsä.
Tämän katseen kohtasi Ataliakin.
Usein heidän istuessaan vastapäätä perhepöydässä, seurasivat
Timarin silmät hellittämättä Atalian kasvoja ja vartaloa.
Tuollaisten mielisairaiden katseissa ilmenee palava himo naisen
suloihin niin kaamealla tavalla.
Ja Atalia oli tavaton kaunotar. Mikaelin silmät eivät voineet lakata
katselemasta tätä kaunista lumivalkoista kaulaa, ja Atalia tunsi
levottomuutta tämän mykän ihailun vuoksi, joka omistettiin hänen
kauneudelleen.
Mutta Mikael ajatteli: "Jospa vain kerrankin saisin teidät valtaani,
sinä kaunis, lumivalkoinen kaula ja sinä, sametinpehmeä, ihana povi
— silloin puristaisin teidät rautaiseen syleilyyni, niin että sielu teistä
lähtisi." Tämä himo häntä ahdisti heti kun hän katseli Atalian ihanaa
vartaloa.
Vain Timea ei pelännyt häntä. Timea ei milloinkaan pelännyt ja
mitäpä hänellä olisi ollutkaan pelättävää.
Timar kyllästyi vihdoin odottamaan viipyvää kevättä. Miksi pitäisi
sen, joka lepää turpeen alla, odottaa kukkien puhkeamista?
Päivää ennen lähtöään hän antoi suuret päivälliset, joille hän oli
kutsunut koko joukon ihmisiä, vieläpä sellaisiakin, joita hän sangen
vähän tunsi. Koko talo oli täynnä vieraita.

46. Ennen päivällisten alkua hän sanoi Johan Fabulalle;
"Veljeni Kristuksessa, istukaa viereeni, ja kun niinä aamulla tulen
juovuksiin ja hulluksi, pitäkää huoli siitä, että minut kannetaan
matkavaunuun ja pannaan istuimelle maata. Käskekää sitten
valjastamaan hevoset ja antakaa niiden juosta tiehensä vieden minut
mukanaan."
Tällä tavoin hän halusi tajuttomassa tilassa poistua kotoaan ja
synnyinkaupungistaan.
Kun sitten aamupuoleen yöstä kaikki vieraat olivat kierineet
pöydän alle, yksi sinne ja toinen tänne, kuorsasi ystävämme Johan
Fabulakin aivan rauhallisesti nojatuolissa pää taaksepäin nojaten.
Timar yksin oli tajuissaan.
Mielisairaaseen viini vaikuttaa samoin kuin Mitridates-
kuninkaaseen myrkky. Se ei vaikuta ensinkään.
Siten hänen täytyi itse etsiä vaunut ja huolehtia lähdöstään.
Hänen aivoissaan kohisivat todellisuus ja unet, mielikuvitus ja
humala, muisti ja harha-aistimus kaikki sekaisin.
Hänestä tuntui kuin hän olisi seisonut vuoteen vieressä, missä
valkokasvoinen, nukkuva pyhimys lepäsi, kuin olisi hän suudellut
valkoisen patsaan huulia ja kuin patsas ei olisi edes herännyt tästä
suudelmasta.
Kenties kaikki olikin vain humalan luoma tai mielikuvituksen
herättämä kuva.

47. Sitten hän näki toisen ilmiön. Hänestä tuntui kuin kauniit
mänaadikasvot, vallattomien kiharoiden ympäröiminä, olisivat
katselleet oven takaa eräässä pitkässä, pimeässä käytävässä, jonka
ohi hän kulki. Tytöllä oli säihkyvät silmät ja punaiset huulet, joiden
välissä hohti kaksi helmiriviä, silloin kun hän, pitäen vahakynttilää
hoipertelevan miehen edessä, kysyi tältä: "Minne te lähdette, herra?"
Ja vastaukseksi tähän hän oli kuiskannut kiehtovan haltiattaren
korvaan:
"Minä lähden pois tehdäkseni Timean onnelliseksi…"
Silloin olivat haltiattaren kasvot äkkiä vääntyneet Medusanpääksi
ja kiharat muuttuneet käärmeiksi.
Kenties oli tämäkin vain harha-aistimus.
Timar heräsi vasta keskipäivällä vaunuissaan, kun ajuri vaihtoi
hevosia. Hän oli jo kaukana Komornista.
Hän ei ollut muuttanut päätöstään.
Myöhään yöllä hän tuli alisen Tonavan varsille, missä
salakuljettajan vene, jonka hän oli tilannut kalastajamökille, jo odotti
häntä. Hän soudatti itsensä jo samana yönä saarelle.
Eräs ajatus välähti hänen mielessään.
Mitä! Jos Noëmi olisi kuollut?
Miksi se olisi niin mahdotonta?
Mikä taakka silloin kohoaisi hänen sielustaan! Kuinka kauheata
muutoin olisi vietellä häntä ottamaan tuota kauheata askelta!

48. Se, joka on saanut päähänpiston, vaatii kohtalolta kaikki olemaan
niin kuin hän on kuvitellut.
Valkokukkaisen ruusupensaan vieressä on nyt toinen, jossa
keväällä on punaisia kukkia — Noëmin haudalla. Ja pian tänne tulee
kolmaskin keltainen ruusu, — kultamiehen kukka.
Näihin ajatuksiin vaipuneena hän nousi maihin saarelle.
Oli vielä yö ja kuu paistoi.
Pähkinäpuista rakennettu huone, joka oli jäänyt kesken, seisoi
kuin krypta, ruohon peitossa; akkunoiden ja ovien edessä oli
kaislamattoja lumen ja sateen suojaksi.
Mikael kiirehti savimökin luo. Almira tuli häntä vastaan. Se ei
haukkunut, vaan otti häntä takinliepeestä hampaillaan ja veti hänet
akkunan luo.
Kuu paistoi akkunasta ja Mikael katsahti pieneen huoneeseen, joka
oli aivan valkoinen.
Hän näki vain yhden vuoteen huoneessa, toinen oli poissa.
Vuoteessa nukkui Terese.
Asia on kuten hän oli arvellutkin. Noëmille on jo tehty vuode
ruusupensaan alle. Silloin on kaikki hyvin.
Hän naputti akkunaan.
"Minä se vain olen, Terese!"
Muutaman silmänräpäyksen kuluttua tuli rouva kuistille.

49. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
ebookbell.com