How Humans Evolved 7th Edition Boyd Test Bank

How Humans Evolved 7th Edition Boyd Test Bank
How Humans Evolved 7th Edition Boyd Test Bank
How Humans Evolved 7th Edition Boyd Test Bank

1. Download the full version and explore a variety of test banks
or solution manuals at https://testbankdeal.com
How Humans Evolved 7th Edition Boyd Test Bank
_____ Follow the link below to get your download now _____
https://testbankdeal.com/product/how-humans-evolved-7th-
edition-boyd-test-bank/
Access testbankdeal.com now to download high-quality
test banks or solution manuals

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankdeal.com
for more options!.
Lifespan Development 7th Edition Boyd Test Bank
https://testbankdeal.com/product/lifespan-development-7th-edition-
boyd-test-bank/
C How to Program 7th Edition Deitel Test Bank
https://testbankdeal.com/product/c-how-to-program-7th-edition-deitel-
test-bank/
Lifespan Development 6th Edition Boyd Test Bank
https://testbankdeal.com/product/lifespan-development-6th-edition-
boyd-test-bank/
Statistics For Managers Using Microsoft Excel 7th Edition
Levine Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/statistics-for-managers-using-
microsoft-excel-7th-edition-levine-solutions-manual/

3. Programming Languages Principles and Practices 3rd Edition
Louden Test Bank
https://testbankdeal.com/product/programming-languages-principles-and-
practices-3rd-edition-louden-test-bank/
Leading and Managing in Nursing 5th Edition Yoder-Wise
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/leading-and-managing-in-nursing-5th-
edition-yoder-wise-test-bank/
Essentials of Business Law 4th Edition Beatty Test Bank
https://testbankdeal.com/product/essentials-of-business-law-4th-
edition-beatty-test-bank/
Sports and Entertainment Marketing 4th Edition Kaser Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/sports-and-entertainment-
marketing-4th-edition-kaser-test-bank/
Introduction to Corporate Finance 4th Edition Booth Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/introduction-to-corporate-
finance-4th-edition-booth-test-bank/

4. Forecasting and Predictive Analytics with Forecast X 7th
Edition Keating Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/forecasting-and-predictive-analytics-
with-forecast-x-7th-edition-keating-solutions-manual/

5. CHAPTER 7: The Evolution of Cooperation

MULTIPLE CHOICE

1. By definition, altruistic behaviors
a. incur a cost to the recipient.
b. incur a cost to the actor.
c. result in a benefit to the actor.
d. are beneficial to the recipient and the actor.


ANS: B DIF: Easy REF: Altruism: A Puzzle
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Applying

2. Altruism at first was a puzzle to evolutionary biologists because
a. it should be more common in nature because it increases the fitness of recipients.
b. it should be more common in nature because it increases the fitness of species.
c. it should not be common in nature because it decreases the fitness of actors.
d. it should not be common in nature because it decreases the fitness of species.


ANS: C DIF: Medium REF: Altruism: A Puzzle
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Understanding

3. Which of the following is true of altruism?
a. Altruism is a strategy favored by sexual selection.
b. Altruism can evolve only if the benefit to the group is very high compared with the cost to
the actor.
c. Altruism cannot simultaneously increase the fitness of all members of the group.
d. Altruism cannot evolve unless there is no cost to the actor.


ANS: B DIF: Medium REF: Altruism: A Puzzle
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Understanding

4. Two unrelated male baboons work together to guard a female in estrus to keep away a more dominant
male. This is an example of
a. mutualism. c. reciprocal altruism.
b. altruism. d. kin selection.


ANS: A DIF: Easy REF: Mutualism
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Applying

5. Mutualistic behaviors
a. are common in nature when animals work together.
b. are rare because “slacking” is often profitable for individuals, not groups.
c. involve only kin and never unrelated individuals.
d. are profitable for the actor but not the recipient.


ANS: B DIF: Medium REF: Mutualism
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Understanding

6. 6. Coalitions among male baboons
a. allow middle-ranking, cooperative males a chance to gain access to receptive females.
b. are an example of mutualistic behavior as all males get equal mating opportunities.
c. do not allow lower-ranking males to outcompete higher-ranking males.
d. can predict male grooming relationships.


ANS: A DIF: Hard REF: Mutualism
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Understanding

7. Group selection
a. is likely to occur in primates because they live in well-established social groups.
b. is likely to occur in primates because certain behaviors benefit the whole group.
c. is unlikely to occur in primates because certain behaviors may benefit the group to the
detriment of the actor.
d. is unlikely to occur in primates because it is a theoretically unsound principle.


ANS: C DIF: Hard REF: The Problem with Group-Level Explanations
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Understanding

8. Although alarm calling benefits the whole group, it cannot be explained by group selection because
a. callers make themselves conspicuous to the predators, but calling costs little in terms of
individual fitness.
b. calling reduces the risk of mortality for everyone who hears the call, changing the
frequency of callers and noncallers in the population, because everyone benefits.
c. noncallers benefit from the alarm call and will have higher fitness than the callers, so
selection will suppress alarm calling.
d. callers and noncallers have the same relative fitness.


ANS: C DIF: Hard REF: The Problem with Group-Level Explanations
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Understanding

9. When group selection and individual selection are opposed,
a. group selection prevails if groups are large and there is little migration.
b. individual selection prevails.
c. group selection usually prevails because the conditions for individual selection are too
stringent.
d. group selection never prevails.


ANS: B DIF: Hard REF: The Problem with Group-Level Explanations
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Understanding

10. The key to the evolution of altruism is that
a. recipients have to be more likely to carry the altruistic allele than nonrecipients.
b. actors have to be more likely to carry the altruistic allele than nonactors.
c. recipients have to be unrelated to the actors.
d. nonrecipients have to be more likely to carry the altruistic allele than recipients.


ANS: A DIF: Easy REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Remembering

7. 11. Altruistic behavior is more likely
a. among kin than among nonkin.
b. among nonkin than among kin.
c. among kin than among nonkin, but only when kin and nonkin have the opportunity to
interact.
d. among nonkin than among kin, but only when nonkin interact with each other more than
kin do.


ANS: A DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Remembering

12. Kin selection predicts
a. that group selection is more likely in families.
b. that altruism is more likely among relatives.
c. that altruism should occur only in higher animals.
d. that only 50% of related individuals are altruistic.


ANS: B DIF: Easy REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Applying

13. Hamilton’s rule states that
a. altruism evolves only among nonkin.
b. selfish genes swamp altruistic genes.
c. altruistic behavior is favored if the cost to the actor is less than the benefit to the recipient,
devalued by the degree of relatedness.
d. altruistic behavior is favored if the benefits to the actor are greater than the costs to the
recipients, devalued by their degree of relatedness.


ANS: C DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Remembering

14. The coefficient of relatedness (r) is a measure of
a. each individual’s fitness benefits.
b. the probability that two individuals acquire the same allele through descent from a
common ancestor.
c. the probability that two randomly chosen individuals share an allele.
d. sibling relatedness.


ANS: D DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Remembering

15. The coefficient of relatedness (r) between full siblings is
a. 0.25. c. 0.75.
b. 0.5. d. 1.00.


ANS: B DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Applying

16. The coefficient of relatedness (r) between mother and son is
a. 0.25. c. 0.75.

8. b. 0.5. d. 1.00.


ANS: B DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Applying

17. Imagine that an alarm caller sacrifices its life to save other conspecifics. According to Hamilton’s rule,
how many full siblings would it have to save for the behavior to be favored?
a. at least 1. c. at least 3.
b. at least 2. d. Hamilton’s rule cannot be satisfied.


ANS: C DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Applying

18. Imagine a caregiver who helps raise a conspecific’s offspring. Such caregiving reduces her fitness by
50% and increases the fitness of the conspecific by 50%. According to Hamilton’s rule, in which of the
following scenarios could this behavior evolve?
a. Groups of full siblings c. Both types of groups
b. Groups of half siblings d. Neither type of group


ANS: D DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Applying

19. Imagine a caregiver who helps raise a conspecific’s offspring. Such caregiving reduces her fitness by
10% and increases the fitness of the recipient by 25%. According to Hamilton’s rule, in which of the
following scenarios could this behavior evolve?
a. Groups of full siblings c. Both types of groups
b. Groups of half siblings d. Neither type of group


ANS: A DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Applying

20. If the coefficient of relatedness between two individuals is zero (r = 0), then
a. altruism can evolve if c > b.
b. altruism can evolve if c < b.
c. altruism cannot evolve via kin selection.
d. altruism will sometimes evolve regardless of the values of c and b.


ANS: C DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Applying

21. If the coefficient of relatedness between two individuals is 0.5, then
a. altruism can evolve if c > 2b.
b. altruism can evolve if c < 2b.
c. altruism cannot evolve via kin selection.
d. altruism will sometimes evolve regardless of the values of c and b.


ANS: B DIF: Medium REF: Hamilton’s Rule
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Applying

22. Which of the following is predicted by Hamilton’s rule?

9. a. No altruism should evolve when r < 0.5.
b. Altruism evolves only when r > 0.0.
c. Altruism evolves only when r < 0.0.
d. No altruism should evolve when r > 0.5.


ANS: B DIF: Medium REF: Hamilton’s Rule
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Understanding

23. Primate altruism includes
a. grooming conspecifics. c. autogrooming.
b. sibling rivalry. d. sharing home ranges.


ANS: A DIF: Easy REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Remembering

24. Phenotypic matching
a. is context dependent.
b. is common among apes but not monkeys.
c. is the ability to recognize kin by a feature such as their smell.
d. favors maternal kin over paternal kin.


ANS: C DIF: Easy REF: Kin Recognition
OBJ: Discuss the mechanisms that allow primates to recognize their relatives.
MSC: Remembering

25. Recent studies on kin recognition have found that age may provide a good proxy measure of paternal
kinship in
a. monogamous species.
b. species where one male dominates mating activity in a group.
c. groups with polygynous mating strategies.
d. polyandrous groups.


ANS: B DIF: Medium REF: Kin Recognition
OBJ: Discuss the mechanisms that allow primates to recognize their relatives.
MSC: Remembering

26. Monkeys and apes recognize their kin through
a. genotype mapping.
b. patterns of male and female associations.
c. contact with their mothers.
d. age estimation of adult males in the group.


ANS: C DIF: Easy REF: Kin Recognition
OBJ: Discuss the mechanisms that allow primates to recognize their relatives.
MSC: Remembering

27. Studies of kin recognition by female rhesus monkeys suggest that
a. females had weak affinities for their maternal half sisters.
b. facial resemblance could be a cue females use to distinguish paternal half sisters.
c. females preferred agemates to maternal and paternal half sisters.
d. females preferred maternal half sisters to unrelated agemates.


ANS: B DIF: Hard REF: Kin Recognition
OBJ: Discuss the mechanisms that allow primates to recognize their relatives.

10. MSC: Remembering

28. When monkeys recognize paternal kin, they may rely on
a. gender. c. age similarity.
b. genotype. d. phenotype.


ANS: C DIF: Medium REF: Kin Recognition
OBJ: Discuss the mechanisms that allow primates to recognize their relatives.
MSC: Remembering

29. Baboon females
a. have strong affinities for both maternal and paternal half sisters.
b. are not able to distinguish maternal and paternal half sisters from unrelated females.
c. prefer maternal half sisters over paternal half sisters.
d. prefer paternal half sisters over maternal half sisters.


ANS: A DIF: Medium REF: Kin Recognition
OBJ: Discuss the mechanisms that allow primates to recognize their relatives.
MSC: Remembering

30. Kin selection combined with females remaining in their natal group, in many primate species, has led
to
a. mutualistic behavior.
b. asymmetrical behavior.
c. the transmission of rank laterally from sister to sister.
d. the transmission of rank from mothers to offspring.


ANS: D DIF: Medium REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Remembering

31. The apparent stability in female dominance relationships in female-bonded primates may be due to
a. abundant food supply. c. sexual selection.
b. kin selection. d. habitat seasonality.


ANS: B DIF: Medium REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Understanding

32. Which of the following is usually more common among kin than among nonkin in primate groups?
a. Aggression c. Alarm calling
b. Foraging d. Coalition formation


ANS: D DIF: Easy REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Remembering

33. Which of the following describes maternal rank and matrilineages in macaque, vervet, and baboon
groups?
a. Maternal rank is transferred to offspring, particularly daughters.
b. Maternal kin occupy dissimilar ranks in the dominance hierarchy.
c. Ranking within matrilineages is usually laterally transferred.
d. Female dominance relationships are unstable over time.


ANS: A DIF: Medium REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.

11. MSC: Remembering

34. Which of the following statements do studies of macaques, vervets, and baboons support?
a. Maternal rank is not a good predictor of a daughter’s rank.
b. Matrilineages rank above or below all members of other matrilineages.
c. The stability of female dominance relationships is not a result of kin-based alliances.
d. Females inherit patrilineal rank.


ANS: B DIF: Medium REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Remembering

35. Studies of red howler monkeys have shown that coalitions of
a. fathers and daughters form enduring bonds that are the basis for social groups.
b. related males are more likely to experience rank reversals.
c. unrelated males last four times as long as coalitions of unrelated males.
d. fathers and their maturing sons are necessary to repel incursions into their group by alien
males.


ANS: D DIF: Medium REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Remembering

36. The cooperative breeding system of primates such as marmosets and tamarins can be explained by
a. chimerism, which increases fraternal twins’ inclusive fitness when they help raise one
another’s offspring.
b. helpers who care for the offspring of the breeding pair, although the helpers are usually
not related to them.
c. the fact that mothers sometimes allow their daughters to breed.
d. mutualism between the nonbreeding helpers.


ANS: A DIF: Hard REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Understanding

37. Parent–offspring conflict occurs
a. because parents and offspring share all of their genes.
b. because individuals are more closely related to self than to siblings.
c. only when siblings are not full siblings.
d. only during weaning.


ANS: D DIF: Medium REF: Parent–Offspring Conflict
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Understanding

38. Which of the following is true regarding parent–offspring conflict?
a. Weaning is an example of parent–offspring conflict, and this transition reflects a
fundamental symmetry in the genetic interests of mothers and offspring.
b. A mother is equally related to each of her offspring; in contrast, an offspring is at most
25% related to its siblings but is 100% related to itself.
c. A mother is motivated to wean her current infant so she can begin investment in her next
infant, but the infant will resist its mother’s attempts at weaning because it is not in its
genetic best interest.
d. Parent–offspring conflict only occurs in primates because reproductive costs are higher
than for other mammals.

12. ANS: C DIF: Medium REF: Parent–Offspring Conflict
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Understanding

39. Which of the following is predicted to occur after conflict results in violence as a way to mend
relationships?
a. Huddling c. Coalition formation
b. Reconciliation d. Altruism


ANS: B DIF: Easy REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Applying

40. Monkey A lives in a group with full siblings. Monkey B lives in a group with half siblings. Monkey C
lives in a group with cousins. And monkey D lives in a group with its grandparents. For which monkey
in which group is altruistic behavior most likely to occur?
a. A c. C
b. B d. D


ANS: A DIF: Medium REF: Hamilton’s Rule
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Applying

41. Of the following, which is the most certain way to identify kin in primates?
a. Phenotypic matching c. Proximity/context
b. Age/cohort d. Reconciliation


ANS: C DIF: Easy REF: Kin Recognition
OBJ: Discuss the mechanisms that allow primates to recognize their relatives.
MSC: Understanding

42. Matrilines are an example of
a. altruism. c. grooming relationships.
b. kin recognition. d. dominance relationships.


ANS: B DIF: Easy REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Applying

43. Even primate “friends” sometimes come into conflict. Their aggressive interactions may not have a
detrimental effect on social cohesion if there is
a. kin selection. c. grooming.
b. altruism. d. reconciliation.


ANS: D DIF: Easy REF: Kin Biases in Behavior
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Applying

44. In most promiscuously mating primate species that live in multimale, multifemale groups, mothers
share 50% of their genes with their offspring. Different offspring of the same female are likely to share
what percentage of their genes with each other?
a. 0% c. 50%
b. 25% d. 100%


ANS: B DIF: Medium REF: Parent–Offspring Conflict

13. OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Applying

45. Reciprocal altruism requires
a. many interactions between kin.
b. the ability to count.
c. that there are no slackers or cheaters.
d. sufficient memory to keep track of altruistic and nonaltruistic acts.


ANS: D DIF: Easy REF: Reciprocal Altruism
OBJ: Evaluate arguments about the importance of reciprocal altruism in primate groups.
MSC: Understanding

46. Evidence for reciprocal altruism
a. is absent among primates because they cannot recognize kin.
b. is absent among primates because they do not have long-term memories.
c. exists among primates because they often live in stable social groups.
d. exists among primates because of their longevity.


ANS: C DIF: Easy REF: Reciprocal Altruism
OBJ: Evaluate arguments about the importance of reciprocal altruism in primate groups.
MSC: Understanding

47. In a study done with vervets, researchers found that
a. genetic relatedness is necessary for contingent reciprocity to occur.
b. they responded to recruitment calls from other monkeys after receiving grooming bouts
from them.
c. contingent reciprocity can evolve as confederates react appropriately to the presence and
absence of reciprocity.
d. agemates were more likely to be reciprocal.


ANS: C DIF: Hard REF: Reciprocal Altruism
OBJ: Evaluate arguments about the importance of reciprocal altruism in primate groups.
MSC: Remembering

48. In recent studies of chimpanzees, researchers found that
a. possessors of food were less likely to share their food with individuals who had recently
groomed them.
b. grooming is not reciprocal.
c. grooming is sometimes a precursor for food sharing.
d. grooming is exchanged for mating opportunities.


ANS: C DIF: Medium REF: Reciprocal Altruism
OBJ: Evaluate arguments about the importance of reciprocal altruism in primate groups.
MSC: Remembering

49. Reconciliatory contact between opponents immediately following an aggressive encounter can reduce
rates of self-scratching, an indicator of stress. If no reconciliation is attempted, then we can assume
that
a. rates of self-scratching drop back to baseline, regardless of stress level.
b. rates of self-scratching remain above baseline, indicating high stress levels.
c. only one opponent experiences high stress levels.
d. the opponent will have high rates of aggression between them in the future.


ANS: B DIF: Medium REF: Reciprocal Altruism

14. OBJ: Evaluate arguments about the importance of reciprocal altruism in primate groups.
MSC: Applying

ESSAY

1. Compare altruism and mutualism in terms of the fitness effects on actors and recipients.

ANS:
Altruistic acts provide fitness benefits to the recipient but at a fitness cost to the actor. Mutualistic acts
provide fitness benefits to both the recipient and the actor but only under strict conditions that prevent
slackers or cheaters from benefiting at the expense of the other party. Cooperative action by both
individuals must be required for success.

DIF: Easy REF: Altruism: A Puzzle | Mutualism
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Understanding

2. What is altruism? Why was it a puzzle for evolutionary biology before Hamilton?

ANS:
Altruism is behavior that benefits another at a cost to the actor. As students have learned so far, natural
selection will favor only traits that benefit the individual actor, and therefore, since these acts are a
detriment to the actor’s reproductive success, they never should evolve and should in fact be selected
against. Hamilton demonstrated how these behaviors could be selected for if they are directed toward
kin because they share some percentage of each other’s genes. It would have been nice if the authors
had actually introduced the term “inclusive fitness” here, and instructors may wish to do so.

DIF: Medium REF: Altruism: A Puzzle
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Understanding

3. What is group selection? Why do evolutionary biologists believe that individual selection will be more
powerful than group selection when the two are in conflict?

ANS:
Group selection is the idea that behaviors that benefit the group as a whole will be selected even if
they result in declines in fitness for the actor. This concept is problematic for evolutionary biologists
for several reasons. First, a behavior that benefits the group but to the detriment of the actor could
theoretically disappear, as those that have risky behaviors have reduced reproductive success and
therefore have fewer offspring who will perform that behavior in the next generation. Thus, selection
at the level of the individual should be stronger. Furthermore, for group selection to work, there would
need to be extensive variation between groups, as there is for individuals, but that does not appear to
be the case.

DIF: Medium REF: The Problem with Group-Level Explanations
OBJ: Understand why altruism is unlikely to evolve in most circumstances.
MSC: Understanding

4. What is Hamilton’s rule? What are the two fundamental predictions of Hamilton’s rule? Devise a
primate scenario in which these two predictions of Hamilton’s rule would be satisfied.

ANS:

15. Hamilton’s rule is the mathematical model that helps predict whether altruistic behaviors will be
selected for. The equation rb > c specifies that an altruistic behavior will be selected for when r, the
coefficient of relatedness (the likely proportion of genes shared between two individuals), multiplied
by b, the fitness benefits for the recipients of such behavior, is greater than c, the fitness cost to the
actor. The two predictions that follow from Hamilton’s rule are that (a) altruism should be directed to
kin only because r = 0 for nonkin and (b) closer kinship allows for more costly altruism because r is
higher and can offset greater costs to the actor. There is extensive evidence within primates that known
or supposed kin, but especially known maternal kin, perform more altruistic behaviors such as
grooming, supporting each other in coalitions, food sharing, cooperative defense of territories and
groups, and helping for cooperatively breeding species.

DIF: Hard REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Analyzing

5. Construct a hypothetical example to illustrate how a gene causing altruism in an individual could
increase in frequency through kin selection.

ANS:
The example used repeatedly in the book is the clearest illustration of how a gene causing altruism in
an individual could increase in frequency through kin selection. Imagine a monkey species that has a
special alarm call for birds of prey. This alarm call is genetically determined, so individuals who carry
the “raptor alarm call gene” warn their group that there is predation threat. Since they share genes with
their kin, including the “raptor alarm call gene,” if they reside in a group with kin they help them
survive when they call, even though they make themselves more obvious to the bird of prey. As
generations go by, the genes shared by relatives keep being passed on and in this way may spread.

DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Understand how evolution can favor altruism through the processes of kin selection and
reciprocal altruism. MSC: Analyzing

6. What is the evidence for maternal and paternal kin recognition? Illustrate your answer with examples.

ANS:
Maternal kin selection is straightforward: Individuals can learn by proximity and familiarity that the
offspring of their mother are their kin. In primates, maternity is the one certainty. Therefore, it is not
surprising to find evidence of nepotism in female primates that reside in their natal groups with their
mothers, such as baboons, macaques, and vervet monkeys: Female kin inherit their rank from their
mother, have adjacent rank to their sisters, form matrilines that allow these large-scale coalitions to
compete with other such matrilines within their group, and groom each other more frequently.
Paternity is harder to determine in primates in promiscuously mating species. There do seem to be
some trends, however. Dominant males tend to sire more of the offspring in multimale, multifemale
groups, and so paternity can be assumed. For these species, age may be a proxy for paternity. But even
so, some species, such as macaques, seem to have preferences for paternal kin. Female macaques have
more affiliative interactions with paternal half siblings so they may be able not only to distinguish age
but also to use some other cue, perhaps a phenotypic one. Male primates may also be able to recognize
siblings, as the example of red howler males cooperatively defending groups demonstrates.

DIF: Medium REF: Kin Selection
OBJ: Discuss the mechanisms that allow primates to recognize their relatives.
MSC: Applying

7. Conflict and aggression are a large part of group life for many primate species, which would seem
disruptive to social bonds. What, then, keeps social groups cohesive?

16. ANS:
Social cohesion in primate groups is achieved through affiliative interactions. Grooming is the number
one social currency in primates. It establishes social bonds and keeps individuals in proximity to one
another. It also functions to decrease the physiological effects of stress. But just because there are
affiliative behaviors does not mean that aggression does not occur. It has been documented that
reconciliation after aggression helps several haplorrhine species maintain positive affiliative
interactions and maintain social cohesion even after aggressive interactions. Furthermore, at least one
sex often resides in a group with kin, and kin selection may also influence social bonds to some
degree. Although the text does not specifically point this out, a student would not be incorrect to draw
on this information, as it is discussed for the majority of the chapter.

DIF: Easy REF: Reciprocal Altruism
OBJ: Evaluate arguments about the importance of reciprocal altruism in primate groups.
MSC: Understanding

8. What evidence exists for reciprocal altruism in primates? Why would reciprocal altruism be common
for primates but not for other animals?

ANS:
Reciprocal altruism would be likely for primates but not other animals because it requires advanced
cognitive skills that may be absent in other species. Relative brain size, our proxy for cognitive skills,
is also large in only a few other mammals. Evidence from primates includes grooming and food
sharing in chimpanzees, vervet coalitionary support and grooming, male chimpanzee coalitionary
support, and food sharing.

DIF: Easy REF: Reciprocal Altruism
OBJ: Evaluate arguments about the importance of reciprocal altruism in primate groups.
MSC: Remembering

9. Explain the phenomenon of genetic chimeras and how it relates to kin selection in cooperatively
breeding marmoset groups.

ANS:
Genetic chimerism is a rare phenomenon in nature, but it occurs in marmosets, who frequently give
birth to fraternal twins. Chimerism occurs when each twin carries its own DNA in addition to its
twin’s DNA, thus having two complete sets within its own body. The chimerism extends to all bodily
tissues, including gametes, so that each twin could pass along the genetic material of itself or its twin
to offspring, effectively increasing relatedness among nonbreeding helpers and infants. This could be
the reason we see this kind of cooperation in marmosets.

DIF: Easy REF: Kin Selection
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Understanding

10. Interpret the following inequality as it pertains to parent–offspring conflict. Apply Hamilton’s rule,
from the current infant’s perspective, assuming a gene expressed by the current infant increases
maternal investment by a small amount.

1.0  (increase in fitness of current fetus)
0.5  (decrease in fitness of future offspring)

ANS:

17. In the top position is the infant in question, who is related to itself (1.0) and to its sibling in the bottom
position (0.5). Kin selection will increase investment by the mother until the incremental advantage of
another unit of investment in the current infant is twice the cost to future full siblings of the fetus (four
times the cost for half siblings). Asymmetries in genetic expression then lead to a conflict of interest
between mothers and their offspring. Selection favors mothers that provide less investment than their
infants desire, and selection favors offspring that demand more investment than their mothers are
willing to give. This conflict of interest manifests in weaning tantrums and sibling rivalries.

DIF: Hard REF: Kin Selection
OBJ: Explain how kinship influences the distribution of altruism in primate groups.
MSC: Applying

18. Other documents randomly have
different content

19. välillä, eikä pohjaspuolella sitä liniata ollenkan suomalaisia kyliä,
harvassa likimmäisillä seuduilla eteläpuolellaki. Tavalliset taipalet
kylien välillä ovat 2, 3 ja 4 penikuormaa. Kantakylissä Vienamerta
vasten puhutaan kaikissa Venäjän kieltä, harvat malttavat karjalata
eli suomea. Semmoisia kyliä mainitulla rannalla löytyy 1. Kieretti,
siitä 40 virstaa luoteesenpäin 2. Mustajoki (Venäj. Tjsernarieka), 20
virstan päässä yhtä suuntaa 3. Kouta, siitä pohjaseen 30 virstan
matkalla 4. Knäsoi ja viimmeseksi koillista suuntaa 5. Kannanlaksi,
taasen 30 virstaa matkattua. Niin tällä 120 virstan pituudella ja
itsellä meren rannalla ei ole, kun viisi kylää, vaikka kyllä Kieretti ja
Kouta ovatki suuria, kun Kajaanin kaupunki. Vähän pienempi on
Kannanlaksi ja Mustajoki ja Knäsoi vielä pienempiä, noin 30 eli 40
talosia. Mitä vähä ulompana meren rannasta pienoisia kyliä löytyy,
niissä kaikissa paajitaan (puhutaan) karjalaksi, vaikkei ole'kan niissä
sitä miestä, tuskin pientä poikanalikkaakan, joka ei keralla sökertelisi
Venäjänki kieltä. Karjalan runot ovat niissä pian kokonansa hävinneet
ja Venäjän tavalliset pajahdusvirret niiden siaan tulleet. — — — — —
41.
[Päiväkirjasta.]
Kuola, 19 pnä helmikuuta 1837.
Sittenkuin viime rivit kirjoitin minulla on ollut ankara katarri ja
rinnankipu, joka nyt kuitenkin on parempi. Sain 15 p:nä kirjeen
Kajaanista ja Oulusta, lähetin mainittuihin kaupunkeihin kirjeitä 18
p:nä aamupäivällä; 17 p:nä minut oli kutsuttu uzhina'an [illalliselle],
joka alkoi kello 12, ja 18 p:nä häihin.

20. Jo Koudasta alkaen, Knäsoissa, Kannanlahdessa ja lappalaisilla
Kuolassa kuljetetaan puita (heiniä) j.n.e. koirillakin. Sellaiset koirat
ovat enimmäkseen ruskeat, tai valkeatäpläiset, muutamat jotenkin
suuret, ja niitä sanotaan hurtiksi. Näiden valjaat kiinnitetään
täytettyyn kaulapaatsaan, mistä kaksi hihnaa, yksi kummallakin
puolella, kulkee veturiin eli ahkioon, niin että koira kulkee hihnojen
välissä, kuten hevonen aisoissa. Ohjia käytetään yksi ainoa, selän yli
heitettävä, kuten poroilla. — Sellainen koira vetää tiellä sangen
helposti miehen, mutta on joskus, kun sitä on liiaksi rasitettu tai kun
se on eksynyt tieltä, ollut hyvinkin kallispalkkainen kyyditsijä, kun on
näet vaivoistaan syönyt suuhunsa ajajan. Jotta se estettäisiin
puremasta, kun vihastuu, käytetään sen vuoksi usein nauhaa kuonon
ympärillä. Siitä on tullut sananparsi: Pane panta pihlajainen ympäri
nenän nykerän j.n.e.
Tiemme kulki ensimäisen kievaripaikan, Sasseegan ohi.
Tultuamme sinne katsoimme parhaaksi antaa porojen hieman levätä,
niiden juostua 30 virstaa, ja ennenkuin taas lähdettiin kulkemaan
jäljellä olevaa 15 virstan pituista taipaletta. Tuvasta vielä loisti meitä
vastaan kirkas takkavalkea, joka vielä enemmän houkutteli meitä
poikkeamaan sisälle lämmittelemään, vaikkei vilu meitä suuresti
vaivannutkaan. Mutta sattuma oli tuonut muutaman talonpojan tai
sentapaisen tänne Kannanlahdesta, ja hänkin matkusti Kuolaan. Nyt
hänelle oli edullista matkustaa minun kanssani perille, kun hänen
muuten olisi ollut pakko maksaa enempi kuin jos kaksi käytti samaa
jamstjikkaa. Sitä paitsi hänen tarkoituksensa jo silloin lienee ollut
kehottaa jamstjikoita minulta, oudolta ja muka varakkaalta mieheltä,
vaatimaan koko kyytimaksu molemmista kyydeistä, niin että hän olisi
päässyt korkeintain tarjoamalla muutamia viinaryyppyjä. Nämä
tuumat mielessään hän kuiskasi jotakin kievarinisännälle ja minun
Kannanlahdesta lähteneelle jamstjikalleni, minkä jälkeen edellinen

21. selitti minulle, ettei minulla ollut oikeutta ajaa ennen vuokratulla
porolla tästä kievarista eteenpäin, vaan että minun asetusten
mukaan sieltä oli ottaminen uusi poro. Toista lappalaista, joka
sokerteli suomea, käytettiin tulkkina. Tähänastinen jamstjikkani
myös sanoi, että hänen nyt täytyi jättää minut, minkä vuoksi
maksoin hänelle 30 kopeekkaa vähemmän. Sitten isäntä ja tulkki
pyysivät minua iskemään heiltä suonta, minkä teinkin, ja siitä
maksoivat 40 kopeekkaa kumpikin. Kaiken tämän jälkeen lähdettiin
matkaan uuden kumppanin seurassa. — Ensimäisen kyytivälin maksu
oli sovittu 1 ruplaksi 20 kopeekaksi, mikä kyllä riitti yhdestä porosta,
sillä muut kuuluvat pääsevän 80 kopeekallakin — mutta luullen näin
kaikkialla pääseväni 40 kopeekalla peninkulman, en edeltä tehnyt
mitään sopimusta seuraavan, 48 virstaa pitkän Jogostrovan ja
Rasnovologan välin suhteen, jotka ajettiin samoilla poroilla, vaikka
33 virstan päässä oli kievaripaikka, nimeltä Rikkataival. Tämä ja
edellinen kyytiväli oli kuljettava suurimmaksi osaksi Imandran jäitä,
joskus poikki suurehkojen tai pienten nienten ja saarten. Saaria näet
on paljo tässä järvessä. Suuret paljaat ylängöt olivat siihen määrään
valkeiden pilvien kaltaiset, etten aina varmasti tietänyt, olivatko pilviä
vai vuoria. Matkalla kumppanini usein ajoi poronsa edellä ajavan
jamstjikan poron rinnalle ja neuvotteli kauan uutterasti hänen
kassaan. Arvasin jo, että neuvottelu koski minua, ja että aiottiin
kiskoa minulta tavallista runsaammat kyytirahat. Näin olikin asian
laita. Tultuamme Rasnovologaan kysyin, mitä olin velkaa. Kyytimies
näytti ikäänkuin tuumivan tai vielä lähemmin asiaa ajattelevan,
minkä ajan käytin hyväkseni sanoen: onko 1,50 tai 1,60 tarpeeksi?
"Tshto, toljko poltora rubli; net, tri rubli" [Kuinka! Ainoastaan
puolitoista ruplaa! Eipä toki: kolme ruplaa!] Mutta tähän minäkin
vastasin nietu, ja sanoin: tuossa saat kaksi ruplaa; jos et huoli, niin
ole ilman, sillä et saa kopeekkaakaan enempää. Turhaan muutamaan

22. kertaan sanottuaan pribavi [lisää], ilman että se auttoi, otti hän
rahat. Mutta mirabile visu [ihmeellistä nähdä], nyt hän meni
matkakumppanini luo ja alkoi pribavoida häntä, vaikka tuo mies
aikaisemmin oli antanut hänelle jotakin, jota me muut pirtissä olijat
tosin emme olleet nähneet, mutta jonka muka piti olla kyytirahaa. Se
lienee kuitenkin korkeintain ollut joku 40 kopeekan kolikko, sillä muu
oli sopimuksen mukaan kiskottava minulta. Kun se nyt ei onnistunut,
niin täytyi hänen, homman alkuunpanijan, maksaa oma kyytinsä. En
kuitenkaan luule että hänen maksettavakseen tuli enempää kuin
rupla, tai korkeintaan 1,20, kun minä maksoin 2 ruplaa. — Jos tällä
kertaa olisin maksanut vaaditut 8 ruplaa, niin olisin ehdottomasti
joka seuraavalla taipaleella saanut maksaa suhteellisesti yhtä paljon
tai enemmänkin. Ehkäpä kunnon matkakumppanini vielä olisi voinut
keksiä sen sukkelan kepposen, että olisi kehottanut kyytimiestä
ottamaan minulta yli molempien kyytimaksujen; nimittäin heille
kummallekin vähän juomarahoja. Kun nyt ensimäinen tuuma täten
meni myttyyn, lienee matkakumppanini pitänyt turhana toisilla
taipaleilla antaa ohjeitaan kyytimiehille, sillä kaikkialla he olivat perin
tyytyväiset 40 kopeekkaan peninkulmalta. Tämä kuuluukin olevan
enemmän kuin mitä tavallisesti maksetaan avoimesta ahkiosta, sillä
Kannanlahdessa sanottiin, että hyvin pääsee 30 kopeekalla, jopa
vähemmälläkin peninkulman. Niiden, jotka ajavat kuomipulkalla,
täytyy maksaa paljoa enempi, nimittäin 1 rupla peninkulmalta. Mutta
he tarvitsevatkin, paitsi jamstjikkaa, toisen miehen, joka suksilla
seisten liukuu pulkan jäljessä pitäen siitä kiinni, ettei se saa kaatua.
Sitä paitsi tällaisella kyydillä ajettaissa täytyy olla muassa varaporo
tai kaksi. Tällä tavoin matkustaminen tosin on mukavampaa, mutta
näköala menee hukkaan ja lisäksi kyytirahoja. Rikkataival-nimisessä
kievaripaikassa, joka sijaitsee Jogostrovan ja Rasnovologan välillä,
syötettiin poroja. Matkatoverini tarjosi lappalaiselle 3-4 ryyppyä

23. viinaa, jota korvatakseen tämä keitti teetä ja tarjosi minullekin.
Ruokaakin keitettiin joka paikassa, minne poikettiin, lihaa tai kalaa,
josta ei tahdottu ottaa mitään maksua; oltiin hyvin tyytyväisiä, kun
tavallisesti annoin 10, 15 tai 20 kopeekkaa. Muissa paikoissa asui
ainoastaan yksinäisiä lappalaisperhekuntia pienissä pirteissä, joissa
oli avoin kiuas ja 2-3 suurehkoa lasi-ikkunaa ynnä puulattia.
Maaselässä, ensimäisessä kievaripaikassa Rasnovologasta 85
virstaa eteenpäin, oli kokonainen kylä sellaisia lappalaistupia sekä
myös muuan säässynä eli kirkko ynnä kello, jota uutteraan soitettiin,
sillä oli sunnuntai. Tämä kello ei kuitenkaan ääneltään ollut suurta
lehmänkelloa juuri parempi. Tässä kylässä ostin itselleni koipikintaat
ja jaarat niihin kiinnitettyine housuineen. Edellisistä maksoin 1
ruplan, jälkimäisistä 5 ruplaa. Poromekkoa (petjskiä) minulle
niinikään tarjottiin ja pyydettiin siitä 10 ruplaa, mutta kun sitä piti
pukea ylleen niin tyhmällä ja epämukavalla tavalla, en siitä huolinut.
Rasnovologassa, missä riideltyäni lappalaisen kanssa kyytirahoista,
olin lainannut talosta petjskin, olin sitä ylleni pukiessani satuttanut
silmäni, ja minulla olisi ollut täysi syy olettaa, että lappalainen oli niin
noitunut, jos olisin ollut taikauskoisempi. Koetin kuitenkin vapautua
siitä luulosta, hyvin tietäen, että silmä siitä todella olisi voinut tulla
kipeäksi ja noidutuksi, sillä se oli jo muutenkin kolmatta vuorokautta
kipeänä. — Maaselästä on seuraavaan asemaan, Hangaskorvaan, 18
virstaa, mutta siellä ei vaihdettu poroja, vaan matkustimme samoilla
vielä eteenpäin 20 virstaa Kiitsaan, jonne saavuimme myöhään
illalla, vaikka 10:n aikaan olimme lähteneet Maaselästä. Sama
matkatoveri, joka aikaisemmin oli neuvonut kyytimiehiä minulta
liikoja kiskomaan, tuli nyt, maksaessani kyydin, 1 rupl. 20 kop.,
luokseni ja sanoi, ettei minun ollenkaan olisi pitänyt maksaa tästä
kyytivälistä, kun porot olivat niin huonot, Luultavasti hän itsekkin
olisi tehnyt samoin, mutta maksoi hänkin, kun minä en välittänyt

24. hänen joko tosissaan tai leikillä lausumastaan kehotuksesta. Kiitsassa
panimme maata vähäksi aikaa ja läksimme sitten matkaan niin
varhain, että päivän valjetessa seuraavana aamuna saavuimme
Kuolaan, minne täältä vielä luettiin matkaa 30 virstaa. Näin siis olin
saapunut Kuolaan ja samalla päässyt rasittavasta matkatoveristani,
joka seikka olikin ollut yhtä hartaana toiveenani. Sitä miestä yhä
vieläkin harmilla muistelen. Jokaisessa kievaripaikassa hän
kerrassaan kärvensi itseään valkean ääressä tavalla, jota en saata
mainita säädyllisyyttä loukkaamatta, ja jommoista en ennen ole
nähnyt kellään, kuinka raakoja ja sivistymättömiä lienevätkin olleet.
Huomasinpa että kievaripaikoissa olevat lappalaisetkin pitivät sitä
säädyttömänä.
— Metsät ovat Kannanlahdesta alkaen Maaselkään ja
etemmäksikin kohtalaisen hyvät ja tuottavat seudulle hirsiä ja muuta
tarpeellista puuainesta. Lähempänä Kuolaa ne huononevat, hirret
ovat uitettavat Kuolaan Tuulomajokea pitkin aina 10:n peninkulman
takaa. Polttopuita, petäjää ja koivua saadaan kuitenkin verraten
läheltä, nimittäin puolen tai yhden peninkulman päästä. — Imandran
järvi täyttää melkein puolet Kannanlahden ja Kuolan väliä, vaikkei
sitä kuitenkaan tule kulkemaan päästä päähän. Sen pisin perä, joka
antaa koilliseen, jää tiestä sivulle. Suuria selkiä ei ollut varsin monta,
kuten olin luullut, vaan leveät tai kaidat niemet katkaisivat ne usein.
Tällä kertaa ei myöskään sattunut pyryilmaa, joka joskus kuuluu
tuottavan paljon vaikeutta. Kun on vastatuuli, kuuluvat porot usein
sellaisella pyryilmalla sanovan itsensä irti kontrahdista, kääntyvän
päin ahkiota ja töllistelevän ajajata kasvoihin, ilman että niitä
mitenkään saa eteenpäin kulkemaan. Meidän porot tosin välistä
tekivät niin, mutta taipuivat kuitenkin taas sävyisästi jatkamaan
matkaa. Muuten tämä poron tapa kääntyä sarvineen ahkioon päin ja
töllistellä on ikävintä, mitä porokyydillä ajaen olen kokenut. Aina

25. vaaditaan aikaa, ennenkuin sen saa jälleen liikkeelle, usein täytyy
ajajan nousta ahkiosta ja ensin ohjasta taluttaa sitä joku matka,
ennenkuin se suostuu jatkamaan. Kesällä matka Kuolaan kuitenkin
kuuluu olevan paljoa tukalampi. Imandralla sattuva myrsky ja
vastatuuli kuuluvat usein monta vuorokautta tai koko viikon
viivyttävän matkaa, ja muuten kuuluu polkuakin haittaavan vuoret,
kivet ja suot.
Näin siis olin tullut Kuolaan saamatta matkalla tai sen jälkeen
muuta ikävyyttä, kuin kovan katarrin, joka oli niin ankaraa laatua,
että muutamaksi päiväksi kiinnitti minut vuoteeseen rasittaen minua
päänsäryllä, korvainsuhinalla ja muilla katarrin tukalilla seuralaisilla.
42.
Tohtori Rabbelle.
Kuola, 3 p:nä maaliskuuta 1837.
Rakkahin Veli!
Juuri kun otan esille tarpeelliset kirjoitusvehkeet muuten
tervehtiäkseni Sinua täältä Pohjolan ylimmästä kaupungista, sain
tavattoman tervetulleen kirjeesi. Jokikinen kotimaasta tullut kirjain
minua tavattomasti ilahuttaa talla vieraalla seudulla, missä minulla
nyt kahden viikon aika on ollut oikein ikävää. Isäntäväkeni ei puhu
muita kieliä kuin venättä, johon en vielä ole oikein perehtynyt.
Muista kaupunkilaisista ainoastaan tohtori, kunnon mies, puhuu
latinaa, ja komendantin rouva, kotoisin Riiasta, puhuu saksaa. Ilman

26. heitä kenties jo olisin menehtynyt pelkkään ikävään. Varsinkin
tohtorin luona olen usein käynyt ja heittänyt hiiteen raittiusseuran,
jonka jätin Kajaaniin paluuseeni säilytettäväksi. Saatat kuitenkin
tästä kirjeestä päättää, etten ole tehnyt kovin suurta poikkeusta, sillä
hetki sitten palasin hänen luotaan. Mutta kun hänen kanssaan
laverran latinata, tapahtuu joskus, että sama kieli tuppaa
tunkeutumaan venäjäänkin, jota minun on pakko puhua
kortteerissani. Niinpä olen jo useammin kuin kerran emännän kanssa
alkanut puhua latinaa. Tämä ei kuitenkaan ole mitään verrattuna
hullunkurisiin erehdyksiin, jotka tämä kieltensekoitus on aiheuttanut.
Niinpä isäntäni joku päivä sitten kysyi minulta, oliko minulla vaimoa.
Mutta kun hän joskus on käynyt norjalaisessa Vargön kauppalassa ja
kuullut vaimoa siellä sanottavan konaksi, niin hän sovitti saman
sanan venäläiseen kysymykseensä, joka koski vaimoa. Mutta minä
käsitin kysymyksen kuin olisi se koskenut hevosia, kun hevonen on
venäjäksi konj. Sen tähden vastasin, että minulla oli kokonaista kaksi
— "konia", mikä ensin pani hänet ja muut läsnäolijat suuresti
hämmästymään, ja sitten, kun asia lähemmin selveni, nosti yleisen
naurun. Täällä oloni ensi päivinä alotin venäjän kielen opiskelua,
mutta kyllästyin siihen sitten niin täydellisesti, etten viikkoon ole
aukaissut ainoatakaan venäläistä kirjaa. — Tähänastisesta
matkastani saan kertoa, että se enimmäkseen on ollut ikävä, mutta
tästä lähin toivon sen käyvän hauskemmaksi. Osaksi olen kulkenut
jalan, osaksi hiihtänyt, osaksi ajanut hevosilla tai poroilla. Koirilla en
vielä ole tullut ajaneeksi, vaikka Kannanlahden rantakylissä, joiden
kautta matkustin, yleisesti ajettiin niillä. Niinpä täällä Kuolassa kaikki
puutkin kuljetetaan metsästä kotia koirilla, joita joko yksi tai pari
valjastetaan eteen. Halkometsää ei kuitenkaan ole peninkulmaa
likempänä. Hevoset ovat harvinaiset, eikä muutamia vuosia
takaperin ollut niitä koko kaupungissa muuta kuin yksi; nyt kuitenkin

27. on 4-5, joilla ajaen välistä pidetään hemmetin-moista melua kaduilla,
vaikka kyllä useimmat huviretket tehdään poroilla. Vallashenkilöitä
täällä on tusinan vaiheille: Komendantti, ispravnikka, sudja
[tuomari], kaksi sossedaatelia, tohtori, postinhoitaja,
jauhomakasiinin hoitaja, suolamakasiinin hoitaja, viinaherra,
tullinhoitaja, kaksi pappia, kirjuri y.m. Itse kaupunki on niemellä
Kuolan- ja Tuulomajokien välissä. Ne yhtyvät heti kaupungin
alapuolella ja muodostavat alun neljän peninkulman pituiseen
Kuolanlahteen, joka tosin on Jäämerta, mutta jota ei siksi luulisi, kun
se tuskin koskaan jäätyy talvella. Taloja on ehkä vähä toista sataa, 5-
6 hieman paremmin rakennettua. Yksi pääkatu, muut mitättömiä
kujia. Kirkkoja kaksi, toinen suuri puukolossi, toinen kivestä ja oikein
hyvin rakennettu. Rahastorakennus niinikään kivestä tehty, mutta
mitätön. Joka taholla kaupungin ympärillä alastomia korkeita vuoria
ja melkein alituinen myrsky niiden välisellä alangolla. Enempää ei
minulla tällä kertaa ole Kuolasta sanottavaa. Ensi syksynä tullessani
Helsinkiin kerron lisää. Lähden nyt Inariin ja sieltä kuljen Suomen
puolta rajaa pitkin; toukokuussa tulen Kajaaniin kirjoittamaan
reseptejä Malmgrenille ja tilaamaan Uudet vaatteet. En näet ollut
arvannut, että vaatteet puolessa vuodessa niin kokonaan voisivat
kulua, kuin nyt alkaa olla laita. Kajaanista lähden sitten rajaa pitkin
Sortavalaan, poiketen sekä Venäjän että Suomen puolelle;
Sortavalasta Viipurin läänin kautta Helsinkiin. — Kyhäystäni
rokotuksista saatte kernaasti muuttaa, niin ettei sen tarvitse
vaikuttaa minun paluuseeni. Hyvä, jos siitä korjaamallakaan voi
jotain tulla.
Jää hyvästi!
E. Lönnrot.

28. J.K. Olinpa vähällä unhottaa pyytää Sinua tervehtimään ensin,
joskin minulle tuntematonta, suuresti kunnioitettua rouvaasi, ja
sitten muita sikäläisiä tuttavia! Jumala pitäköön teidät kaikki
terveinä! Huomenna tai ylihuomenna lähden matkaan. Lappalaisia
saapui tänään siltä puolen, mistä olen tilannut itselleni kyyditsijöitä
Suomen rajalle. Tähän asti olen ollut vailla sekä kauhtanaa että
turkkeja, mutta nyt minun kait talven jäljellä oleviksi viikoiksi on
hankkiminen turkit tai poromekko, kun en muuten uskalla lähteä 20
peninkulman pituiselle erämaan-matkalle. Jos vastedes tahdot
ilahuttaa minua muutamilla riveillä, niin lähetä ne toukokuuksi
Kajaaniin. Jätän tällä kertaa Arkangelin matkan kokonaan sikseen,
kun se on turha tarkoituksilleni.
43.
Arkiaterinrouva Törngrenille.
Kuola, 3 p:nä maaliskuuta 1837.
Korkeasti kunnioitettu, jalosukuinen arkiaterinrouva!
Tuota perin miellyttävää lupaa, jonka kerran annoitte minulle, että
välistä saisin kirjoittaa sinne Teille jonkun rivin, pelkäämättä siten
häiritseväni, tahdon nyt kahta kernaammin käyttää hyväkseni, kun
sen kautta tältä vieraalta ja minulle hieman ikävältä seudulta ainakin
hetkeksi saan siirtää ajatukseni hauskemmille seuduille ja
rakkaampiin esineisiin. Harras toivoni on, että nämä rivit, kuten
toisetkin vastedes, tapaavat Teidät täydellistä terveyttä nauttivana.
Herra arkiaterin viime kesänä lähettämästä kirjeestä huomasin, ettei

29. terveytenne silloin ollut hyvä, mikä seikka suuresti minua huolestutti,
vaikkei siihen ollutkaan syytä.
Teidän luvallanne saan nyt kertoa hieman siitä matkasta, jolla
paraikaa olen. — Jo syyskuussa viime vuonna läksin Kajaanista ja
kuljin ensin noin 30 peninkulmaa jalan. Sittemmin olen, kun lunta
tuli tarpeeksi, jatkanut matkaa osaksi hiihtäen, osaksi hevosella tai
poroilla ajaen. Viimemainittuun matkustamistapaan sain tutustua
etenkin matkallani Kannanlahdesta tänne. Tätä taipaletta luetaan
olevan hieman kolmattakymmentä peninkulmaa, eikä sillä asu muita
kuin lappalaisia poroineen. Täältä on minun vielä matkustaminen
ainakin neljäkymmentä peninkulmaa poroilla, nimittäin toinen puoli
siitä Inariin ja toinen Sodankylään, miltä jälkimäiseltä seudulta vasta
pääsee jatkamaan hevosilla. Täällä Kuolassa näkee enimmäkseen
ajettavan koirilla, joita on joko yksi tai kaksi reen (ahkion) edessä.
Täten kuljetetaan kotia melkein kaikki puut metsästä, ja niitä
noudetaan tavallisesti peninkulman päästä, sillä lähempänä on
ainoastaan alastomia tai mitättömän risumetsän peittämiä vuoria.
Samoin näin jo Kannanlahdessa ja muissa tämän saman
Vienanmeren rannalla sijaitsevissa kylissä ajettavan koirilla, vaikka
siellä oli hevosiakin. Täällä Kuolassa olen ollut noin pari viikkoa ja
sillä ajalla todenteolla koettanut ja kokenut, mitä ikävä merkitsee.
Isäntäväkeni ei ymmärrä sanaakaan muita kieliä kuin venättä, jota
en vielä hyvin ymmärrä ja vielä huonommin puhun. Ainoastaan
tohtori puhuu latinaa, ja komendantin rouva, joka on kotoisin
Riiasta, puhuu saksaa. Ilman heitä luultavasti jo olisin puolikuollut
ikävästä. Etenkin tohtorilla olen usein käynyt.
Hieman lopuksi Kuolan kaupungista: se on niemellä kahden joen
välissä, jotka kaupungin alapuolella yhtyvät ja yhdessä muodostavat
Kuolanlahden alun, joka, vaikka onkin Jäämerta, koko talven on

30. sulana. Avoimeen eli suureen Jäämereen täältä vielä luetaan neljä
peninkulmaa. Joka taholta tätä kaupunkia ympäröivät korkeat,
alastomat vuoret, joiden väliin tuuli niin sulloutuu yhteen, että
melkein lakkaamatta on myrskynnyt.
On yksi ainoa pääkatu, muut ovat vaan ahtaita kujia; taloja on
lukuaan sata, hyvin harvat niistä ovat paremmin rakennettuja.
Kirkkoja on kaksi; toinen kivestä ja jotenkin kaunis. Mutta minun
täytyy keskeyttää tässä saadakseni tilaa kunnioittavasti tervehtiä
herra arkiateria, ja pyydän myös, että suvaitsette Atelle ja Kallelle
minulta sanoa mitä sulimmat terveiset. Ensi syksynä tulen Helsinkiin
ja saan silloin kauan toivomani tilaisuuden tavata Teidän perhettänne
joko siellä tai Laukossa. Minun on kunnia alati olla, arvoisa
arkiaterinrouva, Teidän nöyrin palvelijanne
Elias Lönnrot.
33.
Lehtori Keckmanille.
(Alk. suomeksi.)
Kuolasta 4 (Posti lähtee 6 päivä) Maalisk. 1837.
Rakas Veljeni!
Nyt olen jo kohta menettänyt ensimmäisen puolen lupa-ajastani ja
tullut tänne Kuolaan, josta vähitellen aion jälelle kääntyä eteläisiä
puolia katselemaan. Köyhät runoista kyllä ovatki tähän saati nämät

31. pohjaset maailmat olleet, paljo köyhemmät, kun päältä ajatellen
toivoin. Kehutuista Pääjärven kylistä en voinut saada suuresti
mitänä, paitsi muutamia joiuntavirsiä Lapin tapaan, ei suuresta
arvosta. Mitä kylissä ennen kerätyistä vanhoista runoista luin, näytti
[heil]le enimmiten outoa olevan, jotta paljo en luule'kan erehtyväni
jos päätän, niistä ei vastakan mitänä mainittavata apua Kalevalaan
taikka muuhun Suomen Runostoon saatavan. Ovatki kylät pienosia ja
harvassa, 3 eli 4 penikuormaa toisistaan erillä ja semmoisissa ei
konsa runoja lauleta, kun missä tukummin asutaan. Ilman sitä on
niissä Venäjän kieli niin vallan saanut, ettei löydy täysikasvuista
miestä, tuskin pientä poikanalikkaakan, joka ei sokertele Venäjän
puhetta ja pajahda Venäjän virsiä, semmoisia ulvomisia, kun
toisinaan Helsingissä kuulet soltattain ääntelevän. Pääjärven
pohjaspäässä on äärimmäinen Suomalainen tahi Karjalainen kylä,
Tumtsa nimeltä ja siitä alkaa Venäjän puolella rajaa Kotalappi elellä.
Mainitun Tumtsan ja Kannanlahden välillä ei ole kun karuja metsiä,
soita ja järviä, asuttua paikkaa ei ni ollenkaan, eikä pohjaspuolella
tätä liniata muita kun lappalaisia asukkaita. Niin juokseeki Venäjän
puolella rajaa Lapin kansa paljo etelämmäksi, kun Suomen puolella,
jossa vielä Inarin järven länsirannalla kuuluu vähäinen
suomenpuheellinen kylä löytyvän. Sinne aionki nyt täältä lähteä ja
siitä rajaa myöten Suomen puoletse eteläksi Kuusamon pitäjän
pohjaspäähän saati, josta taasen käännyn Pääjärven poikki ja
Tuoppajärven itärannoitse Kemin linnaan asti. Saarennolla, joka jääpi
Kannanlahden, Vienameren ja Jäämeren välisiaan, minun kuitenkan
ei ole mitänä tekemistä, koska sillä ei asu muita kun Lappalaisia
harvakselta. Sen siaan on Kemijärven kirkolta länneksi rajaa myöten
paljo suomalaisia kyliä Kuolajärven eli Sallan Lapin nimellä, joilla
tähän asti ei ole ollut ni kirkkoa, eikä pappia, paitsi mitä Kemijärven
eli Kuusamon kirkossa kahdeksan ja kymmenen penikuorman päästä

32. harvakselta ovat käyneet. Sinne kehotti minua eräs Kannanlahdessa
asuva, sieltä kotoperänen mies, runoetsintään lähtemään ja niin nyt
olen lähteväki sekä sinne, että esinnä Kemijärven ja Sodankylän
muihinki rajavaiheellisiin kyliin, jotka sekä von Bekkeriltä että
Sjögreniltä näyttää käymättä jääneen. En kyllä voi'kan päältä arvata,
jos maksanevat käyntivaivan, mutta kuitenki on heissä käytävä,
koska onki aikomukseni kaikki paikat tällä kerralla kulkea, josta vaan
olisi mahdollinenki uusia runoja eli vanhoja täydellisempänä saada.
Nykystä päätöstäni myöten en Kemistä lähde'kän Vienaan eli
Arkangeliin, vaan käännyn Oniegan linnan puoleen ja sieltä
Vuigujärven ja Oniegan meren pohjaspään tienoitse Repolan pitäjätä
kohti, johon arvattavasti tulen noin keskellä Toukokuuta. Vienan
matka minulta vaan suotta anastaisi kaksi, kolme eli usiampaaki
viikkoa ilman minkänlaista hyödytystä muille, kun itselleni, jos voisin
paremmaksi Venäläiseksi sillä ajalla opastua. Elä siis kirjaa minulle
Vienaan lähetä, vaan sen siasta Kajaaniin, johon Repolasta pistäyn
noin viikon ajaksi kesävaatteisiin muuttaumaan. Kajaanista sitte
taasen Toukokuun lopulla lähden esinnä Nurmeksen pitäjään ja siitä
pitkin rajaa sekä Venäjän, että Suomen kylitse Sortavalaan ja
Aunuksen maahan. Vaan sopiiki niistä vasta tarkempi tieto antaa.
Kirjallisuuden Seuralle en nyt mitänä erittäin kirjota; jos luulet
tarvitsevan ja sopivan, niin sano, että olen kyllä kokenut täyttää
velvollisuuteni ja niin yritän vastapäinki. Matkani lopulla on niistä
kuitenki kerrassaan tili tehtävä. — Tänne tultuani luekselin
ensimmäisinä päivinä Venäjän kieltä, vaan kyllästyin sitte taasen,
rupesin Suomen Lausukkasanoista (de Verbis fennic.) aikani huviksi
kirjottamaan. Siitä on minulla ollut täysi tekeminen koko viikon aika,
enkä ole vielä valmiiksi saanut. Von Bekkerin kieliopissa on
mielestäni Lausukkaoppi paljo puuttuvainen. Ensiksi on peräti
osottamatta jäänyt, kuinka kaikkein kielessä löytyväin erityisten

33. Lausukkain käytelmät (conjugationes) seuraavat yhteistä lakia s.t.s.
kuinka samaa lakia myöten, kun Lausukasta nostan Lausuntatavassa
(Mod. Infinitiv.) tulee nostaa'. Lausukoista arvaan, kuulen, taritsen
edl. tulevat arvata', kuulla', tarita' edl., arvannen, kuullen, tarinnen
myös samate kun nostanen. Toiseksi hän ei ole malttanut, että
nostan, arvaan, kuulen edl., Aikansa (Tempus) vuoksi niin hyvin ovat
Tulevata kun Nykyistäki Aikaa. Suomen Lausukoissa ei eroteta kun
kaksi Aikaa: Mennyt (Praeteritum) ja Menevä (Praesens et Futurum).
Tavoissa (Modi) on hän vielä enemmin erehtynyt. Niitä Suomen
Lausukoilla pidän olevan kahdeksan: Sanonta-, Kerronta-, Arvelo-,
Ehdonta-, Toivonta-, Käskentä-, Lausunta- ja Maininta-Tapa (Modus
Indicativus, Historicus, Consessiv., Conjunctiv., Optativ., Imperativ.,
Infinitiv., Participialis). Kullaki näillä on mainitut kaksi Aikaa: nostan,
olen nostanut; nostin, olin n.; nostanen, ollen (lienen) n.; nostaisin,
olisin n.; nostaon, ollen n.; (nostakan, olkan n.;) [yläpuolelle
kirjoitettu: nosta', ole' n.] nostaa!, olla! n.; nostava, nostanut. Kuinka
esimerk. taitaisi nostaisin olla Imperfektum (Praeteritum), joka ei
koskaan merkitse mennyttä, vaan menevätä Aikaa, ehkä toisella
Tavalla, kun käytös: nostan, nostanen edl. Kolmanneksi Bekkeri
suotta on laittanut Verba anomala et defectiva Suomen kieleen joita
ei juuri löydy'kän. Neljänneksi on hän usiammassa muussa paikassa
erehdyttävä; katso esim. sivu 100. 4., jossa hän nimittää vaan kolme
Lausukkaa: auttaa, saattaa, kaataa, joilla Kerrontatavassa olisi sekä
oi että i semmoisista kaksitavuisista Lausukoista tätä Käytelmää,
joilla edellisessä tavuessa on a. Minne jäävät siis Lausukat: kaartaa,
haastaa, vaihtaa, maistaa, paistaa, laittaa, naittaa, taittaa, malttaa,
karttaa, kastaa, kattaa edl., vai eikö niistäki sanota sekä: kaarti
(kaarsi), haasti, vaihti, maisti edl., että kaarto, haasto, vaihto,
maisto, paisto, laitti. Ylehensä on oi sekä i päätteenä kaikissa
semmoisissa Lausukoissa, joiden päätteenä on taa ja edellisessä

34. tavuessa a seurattuna joltai toiselta kirjaimelta paitsi l, n, r. Monta
muuta puutosta sekä erehdystä olen tullut havatsemaan, vaan joista
nyt en tahdo mainita. Mieleni on sentähden saada Lausukkaoppi
sihen tapaan perustetuksi, ettei jäisi mitänä epäilyksiin ja luulenki jo
hyvällä tiellä olevani, vaikka kyllä vielä menee toinen ja kolmaski
viikko, ennenkun saan kaikki valmiiksi, ynnä mitä jo kotona
Kajaanissaki sitä varten usein miettielin. Forma Activa ja Passiva olen
nimittänyt Tehtävä ja Suattava Muoto ja jakanut Tehtävän Muodon
Lausukat kolmeen Lajiin (Genus), jotka nimitän seuraavasti:
Muunnehtuva, Itsehtyvä ja Oleutava Laji (G. Activ., Reflexiv., et
Neutrum). Itsehtyvän Lajin olen taasen kahteen Rotuun eli Syntyyn
(Species) jakanut, jotka ovat Johderotu ja Liiterotu (Sp. derivatum et
compos.). Liiterotua Itsehtyvän Lajin Lausukoista ovat semmoiset,
kun esimerk. annoksen, te'eksen, vaan Johderotua: antauu,
antautuu, antauntuu; tekeyy, tekeytyy, tekeyntyy, jonka tähden
Johderodun Itsehtyvät Lausukat jakauvat kolmeen Pukuun
(Varietas). Suattavan Muodon Lausukat taasen olen erottanut vaan
kahteen Lajiin: Kohdallinen ja Otollinen Laji (Gen. personale et
impersonale). Latinaiselle: Persona olen antanut Suom. nimen: Kohta
ja erottanut: Omakohdan, Kerakohdan ja Varsikohdan (1. 2. 3..
Pers.). Varsikohdan nimen otin siitä, että Lausukan Varsi (Radix),
jonka kanssa minun on ollut paljo toimittamista, Yksikön
kolmannessa Kohdassa, Sanontatavassa, useimmiten tavataan
selvänä eli vähemmin kun muualla muutettuna. Tämmöisellä
kirjotuksella olen nyt kirjani, Sinulle lähetettävän, pidentänyt, koska
tiedän, semmoisia Sinulta mieluisesti luettavan. Kirjota suotta
Toukokuuksi Kajaaniin, mitä tästä vähästä Lausukkaoppini
osotuksesta päätät koko saman opin suhten ja erittäinki uusista
nimilaitoksista. Terveisiä ystäville! Voi hyvin toivottaa

35.                                                        V eljesi
                                                    El ias Lönnrot.
P.S. Kirjaa Sinulta tahi muilta Helsingissä en ole saanut, paitsi
Rabbelta. Enkä jouda enä odottamaan, vaan täytyy huomena eli
ylihuomena lähteä [tuol]le pitkälle taipalelle, jossa 3 yötä saan
lumikinoksessa maata.
P.S. N:o 2. Vastikän pääsin Lappalaisten kera Venäjän, Lapin ja
Suomen kielellä yhtaikaa riitelemästä. Heillä oli mielessä ottaa
kahdenkertanen kyytipalkka minulta, vaan jota eivät saaneet täysiin
määriin. Niin siitä toimesta päästyäni rupesin kirjoja kiinnittämään ja
havatsin, että taasen tulen vaivamaan Sinua muillaki kirjoilla, kun
omallasi. Törngrenin rouan on Tamperiin ja Laukkoon lähetettävä,
jos ei asuisi Helsingissä (taikka jos itse Törngreni on siellä, anna
hänelle).
45.
[Lähtö Kuolasta.]
[Seuraava matkamuistelma-sarja on Suom. Kirj. Seuran arkistossa,
Lönnrotin muistiinpanoissa, nidoksessa R. 185-200. — Alkusivun
yläreunassa lisäksi seuraava muistiinpano: "Laulu Kuolan kaduilla.
Tansseja vuoroin. Tsajua j.n.e. Kildinanmatkat."]
Kuolasta matkustimme, nimismies Ekdahl ja minä, 9:ntenä p:nä
maaliskuuta (1837). Aikomuksemme oli ollut jo edellisenä päivänä
lähteä matkaan, mutta Muotkan lappalaiset, joiden oli määrä kyyditä

36. meitä, juhlivat kukin eri tahollaan kaupungissa eikä heitä voinut
saada koolle. Tosin joskus saimme heitä kolme tai neljä yhtaikaa
kokoon, mutta kun he kaikki olivat melkoisesti hutikassa, emme
katsoneet sopivaksi lähteä matkaan heidän kanssaan, jos heidät
olisikin saanut taivutetuiksi lähtemään ja jättämään sinne toverinsa
seuraavaksi päiväksi makaamaan pois humalansa. On näet Kuolasta
ensin matkustaminen puoli peninkulmaa Kuolajoen rantaa pitkin ylös
päästäkseen joen yli, sillä alempana se on koskinen ja enimmäkseen
sulana. Vaikka porot ovatkin keveät, on kuitenkin joskus sattunut,
että ylimenopaikalla on ajettu sulaan, ja tämä olisi vallan hyvin
voinut tapahtua meillekin, jos iltapimeällä olisimme lähteneet
matkaan juopuneen väen seurassa. Kaiken tämän vuoksi päätimme
odottaa seuraavaan päivään. Varhain seuraavana aamuna lähetimme
erään sotamiehen lappalaisten majapaikkaan kehottamaan heitä
matkalle lähtemään, ennenkuin taas olisivat ehtineet juopua. Tämä
sotamies, joka oli syntynyt Kemin pitäjässä Oulun lääniä, sanoi
nimensä olevan Heikki Naakkula, mutta häntä sanottiin Kuolassa
Grigoriksi, koska hän luultavasti oli kääntynyt kreikanuskoon ja silloin
ottanut tämän nimen. Itse hän kielsi muuttaneensa uskoa, mutta
kun sangen usein huomasin että hän valehteli, en voinut luottaa
tähän hänen kieltoonsa, varsinkaan, kun hän siten luuli kohoavansa
minun silmissäni. Totta ei liene ollut sekään, mitä hän kertoi
menostaan tai joutumisestaan sotapalvelukseen. Hän sanoi jonakin
katovuonna tahtoneensa etsiä työansiota Venäjältä ja siten tulleensa
Kierettiin, Vienanmeren rannalla olevaan kauppalaan, josta ennen
olen puhunut. Siellä oli vähän hänen tulonsa jälkeen tapahtunut
sotamiesten otto, mihin kauppala oli käyttänyt hänet, niin että hän,
ennenkuin hän itse oli tietänyt asiasta mitään, huomasi olevansa
kirjoitettu sotilasluetteloihin. Tosin hänellä ei ollut passia, mutta
tuskinpa saattaa uskoa, että hän näin vasten tahtoaan ja tietoaan

37. olisi joutunut sotapalvelukseen. Hän syytti sitä, ettei hän silloin
osannut venättä, jotta olisi tällä kielellä voinut herroille selittää
oikean asianlaidan. Kun hän vihdoin sitä oppi, oli liian myöhäistä
saada aikaan mitään tilansa muutosta. Muuten hän ei valittanut
palvelusaikaansa, joka seuraavana talvena oli menevä umpeen,
jolloin sanoi tahtovansa palata Suomeen. Minä sain nyt toimekseni
kirjeen kautta, joka oli osotettu hänen sisarelleen, ilmoittaa tälle ja
muille sukulaisille, millä kannalla asiat olivat. Annettuani hänen
kertoa, mitä toivoi saavansa kirjoitetuksi, istahdin kirjettä
kirjoittamaan. Luin sen sitten hänelle, ja se oli niin hänelle mieleen,
että sanoi, ettei itse olisi voinut sitä paremmin kirjoittaa, arvostelu,
jonka muuten harvoin kuulee arvostelijan suusta. En katsonut
haitalliseksi kiinnittää hänen huomiotaan siihen, että
pikkuseikoissakin tulee punnita sanojaan, ja kysäisin sen vuoksi,
osasiko hän ollenkaan kirjoittaa. Hän huomasi heti erehdyksensä ja
sanoi, että hänen tarkoituksensa ei suinkaan ollut ollut verrata
itseänsä minuun, vaan että oli tahtonut sanoa kirjeen olleen hänen
mielestään niin hyvän, ettei parempaa voinut toivoa, seikka, jonka
kyllä muutenkin ymmärsin. Tätä samaa sotamiestä Ekdahl oli
käyttänyt tulkkinaan, ja oli tämä toimessaan osannut omistaa
itselleen sellaisen mahtipontisuuden, että tottumaton olisi luullut
häntä herraksi ja Ekdahlia hänen palvelijakseen. — Mutta olkoon jo
kylliksi sanottu hänestä ja hänen jutuistaan, joilla muuten voisi
täyttää useat lehdet. Kuten jo sanoin, lähetimme hänet varhain
aamulla liikkeelle kutsumaan lappalaisia koolle. Viivyttyään jonkun
aikaa tai pari tuntia tällä asialla, hän palasi 8:n aikaan ja kertoi
lappalaisten taas olevan uudestaan päihtymäisillään viinasta, ja
hänen omakin tuntuva humalansa ainakin puoleksi todisti tämän
hänen väitteensä. Meidän täytyi siis muilla henkilöillä kutsuttaa
heidät koolle, mikä viimein onnistuikin kello 9:n aikaan, tai hieman

38. yli. Mutta kun lähtömme on lykkäytynyt näin pitkälle, ei minua
moitittane siitä, että myös venytän kuvauksen siitä yhtä
pitkäveteiseksi. Kun sitten tulemme tuntureille, missä porot ilman
estettä ja pysähdystä rientävät eteenpäin laajoja lumiaukeita pitkin,
on kertomuksenikin saava enemmän vauhtia. Tarkoitan tällä, että
minun pitäisi lisätä tähän muutama sana lappalaisten matkoista
Kuolaan. Erityisistä lähikylistä, joita ovat lännessä: Muotka 8:n
peninkulman päässä, Nuottajärvi (Notozepo), samoin 8:n
peninkulman päässä, Suonikylä (Sonjdela) vähän kauempana,
molemmat Muotkan eteläpuolella, Hirvaskylä vielä etelämpänä,
Petsamo, Paatsjoki ja Näytämö länteen Muotkasta, Kildina itäpohjaan
3:n peninkulman päässä, Maaselkä etelään 7:n peninkulman päässä
— kaikista näistä sekä niemimaalla Kuolan itäpuolella olevista kylistä,
joita en edes tunne nimeltä, tekevät lappalaiset 3-4 matkaa talvessa
Kuolaan. Raitoahkioissaan (kuormapulkissaan) he kuljettavat
myytäviä tavaroitaan, kuten poronlihaa, poronnahkoja, sarvia,
poronkoipia eli sanalla sanoen kaikkea, mitä poro tuottaa. Sitäpaitsi
vähän lintuja, revonnahkoja, majavannahkoja, majavanhaustaa y.m.
Koko kylä, tai oikeammin sanottuna mies tai pari kustakin kodasta,
matkustaa yhdessä seurassa, sillä tien vuoksi, jonka pian taas
pyryttää umpeen, on parempi, että seurue on niin suuri kuin
mahdollista. Täytyy näet usein vaihtaa etumaisia poroja, joiden on
kulkeminen tukkiutunutta jälkeä. Heidän saavuttuaan perille kukin
eroaa majataloonsa kaupungille, varakkaampien porvareiden luo,
antaen isäntäväelle lahjoja, milloin jonkun revonnahan, milloin
muuta. Isäntä koettaa kaikin tavoin pitää vierastaan hyvänä, tarjoten
hänelle ruokaa ja viinaa, niin paljon kuin tämä jaksaa nauttia, sillä
siitä riippuu seuraavan kerran lahja, ja täten myös kauppa, jonka
hän tekee lappalaisen tavaroista, taitaa tulla edullisempi. Näin
lappalainen jo majapaikassaan tulee tarpeeksi ryypänneeksi, ja

39. missä vaan hän liikkuu kaupungilla, sama kestitys tulee hänen
osakseen, ja vaikka se annetaan ilmaiseksi, odotetaan, että
lappalainen ymmärtää toisella tavalla maksaa kekkerit, ja sen hän
tekeekin. Hänellä näet on jonkunmoinen kunniantunto tässä
suhteessa. Vielä lähtiessään lappalaiset saavat eväiksi viinaa,
piirakoita ja senkaltaista. Sotamies Grigor, joka tiesi tämän, sanoi,
kun pyysin häntä ostamaan evästä minulle: "Ei teidän tarvitse
hankkia evästä, sillä sekä kortteeristanne että muista paikoista
pannaan teille sitä niin runsaasti, että teidän tulee olemaan vaikeata
saada perille kaikkea." — Osaksi hän olikin oikeassa, sillä
esikuntalääkäri käski todella emännöitsijänsä kantamaan minulle
evästä ja oli lisäksi kieltänyt häntä ottamasta juomarahoja. Mutta
mitä Grigor väitti yleisen tavan vaativan että matkaan lähtevä vieras
muka majatalosta evästettäisiin, ei suinkaan toteutunut minun
suhteeni, ja kukapa sitä edes olisi odottanut. Vieraanvaraisuudella on
sivutarkoituksensa, auliilla anteliaisuudella niitä on vielä
enemmänkin, ja suomalainen sananlasku sanoo: vuoroin vieraissa
käydään. — — — — —
Matka Kuolasta Muotkaan.
Lappalaisten kokoonnuttua kello 9:n ajoissa aamulla, lähdimme
vähää myöhemmin matkaan. Koska useammat tulomatkallaan
Kuolaan eivät olleet tehneet kierrosta Kuolajoen koskien yläpuolitse,
vaan olivat kulkeneet joen poikki veneellä, olivat heidän pulkkansa ja
osa poroista kosken toisella puolella metsässä. Kaupunkiin oli tuotu
ainoastaan niin monta poroa kuin meitä oli henkilöitä, mutta pulkkia
ei ollut riittämään asti. Minulle oli hankittu kaupungista lainapulkka,
mutta se oli niin vapera, että mitä suurimmalla vaivalla ja laahaten
molemmilla käsilläni hankea pitkin sain ajetuksi ensimäiset 3/4

40. peninkulmaa, kunnes sitten sain paremman. Sen liitämistä Kuolan
katujen kalteisilla iljanteilla en voi verrata mihinkään muuhun kuin
siihen matkaan, jolta eräänä aamuhetkenä saavuin samaan
kaupunkiin unisena ja peräti viluissani. Sitten tosin sain paremman
pulkan, mutta kun sen selkänoja ensimäisen peninkulman päässä
murtui liitteestään, oli edessäni taas surkea viippuminen jäljellä
olevien kuuden peninkulman matkalla. Jokainen tietänee hieman,
miten tukalaa on istua rattailla, joissa ei ole selkälautaa; pulkassa on
vielä vaikeampi, kun jalkojen siinä täytyy olla yhdensuuntaisina itse
istumasijan kanssa. Mutta se ajatus, että matka kuitenkin sujui, sekä
tieto, että se illalla oli loppuva, pitivät minun sekä yhtä huono-
osaisen Ekdahlin rohkeutta yllä. — Olin lappalaisten — ja miksen
itsenikin — varalle Kuolasta ennen lähtöä ostanut pari kannua viinaa,
ja jokikisellä lappalaisellakin oli oma nassakkansa tai pullonsa.
Näiden sisällystä maisteltiin ahkerasti matkalla, ehkä ahkerammin
kuin mitä minun tottumattomuuteni vuoksi olisi ollut sopivaa. Ainakin
minun yhteen kotvaan oli vaikea kävellä, minkä vuoksi niissä
paikoissa, joissa poroja puhallutettiin, jäin istumaan pulkkaan, jotta
en olisi antanut lappalaisille aihetta hilpeyteen, ja mietiskelin siinä
syvästi Kajaaniin koko vuodeksi jättämääni raittiusseuraa. Illalla 10:n
aikaan saavuimme perille Muotkaan, jossa kylässä on yksitoista
lappalaisperhekuntaa. Tie oli enimmäkseen kulkenut vähäisten
metsien läpi ja lampien yli; tuntureille ei vielä oltu päästy. Kun
lappalaisten matkan varrella osottama vieraanvaraisuus ja oma
ajattelemattomuus pitivät minut suurimman osan päivää tilassa, jota
ei suinkaan voi sanoa raittiiksi, tiesin varsin hyvin, että ainoastaan
kaitselmuksen huoltapitävä käsi oli saattanut minut
vahingoittumattomana perille. Vielä muistan selvästi, miten eräässä
jyrkässä mäessä, jossa oli puita molemmin puolin ajouraa, poron
juostessa täyttä vauhtia pulkkineni päivineni kaaduin, ja miten poro

41. laahasi minua täten suurimman osan mäkeä alas, kunnes väsyi
minua täten vetämään.
Päivä Muotkassa.
Seuraavana aamuna heräsin penkillä täysissä vaatteissani, kuten
edellisenä iltana olin siihen paneutunut. Saatuamme luvan polttaa,
sillä eivät ainoastaan Venäjän karjalaiset, vaan myöskin Venäjällä
asuvat lappalaiset pitävät tupakan polttoa syntinä, sytytimme aluksi
piippumme ja tutkistelimme sen jälkeen lekkeriämme. Sitten
keitettiin teetä, juotiin sitä ja tarjottiin lappalaisille. Mutta sokeri ja
vehnäleipä eivät heille kelvanneet, kun sokerinvalmistuksessa on
käytetty verta, ja kun leipää oli ennen paistamista voideltu voilla, ja
tätä he tarkoin tutkivat, kun sitä heille tarjottiin. He joivat teetä siis
ilman näitä lisäaineita, emmekä me tietysti panneet sitä vastaan; itse
meidän täytyi juoda tee maidotta. Kun tämän jälkeen vielä olimme
syöneet aamiaista, olisimme itse halukkaasti lähteneet liikkeelle
päästäksemme taas illaksi yhtä kylänväliä etemmäksi. Mutta silloin
lappalaiset taas olivat täydessä touhussa viinanassakoineen ja
sanoivat olevansa kaikkein tyytyväisimmät siihen, että saivat jäädä
kotia niin kauaksi kuin viinaa riitti. Emme erityisesti panneet vastaan,
mutta teimme sen sopimuksen, että ainakin seuraavana aamuna
varhain pääsisimme matkaan, ja he vakuuttivat, että tämä
toivomuksemme oli täyttyvä. Viivyimme siis kylässä vielä tämän
päivän, joka aamusta alkaen myöhäiseen iltaan vietettiin kemuillen
vuoroin joka mökissä, joita oli 11 lukuaan. Usein saimme useat
kutsut samalla kertaa, eikä suinkaan riittänyt, että kukin isäntä
kerran oli meitä kestinnyt, vaan meidät kutsuttiin uudelleen,
useimpien luo kokonaista kolme kertaa. Eikä päässyt vähemmällä
kuin että ainakin kolmasti oli nostanut viinalasin huulilleen kullakin

42. käynnillä. Vaikka siis lujasti olin päättänyt, etten, kuten edellisenä
päivänä, antaisi pettää itseäni, ei tämä minua oikein tahtonut auttaa
ainakaan iltapuoleen, sillä, kuten sananlasku mainitsee, käytiin
kimppuun liian tiheään. Lappalaiset itse joivat, isä, äiti, poika ja tytär
erotuksetta, mutta suuresti ihmettelin, ettei nähnyt monta pahasti
juopunutta. Sellaisessa tilassa oli kuitenkin muuan muuten kauniskin
tyttö, joka oli nauttinut niin paljon liikaa, ettei voinut kävellä, seisoa,
eikä edes istua. Sen vuoksi hän loikoi penkillä, ja toiset pitivät
vuoroin kiinni hänen käsiään, sillä tässä tilassa hän oli rajulla päällä
ja koetti lakkaamatta päästä pystyyn tehdäkseen tiesi mitä urostöitä.
Luultavasti hän kuitenkaan ei olisi voinut tulla paria askelta
etemmäksi lattialla ja olisi silloin kaatunut kumoon, mutta olisi silti
voinut rikkoa ikkunan tai tehdä itselleen tai muille jotakin vahinkoa.
Miehet kuiskasivat meille juottaneensa tahallansa tytöllä näin paljo
liikaa, hankkiakseen itselleen ja meille naurun aihetta. Ei kuitenkaan
yhtään tehnyt mieli nauraa, kun näki muuten siivon tytön,
punaposkisen kuten lappalaistytöt yleensä ovat, puettuna puhtaisiin
liinavaatteisiin ja muuten hyvään vaatetukseen, näin alentuneessa
tilassa. Jos tahtoo nähdä naista alennuksen tilassa, niin on hän
nähtävä juopuneena — vaikka tosin ei voi kieltää, että hän toisessa
alennuksen tilassa on vielä surkuteltavampi. — Tästä näytelmästä
kohtalo johti meidät naapurin mökkiin läsnäolemaan toisessa. Siellä
makasi penkillä nuori poika niin viinassa, että vaivoin voi itse kääntyä
sen verran kuin tarvitsi, saadakseen päänsä siihen asentoon, että voi
purkaa sisältään liiallisen viinamäärän samaa tietä, mitä se oli sisälle
mennyt. Äiti oli hänelle tässä toimessa avullisena sekä kääntämässä
häntä että pitämässä kiinni hänen päästään. Paitsi näitä kahta ei
näkynyt yhtään pahasti juopunutta. Kaikki tosin olivat iloiset, mutta
iloisia lappalaiset ovat viinattakkin. Illalla huomasimme iloksemme,
että kaikki nassakat olivat miltei tyhjät, niihin luettuna omammekin.

43. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com