M and B 3 Hybrid 3rd Edition Dean Croushore Solutions Manual

M and B 3 Hybrid 3rd Edition Dean Croushore Solutions Manual
M and B 3 Hybrid 3rd Edition Dean Croushore Solutions Manual
M and B 3 Hybrid 3rd Edition Dean Croushore Solutions Manual

1. M and B 3 Hybrid 3rd Edition Dean Croushore
Solutions Manual download
https://testbankfan.com/product/m-and-b-3-hybrid-3rd-edition-
dean-croushore-solutions-manual/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankfan.com

2. Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankfan.com
M and B 3 3rd Edition Dean Croushore Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/m-and-b-3-3rd-edition-dean-croushore-
solutions-manual/
M and B 3 3rd Edition Dean Croushore Test Bank
https://testbankfan.com/product/m-and-b-3-3rd-edition-dean-croushore-
test-bank/
ORGB 3 3rd Edition Nelson Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/orgb-3-3rd-edition-nelson-solutions-
manual/
Fraud Examination 5th Edition Albrecht Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/fraud-examination-5th-edition-
albrecht-solutions-manual/

3. Business Its Legal Ethical and Global Environment 11th
Edition Jennings Test Bank
https://testbankfan.com/product/business-its-legal-ethical-and-global-
environment-11th-edition-jennings-test-bank/
Macroeconomics Canadian 4th Edition Williamson Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/macroeconomics-canadian-4th-edition-
williamson-solutions-manual/
Advanced Visual Basic 2010 5th Edition Irvine Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/advanced-visual-basic-2010-5th-
edition-irvine-solutions-manual/
Marketing Research 10th Edition McDaniel Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/marketing-research-10th-edition-
mcdaniel-solutions-manual/
Fundamental Accounting Principles 21st Edition Wild Test
Bank
https://testbankfan.com/product/fundamental-accounting-
principles-21st-edition-wild-test-bank/

4. Microbiology Fundamentals A Clinical Approach 2nd Edition
Cowan Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/microbiology-fundamentals-a-clinical-
approach-2nd-edition-cowan-solutions-manual/

5. © 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
CHAPTER 10

Economic Growth and Business Cycles

TEACHING OBJECTIVES

Goals of Part 3: Macroeconomics

A. Introduce the basic ideas behind economic growth and business cycles (Chapter 10), methods
of modeling the use of money (Chapter 11), the standard workhorse macroeconomic model of
aggregate demand and aggregate supply (Chapter 12), modern macroeconomic models
(Chapter 13), and the interdependence between economies of different countries (Chapter 14).
B. Why so much macroeconomics in a textbook on money and banking? Because to understand
monetary policy, students need to understand basic macroeconomic theory.

Goals of Chapter 10

A. Analyze both long-run and short-run movements of the economy’s output.
B. Look at trend output growth, focusing on productivity and increases in capital and labor as the
variables that contribute most to the economy’s overall growth.
C. Study the business cycle to analyze how the economy is deviating from its long-run path.
D. Show how the economy’s growth rate affects a worker’s future income.


TEACHING NOTES

A. Introduction
1. We split the economy into two parts:
a) Long-run trend growth of output
b) Fluctuations of output around its long-run trend; the business cycle
2. Long-run trend output growth originates in growth of productivity, capital, and labor
3. Short-run fluctuations in output include expansions and recessions (Figure 10.1)
B. Measuring Economic Growth
1. Introduction
a) What causes economic growth?
b) The trend in output has changed over time (Figure 10.2)
c) The key variables affecting output are resources (labor and capital) and productivity
d) Poor measures of capital lead us to investigate productivity it two ways: with good data
on labor productivity and with flawed data on overall productivity
2. A View of Economic Growth Based on Labor Data
a) The growth of labor in the economy can be measured by looking at the number of
workers and the number of hours they work
b) The supply of labor
(1) Labor force = employed people + unemployed people
(2) Labor-force participation rate = labor force ÷ working-age population (Figure
10.3)
c) The demand for labor determines employment

6. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 106
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
d) Population is split into working-age population and others (too young, in military, in
institutions); working-age population = labor force + not in labor force; labor force =
employed + unemployed (Figure 10.4); unemployment rate = unemployed ÷ labor
force (Figure 10.5)
e) Labor productivity = output ÷ number of hours worked (Figures 10.6 and 10.7)
f) Output growth = labor productivity growth + growth in hours worked
g) Economic Liftoff is the period from 1950 to 1970; Reorganization is the period from
1971 to 1982; Long Boom is the period from 1983 to 2007 (Table 10.1; Figure 10.8);
what will be the effect of the financial crisis of 2008? Use Data Bank: Why Is the
Economy More Stable in the Long Boom?
3. A View of Economic Growth Using Data on Both Labor and Capital
a) Economy’s production function: production mainly depends on capital and labor:
Y =F(K,L) (3)

b) A specific production function fits the data well:
Y =A × K
a
× L
1−a
(4)

(1) The term A is a measure of the economy’s total factor productivity, TFP
(2) The growth-rate form of equation (4) shows how TFP growth contributes to
output growth:

%ΔY = %ΔA + (a × %ΔK) + [(1 − a) × %ΔL]

Output growth = TFP growth + [a × growth rate of capital] (5)
+ [(1 – a) × growth rate of labor]

(3) TFP growth is calculated using equation (5):
%ΔA = %ΔY − [a × %ΔK] − [(1 – a) × %ΔL] (6)

(3) It is vital to remember that the data on capital are questionable, so calculations of
TFP may be far from accurate
c) Table 10.2 shows the breakdown of growth in the three periods (Economic Liftoff,
Reorganization, and Long Boom); TFP growth changes over those periods in a similar
way to growth in labor productivity
C. Data Bank: Why Is the Economy More Stable in the Long Boom?
1. Research by Stock and Watson suggests that the economy became more stable at the start
of the Long Boom (Figure 10.A)
2. Better monetary policy is responsible for just a fraction of the increased stability; the rest
may be just good luck
D. Business Cycles
1. What Is a Business Cycle?
a) A business cycle is the short-term movement of output and other key economic
variables (such as income and employment) around their long-term trends; use Figure
10.9 to illustrate a hypothetical business cycle
b) Define economic expansion and peak, recession and depression, and trough
c) The NBER’s business cycle dating committee determines when recessions and
expansions begin and end (Figure 10.9 and Table 10.3)
d) A business cycle has two main characteristics (Figure 10.10):

7. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 107
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
(1) Many economic variables move together
(2) Many economic variables deviate from their long-term growth trends for
substantial periods
2. The Causes of Business Cycles
a) Erratic growth of the money supply
(1) Monetarists make this argument
(2) In support of their argument: large declines in the money supply in the Great
Depression
(3) Other researchers disagree: money should affect prices and inflation more than real
variables, and statistical models do not confirm money’s role
b) Swings of optimism and pessimism that cause business investment in capital goods to
fluctuate
(1) Some Keynesian economists support this view as the main cause of business cycles
(2) But explaining the optimism or pessimism is difficult
(3) Keynesians argue that shifts in aggregate demand occur, causing the economy to
deviate from equilibrium, thanks to sticky wages and prices that do not restore
equilibrium immediately
(4) Skeptics argue that wage and price stickiness seem unlikely to be the main source of
recessions
c) Sudden changes in productivity growth
(1) TFP fluctuations lead to output fluctuations, according the real business cycle
(RBC) theory
(2) Skeptics argue that RBC theory does not account for the intensity with which firms
use their workers, so the RBC researchers measure TFP fluctuations badly
(3) Adherents of monetarism and RBC theories are called classical economists
d) Changes in the prices of key factors of production, such as oil
(1) Hamilton argues that nearly every recession was preceded by a significant rise in oil
prices
(2) But oil is not significant enough in the economy to cause such a dramatic effect
e) If none of these theories are completely valid, what causes business cycles?
(1) Perhaps all the theories together have some validity
(2) It may take several of the factors together to cause a recession
(3) Refer to Data Bank: The Anxious Index
E. Application to Everyday Life: How Does Economic Growth Affect Your Future Income?
1. A comparison of labor productivity and workers’ compensation shows a close
relationship in the Economic Liftoff period, but little relationship in the Long Boom; see
Table 10.4
2. However, the level of compensation per hour of work was much higher in the long boom
period, thanks to earlier growth
F. Data Bank: The Anxious Index
1. The anxious index is the probability of a decline in real GDP in the next quarter, as
measured by the Survey of Professional Forecasters.
2. The index tends to rise just before recessions begin, especially when the index exceeds 20
percent (Figure 10.B)

8. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 108
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
ADDITIONAL ISSUES FOR CLASSROOM DISCUSSION

1. Take a poll of your students’ expectations for major macroeconomic variables and the
probability of a decline in real GDP for the next quarter. Compare their results to the Survey of
Professional Forecasters (on the Internet at: http://www.phil.frb.org/econ/spf/index.html).

2. Over the last 10 years, the labor force participation rate has trended down significantly, as
Figure 10.3 shows. Discuss the difficulty of determining trends at the end of a sample of data,
when no one knows what will happen to the variable next. For example, note the slight
downward trend in the early 1960s, which was only temporary.

3. Discuss why we need a committee to determine when business cycles begin and end. Even
looking at just the data in this chapter, not all variables change direction at the official peaks
and troughs of the cycle. You can look at the NBER’s web site (www.nber.org) to see some of
the current discussion about the state of the business cycle by the business cycle dating
committee.


ANSWERS TO TEXTBOOK NUMERICAL
EXERCISES AND ANALYTICAL PROBLEMS

Numerical Exercises

11. a. Working-age population ÷ population = 83/127 = 0.654 = 65.4 percent
b. Labor force = working-age population − number of people not in labor force = 83 − 25 =
58
Labor-force participation rate = labor force ÷ working-age population = 58/83 = 0.699 =
69.9 percent
c. Number of unemployed = labor force − employed = 58 − 52 = 6
Unemployment rate = number unemployed/labor force = 6/58 = 0.103 = 10.3 percent

12. a. Growth of output between;
1959 and 1969 = 2900 1864
1864
− = 0.556 = 55.6%

1969 and 1979 = 4173 2900
2900
− = 0.439 = 43.9%

1979 and 1989 = 5710 4173
4173
− = 0.368 = 36.8%

1989 and 1999 = 8251 5710
5710
− = 0.445 = 44.5%

1999 and 2009 = 9563 8251
8251
− = 0.159 = 15.9%

9. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 109
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use

Growth of hours worked between;

1959 and 1969 = 58.88 49.15
49.15
− = 0.198 = 19.8%

1969 and 1979 = 70.16 58.88
58.88
− = 0.192 = 19.2%

1979 and 1989 = 83.14 70.16
70.16
− = 0.185 = 18.5%

1989 and 1999 = 97.63 83.14
83.14
− = 0.174 = 17.4%

1999 and 2009 = 88.36 97.63
97.63
− = ˗0.095 = ˗ 9.5%
b. %∆ output = %∆ labor productivity + %∆ hours worked
Therefore, %∆ labor productivity = %∆ output %∆ hours worked

Therefore, 1959 to 1969 = 55.6% ˗ 19.8% = 35.8%
1969 to 1979 = 43.9% ˗ 19.2% = 24.7%
1979 to 1989 = 36.8% ˗ 18.5% = 18.3%
1989 to 1999 = 44.5% ˗ 17.4% = 27.1%
1999 to 2009 = 15.9% ˗ (˗ 9.5%) = 25.4%
c. Fastest growth in output is recorded in the 1960s, and the slowest growth in output is
recorded in the 2000s. The growth in output per hour worked is fastest in the 1960s and
slowest in the 1980s. The slow growth in output in the 2000s can be attributed to the
financial crisis of 2008 and the Great Recession. The fastest growth in output, recorded in
the 1960s, can be attributed to the Economic Liftoff.

13. From equation (4): Y = A × K
a
× L
1−a
, so A = Y/( K
0.2
× L
0.8
)

For 2013: A = Y/(K
0.2
× L
0.8
) = 10,000/(450
0.2
× 5,000
0.8
) = 3.2373

For 2014: A = Y/(K
0.2
× L
0.8
) = 10,300/(480
0.2
× 5,050
0.8
) = 3.2655

%ΔA = (3.2655 – 3.2373)/3.2373 = 0.87%.

14. We use the equation %ΔA = %ΔY − (a × %ΔK) − [(1 − a) × %ΔL].
In Bigcap, a = 0.3, %ΔK = 10%, %ΔL = 1%, %ΔY = 5%, so

%ΔA = %ΔY − (a × %ΔK) − [(1 − a) × %ΔL]
= 5% − (0.3 × 10%) − [(1 − 0.3) × 1%]
= 5% − 3% − 0.7%

10. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 110
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
= 1.3%.

TFP is growing fast because of much capital growth.

In Smallcap, a = 0.1, %ΔK = 3%, %ΔL = 2%, %ΔY = 4%, so
%ΔA = %ΔY − (a × %ΔK) − [(1 − a) × %ΔL]
= 4% − (0.1 × 3%) − [(1 − 0.1) × 2%]
= 4% − 0.3% − 1.8%
= 1.9%.

This economy is growing slower than Bigcap’s because capital and labor are growing more
slowly, but fast TFP growth helps economic growth.

15. If you retire at age seventy, you will have worked for forty-nine years. If your salary increases 5
percent per year, you will earn $30,000 × 1.05
49
= $327,640. If your salary increases 3 percent
per year, you will earn $30,000 × 1.03
49
= $127,687. This is a huge difference, which shows that
growth rates matter!

Analytical Problems

16. Per-capita growth (growth rate of output per person) matters for well-being; per-capita growth
rate = output growth rate − growth rate of population.

Country A: per-capita growth rate = 6% − 4% = 2%

Country B: per-capita growth rate = 4% − 1% = 3%

Thus, people in country B are better off because their output per person is rising faster.

17. In economic expansions:
a. Output per hour rises because labor productivity rises.
b. Hours worked per worker rises because overtime work increases.
c. Employment as a fraction of the labor force increases because more people are employed.
d. The labor force as a fraction of the population increases because people re-enter the labor
force when wages increase and jobs are plentiful.
All four of these factors cause output to grow more rapidly in expansions.

ADDITIONAL TEACHING NOTES

What Causes Productivity to Change?

Changes in productivity growth cause changes in trend output growth, so investigating the forces
driving productivity growth will help us understand the sources of output growth. In the case of

11. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 111
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
labor productivity, we are interested in the amount of output produced by an hour of work. Thus,
anything that allows workers to produce more per hour, increases labor productivity. An increase
in capital is one reason workers could be more productive; if workers have more or better tools to
use they can produce more output per hour of work. Keep in mind that tools need not be physical.
Education and knowledge contribute to output as well. Smarter, better-trained, and more
experienced workers typically produce much more output in a given amount of time than novices
can. That is why, after all, people in a given job are usually paid more if they have more education
and experience. Economists call a person’s knowledge and experience human capital.

Finally, it is not just physical capital and human capital that increase labor productivity, but also
how work is organized. Producers, who can improve production methods, as Henry Ford did
when he manufactured cars using the assembly line, increase the productivity of their workers.
When other firms copy these techniques, the productivity of the entire economy increases.

In the mid-1990s, it appeared that productivity growth increased substantially in the U.S. economy.
Was there some revolutionary new invention, an increase in education, or an increase in capital that
caused this change? The answer is that all three were responsible for the observed productivity
growth, at least according to some economists who have studied the question. These economists
attribute the increase in productivity that began in the mid-1990s to the improved quality of capital
in the form of computers and software, combined with a more efficient means of employing
computers and software, along with training and experience of the workforce in using these new
tools.

We can conclude that changes in productivity drive changes in economic growth. The growth of
productivity has changed over the last fifty years, with more rapid growth in the economic liftoff
and the long boom than in the reorganization. But, is there any way to determine why productivity
growth changes over time? What economic forces lead to such changes? To answer those
questions, we need a model of economic growth, which we introduce next.

A Simple Model of Economic Growth

Economists have studied economic growth and its causes for many years. In 1958, Nobel laureate
Robert Solow proposed a simple way to identify some of the factors that cause the economy to
grow. His model has been modified and updated over the past forty-five years, but the basic idea of
the model remains clear and convincing. Output depends on the amount of capital and labor, and
businesses can only buy new capital if they can borrow from people who save.

Output in the Solow model is produced with capital and labor according to the production
function that we used earlier in equation

Yt = F(Kt, Lt), (7)

where we have added the subscripts t to indicate that the equation shows the relationship between
capital, labor, and output at a date t . The model is one that accounts for the movements of output,
capital, and labor over time, so the subscript is needed to keep track of the values of the variables
at different dates.

12. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 112
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
We make some assumptions that make the model easy to understand. We assume that the
production function is one for which an increase in both capital and labor in equal proportions
causes output to increase in the same proportion. This assumption allows us to simplify the model
by writing output and capital in terms of amounts per person. We can then rewrite the production
function as

yt = f(kt), (8)


and where f is the production function relating capital per person to output per person. We assume
that this production function has some standard properties, namely that as the ratio of capital to
labor (k) increases, the ratio of output to labor (y) also increases, but by decreasing amounts.

Our next task is to figure out what determines the amount of capital per person. To do this, we use
the assumption that businesses can only buy new capital if someone saves. For example, a small
business firm’s owners might save and buy new capital, a corporation could retain some of its
earnings, or a firm could borrow funds from a bank, which is transferring those funds from a
number of individual savers who have deposited their savings in the bank. So, if we make some
assumptions about the amount of savings in the economy, we can learn how much new capital
firms will purchase, which is investment. The amount of capital in the economy is its capital stock. The
capital stock changes over time for two reasons: firms invest and existing capital depreciates. We
assume that a certain percentage of the existing capital stock depreciates every period, an amount
equal to d × Kt ; for example, if capital depreciates 15 percent every year, then d = 0.15. We thus
represent the change of the capital stock over time with the equation

K t +1 = Kt − (d × K t ) + I t , (9)

where I represents investment.

If the amount of labor is growing at the rate g; that is, L t +1 = (1+ g)L t , then, in the steady state,
capital must grow at the same rate, so K t +1 = (1+ g)K t . Using this in equation (9), we can
perform some algebraic manipulations to find a relationship between investment per worker and
capital per worker in the steady state. Begin with equation (9):

K t +1 = Kt − (d × Kt ) + It .

Now substitute for K t +1 using the equation K t +1 = (1+ g)K t , and collect terms in K t :

K t +1 = K t − (d × K t ) + I t

(1+ g)K t = K t − (d × K t ) + I t

(1 + g) K t = ( 1 − d ) K t + I t

13. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 113
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
[( 1 + g ) − ( 1 − d )] K t = I t

( g + d ) K t = I t .

Now, if we switch around the two sides of the equation, then divide both sides by L t , and use the
definitions that y = Y/L and i = I/L, then we have

(10)

We make one more assumption, which is that in the long run the economy will reach a steady state,
a situation where capital, labor, and output are growing at the same rate. This means that many of
the variables that we have defined, namely those in lowercase letters that represent output per
worker, capital per worker, and investment per worker, will not change over time, so we can drop
the time subscripts in equations (8) and (10). The main equations of the model are now

y = f(k) (11)

and

i = (g + d )k . (12)

The last equation means that to keep the capital stock growing at the rate that would maintain a
constant ratio of capital to labor, investment per worker (i) must equal the growth rate of the
population plus the depreciation rate on capital times the amount of capital per worker. The first
amount (the population growth rate) reflects the investment needed to make the capital stock
increase at the same rate as population growth. The second amount (the depreciation rate)
represents the amount of investment needed to replace machinery and equipment that has worn
out.

For investment to occur, however, people must save. We will make the same assumption that
Solow did, namely, that savings per person (s) is a constant fraction (v) of output per person. That
is,

s = v × y. (13)

In this equation, v is the fraction of income that people save, and we assume it is constant over
time.

Now, if we set savings per person equal to investment per person, so s = i using equations (11) and
(12), we get

14. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 114
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
s = i

v × y = ( g + d )k .

Dividing through both sides of this equation by v gives
(14)

So, for savings to equal investment, output per person must equal a constant times the
amount of capital per person. Equations (11) and (14) now give us two equations relating y and k,
which we can use to solve for their values.

In this model, the equilibrium values of y and k depend on the growth rate of labor ( g ), the
depreciation rate ( d ), and the savings rate ( v ). A higher value of g or d, or a lower value of v ,
would mean that the right-hand side of equation (14) would be higher for any given value of k .

There is some good intuition for these results. Consider two economies that are identical in every
way, except that one has greater population growth than the other. With greater population
growth, it takes more savings to maintain a given ratio of capital to labor. Because savings is a fixed
proportion of output, an economy with greater population growth would have a lower ratio of
capital to labor, and hence a lower ratio of output to labor. Similarly, an economy in which capital
depreciates faster will also have lower k and y in equilibrium.

On the other hand, an economy that has a higher savings rate out of income will invest more, and
in equilibrium will have a higher ratio of capital to labor and output to labor.

Overall, then, the Solow model tells us how the economy responds to changes in the long run to
the savings rate, the depreciation rate, and the population growth rate. Thus, the model has
identified some of the important factors that affect growth and zeroes in on certain variables (such
as the savings rate and the depreciation rate) that might not have been obvious otherwise. But, the
Solow model is not very good at explaining the growth of total factor productivity—in fact, it
assumes there is no such growth. The model only explains the growth in labor productivity that
arises because of additional capital relative to labor.

Models with Total Factor Productivity Growth

A major shortcoming of the Solow model is that although the economy grows, it does so (in the
long run) at the rate of population growth, because in the steady state the ratio of output to labor is
constant. Are economies doomed to grow no faster or slower than their populations grow?

The answer is no, because of the possibility of total factor productivity growth. Remember that the
Solow model began with equation (7), Y = F(K, L) , where the production function ( F ) remained
the same over time. But technological progress suggests that we should model the production
function as changing over time, so that more output can be produced with the same inputs.

15. Visit https://testbankbell.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

16. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 115
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
Economists have modeled total factor productivity growth in a variety of ways. One method, the
most popular, is to assume that total factor productivity growth occurs over time because of
improved technology. The ratios of capital to labor and output to labor would rise over time, so
total productivity rises over time. In this model, however, the rise in TFP is not explained within
the model. When a variable in a model is not explained within the model, that variable is exogenous,
so in this model, TFP is exogenous.

A variable that is determined within a model is endogenous. An alternative model, called an endogenous-
growth model, seeks to explain how total factor productivity grows, rather than simply assuming that
it does so exogenously. Productivity does not just materialize from nothing, but results from
investments that people and companies make in new technology, through research and
development. It results from knowledge and creative endeavors. It comes about because people,
firms, and governments spend resources exploring the unknown. Endogenous-growth models try
to explain some of the possible avenues through which productivity growth occurs. They also
examine the consequences for such growth on the economy.

One prediction of endogenous-growth models is that the world’s leader in technology may grow
faster than other countries. Economists have struggled to explain why countries with similar
characteristics (growth rate of labor, depreciation rate, and savings rate) grow at different rates. For
that reason, economists sometimes model how technology is adopted in different countries.
Countries that are better able to develop new technologies get an initial burst in their growth, while
those that follow are slower to grow. These models also explain why some countries continue to
grow faster than others do; whereas the Solow model suggests that countries with low incomes will
grow faster than countries with high incomes so that incomes in all countries will converge.

Because technological knowledge spreads across countries, many of the models that economists
have recently developed to study growth incorporate trade across countries. These models have
developed some interesting insights in terms of the tradeoff between different factors of
production. For example, rapid growth in Asian countries such as Singapore and Indonesia
occurred in the 1980s and 1990s in large part because they were better able to harness new
technologies and develop them for use in consumer and business products. In addition, they
invested a huge amount in physical capital. The result was economic growth that far exceeded the
growth rates of the major industrialized countries, enabling the Asian countries to catch up
substantially in terms of income.

The financial system plays a key role in aiding economic growth. As the Solow model assumed,
firms cannot invest (buy new capital) unless people save. The more efficient the financial system is,
the more funds will be available for investment, and the faster the economy will grow. So, not only
must a society save, but it must also have an efficient means of transferring those savings to
business firms so that they can purchase new capital. A society that does so will grow and prosper.


ADDITIONAL QUESTIONS

1. Suppose the labor force is growing at a rate of 2 percent (so λ = 0.02), capital depreciates at a
rate of 13 percent per year (δ = 0.13), and the savings rate is 10 percent (σ = 0.10). The
production function in terms of output per worker is y = 7.5 k − 0.5 k
2
. Calculate the steady-

17. Chapter 10: Economic Growth and Business Cycles 116
© 2015 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in
a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use
state values of capital per worker and output per worker. If the savings rate were only 5
percent, what would be the steady-state values of capital and output per worker?

2. According to the Solow model, which economy will grow faster in steady state, one with a high
savings rate or one with a low savings rate? Which economy will have a higher output per
worker in the steady state? Assume both economies have the same population growth rate of
workers and the same depreciation rate. Explain your answer using a diagram.


REFERENCES

Solow, Robert. “A Contribution to the Theory of Economic Growth,” Quarterly Journal of Economics,
February 1956, pp. 65-94.

Symposium on New Growth Theory, Journal of Economic Perspectives 8, (Winter 1994),
pp. 3-72.

18. Other documents randomly have
different content

22. The Project Gutenberg eBook of Gulliverin
matkat kaukaisilla mailla

23. This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Gulliverin matkat kaukaisilla mailla
Author: Jonathan Swift
Translator: Samuli Suomalainen
Release date: February 13, 2014 [eBook #44892]
Language: Finnish
Credits: Produced by Juha Kiuru
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK GULLIVERIN
MATKAT KAUKAISILLA MAILLA ***

24. Produced by Juha Kiuru
GULLIVERIN MATKAT
KAUKAISILLA MAILLA
Kirj.
Jonathan Swift
Englanninkielestä suomensi Samuli S.
Nuorten kirjoja N:o 7

25. Otava, Helsinki, 1904.
Helsingin Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö
(Ent. Päivälehden kirjapaino.)
SISÄLLYS:
I OSA:
Matka Lilliputiin
II OSA:
Matka Brobdingnagiin

26. ENSIMMÄINEN OSA
MATKA LILLIPUTIIN

27. ENSIMMÄINEN LUKU
Tekijä antaa muutamia tietoja itsestään ja perheestään. —
Ensimmäiset matkustamisen aiheet. — Hän joutuu haaksirikkoon,
pääsee uimalla Lilliputien maan rannalle. — Vangitaan ja viedään
sisämaahan.
Isälläni, pienen maatilan omistajalla Nottingham-shiressä, oli viisi
poikaa. Minut, järjestyksessä kolmannen, hän lähetti Cambridgeen,
Emanuel College nimiseen kouluun. Neljäntoista vanha olin sinne
mennessäni ja opiskelin siellä kolme vuotta. Olisin siellä opintoni
päättänytkin, mutta kun ei isän niukoista varoista riittänyt minulle
tarpeeksi eväsrahoja, vaikka kylläkin koetin elää säästäväisesti, niin
läksin Lontoosen ja menin siellä haavalääkärin oppiin mr James
Bates'ille. Hän oli siihen aikaan kuuluisa taidostaan, ja hänen
luonaan työskentelinkin neljä vuotta. Isä vainaja se silloin tällöin
lähetti minulle jonkun verran rahoja, ja ne minä käytin tietojeni
kartuttamiseen. Lueskelin merenkulkuoppia ja matemaatikaa,
tarpeellisia kyllä sille, ken aikoo lähteä kaukaisia maita katsomaan, ja
matkustelemaanhan minulla oli halu jo pienestä pitäin.
Palasin sitten mr Batesin luota kotia, jossa isältäni ja John enoltani
sekä joiltakuilta ystäviltä sain neljäkymmentä puntaa. Luvattiinpa

28. minulle sitä paitsi vielä 30 puntaa opintojen jatkamista varten
Leydenin yliopistossa. Siellä minä sitten tutkin lääketiedettä kaksi
vuotta ja seitsemän kuukautta, hyvin tietäen, kuinka paljo hyötyä
lääkärintaidosta on oleva pitkillä matkoilla.
Leydenistä palattuani, pääsin hyvän ystäväni mr Batesin
suosituksesta välskäriksi Swallow nimiseen laivaan, kapteenina
Abraham Pannell. Seilailin sitten Swallowilla kolme ajastaikaa
valtameriä ristiin rastiin. Kotimaahan palattuani, asetuin Lontoosen,
jossa entinen opettajani ja ystäväni Bates suositti minua
potilaillensa. Siellä minun kävi varsin hyvin, meninpä naimisiinkin.
Vaimoni, Mary Barton, sukkatehtailijan tytär, toi myötäjäisinä
mukanaan 400 puntaa.
Mutta parin vuoden perästä hyvä opettajani kuoli, ja siitä pitäin
alkoi ammattini käydä yhä huonommin ja huonommin.
Keskusteltuani vaimoni ja muutamain tuttujeni kanssa, päätin jälleen
lähteä merille. Niin teinkin. Olin välskärinä kahdellakin laivalla
peräkkäin, yhteensä kuusi vuotta, ja ennätin käydä Itä- sekä Länsi-
Indiat ja sain koonneeksi hiukan varoja. Joutoaikoina lueskelin
vanhoja ja uusia kirjailijoita, minulla kun oli runsaanlainen kirjasto
mukanani. Maissa käytäessä, tarkastelin kansain tapoja ja
elämänlaatua ja opiskelin maankieltä, eikä se minulle vaikeata
ollutkaan, minulla kun on muisti hyvänpuoleinen.
Viimeinen näistä matkoista kun ei ottanut oikein onnistuakseen,
kyllästyin merielämään ja päätin jälleen asettua maalle lääkärin-
ammattia harjoittamaan. Kolme vuotta ponnistelin useammissa
paikoin, mutta — ei vaan vedellyt. Silloin tarjosi minulle Antelope
nimisen laivan kapteeni, William Prichard, edullisen paikan laivallaan,
joka oli lähtemässä Etelä-Valtamerelle. Minä suostuin, ja niin

29. lähdettiin kuin lähdettiinkin ulapalle Bristolin satamasta 4:nä
toukokuuta 1699.
Matka kävi ensi alussa varsin onnellisesti.
En nyt rupea väsyttämään lukijaa kertomuksilla kaikista
matkanvaiheitten yksityiskohdista. Riittänee mainita, että Itä-Indian
kohdalla nousi ankara myrsky, joka kiidätti meidät Van Diemenin
maan pohjoisrannalle. Ylenmääräisen työn ja huonon ruuan
näännyttäminä oli meiltä kuollut kaksitoista laivamiestä, ja hyvin
olivat jo heikkoja muutkin. Marraskuun 9:nä — niinä aikoina siis,
jolloin sillä puolen maailmaa kesä alkaa tuloansa tehdä — oli
tavattoman kova sää. Ei aikaakaan, niin huomattiin puolen kaabelin
matkan päässä laivasta kallio, jota kohti kova tuuli meitä ajoi.
Tuokion perästä laiva törmäsi kalliota vasten ja särkyi säpäleiksi.
Laskettiin vene vesille — meitä oli kuusi miestä — ja koetettiin
päästä irti laivasta sekä kalliosta. Soudettiin tuosta minun laskuni
mukaan kolme meripeninkulmaa [1 Engl. penink. = 1,6 kilometriä; 1
meri-penink. = 1,85 km], mutta pian olimme liiallisista ponnistuksista
niin nääntyneet, ett'emme enää jaksaneet airojakaan liikutella.
Jouduimme aaltojen ajeltaviksi, kunnes puolen tunnin perästä
äkillinen tuulenpuuska pohjoisesta paiskasi veneen kumoon. Miten
toverieni lienee käynyt, en tiedä. Luultavasti he hukkuivat joka mies.
Minä puolestani läksin uimaan: viekööt tuuli ja aallot minne
vienevätkään. Pohjailin tuon tuostakin, mutta ylen oli vesi syvää.
Luulin jo olevani mennyttä miestä, kun äkkiä jalka tapasi pohjan.
Samaan aikaan myrskykin koko lailla laimeni. Ranta oli niin laaka,
että sain kahlata lähes peninkulman, ennenkuin pääsin kuivalle
maalle. Kello oli silloin kahdeksan maissa illalla.

30. Astuin tuosta sisämaahan päin puolen peninkulman verran, mutta
en nähnyt missään asuntoja enkä ihmisiäkään. Lienenkö ollut niin
heikko, ett'en niitä huomannut. Väsynyt olin peräti, ja kun ilmakin oli
helteinen, alkoi minua kovasti painostaa. Panin pitkäkseni
pehmoiselle nurmelle ja nukuin niin sikeään uneen, ett'en muista
elämäpäivinäni niin raskaasti maanneeni. Unta vedin luullakseni
yhdeksän tuntia yhtämittaa. Herätessäni oli jo täysi päivä. Yritin
nousta, mutta eipä onnistunutkaan. Seljälläni siinä loioin ja tunsin,
että minulta ovat niin kädet kuin jalatkin kahdelta puolen sidottuina
maahan kiinni, pitkä ja paksu tukkani samalla muotoa. Tunsin
niinikään, että poikki koko ruumiin, kainalokuopista vyötäisiin
saakka, kulkee hienoja lankoja puolelta toiselle. Nähdä en voinut
muuta kuin suoraan ylös, ja päivä se alkoi paahtaa ja polttaa silmiä,
niin että vihaksi pisti. Ympärilläni kuului sekavaa suhinaa, mutta
tukalassa asemassani en voinut nähdä muuta kuin pilvet taivaalla.
Hetken perästä tunsin jonkun elävän olennon liikkuvan nopeasti
säärtäni myöten yhä ylemmäs, astuvan rintani päälle ja nousevan
vihdoin ihan leukaan saakka. Käänsin silmiäni alaspäin, mikäli
laatuun kävi, ja — siinä seisoo rintani päällä ihmis-olento, ei täyttä
kuuttakaan tuumaa pitkä, jousi ja nuoli kädessä ja viine seljässä.
Kohta senjälkeen tuntui koko joukko muitakin samallaisia olentoja,
arviolta noin neljäkymmentä henkeä seuraavan tuota ensimmäistä.
Hämmästyksissäni tuosta minä parkasin niin kovaa, että olennot
säikähtivät ja juoksivat pakoon jok'ainoa. Muutamat, kuten
sittemmin sain kuulla, loukkasivat itsensä pahasti, hypätessään
kupeiltani suoraan maahan. Mutta pian he palasivat jälleen, ja
muutamat tulivat niinkin lähelle, että näkivät kasvoni kokonaan, ja
silloin ne ihmeissään nostivat kätensä ja silmänsä ylös ja huusivat
kimakalla, mutta selvällä äänellä: Hekinah degul. Muut toistivat
moneen kertaan samat sanat. Silloin en vielä niitten merkitystä

31. ymmärtänyt. Asemani oli ylen hankala, arvaahan sen. Minä rupesin
riuhtomaan itseäni irti, ja sain viimein vapaaksi vasemman käteni,
nostin sen ylös ja huomasin nyt, millä tavoin minut oli kytketty:
maahan oli lyöty paaluja, joihin raajojeni ja ruumiini ympäri kiedotut
köydet oli kiinnitetty. Samassa nykäisin lujasti päätäni oikealle ja,
vaikka se teki hyvinkin kipeätä, sain sen verran tukkaani irti maasta,
että pääsin kääntämään päätäni edes paria tuumaa. Koetin siepata
jonkun noita olennoita käteeni, mutta ne juoksivat minun päältäni
vielä kerran tiehensä. Silloin he päästivät hirmuisen kimakan
piipityksen, ja sen perästä kuulin jonkun heistä huutavan lujaa: Tolgo
phonac, ja samassa tunsin satakunnan nuolta sattuvan vasempaan
käteeni, ja nekös pistivät kuin neulat. Senjälkeen ammuttiin toinen
laukaus ilmaan, siihen tapaan kuin meillä Europassa ammutaan
pommeja. Muutamat nuolista putosivat kaiketikin ruumiilleni,
vaikk'en sitä tuntenutkaan, muutamat tulivat kasvoilleni, joitten
suojaksi minä olin nostanut vasemman käteni.
Tämän nuolisateen mentyä ohitse, pääsi minulta harmin ja tuskan
huuto. Koetin taas riuhtaista itseäni irti, mutta silloin tuiskahti ilmaan
uusi, entistä taajempi laukaus. Muutamat koettivat keihäillään pistää
minua kylkeen, mutta minulla oli kaikeksi onneksi ylläni paksusta
puhvelinnahasta tehty jakku, jota keihäs ei pystynyt lävistämään.
Huomasin nyt viisaimmaksi olla ihan hiljaa hamaan yöhön asti. Vasen
käteni kun on jo vapaa, näin arvelin itsekseni, niin saanhan yön
aikana itseni ihan irti. Mitä taas asukkaisin tulee, niin tottahan
minussa on miestä käymään kaikkia heidän armeijoitansa vastaan,
jos heillä sotaväki on samaa mittaa ja kuosia kuin nämä tässä.
Mutta toisin oli kohtalo päättänyt.

32. Huomattuaan minun pysyvän aivan asemillani, eivät pikku miehet
enää lauaisseetkaan nuoliaan minuun. Mutta hälinästä päättäen
heidän lukunsa kasvamistaan kasvoi. Parin sylen päässä minusta,
oikean korvani kohdalla, kuulin tunnin verran omituista nakutusta ja
kalkutusta. Käänsin, päätäni sinne käsin, mikäli nuorilta ja paaluilta
laatuun kävi, ja huomasin noin puolitoista jalkaa korkean lavan,
johon johtivat kahdet kolmet tikapuut, ja jossa seisoi neljä henkeä.
Tältä lavalta muuan mies, nähtävästi ylhäinen henkilö, piti minulle
pitkän puheen, josta en ymmärtänyt sanaakaan. Niin, jäi sanomatta,
että ennenkuin tämä korkea virkamies aloitti puheensa, hän huusi
kovalla äänellä kolmeen kertaan: Langro dehul san. (Nämä sanat,
niinkuin entisetkin, tulkittiin minulle myöhemmin.) Puheen jälkeen
keräytyi heti puolisataa miestä minun ympärilleni leikkaamaan poikki
siteitä vasemmalta puolen päätäni. Siten pääsin vapaasti
katselemaan kummallekin puolen ja sain nähdä puhujan. Mies näkyi
olevan keski-ijissä ja solakampi kolmea seuralaistaan. Yksi niistä oli
paashi, joka kantoi puhujan lievettä ja oli hiukan pitempi minun
keskisormeani. Toiset kaksi seisoivat kahden puolen puhujaa, tuota
korkeata herraa, tukien häntä. Hän esiintyi kuin tottunut puhuja
konsanaankin, ja äänenpainosta sekä käsien liikkeistä minä arvasin,
milloin hän uhkaili, milloin lupaili, milloin lausui sääliä, milloin
suosiota. Minä vastasin moniaalla sanalla, mutta täynnä nöyryyttä,
sekä vasen käsi että silmät ylös aurinkoa kohti, ikäänkuin kutsuen
sitä vieraaksi mieheksi.
Koska nyt nälkäkin alkoi vaivata minua aika lailla — viimeksihän
minä olin maistanut muutaman murenan pari tuntia ennen laivasta
lähtöä, — niin kävi luonnon vaatimus minussa niin valtavaksi, ett'en
malttanut olla sitä osoittamatta. Arvatenkin vastoin kaikkea
säädyllisyyttä minä pistin monta kertaa sormen suuhuni, tietää
antaakseni hänelle, että minä tahdon ruokaa. Hurgo (se oli tuon

33. korkean herran nimi, niinkuin sittemmin sain tietää,) käsitti minun
merkkini vallan hyvin. Hän astui lavalta alas ja käski nostaa
useampia tikapuita kummallekin puolen minua. Satakunta miestä
nousi niitä myöten minun päälleni, astuen minun suuni eteen,
käsissään korit täynnä lihaa, jotka keisari oli lähettänyt, heti
ensimmäiset viestit minusta saatuansa. Siinä oli monenkin eläimen
lihaa, sen huomasin, mutta en osannut niitä mausta erottaa. Hyvin
ne oli keitetty ja paistettu ne palaset, mutta pieniä olivat kuin sirkan
siivet. Pistin niitä suuhuni pari kolme yht'aikaa ja samoin kolme
pyssynluodin kokoista leipää kerrassaan. Lisää he kantoivat, minkä
ennättivät, kummastellen ja ihmetellen senkin tuhannella tavalla
minun kokoani ja ruokahaluani. Ilmoitin heille sitten muilla merkeillä,
että minua janottaa. Ruuan menekistä päättäen he arvasivat, ett'ei
minulle vähät juomatkaan riitä, ja niinpä he, älykästä väkeä kun
olivat, toivat varsin vikkelään kaikkein suurimman viinitynnyrinsä,
vierittivät sen kämmenelleni ja puhkaisivat pohjan. Minä join sen
yhdellä kulauksella, eikä kummakaan, siinä kun ei ollut kuin puoli
pinttiä [1/4 litraa]. Se oli kuin hienoa burgundilaista, mutta paljoa
miellyttävämpää. Tuotiin tuosta toinenkin tynnyri, jonka minä
tyhjensin samalla tapaa ja viittasin, että sopisi tuoda enemmänkin,
mutta, ei ollut enää.
Nämä ihmeet suoritettuani, he ihan riemusta ulvahtivat ja
rupesivat tanssimaan minun rintani päällä, toistaen tuon tuostakin
noita ensimmäisiä sanojansa: Hekinah degul. Sitten he antoivat
minulle merkkejä, että viskaisin viinitynnyrit maahan, huudettuaan
sitä ennen kumminkin: Borak mivola, siten varoittaen lähellä olevia
väistymään kauemmas. Ja kun tynnyrit lensivät ilmaan, silloinkos he
yhdestä suusta taas huutamaan; Hekinah degul!

34. Täytyy tunnustaani, että peukalomiesten marssiessa milloin
puolelta, milloin toiselta minun rintani päällä ja vatsallani, minun
kovasti teki mieleni siepata heitä neljä, viisikymmentä kappaletta
kouraani ja paiskata ne maahan. Mutta kun ajattelin, mitä kaikkea jo
olin saanut kärsiä, ja että heissä on miestä tekemään minulle paljoa
enemmänkin pahaa, ja kun otin lukuun, että olin antanut heille
kunniasanani, sillä semmoiseksihan olin käsittänyt alistuvaisen
käytökseni, niin luovuin moisista aikeista. Ja, sitä paitsi, olihan
minulla jo vieraanvaraisuudenkin lakien nojalla velvollisuuksia tätä
kansaa kohtaan, joka oli osoittanut minulle niin paljon auliutta. Ja
ihmeellistä kerrassaan oli näitten peukalomiesten rohkeus: tuossa he
kävellä tepastelevat minun päälläni, vaikka toinen käsi minulla on
ihan vapaana, eivätkä edes vavahtelekaan, nähdessään
minunmoistani jättiläistä. Jonkun ajan perästä, kun huomasivat,
ett'en minä enää pyydä mitään lisää, ilmestyi eteeni eräs korkean-
arvoinen henkilö hänen keisarillisen majesteetinsa nimessä. Hänen
ylhäisyytensä kiipesi oikealle polvelleni ja astui reittä myöten ylös
aivan kasvojeni kohdalle, kymmenkunta seuralaista mukanaan. Hän
näytti minulle keisarillisella sinetillä varustetun valtakirjansa ja puhui
minulle kymmenisen minuttia vakavalla arvokkaisuudella, mutta
ilman kiivautta. Puhuessaan hän tuon tuostakin viittasi eteenpäin,
missä, kuten sittemmin huomasin, oli pääkaupunki noin puolen
peninkulman päässä. Hänen majesteetinsa oli neuvoskuntansa
kanssa päättänyt kuljetuttaa minut sinne. Minä vastasin ensin
moniaalla sanalla, mutta kun ei siitä ollut tolkkua, panin oikean
käden vasempaani — sitä tehdessä piti varoa, ett'ei loukkaisi hänen
ylhäisyyttänsä seuralaisineen — ja sitten päähäni ja ruumiilleni. Se
oli niin paljo kuin: päästäkäät minut irti. Hän näytti ymmärtävän
minun tarkoitukseni, sillä hän puisteli epäävästi päätään ja viittasi
minulle, että minut viedään vankina kaupunkiin. Samalla hän

35. kumminkin osoitti, ett'ei minulta pidä puuttuman ruokaa eikä juomaa
eikä hyvää kohtelua.
Vielä kerran koetin riuhtaista itseni irti, mutta samassa tunsin taas
heidän nuoltensa pistoksia kasvoissani ja käsissäni. Kädet olivat jo
ennestäänkin rakkoja täynnä, muutamissa niistä nuoletkin vielä
jäljellä. Huomatessani vihollisteni luvunkin yhä kasvamistaan
kasvaneen, viittasin heille vihdoin: tehkäät muka minun kanssani,
minkä hyväksi näette. Hänen ylhäisyytensä meni silloin
seuralaisineen tiehensä, kumarrettuaan vallan kohteliaasti, kasvoilla
tyytyväisyys ja mielihyvä. Samassa kajahti yleinen huuto, jossa
taaskin usein toistettiin sanoja Peplom selan, ja kohta tuli suuri
väenpaljous päästämään siteitä irti vasemmalta puolelta, niin että
pääsin kääntymään oikealle kyljelleni. Sitä ennen he olivat voidelleet
kasvoni ja käteni jollain hyvänhajuisella voiteella, joka vähässä
ajassa poisti nuolenhaavain kirvellyksen. Tuntui taas varsin hyvältä
olla, ja koska olin kyllikseni syönyt ja juonut, niin alkoi unikin
painostaa. Pian nukuin ja makasin, kuten minulle perästä kerrottiin,
kahdeksan tuntia yhtäpäätä. Eikä se kumma ollutkaan, sillä lääkärit
olivat, hänen majesteetinsa käskystä, sekottaneet unijuomaa viiniini.
Niinkuin näkyy, oli keisari saanut sanan heti kuin minut oli löydetty
rannalta makaamasta. Hänen päätöksensä mukaan oli minut kytketty
maahan makaavassa asennossa yön aikana ja tuotu minulle ruokaa
ja juomaa. Hänen päätöksensä mukaan oli myös rakennettu
erityinen kone, jolla minut oli vietävä pääkaupunkiin.
Moinen päätös näyttänee kukaties uhkarohkealta ja
vaaralliseltakin, enkä luulisi europpalaisen ruhtinaan milloinkaan
sellaisiin keinoihin ryhtyvän. Minun mielestäni se kumminkin oli
varsin älykäs ja ylevämielinen päätös. Ajatellaanpas, että nuo

36. peukalomiehet olisivat päättäneet tappaa minut keihäillään ja
nuolillaan minun maatessani, — minähän olisin herännyt ihan
ensimmäisestä pistoksesta ja raivoissani repinyt siteeni rikki. Silloin
ei heistä olisi ollut minun vastustajikseni; armotta olisin nutistanut
heidät joka miehen.
Senpuoleinen kansa on erittäin taitava matemaatikassa ja varsin
näppärä koneita rakentamaan, ja siinä heitä kannattelee ja
innostuttaa keisari, kuuluisa opinmiesten suojelija. Tällä ruhtinaalla
on monenlaisia, pyörillä liikkuvia koneita, joilla hän kuljetuttaa
rakennushirsiä ja muita jykeviä esineitä. Suurimmat sotalaivansa hän
rakennuttaa saloilla ja tuottaa sitten nämä, usein yhdeksänkin jalkaa
pitkät alukset, mainituilla masinoilla mereen, jonne on kolme-,
vieläpä neljäsataa yardia [yardi = 91 centimetriä]. Viisisataa
kirvesmiestä ja insinööriä oli lähetetty nyt panemaan kuntoon
kaikkein suurin kone. Se oli puinen lava, kolmea tuumaa korkealla
maasta, noin seitsemää jalkaa pitkä ja neljää leveä, kaksikolmatta
pyörää alla. Äsken kuulemani riemuhuudot tulivat siitä, että kone oli
saapunut paikalle. Se kuului lähteneen liikkeelle jo neljä tuntia sen
perästä kuin olin maihin tullut ja sijoitettiin nyt minun viereeni. Pahin
pula oli saada minut kohotetuksi ylös ja lasketuksi näitten ajopelien
päälle. Sitä varten lyötiin kahdeksankymmentä jalan pituista paalua
maahan. Niitten yli kulki väkipyöriä myöten lujat, purjelangan
paksuiset köydet, joitten toinen pää sidottiin niskani, kätteni,
jalkojeni ja runkoni ympäri. Yhdeksänsataa lujinta miestä pantiin
sitten vetämään köysien irtonaisesta päästä, eikä kulunut täyttä
kolmeakaan tuntia, niin jo saivat minut nostetuksi lavalle ja sidotuksi
siihen kiinni. Kaikki tämä tapahtui minun maatessani. Perästäpäin
vasta sain kuulla nuo erikoisseikat. Sitten valjastettiin 1500 keisarin
vahvinta hevosta eteen, puoliviidettä tuumaa kukin sävän kohdalta,
ja niin lähdettiin viemään minua pääkaupunkiin.

37. Neljä tuntia siitä lukien kuin matkalle oli lähdetty, minä heräsin
vallan hassunkuriseen kohtaukseen. Hevoset oli pysäytetty, sillä
koneessa oli jotain joutunut epäkuntoon, ja silloin oli pari kolme
uteliasta nuorta miestä tahtonut kurkistaa, miltä minä maatessani
näytän. He olivat kiivenneet lavalle ja siitä hiljalleen leukani alle. Yksi
heistä, muuan kaartin-upseeri, oli silloin pistänyt jousikeihäänsä
hyvän matkaa vasempaan sieraimeeni. Se kutkutti siellä kuin
oljenkorsi, ja seuraus oli se, että minä aivastin ankarasti. Silloin he
tiehensä joka mies, ja vasta kolme viikkoa jälkeenpäin minä sain
tietää, mistä syystä minä niin äkkiä olin herännyt.
Matkaa katkaistiin sitten jommoinenkin taival, kunnes pysäyttiin
yöksi. Viisisataa kaartilaista asetettiin kummallekin puolen minua
vartijoiksi. Toinen puoli piti tulisoihtuja kädessään, toinen oli
varustettu nuolilla ja jousilla, valmiina ampumaan, jos vaan yrittäisin
kohota. Aamulla, auringon noustua, jatkettiin matkaa jälleen ja oltiin
puolenpäivän tienoissa parinsadan yardin päässä kaupungin portista.
Keisari tuli koko hoviväkensä kanssa meitä vastaan, mutta korkeat
virkamiehet eivät kumminkaan millään muotoa sallineet hänen
majesteetinsa astua minun päälleni ja siten panna henkeänsä
vaaroille alttiiksi.
Ajopelit olivat pysähtyneet erään ikivanhan temppelin kohdalle,
joka oli suurin koko valtakunnassa. Muutamia vuosia sitten oli tässä
temppelissä tehty luonnoton murha, ja siitä syystä se oli kansan
mielestä kokonaan saastutettu. Kaikki pyhät kalut ja koristukset oli
viety siitä pois, ja itse temppeliä käytettiin nyt jokapäiväisen elämän
tarpeisin. Tässä temppelissä oli nyt minun määrä asua.
Pohjoispuolinen ovi oli neljää jalkaa korkea ja kahta leveä: siitähän
minä mahdun konttaamaan sisään ja ulos. Kahden puolen ovea oli

38. ikkuna, ei täyttä kuuttakaan tuumaa maasta. Vasemmanpuoliseen
takoivat kuninkaan sepät 91 kahletta, sellaisia kuin Europassa
naisten kellonkäädyt, ja ne kiinnitettiin minun vasempaan jalkaani 36
lukolla. Vastapäätä temppeliä, kahdenkymmenen jalan päässä,
toisella puolen vallantietä oli torni, vähintänsä neljää jalkaa korkea.
Sinne nyt nousi keisari muutamain korkeitten hoviherrainsa kanssa
katselemaan minua. Niin minulle kerrottiin, sillä itsehän en voinut
heitä nähdä. Samaa tarkoitusta varten kuuluu kaupungista
saapuneen noin satatuhatta henkeä, ja luulenpa, että
toistakymmentä tuhatta, vartijain kiellosta huolimatta, kiipesi
tikapuita myöten minun päälleni. Pian kumminkin julistettiin
proklamationi, joka moiset yritykset kielsi hengenrangaistuksen
uhalla.
Huomattuaan, että minun on mahdoton enää karata, leikkasivat
työmiehet kaikki siteeni poikki, ja minä nousin seisomaan, mieli
apeampana kuin milloinkaan ennen elämässäni. Sanomaton melu ja
hämmästys syntyi kansassa, kun näkivät minun nousevan ja
astuvan. Kahleet vasemmassa jalassani olivat kahta yardia pitkät, ja
siten minä pääsin liikkumaan sekä eteenpäin että taaksepäin
puoliympyrässä. Ja koska ne oli lyöty kiinni neljä tuumaa ovesta, niin
pääsinhän konttaamaan temppeliin ja oikaisemaan ihan pitkäkseni.

39. TOINEN LUKU
Lilliputin keisari hovinsa kanssa tulee katsomaan tekijää. — Keisarin
puku ja persona. — Oppineet miehet kielimestareina. — Vanki
saavuttaa lempeydellänsä suosiota. — Taskujen tarkastus.
Pystyyn päästyäni katsahdin ympärilleni, ja se täytyy tunnustaani:
en ole koskaan niin miellyttävää kuvaa edessäni nähnyt. Ympäristö
näytti yhdeltä ainoalta puutarhalta. Pienet aidatut vainiot, tasan neljä
neliöjalkaa kukin, olivat kuin kukkatarhoja. Niitten välillä kasvoi
metsiä, kahdeksan jalkaa ympäri mitaten, pisimmät puut niistä
arvatakseni seitsemän jalkaa korkeita. Kaupunki vasemmallani oli
kuin maalattu kuva teatterin näyttämöllä.
Keisari astui alas lavalta ja ratsasti minun luokseni. Tämä ratsastus
oli vähällä käydä hänelle liian kalliiksi, sillä hänen hevosensa, hyvin
opetettu kyllä, ei ollut tottunut näkemään minunmoistani olentoa:
olinhan minä sen mielestä kaiketi kuin mikä liikkuva vuori. Ja niinpä
ratsu nousikin takajaloilleen, mutta keisari, kelpo ratsastaja, pysyi
kuitenkin satulassa, kunnes saattomiehet ennättivät tarttua suitsiin,
ja majesteeti astui maahan. Hän katseli ja tarkasteli minua joka
puolelta, suuresti ihmetellen, mutta yhä pysyen ulkopuolella minun

40. kahleitteni piiriä. Sitten hän käski kokkiensa ja juomanlaskijainsa
kantamaan minulle ruokia ja juomia. Nämä oli jo ennakolta
varustettu valmiiksi ja lykättiin nyt useammilla rattaantapaisilla
neuvoilla niin lähelle minua, että yletyin niihin. Minä sieppasin nuo
ajopelit ja tyhjensin yks kaks kaikki, mitä niissä oli. Kahdetkymmenet
rattaat oli täytetty lihalla; itsekukin niistä riitti minulle pariksi
kolmeksi suupalaksi. Kymmenillä rattailla oli kullakin saviastiallinen
viiniä; ne minä kaasin kaikki yksille rattaille ja join tuon kaiken
yhdellä hengenvedolla. Keisarinna ja nuoret prinssit ja prinsessat,
ympärillään hoviherrat ja hovineitseet, istuivat vaunuissansa jonkun
matkan päässä minusta. Keisarin ratsun pillastuessa he kaikki
astuivat maahan ja lähenivät hänen majesteetiansa. Tästä
ruhtinaasta nyt mielin antaa tarkemman kuvauksen.
Hän oli melkein minun kynteni leveyttä pitempi kuin kukaan hänen
hoviväkeänsä, ja tämä seikka jo yksistään on omiansa herättämään
kunnioittavaa pelkoa häntä kohtaan. Kasvonpiirteet olivat hänellä
säännölliset, lujat ja miehekkäät, huulet ohuet, nenä könkö,
kasvojen väri kellahtava, ruumis ja jäsenet sopusuhtaiset, liikkeet
täynnä suloa, ryhti majesteetillinen. Hän oli jo jättänyt taakseen
elämänsä keväimen, ollen nyt kahdeksankolmatta vuoden ja kolmen
neljänneksen iässä. Lähes seitsemän ajast'aikaa hän oli
valtakuntaansa hallinnut hyvin onnellisesti ja varsin voitokkaana.
Paremmin häntä nähdäkseni, minä kumarruin alas, niin että kasvot
meillä tulivat toistensa tasalle, hän noin kolmen yardin päässä
minusta. Myöhemmin minä monta kertaa pitelin häntä
kämmenelläni, ja senvuoksi on kuvaukseni ihan tarkka. Hänen
pukunsa oli vaatimaton, yksinkertainen, puoleksi aasialainen,
puoleksi europpalainen, mutta päässä oli hänellä keveä kultainen
kypärä, juveleilla koristettu, ylimmäisenä siinä höyhensulka. Miekka
oli hänellä paljaana kädessä, valmiina puolustukseen, jos minä

41. sattuisin pääsemään irti; se oli lähes kolme tuumaa pitkä, kahva ja
tuppi kultaiset, timanteilla kaunistetut. Hänen äänensä oli tosin
kimeä, mutta selvä silti ja niin kova, että minä kuulin sen
seisaallanikin.
Hovinaiset ja hoviherrat olivat kaikki erittäin komeissa puvuissa,
niin että se paikka, missä he seisoivat, näytti yhdeltä ainoalta kulta-
ja hopeakirjaiselta hameelta.
Hänen majesteetinsa puhui monta kertaa minulle, ja minä vastasin
kanssa, vaikk'emme ymmärtäneet toisiamme kumpikaan. Oli siellä
seurueessa koko joukko pappeja ja lain-oppineita (puvusta minä
heidän ammattinsa arvasin), ja ne käskettiin haastamaan minun
kanssani. Minä puhuttelin heitä kaikilla kielillä, joista minulla edes
aavistustakaan oli, panin liikkeelle yläsaksat ja alasaksat, latinat,
franskat, espanjat, italiat ja lingva francat, mutta turhaan. [Lingva
franca oli tärveltyä italiankieltä, joka ennen oli yleisenä liikekielenä
Välimeren rannoilla. Suom. muist.]
Kahden tunnin perästä vetäytyi hovi pois, ja minun luokseni
jätettiin vahva vartiosto, suojelemaan minua roskakansan liialliselta
uteliaisuudelta, jopa ilkeydeltäkin. Väkijoukko se pyrkikin
tunkeutumaan lähemmäksi minua kuin oli luvallistakaan. Muutamat
olivat niin varomattomia, että laukaisivat jousensa minuun,
istuessani temppelin ovella. Yksi nuoli oli vähällä sattua minua
vasempaan silmään. Silloin käski päällikkö ottaa kiinni kuusi pahinta
yllyttäjää ja katsoi kaikkein sopivimmaksi rangaistukseksi jättää ne
sidottuina minun valtaani. Sotamiehet tekivät työtä käskettyä ja
ajoivat pahantekijät keihäillään minun luokseni. Minä otin ne kaikki
oikeaan käteeni, työnsin viisi niistä taskuuni ja olin pistävinäni
kuudennen suuhuni, syödäkseni muka hänen. Miesparka huusi

42. kauheasti, ja kuumaksi siinä löi päällikön ja upseeritkin, kun näkivät
minun ottavan esille linkkuveitseni. Mutta pian he rauhoittuivat,
nähdessään, kuinka minä, lempeästi vankiani katsellen, katkaisin
hänen siteensä ja laskin hänet maahan. Mies pötki tietysti
hetimmiten tiehensä. Samoin tein minä muittenkin: otin heidät
yksitellen taskustani, leikkasin nuorat poikki ja laskin maahan.
Sotaväki sekä kansa näkyi olevan erittäin kiitollinen tästä laupeuteni
osoituksesta. Asiasta annettiin sittemmin raportti, ja hovin silmissä
minä kohosin koko lailla.
Yöksi minä konttasin huoneeseni — vaikeuksiansa vailla se ei
suinkaan ollut — ja panin maata lattialle, ja samoin kävi
seuraavinakin neljänätoista yönä. Sen ajan kuluttua piti, keisarin
käskyn mukaan, vuode olla valmiina minua varten. Kuusisataa
tavallista patjaa tuotiin minun asuntooni ja laitettiin siellä kuntoon.
Sataviisikymmentä neulottiin yhdeksi patjaksi, ja tällaisia kerroksia
pantiin neljä päällekkäin, vaikkei tuostakaan vielä kovin mukavaa
leposijaa tullut kovalla, sileäkivisellä lattialla. Samaan tapaan
varustivat minut pieluksilla, hursteilla ja peitteillä ja kävihän tuo
kaikki laatuun minulle, monet kovat kokeneelle miehelle.
Kun tieto minun tulostani oli levinnyt ympäri valtakunnan, alkoi
rikasta, laiskaa ja uteliasta väkeä saapua suunnattomin joukoin
minua katsomaan. Kylät jäivät melkein kylmille, ja ihan olisi
maanviljelys ja kotiaskareet joutuneet hunningolle, ellei majesteeti
erityisillä proklamationeilla ja valtiokäskyillä olisi ehkäissyt tällaista
vahinkoa. Käsky kävi sellainen, että ken minut kerran nähnyt on, hän
kotiansa jälleen palaitkoon älköönkä ilman erityistä, hovista annettua
lupakirjaa astuko minun asuntoani lähemmäksi kuin
viidenkymmenen yardin päähän. Tällaisista lupakirjoista oli hovin
sihteereillä hyvät sivutulot.

43. Tällä välin oli keisari neuvoskuntansa kanssa usein harkinnut,
mitenkä minuun nähden olisi meneteltävä. Hovi oli helisemässä
minun kanssani, sen minulle kertoi perästäpäin muuan yksityinen
ystävä, korkea-arvoinen mies, joka tunsi hovin kaikki pienimmätkin
salaisuudet. Muutamat pelkäsivät minun pääsevän irti ja elantoni
käyvän niin kalliiksi, että yleinen nälänhätä on pelättävissä.
Ehdotettiin sellaistakin, että minut pitäisi tappaa nälkään tai ampua
minun käsiini ja kasvoihini myrkytettyjä nuolia, jotenka minusta pian
päästäisiin. Mutta, arveltiin toiselta puolen, niin suunnattoman
ruumiin hajuhan synnyttää pääkaupunkiin ruttotaudin, joka saattaa
levitä yli koko valtakunnan. Kesken näitä harkintoja saapui muutamia
upseereita suuren neuvoskunnan huoneen ovelle. Kaksi heistä
päästettiin sisään, ja nämä kertoivat, mitenkä minä olin kohdellut
noita kuutta ennenmainittua pahantekijää.
Tämä teki niin edullisen vaikutuksen hänen majesteetinsa ja koko
neuvoskunnan sydämeen, että heti julaistiin keisarillinen käsky, jonka
mukaan kaikki kylät yhdeksänsadan yardin päässä pääkaupungista
velvoitetaan joka aamu tuomaan kuusi härkää, neljäkymmentä
lammasta ja muitakin ruokatarpeita minun elannokseni sekä sitä
mukaa myös leipää, viiniä ja muita juomia. Kaikesta tästä annetaan
hankkijoille valtiovarastoon osoitettuja maksulippuja. Keisari itse näet
suorittaa omat menonsa pääasiallisesti keisarillisten tiluksiensa
tuloilla. Joskus vain, erityisten asianhaarain vaatiessa, hän verottaa
alamaisiansa. Sotapalvelusta he ovat velvolliset tekemään omalla
kulungillaan.
Niinikään pestattiin minulle kuusisataa henkeä palvelusväeksi, ja
heille laitettiin teltat kummallekin puolen asuntoni ovea. Kolmesataa
räätäliä pantiin neulomaan minulle pukukerrosta maan kuosin
mukaan. Kuusi hänen majesteetinsa kuuluisinta kirjan-oppinutta

44. määrättiin opettamaan minulle maan kieltä. Ja vihdoin säädettiin,
että keisarin ja aateliston ja kaartin hevosia harjoitettaisiin usein
minun ääressäni, jotta tottuisivat minuun.
Kaikki nämä käskyt täytettiin visusti, ja kolmen viikon perästä minä
puolestani olin jo koko lailla oppinut heidän kieltään. Hänen
majesteetinsa kunnioitti minua tuon tuostakin käynnillänsä ja suvaitsi
auttaa kirjanoppineita heidän opetustyössään. Ei aikaakaan, niin jo
rupesimme haastelemaan keskenämme. Ensi työkseni minä olin
opetellut lausumaan sen hartaan toivomuksen, että hänen
majesteetinsa suvaitsisi päästää minut vapaaksi. Hänen
vastauksensa, mikäli minä siitä selvää sain, kävi siihen suuntaan,
että aikaa voittain tämä kysymys otetaan harkinnan alaiseksi, vaan
ett'ei se ole ajateltavissakaan ilman neuvoskunnan suostumusta.
Joka tapauksessa minun pitää ensin Lumos kelmin pesso desmar lon
empaso, s.o.: vannoa pitäväni rauhaa hänen ja hänen valtakuntansa
kanssa. Minua, niin hän lupasi, kohdellaan kumminkin ystävällisesti,
kunhan vaan pysyn maltillisena ja käyttäydyn säädyllisesti,
saavuttaakseni hänen ja hänen alamaistensa kunnioituksen. Hän
pyysi, ett'en panisi pahaksi, jos hän käskee muutamain ylhäisten
upseeriensa tarkastaa onko minulla aseita, sillä nehän saattaisivat
olla hyvinkin tuhoisia kapineita, jos ovat kokonsa puolesta
samansuhteisia kuin minun kookas personanikin.
Minä ilmoitin täyttäväni hänen majesteetinsa toivomuksen, jopa
olevani valmis itse riisumaan vaatteet päältäni ja kääntämään
taskuni nurin, mutta hän selitti, että valtakunnan lakien mukaan
kahden upseerin täytyy toimittaa puheenalainen tarkastus. Hän
sanoi kyllä tietävänsä, ett'ei se saata tapahtua ilman minun
suostumustani ja apuani, mutta ilmoitti samalla, että hän, täydelleen
luottaen minun ylevä- ja oikeamielisyyteeni, uskoo virkamiehensä

45. minun käsiini. Mitä ikinä minulta otetaan pois, sen olen saapa
takaisin valtakunnasta lähtiessäni, tahi suoritetaan minulle siitä
kaikesta maksu itse määräämäni hinnan mukaan.
Nyt otin nuo kaksi upseeria käteeni ja pistin ne vuorotellen ensin
nutun, sitten muihin taskuihini, paitsi kahteen pikku taskuun
housuissani ja erääsen salataskuun, joita en luullut heidän rupeavan
tarkastamaan, ja joissa oli muutamia pikku kapineita, minulle yksin
tärkeitä. Toisessa oli minulla hopeinen taskukello ja toisessa kukkaro,
jossa oli vähäsen kultarahoja. Arvoisilla tarkastajilla oli mukanaan
kynä, mustetta ja paperia, ja niinpä he tekivät tarkan luettelon
kaikesta, minkä nähneet olivat. Toimensa suoritettuaan he pyysivät,
että laskisin heidät jälleen maahan: heidän täytyy näyttää luettelo
keisarille.
Tämän luettelon minä jälkeenpäin käänsin omalle kielelleni. Se
kuuluu sanasta sanaan näin:
Ensiksi. Sittenkuin tarkat tutkimukset tehty oli, löysimme me tältä
isolta ihmisvuorelta (näin minä tulkitsen sanat Quinbus Flestrin)
hänen oikeasta taskustansa suuren palan karkeata kangasta, joka
teidän majesteetinne suurimpaan valtiosaliin kyllä lattiamatoksi
riittäisi.
Vasemmasta taskusta löytyi sangen suuri hopeinen arkku, kansi
samasta metallista, jota kantta me, tarkastajat, emme jaksaneet
auki saada, vaan pyysimme, että se meille aukaistaisiin, jolloin
toinen meistä sen sisään astui, vajoten puoleen sääreen johonkin
tomuun, josta osa meidän kasvoillemme ylös pöllähti ja meidät
monta kertaa peräkanaa aivastamaan pani.

46. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankfan.com