Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions Manual

gesolacereni 7 views 33 slides Apr 29, 2025
Slide 1
Slide 1 of 33
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31
Slide 32
32
Slide 33
33

About This Presentation

Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions Manual
Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions Manual
Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions Manual


Slide Content

Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions
Manual download
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-2nd-edition-
krugman-solutions-manual/
Find test banks or solution manuals at testbankdeal.com today!

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankdeal.com
to discover even more!
Macroeconomics 4th Edition Krugman Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-4th-edition-krugman-
solutions-manual/
Macroeconomics Canadian 3rd Edition Krugman Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-canadian-3rd-edition-
krugman-solutions-manual/
Macroeconomics in Modules 3rd Edition Krugman Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-in-modules-3rd-
edition-krugman-solutions-manual/
Organizational Communication Approaches and Processes 6th
Edition Miller Test Bank
https://testbankdeal.com/product/organizational-communication-
approaches-and-processes-6th-edition-miller-test-bank/

Macroeconomics Principles and Policy 13th Edition Baumol
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-principles-and-
policy-13th-edition-baumol-solutions-manual/
Tourism The Business of Hospitality and Travel 5th Edition
Cook Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/tourism-the-business-of-hospitality-
and-travel-5th-edition-cook-solutions-manual/
Understanding Psychology 10th Edition Morris Test Bank
https://testbankdeal.com/product/understanding-psychology-10th-
edition-morris-test-bank/
ECON Macro Principles of Macroeconomics Canadian 1st
Edition OShaughnessy Test Bank
https://testbankdeal.com/product/econ-macro-principles-of-
macroeconomics-canadian-1st-edition-oshaughnessy-test-bank/
Essentials of Corporate Finance 1st Edition Parrino
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/essentials-of-corporate-finance-1st-
edition-parrino-solutions-manual/

Accounting An Introduction NZ 2nd Edition Atrill Test Bank
https://testbankdeal.com/product/accounting-an-introduction-nz-2nd-
edition-atrill-test-bank/

D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution
6-1
chapter:
Macroeconomics: The Big Picture
1. Which of the following questions are relevant for the study of macroeconomics and
which for microeconomics?
a. How will Ms. Martin’s tips change when a large manufacturing plant near the res-
taurant where she works closes?
b. What will happen to spending by consumers when the economy enters a downturn?
c. How will the price of oranges change when a late frost damages Florida’s orange
groves?
d. How will wages at a manufacturing plant change when its workforce is unionized?
e. What will happen to Canadian exports as the dollar becomes less expensive in
terms of other currencies?
f. What is the relationship between a nation’s unemployment rate and its inflation
rate?
1. a. This is a microeconomic question because it addresses the effects of a single firm’s
actions (the closure of a manufacturing plant) on a single individual (the waitress).
b. This is a macroeconomic question because it considers how overall spending by
consumers is affected by the state of the macroeconomy.
c. This is a microeconomic question because it looks at how a single market (orang-
es) will be affected by a late frost.
d. This is a microeconomic question because it addresses how wages in a particular
plant will change when the firm’s workforce is unionized.
e. This is a macroeconomic question because it considers the change in the overall
level of exports as the value of the dollar changes.
f. This is a macroeconomic question because it addresses the relationship between
two aggregate measures of economic activity: inflation and unemployment.
2. When one person saves more, that person’s wealth is increased, meaning that he
or she can consume more in the future. But when everyone saves more, everyone’s
income falls, meaning that everyone must consume less today. Explain this seeming
contradiction.

2. This question concerns the paradox of thrift; what is true for an individual—that
saving makes you better off—is not always true for the economy as a whole. When
an individual saves, that person adds to his or her wealth, providing for higher con-
sumption in the future. However, if everyone saves, firms will not sell as much and
will lay off workers. Individuals find that their incomes fall as a result. So they must
consume less today.
3. Before the Great Depression, the conventional wisdom among economists and policy
makers was that the economy is largely self-regulating.
a. Is this view consistent or inconsistent with Keynesian economics? Explain.
6

D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution
Solution
6-2 chapter 6
b. What effect did the Great Depression have on conventional wisdom?
c. Contrast the response of policy makers during the 2007–2009 recession to the
actions of policy makers during the Great Depression. What would have been the
likely outcome of the 2007–2009 recession if policy makers had responded in the
same fashion as policy makers during the Great Depression?
3. a. The view that the economy is largely self-regulating is at odds with Keynesian
economics, which claims that managing the economy, via the tools of fiscal and
monetary policy, is the government’s responsibility.
b. The Great Depression was such a catastrophic occurrence that it shifted the con-
ventional wisdom away from the view that the economy is largely self-regulating to
the Keynesian view that the government should intervene to manage the economy.
c. In 2007–2009, policymakers actively used monetary and fiscal policy to boost
the economy. If they had done nothing, as policy makers did during the Great
Depression, it is very likely that the recession of 2007–2009 would have been even
longer and deeper.
4. How do economists in Canada determine whether or not a recession is occurring?
How do economists in the United States determine when a recession begins and
when it ends?

4. In the United States, economists assign the task of identifying recessions to an
independent panel of experts at the National Bureau of Economic Research who
determine when a recession begins and when it ends. It makes this determination
by looking at a variety of economic indicators, with the main focus on employment
and production. In many other countries, such as Canada, economists adopt the
rule that a recession is a period of at least two consecutive quarters during which
the overall output of the economy shrinks.
5. Statistics Canada reports statistics on employment and earnings that are used as key
indicators by many economists to gauge the health of the economy. Figure 6-5 in the
text plots historical data on the unemployment rate. Noticeably, the numbers were
high during the recessions in the early 1980s, early 1990s, and 2008–2009.
a. Locate the latest data on the national unemployment rate. (Hint: Go to the web-
site of Statistics Canada, www.statcan.gc.ca, and locate the latest release of the
Labour Force Survey, which can be easily accessed in either the Latest Indicators or
Labour sections.)
b. Compare the current numbers with the recessions in the early 1980s, early 1990s,
and 2008–2009 as well as with the periods of relatively high economic growth just
before the recessions. Are the current numbers indicative of a recessionary trend?
5. a. The answer will vary depending on when you look. For example, in January 2015,
the latest figures available were from December, when the unemployment rate was
6.6%.
b. During the earlier recessions, as seen in Figure 6-5, unemployment rose to much
higher levels than the current rate. During the recession of 2007–2009, the
unemployment rate rose to 8.3% in 2009, for example. The current numbers are
not indicative of a recessionary trend. The current rate is lower than the high-
est unemployment rates during the 2007–2009 recession and the unemployment
rate has been falling, although it does remain higher than in the years before the
recession; for example, in 2007, it was 6.0%.

D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution
6. The accompanying figure shows the annual rate of growth in employment for the
United Kingdom and Japan from 1991 to 2010. (The annual growth rate is the per-
cent change in each year’s employment over the previous year.)

Year
Annual
percent
change in
employment
3%
2
1
0
–1
–2
–3
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2010
United KingdomJapan
a. Comment on the business cycles of these two economies. Are their business cycles
similar or dissimilar?
b. Use the accompanying figure and the figure in the Global Comparison on inter-
national business cycles in the chapter to compare the business cycles of each of
these two economies with those of the United States and the eurozone.
6. a. Japan and the United Kingdom do not appear to have similar business cycles dur-
ing the 1990s. While employment was falling in the United Kingdom in the early
1990s, growth in employment was positive in Japan. The reverse occurred in the
late 1990s. However, their business cycles were very similar in the 2000s, with a
nearly identical dip in the 2007–2009 recession.
b. The United Kingdom appears to have a business cycle similar to those of both the
United States and the euro area. In the early 1990s, all three economies suffered
negative growth rates in employment. They also experienced relatively low or nega-
tive growth in employment in 2001, and a severe drop in employment during the
period 2007–2009.
7. a. What three measures of the economy tend to move together during the business
cycle? Which way do they move during an upturn? During a downturn?
b. Who in the economy is hurt during a recession? How?
c. How did Milton Friedman alter the consensus that had developed in the after-
math of the Great Depression on how the economy should be managed? What is
the current goal of policy makers in managing the economy?
7. a. The three measures that tend to move together are (1) industrial output, called
real gross domestic product, (2) employment, and (3) inflation. All three tend to
rise during an upturn and fall during a downturn.
b. Workers and their families experience a great deal of pain and hardship during
recessions because many people lose their jobs and many who retain their jobs
see their wages suffer. As a result, living standards decline and the number of
people living in poverty rises. Corporations also experience a fall in profits during
recessions.
macroeconomics: the big picture6-3

D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution
c. According to the Keynesian view that developed after the Great Depression, it was
the government’s responsibility to manage the economy to reduce the severity of
downturns. According to Milton Friedman, booms in the economy should also
be managed in order to reduce their magnitude. So the current goal of economic
policy makers is to “smooth out” the business cycle—to reduce the magnitude of
both booms and busts.
8. Why do we consider a business­ -­cycle expansion different from long­ -­run economic
growth? Why do we care about the size of the long­ -­run growth rate of real GDP ver-
sus the size of the growth rate of the population?

8. Long­-­run economic growth is the sustained upward trend in the economy’s output
over long periods of time. Long-run growth per capita is the key to rising wages
and sustained increases in the standard of living. A business-cycle expansion results
in a short­ -run (many months or a few years) increase in real GDP, but long­ -­run
growth results in a long­ -­run (many decades) increase in real GDP per capita. We
care about the relative size of the long­ -­run growth rate of real GDP and the popu-
lation growth rate because living standards will fall unless the long­ -­run growth rate
of real GDP is at least as high as the growth rate of the population.

9. In 1798, Thomas Malthus’s Essay on the Principle of Population was published. In it,
he wrote: “Population, when unchecked, increases in a geometrical ratio. Subsistence
increases only in an arithmetical ratio. . . . This implies a strong and constantly
operating check on population from the difficulty of subsistence.” Malthus was say-
ing that the growth of the population is limited by the amount of food available to
eat; people will live at the subsistence level forever. Why didn’t Malthus’s description
apply to the world after 1800?

9. Malthus expected that life would continue as it had for the previous 800 or so years.
He did not know that advances in technology would bring large changes in produc-
tivity and that the long­ -­run growth of the economy’s output would exceed popu-
lation growth. As we learned in the chapter, in the period before 1800, the world
economy grew extremely slowly by contemporary standards. Furthermore, the popu-
lation grew almost as fast, meaning that there was hardly any increase in output per
person. However, since 1800, long-run economic growth has resulted in sustained
increases in living standards.
10. University tuition has risen significantly in the last few decades. The average full-
time undergraduate paid $1706 in tuition in 1991–1992 and $4917 in 2009–2010,
an average rise of 5.9% per year. In contrast, over the same time, on average, the
Consumer Price Index rose by 1.8% per year and families’ real after-tax income
rose by 1.3% per year. Have these tuition increases made it more difficult for the
average student to afford higher education?
6-4 chapter 6

D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution 10. Because university tuition has been rising by 5.9% per year and prices have been
rising at 1.8% per year, tuition has risen by about 4.1% (i.e., 5.9-1.8) in real terms
annually. This is significantly faster than family real after-tax incomes have risen
(1.3% per year). So university has become more difficult to afford.

11. Each year, The Economist publishes data on the price of the Big Mac in different
countries and exchange rates. The accompanying table shows some data used for the
index from 2007 and 2011. Use this information to answer the following questions.
a. Where was it cheapest to buy a Big Mac in Canadian dollars in 2007?
b. Where was it cheapest to buy a Big Mac in Canadian dollars in 2011?
c. Using the increase in the local currency price of the Big Mac in each country to
approximate the percent change in the overall price level from 2007 to 2011, which
nation experienced the most inflation? Did any of the nations experience deflation?

11.
a. In Canadian dollars, a Big Mac was cheapest in Japan in 2007.
b. By 2011, it was slightly cheaper to buy a Big Mac in the United States than in
Japan, although the difference is not significant.
c. First we must calculate the percent change of the local currency price of the Big
Mac during the period from 2007 to 2011.
Percent price change in Argentina = (peso20.0 − peso8.25)/peso8.25 = 142%
Percent price change in Canada = (C$4.73 − C$3.63)/C$3.63 = 30%
Percent price change in Euro zone = (
E3.44 − E2.94)/E2.94 = 17%
Percent price change in Japan = (¥320 − ¥280)/¥280 = 14%
Percent price change in the United States = (US$4.07 − US$3.22)/US$3.22 = 26%
Argentina experienced the highest inflation over the period, a price change of
142%. Every country experienced an increase in its price level, so no country expe-
rienced deflation.
macroeconomics: the big picture6-5
2007 2011
Price of Price of Price of Price of
Big Mac Big Mac Big Mac Big Mac
(in local (in Cdn (in local (in Cdn
Country currency) dollars) currency) dollars)
Argentina peso8.25 $3.12 peso20.0 $4.58
Canada C$3.63 $3.63 C$4.73 $4.73
Euro area E2.94 $4.50 E3.44 $4.66
Japan ¥280 $2.72 ¥320 $3.86
United States $3.22 $3.80 $4.07 $3.85

D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
12. The accompanying figure illustrates the current account balance for Canada from
1986 to 2010. A positive balance represents a trade surplus, while a negative one rep-
resents a trade deficit. While Canada often ran a trade surplus over this time period,
it has also been running a growing trade deficit with China. Which of the following
statements are valid possible explanations of this fact? Explain.

Year
Canada’s
account
balance
(billions)
$40
30
20
10
0
–10
–20
–30
–40
–50
–60
1987
1991
1995
1999
2010
2003
2007
a. Many products, such as televisions, that were formerly manufactured in Canada
are now manufactured in China.
b. The wages of the average Chinese worker are far lower than the wages of the aver-
age Canadian worker.
c. Investment spending in Canada is high relative to its level of savings.
12. a. This is not a valid explanation. The determination of where goods are produced
around the world is a microeconomic phenomenon, based on comparative advan-
tage. Macroeconomics, not microeconomics, determines whether a country runs a
trade deficit or surplus.
b. Again, this is not a valid possible explanation. Low Chinese wages could possibly
explain why some goods are produced in China and not in Canada, a microeco-
nomic question. Macroeconomics, not microeconomics, determines whether a
country runs a trade deficit or surplus.
c. This is a valid explanation. A country’s levels of savings and investment spending
are macroeconomic phenomena that determine whether it runs a trade surplus or
deficit.
6-6 chapter 6

Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

meillä ei ole todellista tunteellisuutta, meidän pitää saada
valhetunteilua vaatetettuna leluiksemme, ei leikkiäksemme
viattomasti kuten lapset nukkejansa käyttävät, vaan turmeltuneesti
ja salailevasti, niinkuin epäjumalien palvelemiseen eksyneet
juutalaiset kätkivät luolien seinille kuvia, jotka vasta kaivamalla ovat
paljastuneet. Oikeutta, jota me emme pane täytäntöön, me
näyttelemme romaaneissa ja teatterilavalla; kauneuden sijalle, jota
tuhoamme luonnossa, asetamme pantomiimin muuntelehtivat elkeet,
ja kun ihmisluontomme käskevästi vaatii jonkunlaista järkkymystä ja
surua, niin me — sen ylevän murheen sijaista, jota meidän olisi tullut
tuntea lähimäistemme osakumppaneina, ja niiden puhtaiden
kyynelten asemesta, joita meidän olisi pitänyt heidän kanssaan itkeä,
— nautinnollisesti väristen ahmimme oikeussalin liikuttavaisuutta ja
kokoamme haudan kastehelmiä.
On vaikea arvioida näiden ilmiöiden täyttä merkitystä. Itse
asianhaarat ovat kylläkin peloittavia, mutta niiden vihjaama
kansallinen viallisuus ei kenties ole niin suuri kuin saattaa ensimältä
näyttää. Me sallimme tai aiheutamme päivittäin tuhansien kuoleman,
mutta me emme tarkoita pahaa; me poltamme taloja ja raastamme
maamiesten vainioita, ja kuitenkin meitä surettaisi havaita, että
olemme ketään saattaneet vaurioon. Me olemme yhä sydämeltämme
sävyisiä; yhä kunnokkuuteen kykeneviä, mutta ainoastaan kuten
lapset.
Kun Chalmersia, jolla oli ollut suurta vaikutusvaltaa yleisöön,
pitkän elämänsä lopulla ärsytettiin jossakin tärkeässä asiassa
vetoamalla yleiseen mielipiteeseen, huudahti hän kärsimättömästi:
"Yleisö on pelkästään iso lapsukainen!" Ja syynä siihen, että minä
olen antanut kaikkien näiden vakavampien ajatteluaiheiden sekautua
tutkisteluun lukemisen menetelmistä, on se että mitä enemmän näen

kansallisia vikojamme tai viheliäisyyksiämme, sitä enemmän ne
selviävät lapsekkaan oppimattomuuden olosuhteiksi ja henkisen
kasvatuksen puutteeksi kaikkein yksinkertaisimmillakin ajattelun
aloilla. Meidän ei ole, sanon vieläkin, valitettava tässä kohden
paheellisuutta, ei itsekkyyttä, ei aivotoiminnan tylsyyttä, vaan
edessämme on tavoittamaton koulupojan huimamielisyys, joka eroaa
todellisen koulupojan huolettomuudesta vain siinä, että sitä ei pääse
parantamaan, kun se ei tunnusta mitään mestaria.
Eräs viimeisen suuren maalaajamme viehättävistä, syrjäytetyistä
tuotteista esittää omituisen sattuvan perikuvan meistä. Se on piirros
Kirkby Lonsdalen hautuumaasta, ja purosta, laaksosta, kunnaista ja
taustalla auteroittuvasta aamutaivaasta. Ja välinpitämättömänä sekä
näistä kaikista että vainajista, jotka ovat vaihtaneet nämä toisiin
laaksoihin ja toisiin taivaihin, on ryhmä koulupoikia kasannut pienet
kirjansa eräälle haudalle, paiskiakseen niitä sivuun kivillä. Siten me
leikimme niiden vainajien sanoilla, jotka tahtovat opettaa meitä, ja
huidomme niitä loitos luotamme katkeralla, huimalla tahdollamme;
vähänpä ajattelemme, että noita lehtiä, joita tuuli hajoittelee, ei ollut
läjätty vain hautakivelle, vaan vieläpä taiotun holvin sinetille —
taikka, vielä paremminkin, suuren kaupungin portille, jonka uinuvat
kuninkaat valveutuisivat meidän varallemme ja käyskentelisivät
kanssamme, jos vain tietäisimme kutsua heitä nimeltään.
Ja jos kohotammekin pääsyportin marmorilaa'an, kuinka useasti
silloinkin vain kuljeksimme noiden vanhojen kuninkaitten seassa
heidän levätessään, ja sormielemme heidän makuukauhtanoitansa ja
tunnustelemme ylväitten otsien kruunuja — ja yhäti he ovat meille
äänettömiä ja näyttävät vain pölyiseltä kuvittelukuorelta, kun me
emme tunne sitä sydämen loitsulukua, joka heidät havahduttaisi.
Mutta kerran kuullessansa sen he kavahtaisivat ylös meitä

kohtaamaan muinaisessa voimassaan, kiinteästi katsastamaan ja
punnitsemaan meitä; ja niinkuin Hadeksen kukistuneet kuninkaat
tervehtivät vastasortuneita sanoen: "onko tullut sinustakin heikko
kuten me — oletko nyt sinäkin meikäläisiä?" samaten nämä
kuninkaat, himmentymättömine, järkyttämättömine otsaripoineen,
tulisivat vastaamme sanoen: "Onko sinustakin tullut puhdas ja
sydämeltä suuri kuten me? oletko nyt sinäkin meikäläisiä?"
Suurisydäminen, suurihenkinen — tällaiseen ylevyyteen
pääseminen merkitsee toden teolla elämän nousua; jatkuva
kehittyminen tällä tiellä on toden teolla "edistystä elämässä" —
elämässä itsessään, ei sen hepenissä. Hyvät ystävät, muistatteko
vanhaa skyyttalaista tapaa perheen pään peijaisissa; kuinka hänet
puetettiin hienoimpaan vaatekertaansa, asetettiin ajoneuvoihinsa ja
kuljetettiin ystäviensä koteihin, missä kukin heistä sijoitti hänet
pöytänsä päähän ja kaikki viettivät kemuja hänen läsnäollessaan?
Otaksukaamme teille tarjottavan selvin sanoin, niinkuin se on teille
tarjona kolkkojen tosiseikkain voimasta, että te saavuttaisitte tämän
skyyttalaisen kunnian, vähin erin, vielä luullessanne olevanne elossa.
Olettakaamme että tarjous olisi tällainen: "Teidän on kuoltava
verkalleen: verenne kylmenee päivä päivältä, lihanne kuivettuu,
sydämenne sykkii viimeiseltä ainoastaan niinkuin ruostunut rykelmä
rautaläppiä. Elonne ehtyy teiltä ja vajoaa maan läpi Cainan jäähän;
mutta päivä päivältä teidän ruumiinne puetetaan koreammin ja
asetetaan korkeampiin vaunuihin ja saa lisää tähtiä rintapieliinsä —
kruunujakin[22] päähänsä, jos tahdotte. Ihmiset kumartavat sen
edessä, tuijottavat ja huikkailevat sen ympärillä, tungeksivat sen
perässä pitkin katuja; rakentavat sille palatseja, kemuilevat kaiken
yötä pitäen sitä pöytänsä päässä. Teidän sieluanne jää siihen sen
verran että tietää mitä he tekevät ja tuntee kulta-asun painon sen
hartioilla ja kruununreunan vaon kallossa, ei enempää." Ottaisitteko

vastaan tuon tarjouksen, kuoleman enkelin suusanallisesti
esittämänä? Suostuisivatkohan halvimmatkaan meistä siihen
kauppaan, luullaksenne? Mutta käytännössä ja todenperäisesti me
tartumme siihen, jokainen meistä, jossain määrin — monet meistä
tarttuvat siihen syöttiin täydessä kamaluudessaan.
Sen ottaa vastaan jokainen, joka haluaa edistyä elämässä
tietämättä mitä elämä on; joka tarkoittaa ainoastaan, että hänen on
saatava enemmän hevosia ja enemmän palvelijoita, enemmän
varallisuutta ja enemmän julkista kunniaa — eikä enempää
henkilöllisyys-sielua. Ainoastaan se edistyy elämässä, jonka sydän on
pehmenemässä, veri lämpenemässä, aivot elähtymässä, henki
kulkemassa elävään rauhaan. Ja ne ihmiset, joissa on tämä elämä,
ovat maailman todellisia valtiaita tai kuninkaita — he, yksinomaan
he. Kaikki muut kuninkuudet, mikäli ovat tosia, ovat vain heidän
valtiutensa käytännöllisenä tuloksena ja ilmauksena: jos ne ovat
vähempää kuin tätä, ne joko ovat draamallisia kuninkuuksia —
kalliita näytäntöjä, joissa käytetään jalokiviä kiiltorihkaman sijasta —
kansakuntien leluina tai muussa tapauksessa ne eivät ole
kuninkuuksia laisinkaan, vaan tyrannivaltiuksia, taikka pelkkää
kansallisen hupsuuden toiminnallista seuraamusta. Siitä syystä olen
toisaalla lausunut niistä: "Näkyväiset hallitukset ovat muutamien
kansakuntien leluja, toisten tauteja, muutamien valjaita, useampien
taakkoja."
Mutta sanoin en kykene ilmaisemaan ihmetystäni, kun
ajattelevienkin ihmisten keskuudessa kuulen vielä puhuttavan
kuningasvallasta niinkuin hallitut kansakunnat olisivat yksityistä
irtaimistoa, jota voidaan ostaa ja myydä tai muutoin hankkia kuten
lampaita, näiden kuninkaan ollessa oikeutettu saamaan elantonsa
niiden lihasta ja kokoamaan niiltä villat. Sellaisen katsantokannan

mukaan soveltuisi Akilleen suuttunut määritelmä kehnoista
kuninkaista — "ihmissyöjät" — vakituiseksi ja vastaavaksi
nimitykseksi kaikille hallitsijoille, ja kuninkaan valtakunnan
laajentaminen merkitsisi samaa kuin yksityishenkilön varallisuuden
kartuttaminen! Kuninkaat, jotka niin ajattelevat, olkoot kuinkakin
mahtavia, eivät voi olla kansakunnan todellisia kuninkaita sen
paremmin kuin paarmat ovat hevosen herroja; he imevät sitä, ja
saattavat ärryttää sen hurjistuksiin, mutta eivät johtele sitä.
He ja heidän hovinsa ja heidän armeijansa ovat — jos kykenisi
näkemään selkeästi — vain iso suosääsken laji, jolla on painettikärsä
ja sävelikäs, soitonjohtajan ohjailema torvi-ininä kesäisessä ilmassa;
hämärä saattaa toisinaan olla otollisempi, mutta tuskin terveellisempi
sen surviaiskomppaniain välkkyville usville. Tosikuninkaat sillävälin
hallitsevat hiljaisesti, jos ollenkaan, ja tuntevat hallitsemisen
tympäiseväksi; liian monet heistä tekevät "il gran refiuto" [suuren
kieltäymyksen], — ja jos he eivät tee, niin laumaväki kohta kun he
saattaisivat käydä sille hyödyllisiksi, jokseenkin varmasti tekee oman
"suuren kieltäymyksensä" heistä.
Kuitenkin saattaa näkyväinen kuningas jonakuna päivänä olla
tosikuningaskin, jos konsaan koittaa se päivä, jolloin hän tahtoo
arvioida valtakuntaansa tämän edustaman voiman mukaan, — eikä
maantieteellisten rajojen perusteella. Ylen vähän on sillä väliä,
leikkaako teiltä Trient[23] lohon täältä tai kiertääkö teille Rein yhtä
linnaa vähemmän tuolla. Mutta teille on väliä sillä, ihmisten
kuningas, voitteko toden teolla sanoa tälle miehelle: "mene", niin
että hän menee, ja toiselle: "tule", niin että hän tulee, — voitteko
kierrättää kansaanne kuten Trientiä, ja minne käskette heidän tulla
ja minne mennä. Teille on väliä sillä, ihmisten kuningas, vihaako
kansanne teitä ja kuoleeko teidän tauttanne, vai rakastaako teitä ja

elääkö teissä. Valtakuntaanne saatte paremmin mitatuksi
väenpaljouksien mukaan kuin penikulmin, laskien rakkaus-
leveysastein — ei päiväntasaajasta luettuina, vaan ihmeellisen
lämmintä ja rajatonta päiväntasaajaa kohti.
Mitatuksi! — ei, te ette voi mitata. Kuka kykenisikään mittaamaan,
mikä eroavaisuus on niiden vallalla, jotka "tekevät ja opettavat" ja
jotka ovat suurimmat maapallon valtioissa kuten taivaankin
valtakunnassa — ja niiden vallalla, jotka repivät alas ja hävittävät:
vallalla, joka täysimmillään on vain koin ja ruosteen valtaa?
Kummallista ajatella, kuinka koikuninkaat kasaavat aarteita koille, ja
ruostekuninkaat, jotka ovat kansansa voimakkuudelle samaa kuin
ruoste asevarustukselle, tallentavat aarteita ruosteelle, ja
riistäjäkuninkaat rosvoille, mutta kuinka harvat kuninkaat konsaan
ovat koonneet aarteita, jotka eivät tarvitse mitään vartioitsemista —
aarteita, joiden anastajia saisi olla mitä enemmän, sitä parempi!
Kirjailtua korukangasta, vain repeytymään; kypärää ja miekkaa,
vain himmenemään; jalokiviä ja kultaa, vain hajaantumaan — on
ollut kolmea lajia kuninkaita, jotka ovat näitä keränneet. Mitähän jos
kerran nousisi neljäs luokka kuninkaita, jotka olisivat lukeneet
jostakin ammoin syrjäytyneestä kirjoituksesta, että oli neljäskin laji
aarretta, jolle jalokivet ja kulta eivät voineet vetää vertoja, yhtä
vähän kuin sille sopi puhtaassa kullassa arvoa määrätäkään.
Kuteeltaan ihanampaa kirjausta, Athenen sukkulasta;
jumalaisemmassa tulessa taottua asevarustusta, vulkanisen voiman
lietsomassa; kultaa jollaista voidaan kaivaa ainoastaan auringon
punaisesta sydämestä sen laskiessa delfolaisten kallioiden yli; —
syväkuvaista kudelmaa, läpäisemätöntä asevarustusta, juotavaa
kultaa! Ja Käyttäytymisen, Uurastuksen ja Ajattelun kolme suurta
enkeliä yhä kutsumassa meitä ja odottamassa pihtipieltemme luona,

johdattaakseen meitä — jos tahtoisimme — siivekkäällä voimallaan
ja opastaakseen meitä kaikenhuomaavine silmineen sitä polkua
pitkin, jota yksikään lintu ei tunne eikä kotkankaan katse ole
tavannut! Mitähän jos kerran nousisi kuninkaita, jotka kuulisivat ja
uskoisivat tämän sanoman ja vihdoinkin kokoaisivat ja asettaisivat
esiin — Viisauden aarteita kansalleen?
Ajatelkaa, kuinka hämmästyttävää toimintaa se olisi! Kuinka
käsittämätöntä nykyisen kansallisen viisautemme vallitessa! Että me
ottaisimme maalaisemme kirjaharjoituksiin emmekä
painettiharjoituksiin! — järjestäisimme, koulisimme, pitäisimme
palkoilla ja hyvän johdon alaisina ajattelijain armeijoita emmekä
kuoliaaksipistäjiä! — löytäisimme yhtä hyvää kansallista huviketta
lukusalien harrastelusta kuin ampumakenttien huoltamisesta;
antaisimme palkintoja osuvista sattumista tosiasiaan yhtä hyvin kuin
nyt määräämme lyijyisestä mojauksesta maalitauluun.
Kuinka hullunkuriselta aatokselta tuntuukaan oikein sanoiksi
sovitettuna, että sivistyneiden kansakuntien pääomamiesten
varallisuus konsaan tulisi sodan sijasta kannattelemaan kirjallisuutta!
Olkaa vielä kärsivällisiä kanssani, lukiessani teille pari lausetta
ainoasta kunnolleen kirjaksi mainittavasta tuotteesta, mitä itse olen
tähän asti kirjoittanut — siitä joka säilyy (jos säilyy mikään)
varmimmin ja kauvimmin kaikesta työstäni:
"Euroopan varallisuuden toiminnan peräti kamalia muotoja on,
että yksinomaan pääomamiesten rikkaus kannattelee vääriä sotia.
Oikeutetut sodat eivät tarvitse niin runsaasti rahaa tuekseen, sillä
enimmät niistä miehistä, jotka sellaisia käyvät, tekevät sen
ilmaiseksi. Mutta väärään sotaan on ostettava sekä ruumiit että
sielut, ja niille lisäksi parhaat sodan välineet, joten sellaisen sodan

kulungit kohoavat korkeimmiksi, niistä kustannuksista
puhumattakaan, joita tuottaa kehno pelko ja ärtyinen epäluulo
kansakuntien kesken, kun näillä kaikissa väenpaljouksissaan ei ole
sen vertaa hävyntuntoa tai rehellisyyttä, että näillä saisivat
hankituksi hetkenkään mielenrauhan. Tällä tavoin nykyään Ranska ja
Englanti ostavat toisiltaan kymmenen miljoonan punnan arvosta
tyrmistystä vuosittain — harvinaisen köykäistä satoa, puoleksi okaita
ja puoleksi haavanlehtiä, jota kylvää, korjaa ja kokoaa aittoihin
nykyaikainen valtiotalous-'tiede', totuuden sijasta opettaen
ahnehtimista. Ja kun kaikki väärä sotiminen käy päinsä — paitsi
vihollisen ryöstämisellä — ainoastaan pääomamiesten lainoilla, niin
nämä lainat maksetaan sittemmin takaisin verottamalla kansaa, jolla
näköjään ei ole mitään tahtoa asiassa, pääomamiesten tahdon
ollessa sodan alkujuurena; mutta sen varsinaisena juurena on koko
kansakunnan ahneus, joka tekee sen kykenemättömäksi uskoon,
suoruuteen tai oikeuteen ja sentähden aikanaan tuottaa kullekin
yksilölle hänen oman erikoisen menetyksensä ja rangaistuksensa."
Ranska ja Englanti ihan kirjaimellisesti, huomatkaa, ostavat
säikkyä toisiltaan; kumpainenkin maksaa kauhistelusta kymmenen
miljoonaa puntaa vuodessa. Olettakaammepa nyt, että ne tuon
kymmenen miljoonan vuotuisen säikkymäärän ostamisen sijasta
päättäisivät kerrassaan olla rauhassa keskenään ja ostaa kymmenen
miljoonan arvosta tietoa vuosittain; ja että kumpikin kansakunta
uhraisi nuo kymmenentuhatta puntatuhattansa vuodessa
kuninkaallisten kirjastojen, kuninkaallisten taidekokoelmien,
kuninkaallisten museoiden, kuninkaallisten puutarhojen ja
levähdyspaikkojen perustamiseen. Eiköhän se olisi jonkun verran
parempaa sekä Ranskalle että Englannille?

Kestää vielä kauvan, ennen kuin se tapahtuu. Kuitenkaan ei
toivoakseni enää kulu pitkiä aikoja kunnes kuninkaallisia tai
kansallisia kirjastoja perustetaan jokaiseen huomattavaan
asutuskeskukseen ja niihin toimitetaan kuninkaallinen sarja kirjoja:
sama sarja jokaiseen niistä, valittuja kirjoja, parhaat joka lajia,
mahdollisimman täydellisellä tavalla valmistettuja tuota kansallista
sarjaa varten; kaikki teksti painettuna samankokoisille lehdille,
leveäreunaisille, ja jaettuna miellyttäviksi nidoksiksi, keveiksi pidellä,
kauneiksi ja lujiksi sekä kirjansitojan työn kelpo näytteiksi — ja nämä
suuret kirjastot olkoot kaikkien siistien ja säädyllisten henkilöiden
käytettävissä kaikkina päivän ja illan hetkinä, pitäen ankarasti
voimassa tätä siisteyttä ja hiljaisuutta.
Voisin hahmotella teille muitakin suunnitelmia, taidegallerioista ja
luonnontieteellisistä kokoelmista ja monista suuriarvoisista, monista
minun nähdäkseni tarpeellisista uudistuksista: mutta tämä
kirjasuunnitelma on helpoin ja tarpeellisin, ja se osoittautuisi
melkoiseksi elvykkeeksi niin sanotulle brittiläiselle valtioruumiille,
joka on viime aikoina käynyt vesitautiseksi ja saanut ilkeän janon ja
nälän ja tarvitsee terveellisempää ravintoa. Te olette saaneet vilja-
asetukset siltä kumotuiksi; koettakaa, ettekö voisi saada sille
käytäntöön toisia vilja-asetuksia, jotka käsittelevät parempaa leipää
— vanhoista arabialaisista taikajyvistä sesamista valmistettua, joka
avaa ovia: ei rosvojen ovia, vaan kuninkaitten aarteiden.
Ystävät, tosikuninkaitten aarteet ovat heidän kaupunkiensa kadut,
ja heidän kokoamansa kulta, joka toisille on kuin katujen lokaa,
muuttuu heille ja heidän kansalleen ainaiseksi kristallikiveykseksi.

Viiteselitykset:
[1] Englanninkielellä mortal, jonka juurena on latinan mors,
kuolema; sen johdannaisia on engl. mortification, joka merkitsee
sekä tuskallista ja nöyryyttävää mielipahaa että ruumiin kudoksien
kuoleutumista (kuten kylmänvihoja). Suom.
[2] Elyseiläiset kentät l. Elysium oli kreikkalaisen taruston mukaan
maanpiirin länsireunassa tai Manalassa ikuisen kevään seutu,
autuaitten ja jumalten lemmikkien olosija. Suom.
[3] Klassilliset kielet ovat tähän päivään asti säilyttäneet
vallitsevan asemansa englantilaisessa koululaitoksessa; opitaan
perusteellisesti edes niitä, kun käytännöllisetkään pyrkimykset eivät
paljoa kostuisi uusien kielten vajavasta lueskelusta niiden ja monien
muiden oppiaineiden rinnalla ja kustannuksella, kuten meikäläisen
koulutuksen pintapuolisuus syntyy. Niinpä yhä näkee englantilaisissa
sanomalehdissäkin latinan ja kreikankielisiä otteita laajahkoille
piireille lausuttuina. Suom.
[4] Meikäläinen puolisivistys etsii arvokkuuttansa useimmiten
läntisestä naapurikielestä ja tähän sulatelluista etäisemmistä
"hienostosanoista", ja pintakiillon helppo leviäminen tekee taas
niitäkin "rahvaanomaisiksi", häivyttäen kokonaankin käytännöstä
äidinkielen ytimekkäintä sanavarastoa. Kaunosielumme taasen
omaksuvat kielenkäyttöönsä suorastaan kaikkia ajatusperäisten
käsitteiden romaanilaisia nimityksiä, joiden tähden nyt kirjallisuus- ja
taidearvostelut meillä ovat yleisön valtavalle enemmistölle hepreaa.
Todellisesti sivistynyt henkilö ei kylläkään eksy teennäisyyteen
kielenkäyttönsä kansallisessa puhdistamisessa, mutta toisaalta hän
karttaa — äidinkielen perusteellisen tutkimisen avulla —

tarpeettomien lainojen arvotonta helysälyä, nähdessään
hienostelevan apinoimisen johtavan niin pitkälle, että esim. meillä
monet "koulunkäyneet" henkilöt puolisuomalaiseen sanastoonsa
lisäävät ruotsinkielen lauserakentelunkin. Missään muussa maassa ei
kielellisten rikkaruohojen laiho ole nykyään niin turmiollisesti
rehoittamassa kuin tällä Euroopan itsetietoisella kolkalla. Suom.
[5] Kirja on kreikaksi biblos, englanninkielellä book; mutta
yksinomaan lainasanaa bible (meidän vanha "piplia") käytetään
nimenä raamatulle, jonka asema suomenkielessä on aivan sama, kun
sen alkuperäinen merkitys on ollut kirjoitustuote yleensä. Suom.
[6] Englanninkieli on aivan vallitsevassa määrin sekoitus muista
kielistä; mutta suomalaisellekin osoittaa äidinkielen kehityshistorian
viehättävä tutkimus suunnattoman paljouden vakaantuneita vieraita
peruja kotoisimmaltakin tuntuvassa sanavarastossamme, ja se
tutkimus suuresti edistää kielivarojemme oikeata sovellutusta
käytäntöön täsmällisinä käsitevastikkeina. Suom.
[7] John Miltonin (1608-1674) sydämellisen kaihoinen
paimenrunoelma opistoystävänsä Kingin muistoksi, kun tämä oli
hukkunut haaksirikossa Irlannin vesillä. Suom.
[8] Etenkin presbyteriläisten — yhäti suuri kirkkokunta Englannissa
— laaja seurakunnallinen itsehallinto jyrkästi vastustaa
(episkopaalisen) valtiokirkonkin piispallisvaltaa, niin paljoa
suppeampi kuin tämä onkin siihen valtaan verraten, minkä
katolilaiset tunnustavat kirkkoruhtinaille kuuluvaksi. Erityisen
kiihkeitä piispallisuuden hylkääjiä olivat presbyteriläisten keskuudesta
kehittyneet puritaanit, joiden johtavana kynämiehenä juuri Milton
työskenteli, Cromwellin johtaessa heidän asevoimaansa. Suom.

[9] Kreikankielen episkopos (tähystäjä, katsastusmies). Suom.
[10] Latinan pastor (laiduntaja, paimen). Suom.
[11] Kaifas.
[12] Paavi Bonifacius (Dante, "Helvetti", Eino Leinon käännös,
XXIII, XXIX).
[13] Tässä lähinnä tarkoitettua syrjästäkatsojan osaa ovat
englantilaiset sittemmin karvaasti katuneet — syystä että Tanskan
nujertaminen Preussin ja Itävallan yhteisvoimilla toimitti Saksalle
Kielin kanavan rakentamismahdollisuuden. Että Ruskinin
pahoittelema suurten kansojen itsekkyyden paatumus on tänä
päivänä jotensakin ennallaan maailmassa, sen tajuaa elävästi
jokainen kehittynyt suomennoksen lukija. Suom.
[14] Englannin kylmä suhtautuminen Yhdysvaltain
kansalaissotaan, josta se vain tavoitti kaupallista hyötyänsä, vaikutti
paljon siihen viivyttelyyn, jota ilmeni Yhdysvaltain kannan
selviämisessä maailmansodan alkuvuosina 1914-1916. Suom.
[15] Brittien kaupallisen itsenäisyyden nimessä antoi Englannin
hallitus asevoimin myydä oopiumia Kiinassa sen jälkeen kun Kiina
itse kielsi tämän myrkyn myynnin ja käyttämisen, koska se tuhosi
miljoonia ihmishenkiä. Suom.
[16] Katsokaa äsken julkaistua mietintöä, jonka lääkintähallitus on
toimittanut valtioneuvostolle. Sen esipuheessa on huomautuksia,
jotka luullakseni aiheuttavat jonkun verran kohua keskuudessamme;
sallittakoon minun panna merkille niiden perusteella pari seikkaa:

Maakysymyksestä on nykyään liikkeellä kaksi väittämää,
molemmat vääriä.
Toinen niistä selittää, että taivaallisen lain mukaan on aina ollut ja
täytyy edelleen olla määräluku perinnäisesti pyhiä henkilöitä, joille
maailman maa, ilma ja vesi kuuluvat yksityisomaisuutena; sitä
maata, ilmaa ja vettä nämä henkilöt saavat sallia muun ihmiskunnan
käyttää tarpeikseen tai kieltää käyttämästä aivan miten he vain
näkevät otolliseksi. Tätä väittämää ei enää voi kauvaakaan
puolustaa. Vastakkaisena väittämänä on, että maailman jakaminen
maailman laumaväen kesken heti korottaisi tämän laumaväen pyhiksi
vallassäätyläisiksi; että rakennuksia kohoaisi silloin itsestään ja vilja
kasvaisi valmiisti; ja että jokainen saisi elellyksi tekemättä mitään
työtä elannokseen. Tämäkin väittämä havaittaisiin käytännössä
peräti pätemättömäksi.
Tarvitaan kuitenkin muutamia jyrkkälaatuisia kokeita, ja jyrkempiä
kompastuksia, tänäkin magnesiumvaloisena aikakautena, ennen kuin
toiselle kannalle asettuneet yleiseen vakautuvat siitä, että mikään
laki miltään alalta — kaikkein vähimmin maata koskeva, joko sen
hallussapitämiseksi tai jakamiseksi, korkeasta tai huokeasta
korvauksesta vuokraamiseksi laadittuna — ei lopun lopuksi tuottaisi
vähintäkään hyötyä kansan paljoudelle niin kauvan kuin yleinen
elämisen ja elannonsaannin pyrkimys pysyy pelkkänä raakamaisena
kiistakilpana. Se pyrkimys omaksuu periaatteettomassa
kansakunnassa milloin minkin tuhoisan muodon, mitä hyvänsä lakeja
laadittaneenkin sitä varten.
Olisi esimerkiksi varsin terveellinen laki Englannille, jos se voitaisiin
saattaa voimaan, että tuloille määrättäisiin ylittämättömät rajat
luokkien mukaan; ja että kunkin aatelismiehen tulot maksaisi hänelle

kansa määräpalkkana tai -eläkkeenä, sen sijaan että hän
mielivaltaisesti pusertaa ne vaihtelevana eränä tilustensa
vuokraajilta. Mutta jos saisitte sellaisen lain hyväksytyksi huomenna,
ja jos — kuten siitä edelleen johtuisi välttämättömyydeksi —
vakauttaisitte noiden määrätulojen arvon säätämällä jonkun
painomäärän puhtaita vehnäjauhoja lailliseksi maksuvälineeksi, joka
vastaisi nimettyä rahaerää, niin ei kuluisi kahtatoista kuukauttakaan,
kun jo toinen maksukanta olisi hiljaisesti levinnyt käytäntöön ja
kasautuvan varallisuuden voima jälleen päässyt ilmenemään jonkun
muun tarvikkeen tai kuvitellun vastikemerkin varassa. Kieltäkää
ihmisiä ostamasta toistensa henkiä kultarahoilla, niin he ostavat
simpukankuorilla tai kivitauluilla. On vain yksi parannus yleiselle
puutteenalaisuudelle — ja se on yleinen kasvatustyö, suunnattuna
kypsyttämään ihmisiä ajattelevaisiksi, armeliaiksi ja oikeamielisiksi.
Onhan kyllä ajateltavissa moniakin lakeja, jotka vähitellen
parantaisivat ja voimistuttaisivat kansallista luonnonlaatua; mutta
enimmäkseen ne ovat sellaisia, että kansallisen luonnonlaadun pitäisi
jo paljon parantua ennen kuin se niitä sietäisi. Kansakuntaa saattaa
nuoruudessaan autella laeilla niinkuin heikkoa lasta selkätu'illa,
mutta vanhana se ei voi sillä keinoin suoristaa köyristynyttä
selkärankaansa.
Ja sitäpaitsi — maanomistus-pulma on pahimmillaankin sivuasia;
jaettakoon maapallo miten hyvänsä, pääkysymykseksi jää
järkkymättömästi: Kenen on sitä muokattava? Keiden meistä,
lyhyeen sanoen, pitää muiden hyväksi suorittaa kova ja likainen työ
— ja millä palkalla? Kutka saavat mieluisan ja siistin työn, ja millä
palkalla? Kutka jäävät työjärjestyksen ulkopuolelle, ja mitä
maksetaan heille? Ja näihin seikkoihin liittyy omituisia siveellisiä ja
uskonnollisia kysymyksiä. Missä mitassa on laillista imeä osa sielua
hyvin monista henkilöistä näiden henkisten otoksien panemiseksi

kokoon ja yhden hyvin kauniin tai ihanteellisen sielun tekemiseksi
niistä? Jos tässä olisi kysymys pelkästä verestä eikä henkisyydestä,
ja jos se siirto voitaisiin täydesti tehdä (kuten jo on lapsille tehtykin),
— niin että olisi mahdollista tehdä yhdestä henkilöstä siniverisempi
herrasmies ottamalla määräerät verta laumaväen ryhmän
käsivarsista ja sijoittamalla sen kaiken häneen, — niin sellainen
homma tietenkin hoideltaisiin; mutta salaisesti, arvatakseni. Mutta
nyt — koska heruttelemme aivovoimaa ja sielunelämää emmekä
näkyväistä verta — sitä saa tapahtua aivan avoimesti, ja me
elämme, me herrasmiehet, herkullisimmasta saaliista, kärppien
tavoin: me pidämme joukon moukkia kaivamassa ja ojittamassa ja
yleensä tylsistymässä, jotta ilmaiseksi ravittuina saamme itsellemme
kaiken ajattelu- ja tunne-elämän.
Onhan tosin tälläkin järjestelmällä puolensa. Jalosukuinen ja
hienosti kasvatettu englantilainen, ranskalainen, itävaltalainen tai
italialainen herrasmies (ja vielä verremmin vallasnainen) on suuri
tuote; parempi luomus kuin enimmät kuvanveistokset, ollen kauniisti
värikäs kuten soreamuotoinenkin, ja lisänään koko henkevyys; uhkea
katseltava, ihmeellinen puhuteltava; eikä sitä voi saada — sen
paremmin kuin pyramidia tai kirkkoakaan — ilman runsasta
elämänavustusten uhraamista. Ja parempaa kenties on rakentaa
kaunis ihmisolento kuin kaunis temppeli tai torni; ja ihastuttavampaa
kohottaa kunnioittava katseemme paljon yläpuolellamme olevaan
elolliseen kuin muuriin; mutta sen kauniin ihmisolennon on vain
vastavuoroon täytettävä erinäisiä velvollisuuksia — elävän
vartiotornin ja vallituksen velvollisuuksia —, joista jälempänä tulee
puhetta. Tekijä.
[17] Varsinkin vedonlyönnillä, joka Englannissa on kehittynyt
suunnattomaksi villitykseksi hevoskilpailujen yhteydessä. Suom.

[18] Näiden on esim. tarkoin kellonmäärin noudatettava kunkin
satamapaikan nousu- ja laskuveden ennakolta laskettuja vaiheita.
Suom.
[19] 75 penniä runsaista 50,000 markasta.
[20] En tiedä mitä tämä merkitsee. Tuo sanamuoto tuntuu vain
omituiselta yhteensattumalta erään lauselman kanssa, jonka jotkut
meistä ehkä muistavat. Saattaa olla hyvä tallettaa tämän
sanomalehti-selostuksen ohelle toinen leikkele, Morning Post-
lehdestä; päiväys on jokseenkin samanaikainen — perjantai,
maaliskuun 10. p. 1865: — "Mme. C:n salons, joiden valtiatar hoiteli
emännyyttä taitavasti sovittautuvalla luontevuudella ja
hienosävyisyydellä, olivat täpösen täynnä ruhtinaita, herttuoita,
markiiseja ja kreivejä — miesseura tosiaan samaa, jota näkee
ruhtinatar Metternichin ja madame Drouyn de Lhuysin illanvietoissa.
Joitakuita englantilaisia päärejä ja parlamentin jäseniä oli saapuvilla,
tuntuen suuresti nauttivan eloisasta ja huikaisevan
arastelemattomasta nähtävästä. Toisessa huonekerrassa olivat
illallispöydät sälytetyt kaikilla vuodenajan herkuilla. Jotta lukijanne
saisivat hiukan käsitystä pariisilaisen elämäniloisen piirin
hienostuneesta aterioimisesta, jäljennän ruokalistan, jonka mukaan
illallinen tarjottiin kaikille kahdellesadalle vieraalle istualla kello
neljältä. Erikoista yquemiä, johannisbergeriä, laffittea, tokaijia ja
samppanjan valiolajeja tuotiin säästelemättömästi kaiken aamua.
Illallisen jälkeen elpyi jälleen tanssiminen uudella innolla,
päättäjäisinään chaine diabolique [paholaiskarkelo] ja cancan d'enfer
[helvetinleiskuna. — Suom.] kello seitsemältä aamulla. Ruokalista oli
tällainen: 'Consommé de volaille à la Bagration; 16 hors-d'oeuvres
variés. Bouchées à la Talleyrand. Saumons froids, sauce Ravigote.
Filets de boeuf en Bellevue, timbales milanaises chaudfroid de gibier.

Dindes truffées. Patés de foies gras, buissons d'écrevisses, salades
vénétiennes, gelées blanches aux fruits, gateaux mancini, parisiens
et parisiennes. Fromages glacés. Ananas. Dessert.'" Tekijä.
[21] Minua ilahduttaa kaikesta sydämestäni sellaisen
sanomalehden kuin Pall Mali Gazetten perustaminen, sillä julkisen
sanan mahti saattaa oppineiden, riippumattomassa asemassa olevien
ja rehellisin aikein toimivien miesten käsissä sukeutua siksi kaikeksi,
mitä sen on tähän asti turhaan kerskattu olevan. Sen julkaisija suo
minulle sentähden varmaankin anteeksi, kun juuri kunnioituksesta
lehteä kohtaan en jätä muistuttamatta kolmannen numeron 5. sivulla
julkaistusta kirjoituksesta, joka oli jokaisessa sanassaan väärä, niin
kiivaan väärä kuin voikin tulla ainoastaan rehelliseltä mieheltä, joka
on lähtökohdakseen saanut ajatus-erheen ja seurauksista häilymättä
kehittelee sitä tunnollisesti. Sen loppupuolella oli tämä
merkillepantava lause:
"Hädän karvas leipä, ja hädän vesi — niin, ja hädän makuusijat ja
peitteet — ovat ihan äärimmäinen suosio, minkä laki saisi antaa
kulkijamille pelkkinä kuljeksijoina." Minä vain asetan vertauskohdaksi
tälle Englannin sivistyneistön mielialan ilmaukselle v:lta 1865 osan
sitä sanomaa, jonka julistamisessa oman aikansa herrasmiehille
Jesajan piti korottaa äänensä kuin sotatorvi: "Riidaksi ja toraksi te
paaston käytätte, ja puristetun nyrkin lyömiseksi. Eikö se ole paasto,
johon Minä mielistyn, kun leipäsi nälkäiselle taitat ja kurjat kulkijat
[reunamuistutus: 'hätääkärsivät'] kotiisi saatat." Se aatoshairahdus,
johon kirjoittaja oli kyhäyksensä alkuosassa eksynyt, kuului näin:
"Sekoittaa vaivais-avustusten jakelijan tehtävät jonkun
armeliaisuuslaitoksen toimihenkilön menettelytapoihin on suuri ja
turmiollinen erehdys." Tämä lause on niin täsmälleen ja perinjuurin
väärä, että sen sisältö on mielessämme käännettävä näin toisin

kuuluvaksi ennen kuin voimme selvitellä mitään
kansallishädässämme ilmenevää pulmaa: "Kaiken köyhäinhoitoa
koskevan lainsäädännön perustuksena on todettava, että vaivais-
avustusten jakelijat ovat kansakunnan almunantajia, joiden tulee
suoda antejansa sikäli paljoa suuremmalla ja suoraluontoisemmalla
sydämellisyydellä ja avokätisyydellä, kuin yksityiselle armeliaisuudelle
on mahdollista, mikäli yhteinen kansallinen ymmärryskin ja voima
voidaan olettaa yksityisen henkilön avustustoiminnan edellytyksiä
suuremmiksi." Tekijä.
[22] Englannin korkeimman aatelin arvotamineihin kuuluukin
todellinen päässäpidettävä kruunu. Suom.
[23] Italiaan pistävä kulmake Italiaan joutunutta aluetta. Suom.

*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINKAITTEN
AARTEET ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S.
copyright law means that no one owns a United States copyright in
these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it
in the United States without permission and without paying
copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of
Use part of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything
for copies of this eBook, complying with the trademark license is
very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as
creation of derivative works, reports, performances and research.
Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given
away—you may do practically ANYTHING in the United States with
eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject
to the trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work (or
any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and
Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree
to and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be
bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund
from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in
paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people
who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a
few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic
works even without complying with the full terms of this agreement.
See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with
Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project
Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com