Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions Manual

Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions Manual
Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions Manual
Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions Manual

1. Macroeconomics 2nd Edition Krugman Solutions
Manual download
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-2nd-edition-
krugman-solutions-manual/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankdeal.com

2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankdeal.com
to discover even more!
Macroeconomics 4th Edition Krugman Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-4th-edition-krugman-
solutions-manual/
Macroeconomics Canadian 3rd Edition Krugman Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-canadian-3rd-edition-
krugman-solutions-manual/
Macroeconomics in Modules 3rd Edition Krugman Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-in-modules-3rd-
edition-krugman-solutions-manual/
Organizational Communication Approaches and Processes 6th
Edition Miller Test Bank
https://testbankdeal.com/product/organizational-communication-
approaches-and-processes-6th-edition-miller-test-bank/

3. Macroeconomics Principles and Policy 13th Edition Baumol
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-principles-and-
policy-13th-edition-baumol-solutions-manual/
Tourism The Business of Hospitality and Travel 5th Edition
Cook Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/tourism-the-business-of-hospitality-
and-travel-5th-edition-cook-solutions-manual/
Understanding Psychology 10th Edition Morris Test Bank
https://testbankdeal.com/product/understanding-psychology-10th-
edition-morris-test-bank/
ECON Macro Principles of Macroeconomics Canadian 1st
Edition OShaughnessy Test Bank
https://testbankdeal.com/product/econ-macro-principles-of-
macroeconomics-canadian-1st-edition-oshaughnessy-test-bank/
Essentials of Corporate Finance 1st Edition Parrino
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/essentials-of-corporate-finance-1st-
edition-parrino-solutions-manual/

4. Accounting An Introduction NZ 2nd Edition Atrill Test Bank
https://testbankdeal.com/product/accounting-an-introduction-nz-2nd-
edition-atrill-test-bank/

5. D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution
6-1
chapter:
Macroeconomics: The Big Picture
1. Which of the following questions are relevant for the study of macroeconomics and
which for microeconomics?
a. How will Ms. Martin’s tips change when a large manufacturing plant near the res-
taurant where she works closes?
b. What will happen to spending by consumers when the economy enters a downturn?
c. How will the price of oranges change when a late frost damages Florida’s orange
groves?
d. How will wages at a manufacturing plant change when its workforce is unionized?
e. What will happen to Canadian exports as the dollar becomes less expensive in
terms of other currencies?
f. What is the relationship between a nation’s unemployment rate and its inflation
rate?
1. a. This is a microeconomic question because it addresses the effects of a single firm’s
actions (the closure of a manufacturing plant) on a single individual (the waitress).
b. This is a macroeconomic question because it considers how overall spending by
consumers is affected by the state of the macroeconomy.
c. This is a microeconomic question because it looks at how a single market (orang-
es) will be affected by a late frost.
d. This is a microeconomic question because it addresses how wages in a particular
plant will change when the firm’s workforce is unionized.
e. This is a macroeconomic question because it considers the change in the overall
level of exports as the value of the dollar changes.
f. This is a macroeconomic question because it addresses the relationship between
two aggregate measures of economic activity: inflation and unemployment.
2. When one person saves more, that person’s wealth is increased, meaning that he
or she can consume more in the future. But when everyone saves more, everyone’s
income falls, meaning that everyone must consume less today. Explain this seeming
contradiction.

2. This question concerns the paradox of thrift; what is true for an individual—that
saving makes you better off—is not always true for the economy as a whole. When
an individual saves, that person adds to his or her wealth, providing for higher con-
sumption in the future. However, if everyone saves, firms will not sell as much and
will lay off workers. Individuals find that their incomes fall as a result. So they must
consume less today.
3. Before the Great Depression, the conventional wisdom among economists and policy
makers was that the economy is largely self-regulating.
a. Is this view consistent or inconsistent with Keynesian economics? Explain.
6

6. D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution
Solution
6-2 chapter 6
b. What effect did the Great Depression have on conventional wisdom?
c. Contrast the response of policy makers during the 2007–2009 recession to the
actions of policy makers during the Great Depression. What would have been the
likely outcome of the 2007–2009 recession if policy makers had responded in the
same fashion as policy makers during the Great Depression?
3. a. The view that the economy is largely self-regulating is at odds with Keynesian
economics, which claims that managing the economy, via the tools of fiscal and
monetary policy, is the government’s responsibility.
b. The Great Depression was such a catastrophic occurrence that it shifted the con-
ventional wisdom away from the view that the economy is largely self-regulating to
the Keynesian view that the government should intervene to manage the economy.
c. In 2007–2009, policymakers actively used monetary and fiscal policy to boost
the economy. If they had done nothing, as policy makers did during the Great
Depression, it is very likely that the recession of 2007–2009 would have been even
longer and deeper.
4. How do economists in Canada determine whether or not a recession is occurring?
How do economists in the United States determine when a recession begins and
when it ends?

4. In the United States, economists assign the task of identifying recessions to an
independent panel of experts at the National Bureau of Economic Research who
determine when a recession begins and when it ends. It makes this determination
by looking at a variety of economic indicators, with the main focus on employment
and production. In many other countries, such as Canada, economists adopt the
rule that a recession is a period of at least two consecutive quarters during which
the overall output of the economy shrinks.
5. Statistics Canada reports statistics on employment and earnings that are used as key
indicators by many economists to gauge the health of the economy. Figure 6-5 in the
text plots historical data on the unemployment rate. Noticeably, the numbers were
high during the recessions in the early 1980s, early 1990s, and 2008–2009.
a. Locate the latest data on the national unemployment rate. (Hint: Go to the web-
site of Statistics Canada, www.statcan.gc.ca, and locate the latest release of the
Labour Force Survey, which can be easily accessed in either the Latest Indicators or
Labour sections.)
b. Compare the current numbers with the recessions in the early 1980s, early 1990s,
and 2008–2009 as well as with the periods of relatively high economic growth just
before the recessions. Are the current numbers indicative of a recessionary trend?
5. a. The answer will vary depending on when you look. For example, in January 2015,
the latest figures available were from December, when the unemployment rate was
6.6%.
b. During the earlier recessions, as seen in Figure 6-5, unemployment rose to much
higher levels than the current rate. During the recession of 2007–2009, the
unemployment rate rose to 8.3% in 2009, for example. The current numbers are
not indicative of a recessionary trend. The current rate is lower than the high-
est unemployment rates during the 2007–2009 recession and the unemployment
rate has been falling, although it does remain higher than in the years before the
recession; for example, in 2007, it was 6.0%.

7. D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution
6. The accompanying figure shows the annual rate of growth in employment for the
United Kingdom and Japan from 1991 to 2010. (The annual growth rate is the per-
cent change in each year’s employment over the previous year.)

Year
Annual
percent
change in
employment
3%
2
1
0
–1
–2
–3
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2010
United KingdomJapan
a. Comment on the business cycles of these two economies. Are their business cycles
similar or dissimilar?
b. Use the accompanying figure and the figure in the Global Comparison on inter-
national business cycles in the chapter to compare the business cycles of each of
these two economies with those of the United States and the eurozone.
6. a. Japan and the United Kingdom do not appear to have similar business cycles dur-
ing the 1990s. While employment was falling in the United Kingdom in the early
1990s, growth in employment was positive in Japan. The reverse occurred in the
late 1990s. However, their business cycles were very similar in the 2000s, with a
nearly identical dip in the 2007–2009 recession.
b. The United Kingdom appears to have a business cycle similar to those of both the
United States and the euro area. In the early 1990s, all three economies suffered
negative growth rates in employment. They also experienced relatively low or nega-
tive growth in employment in 2001, and a severe drop in employment during the
period 2007–2009.
7. a. What three measures of the economy tend to move together during the business
cycle? Which way do they move during an upturn? During a downturn?
b. Who in the economy is hurt during a recession? How?
c. How did Milton Friedman alter the consensus that had developed in the after-
math of the Great Depression on how the economy should be managed? What is
the current goal of policy makers in managing the economy?
7. a. The three measures that tend to move together are (1) industrial output, called
real gross domestic product, (2) employment, and (3) inflation. All three tend to
rise during an upturn and fall during a downturn.
b. Workers and their families experience a great deal of pain and hardship during
recessions because many people lose their jobs and many who retain their jobs
see their wages suffer. As a result, living standards decline and the number of
people living in poverty rises. Corporations also experience a fall in profits during
recessions.
macroeconomics: the big picture6-3

8. D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution
c. According to the Keynesian view that developed after the Great Depression, it was
the government’s responsibility to manage the economy to reduce the severity of
downturns. According to Milton Friedman, booms in the economy should also
be managed in order to reduce their magnitude. So the current goal of economic
policy makers is to “smooth out” the business cycle—to reduce the magnitude of
both booms and busts.
8. Why do we consider a business­ -­cycle expansion different from long­ -­run economic
growth? Why do we care about the size of the long­ -­run growth rate of real GDP ver-
sus the size of the growth rate of the population?

8. Long­-­run economic growth is the sustained upward trend in the economy’s output
over long periods of time. Long-run growth per capita is the key to rising wages
and sustained increases in the standard of living. A business-cycle expansion results
in a short­ -run (many months or a few years) increase in real GDP, but long­ -­run
growth results in a long­ -­run (many decades) increase in real GDP per capita. We
care about the relative size of the long­ -­run growth rate of real GDP and the popu-
lation growth rate because living standards will fall unless the long­ -­run growth rate
of real GDP is at least as high as the growth rate of the population.

9. In 1798, Thomas Malthus’s Essay on the Principle of Population was published. In it,
he wrote: “Population, when unchecked, increases in a geometrical ratio. Subsistence
increases only in an arithmetical ratio. . . . This implies a strong and constantly
operating check on population from the difficulty of subsistence.” Malthus was say-
ing that the growth of the population is limited by the amount of food available to
eat; people will live at the subsistence level forever. Why didn’t Malthus’s description
apply to the world after 1800?

9. Malthus expected that life would continue as it had for the previous 800 or so years.
He did not know that advances in technology would bring large changes in produc-
tivity and that the long­ -­run growth of the economy’s output would exceed popu-
lation growth. As we learned in the chapter, in the period before 1800, the world
economy grew extremely slowly by contemporary standards. Furthermore, the popu-
lation grew almost as fast, meaning that there was hardly any increase in output per
person. However, since 1800, long-run economic growth has resulted in sustained
increases in living standards.
10. University tuition has risen significantly in the last few decades. The average full-
time undergraduate paid $1706 in tuition in 1991–1992 and $4917 in 2009–2010,
an average rise of 5.9% per year. In contrast, over the same time, on average, the
Consumer Price Index rose by 1.8% per year and families’ real after-tax income
rose by 1.3% per year. Have these tuition increases made it more difficult for the
average student to afford higher education?
6-4 chapter 6

9. D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
Solution 10. Because university tuition has been rising by 5.9% per year and prices have been
rising at 1.8% per year, tuition has risen by about 4.1% (i.e., 5.9-1.8) in real terms
annually. This is significantly faster than family real after-tax incomes have risen
(1.3% per year). So university has become more difficult to afford.

11. Each year, The Economist publishes data on the price of the Big Mac in different
countries and exchange rates. The accompanying table shows some data used for the
index from 2007 and 2011. Use this information to answer the following questions.
a. Where was it cheapest to buy a Big Mac in Canadian dollars in 2007?
b. Where was it cheapest to buy a Big Mac in Canadian dollars in 2011?
c. Using the increase in the local currency price of the Big Mac in each country to
approximate the percent change in the overall price level from 2007 to 2011, which
nation experienced the most inflation? Did any of the nations experience deflation?

11.
a. In Canadian dollars, a Big Mac was cheapest in Japan in 2007.
b. By 2011, it was slightly cheaper to buy a Big Mac in the United States than in
Japan, although the difference is not significant.
c. First we must calculate the percent change of the local currency price of the Big
Mac during the period from 2007 to 2011.
Percent price change in Argentina = (peso20.0 − peso8.25)/peso8.25 = 142%
Percent price change in Canada = (C$4.73 − C$3.63)/C$3.63 = 30%
Percent price change in Euro zone = (
E3.44 − E2.94)/E2.94 = 17%
Percent price change in Japan = (¥320 − ¥280)/¥280 = 14%
Percent price change in the United States = (US$4.07 − US$3.22)/US$3.22 = 26%
Argentina experienced the highest inflation over the period, a price change of
142%. Every country experienced an increase in its price level, so no country expe-
rienced deflation.
macroeconomics: the big picture6-5
2007 2011
Price of Price of Price of Price of
Big Mac Big Mac Big Mac Big Mac
(in local (in Cdn (in local (in Cdn
Country currency) dollars) currency) dollars)
Argentina peso8.25 $3.12 peso20.0 $4.58
Canada C$3.63 $3.63 C$4.73 $4.73
Euro area E2.94 $4.50 E3.44 $4.66
Japan ¥280 $2.72 ¥320 $3.86
United States $3.22 $3.80 $4.07 $3.85

10. D Graphics Worth: Krugman 3e Econ Problem & Solutions Manual Macro Solution
12. The accompanying figure illustrates the current account balance for Canada from
1986 to 2010. A positive balance represents a trade surplus, while a negative one rep-
resents a trade deficit. While Canada often ran a trade surplus over this time period,
it has also been running a growing trade deficit with China. Which of the following
statements are valid possible explanations of this fact? Explain.

Year
Canada’s
account
balance
(billions)
$40
30
20
10
0
–10
–20
–30
–40
–50
–60
1987
1991
1995
1999
2010
2003
2007
a. Many products, such as televisions, that were formerly manufactured in Canada
are now manufactured in China.
b. The wages of the average Chinese worker are far lower than the wages of the aver-
age Canadian worker.
c. Investment spending in Canada is high relative to its level of savings.
12. a. This is not a valid explanation. The determination of where goods are produced
around the world is a microeconomic phenomenon, based on comparative advan-
tage. Macroeconomics, not microeconomics, determines whether a country runs a
trade deficit or surplus.
b. Again, this is not a valid possible explanation. Low Chinese wages could possibly
explain why some goods are produced in China and not in Canada, a microeco-
nomic question. Macroeconomics, not microeconomics, determines whether a
country runs a trade deficit or surplus.
c. This is a valid explanation. A country’s levels of savings and investment spending
are macroeconomic phenomena that determine whether it runs a trade surplus or
deficit.
6-6 chapter 6

11. Other documents randomly have
different content

12. luontoansa, jolla se lumoutti näitä toisia Runon-niekkoja pystymästä
häneen.
[15] Lumohuttaa merkihtee tässä, "förtjusa".
[16] Runotar, Poetissa, Skaldinna, Sångmö. — Runottaret,
Muserna. — Laulatar, Sångerska. — Soitotar, Spelerska.
[17] Myö pannaan häntä ensimmäiseksi, ei sen puolesta että se
oisi runollisessa tarkoituksessa ollut jalompi näitä muita, mutta että
se asian laveutessa on toimellisempi.
[18] Konsan Heikki, eli Heikki Veänäinen, niin kuin hänen oikeansa
nimensä oli — sekin oli yksi hyvä juomari, ja lopetti murheellisella
tavalla päivänsä.
[19] Vamma t. vaiva — Suoni sormia vetääpi, merkihtee: sendrag i
fingren. Runoja alkaapi ensin puhua Laulajan pahasta elämästä
öylöisen päivän pioista, ja sanoo sitä syyksi, ettei hänen laulunsa
tahtona syntyä. Siitten rupea hään erittäin puhumaan niiten miesten
mielen-luonnosta, joista runossa lauletaan — ennen kuin hään rupea
näistä peijaisista laulamaan. — Peä on kieleni t. kielenpeä on, j.n.e.
[20] Tämä Lautamies Poavo Eskelinen Kärmetlahesta, (joka oli
Lautam. Oaronin appi) kuhuttiin myös Eskel-voariksi (niinkuin kohta
kuullaan) ja oli ennen aikana ollut sota-miessä, mutta laskettiin pois,
sillä että hään palkkais toisen miehen eistänsä. Seneistäpä Runoja
kuhtuu häntä pilkan-vuoksi sota-herraksi. Hänen isä oli Kihlanmies
(Häradsdomar) Torsti Eskelinen, Kermetlahesta. — Torsti Eskelinen
oli Lautamiehen Poavo Eskelisen poika, häntä kuhutaan sata-
vaimoiseks, koska hään mielusteli muihen vaimoja. — Lukkaria
kuhutaan tässä kellon-soittajaksi (josta se lie ehkä suuttuna) sen

13. eistä että se otti palkan kellon-soittamisesta, ehkä hään muilla
soitatti. — Runoja sanoo että se pyrkki heillä meäkkimään, (sillä se
oli kehno lauluillen) kivun kiussain keralla. Tässä tarkoittaa Runoja
että se peäsi Lukkariksi, sillä lailla että se osti itellesek huutoja. Sillä
puhe kävi, että hänen veli Lautamies Oaron Hoffrén oli antanut
Lainkirjuttajallen v. Burghausillen yhen Lehmän, ja Poavo Eskelisellen
yhen Hevoisen, sillä eholla, että pitivät huutoo hänen veljensä
Jaakko Kustav Hoffrenin Lukkariksi. Tähän tarkoittaa Runossa nekin
sanat (hänen Hevoisesta) "korvat korttelin pituiset", m.m. — Tässä
ilmoittaa Runoja, että se oli Lukkari, joka ensin rupeis hänen
kanssaan juonittelemaan. — Ne haukkuivat Lautamiestä Hoffrénia
Pukiksi, siitä että hänen peässä aina istui yksi suuri Pukin-nahkainen
myssy. — Vater, (Fader) on yksi sana, joka on ruumenetettu Ruotin
kielestä, ja merkihtee kummi. Näihen Hoffreniloihen isä oli muinon
ollut Herroinpäivämies Tukhulmissa, ja ollut kummina Kuninkaan
Gust. Adolfin ristiäisessä.
[21] Is' t. isä. Runoja sanoo että Oaronin isä oli kyllä ihmisiksi
(mainittavaa). Kuin ukkoa näin ylistetään, niin poikoa jo sillä
alenetaan.— Rannihinsa t. noapurinsa (Granne) on toas yksi niistä
meijän kielestämme poisheitettävistä Ruohtalaisista juoksu-sanoista.
— Vihasen-lainen, t. vihalainen, vihainen. — Kiltti, t. kopia, hilpiä,
pulski; sekin taitaa olla Ruohtalaisesta sukuperästä, nimittäin sanasta
Gild. Okkela, t. vikkelä. — Viinan-tienuilla. Se oli muka viinan-
kauppias, ja sillä ansaihti (tienaisi) rahoja. — Karhuiset, oli Pekka ja
Toavit Karhuinen, sen kuolleen Risto Karhuisen poikia. Hyö olivat
moa-kauppioita, ja mahtoi olla tiurijä ja saittoja miehiä; alinomattain
moittii Runoja heitä, etteivät antaneet hänellen oltta, vaikka hään oli
kirstun tehnyt. — Kasakka merkihtee Karjalankielessä renkiä. Saattaa
se Venäläisten sana olla niin hyvä kuin se Ruohtalainen. —
Kaukkoinen oli yksi päivä-mies, joka lie ruvenut Karhuisellen työllen,

14. vähällä palkalla. — Toavit oli nuorempi näistä veljeksistä, häntä
kuhutaan Rouvariksi (Krögare) koska se piti viinan-kauppoo. Runoja
syyttää hänen panneen vetta viinaasek, myöneen pienellä lasilla, ja
hinnan vielä siittennik kohottanneen, kolmet isoa koiruutta jumalan
lahjalla. — Ouvot, t. äkkinäiset, jotk eivät tunteneet näitä hänen
juonia; hään kuhtuu heitä ouoiksi, kosk eivät tätä ymmärtänneet. —
Kummiksiipi, panoo kummaksi. — Hyökäri (Hökare) t. Muonan-
kauppias; häntä kuhutaan myös Ruunun-kauppiaks, koska se sota-
aikoina v. 1788 oli urakka-mies (Entreprenör) Ruunullen, ja soatti
eloa Kuopioon. Kuin Runoja oli näin ikäinkuin lyhykäisyytessä ensin
toimittanut näihen miesten tapoja, niin rupia nyt vasta puhumaan
näistä peijaisista. Ensin, mitenkä keskustelivat näistä keskenensä;
siitten, mitenkä käytiin kuhtumassa näihin; ja siiten vasta siitä viinan
villityksestä, sekä miehissä että vaimoissa. — Loppu Lohilta pelko:
sillä ukko oli ollut aikanansa suuri kalastaja. — Loavullans t.
loatullansa. — Muori, merkihtee sen kuolleen Risto Karhuisen leskeä,
nimeltä Anna Hussoa. — Leikkitäk, t. täyvessä toessa. Runoja
selittää ettei se ollut sanottu leikin vuoksi, mutta että heijän oli oatos
piteä kehnoja moahan-laskiaisia. — Avahin aitan, on sanottu taka-
eillimäiseksi (Hysteron-proteron) kuin olla pitäis "aitanavain".
[22] — Puoint t. puotin; Pukkariksi kuhutaan semmoista puusta
tehtyä avainta, jota pietään ruoka-aitoissa. — Marketta, merk.
Marketta Ronkaa, joka oli Pekka Karhuisen toveri. — Kaputtamatak;
kuin leivät otetaan pois uunista, niin koavitaan poro pois ala-
puolelta. — Veärä-nenäksi kuhutaan sitä kuollutta isäntee, koska
hänellä oli ollut veärä nenä. — Kyrsäksi kuhutaan Savolaisten paksut
leivät. — Jussi, oli Pekan ja Toavetin nuorin veli; se mahto vielä olla
kasvava poika, koskei hänestä näissä peijaisissa paljon puhutak. —
Hovilla tarkoitetaan tässä Tavinientä, kussa Lainkirjuttaja v.
Burghausen asui, (jonka pojista yks lie ollut Kattein); tahi

15. tavottaneen tässä ehkä Halolan moisioo, jossa asui Kattein Torsti
Tavasti. — Kakka-seula, Bröd-soll. — Samuli. Moaninkan Kappalainen
Samuel Erland Agander, joka piti Ruumis-soarnan. Jaakolla
tavoitetaan tässä Lukkaria. — Hieno-seärisiä, kuhutaan tässä
vallasväki. — Pistää puikohon punaisen, merkihtee, että se pisti
punaisen Hevoisen aisoihin t. valjaisiin. — Poavollen puhuupi. Se on
se ennen mainittu Poavo Eskelinen. Se oli sanottu häpiäksi tain
kuuluisan talon, että lainata kylästä kaluja: eikä se ollut kunniaksi
vieraallenkaan tulla pitkä-korvalla pitohon.
[23] Konkari (gångare) on taas näitä häijyjä Ruohtalaisia sanoja;
suomeksi: "käymäri." — Vanha Kaisa tahi Lukkarin Anoppi, oli Kaisa
Hyttäinen.
[24] Hestansa (yksi paha haiseva sana) oisihan paremp' sanoa
Heponsa. — Kuisti (farstuqwist) yksi porstua, joka on tehty seinän
ulkopuolla. — Pontus, oli Oaron Hoffrénin toinen ristimä-nimi. —
Turistaiksen ja Peristäiksen merk. että hään niisti neneänsä ja pyyhki
jalkojansa, ennen kuin läksi sisään. Että hään ensin rupeisi
puhumaan muita asioita, ennenkuin ilmotti peäasiatansa, on juuri
Suomalaisten tapa; ei hyökään ilmoitak kohta asiatansa. —
Naistenpalto merk. Naisväen rintaa, t. nänniä. Runoja sanoo että hyö
nuorena kävivät yhessä tyttölöihin — (ehkä olivat naineet yksisiä
sisaria).
[25] Mari mahto olla hänen vaimonsa. — Väisälä oli yksi talo
Kopolan, kylässä, kussa Kirkkomies Poavo Väisäinen asui, jota tässä
kuhutaan karva-kulmaksi, koska hänellä oli isot silmänkulmat. Hään
oli Pekan Lankomies, sillä hään oli nainut Marketta Karhutarta
Halolasta, Runoja kuhtuu hänen talonsa Kopoisen kotoksi, koska yksi
Kopoinen ensin lie tässä kylässä ruvenut asumaan, ja josta se vielä

16. Kopolaksi kuhutaan. — Kirkko-veärti on toas yksi näitä muukalaisia
sanoja. Konkari t, konkuri? (kamp).
[26] Kohta joutuvat kovullen t. kokountuvat — Pöyän arihan
akahtiit. Näitä sanoja minä en itekkään ymmärräk; ellei se olla pitäis
pöyän arinaan katahtiit, t. asettiit t. pakahtiit, de sågo på, t. makade
sig till det rågade bordet. Arina merkihtee, en flat häll, offerhäll,
ugns-bottnet. — Katko t. roato, merk. erinomattain yhen vanhan
luuska-hevoisen. Runoja nimittää aina ihtesek näin kyhjillä nimillä,
että osottoo missä alaassa arvossa häntä piettiin, näitä rikkaita
talon-isäntiä vastaan. — Runtiksi, kuhutaan heä-paikoissa sitä
miestä, joka kulettaa morsiammen voateita ja muita kaluja siihen
uuteen muutto-paikkaan, jo aikoa ennen kuin ite hiä-rahvas tuloo.
Tässä se merkihtee semmoisia köyhiä vieraita, jotka kyllä ovat
kuhuttu, mutta joita ei kuitenkaan lasketak siihen isoon pöytään,
voan jotka ruokitaan jälestäpäin muihen tähteisillä. — Rahiksi
kuhutaan sitä penkkiä, joka seisoo pöyän eissä. — Lavihtalla, t.
laualla; polvi-jakaillemisen kautta (per diaeresis).
[27] Nukka-vieru logg- t. lo-sliten. — Turkin-puuhkaat, päls-
brämen, kragen; Puuhkia, yfwig, stolt, grann. — Kasukka t. pitkä
turkki. Nuttu huhutaan toisinaankin kasukaksi. — Kurehihin
kuivattunna, torkad i skrynklor. — Korskat, prydnaber, ehkä tässä
merkihteevät soappaan nokat; toisessa kohin puhuu Runoja
kankastuolista (ellei lie joku sana pois-heitetty, josta luetaan)
"korskat korvihin rakensi".
[28] Runhustan rajoilla, lupitan kenkän-rajoilla t. ramuilla (jotka oli
tehty Hevoisen peä-nahasta). — Katrakkahan, t. arastihin. Tässä
Runossa lauletaan että hyö ainoasti aikoivat panna häntä Sika-
pahnaan, mutta minä muistan kuulleen Hänen ite sanonneen

17. toisessa Runon-vaihoksessa: "Rusi rukka runteltiin, kannettiin Sika-
pahnaan." Asiassa se on yhtä. Mutta myö tahomme muistuttoo, että
Savossa on talonpojisa semmoinen tapa, erinomattain häissä ja
semmoisissa pioissa kussa leikkiä tehään, että sanotaan luokse sillen
koottullen rahvallen, että se joka teköö rauhattomuutta, tahi
käytöksillänsä hävittää toisten iloa, tuloo pantavaksi sika-pahnaan,
tahi noen-karstalla noamatuksi. Ehkä se oli tästä syystä, kuin
Ryynäistäkin tallottiin sinne. — Olli m. Olli Hussoa Halolan kylästä.
Se piti Rusin puolta. — Kakko-puikot, pinnarne om hwilka härfwan
hwilar i härfträdet. —
[29] Mustavirta kuhuttiin 2 taloa, kussa asui Husson sukuja. Heitä
oli kaks veljestä, Antti ja Olli, jotka pitivät Rusin puolta; jostapa se
heitä kyllä kiittää. Antti, joka ei mahtant maistoo viinoo, oli
puoltamisellansa vähältä tulla Pukilta ruoskituksi; taisi se jotaik
sanoa seppä Tuppuraisestakin, koska se sai siltä korvankolauksen. —
Runoja antaapi Pontuksellen vielä toisenkin Pilatuksen nimen, että
sillä vielä enemmin paljaistaa hänen kovuutta.
[30] Vanha Antti taitaa tarkoittaa Antti Hussoa. Häänki mahto olla
Puu-seppä. — Riinistäini (t. arkustaini) toas näitä häijy-sanoja! —
Tuohiseppä. Tämä Olli Tuppurainen oli Karhuisen tolpari, ja varsin
kehno seppä; seneistäpä Ryynäinen kuhtuu häntä "Tuohi-sepäksi" ja
antaa hänellen muitakin pilkka-puheita, koska se löi hänen puolus-
miestänsä. — Rautiain t. rautio merkihtee "Seppeä" Pohjalaisten
kielellä. — Aijas-karvainen, merk. että se oli harmoo niin kuin vanha
aita. — Röky t. rökö, on yksi silta-peiteh (golfmatta) jota pietään
talonpojissa.
[31] Petettiinpä Pekka vielä. Tässä ymmärretään Pekka Hussoa,
joka näissä peijaisissa lie tullut hyväilemään Maija Ronkaista. Häntä

18. kuhutaan sortiksi, joka merkihtee yhtä siistoo poikoa. Gottlannissa
kuhutaan myöskin Ruotiksi yksi puolkasvanut poika Sorkiksi. —
Hyttylä oli yksi kylä; Hyttylän hyvät emännät, tarkoittaa Eskelisen
vaimoo Hedvig Hyttyistä, ja Lukkarin vaimoo Liisa Rautiaista. — Mari
merk. Maria Ronkaista, joka silloin lie ollut morsiammena, ja tuli
siitten naituksi Pekka Husson kanssa. — Vainikkainen oli Husson
tätin-toveri. — Kaisa oli Husson täti ja Vainikkaisen akka. Hään oli
varsin vastaan tätä naimista.
[32] Matiksi kuhutaan tässä raha-kukkaro, joka on typö-tyhjä. —
Riimut t. päihtet.— Kermo, (Germund) oli yksi loisimies Peräniemeltä,
jota Runoja kiittää hänen avullisuuestaan. — Soahaksein tästä
Ryynäisen Runo-jutusta selvämmen tievon, olen minä variten-vasta
Kuopiosta hankkinut rotokollat tahi Lain-toimeukset
(Rättegånshandlingarne) tässä asiassa; joista nähään, että ovat
kolmet päivee jutelleet Laissa tästä Runosta, nimittäin s. 1:nä, 13:nä
ja 14:nä päivänä Loka-kuussa vuonna 1791; ja että Lukkari,
soahaksensa Ryynäistä syypeäksi, syytti (veljensä kautta) häntä
ensin moahanpaniais-päivänä tehneen kirkko-hämmennöksen
(kyrkoförargelse) Moaninkan kirkossa, ja siitten vielä Karhulassa
vastanneen häntä hävittömästi, koska häntä tästä nuhteltiin.
Vierasmiehiksi kuletettiin Talonpoika Antti Pekanpoika Husso
Tavisalmelta, Lampuoti Oappo Ristonpoika Möykkynen Halolasta,
Toipari Antti Tuppurainen samasta kylästä, ja renkimies Heikki
Vainikkainen Kermetlahesta.
Hyö toistivat kaikki yhöllä suulla, että Ryynäinen (joka ehkä lie
ollut vähä rohkeisillan) laulo virttensä vähä toisella tavallaan, koska
tämän Risto Karhuisen ruumis-soarnoa piettiin Moaninkan kirkossa,
josta Eskelinen, joka istui samassa penkissä, nykäis häntä vähä
käellänsä; mutta ettei hään laulanut mitenkään veärin, eikä tehnyt

19. mitään hämmennöstä. Siitten oli hään Karhulassa kysynyt syytä
tähän, ja silloin tullut Lukkarin kanssa riitaan, jonka se oli viimeisellä
käskenyt haistella häntä taka-paikoillansa. Muuta syytä eivät hänessä
löytäneet: mutta sitä vastoin ilmoittivat että peällen-kantaja
Lautamies Oaron Hoffrén oli hetken peästä pieksänyt häntä pihalla
piiskallansa (niin kuin Runossa mainitaan) jotta hänellä oli ollut
silmissänsä viis veri-mustelmia. Oaron kannatti syyksi, että hään oli
haukkunut häntä Pukiksi, ja kanteli yhessä Appensa Poavo Eskelisen
kanssa, että Ryynäisellä oli ollut tapa tehä hävittömiä Runoja
Hoffrénistä, Eskelisestä ja Lainkirjuttajasta (Hofrätts Sekreteraren)
von Burghausista, joita hään laulatti kylässä. Koska Ryynäinen teki
tätä tyhjäksi, niin tuotiin toistajaksi Vainikkaista, joka oli kotoisin
samasta kylän-peästä, ja joka tunnusti kuulleesek hänen, viimeissä
Juhannus-päivänä Talonmiehen Tahvo Vainikkaisen talossa,
laulanneen (Lukkarista): "Luulin Lukkarin hyväksi, kello-soittajan
somaksi" (ja Lautamiehestä Hoffrénista): "Nyt minä puhun Pukista,
Oaronista aloittelen, Tasa-turvasta tarisen." Hään oli myös laulanut
jota-kuta Eskelisestä ja v. Burghausista, ehkei toistaja tainut tätä
muistoo. Ryynäinen tunnusti nyt, että hään kyllä oli Runon tehnyt,
voan kielsi kovasti vastaan, siinä olleen minkäänlaista häpeitä näitä
miehiä vastaan. Niin kosk'ei Oikeus tainut mitään tähän asiaan, niin
lykättiin juttu toiseks käräjäks, jollon riita-miehet piti olla molemmis-
puolin soapuvilla, toistuksineen. Mitenkä siitten asiata siinä
käytettiin, ja jos siinä Ryynäistä laulatettiin, eli jos heittivät koko
jutun sipo-sillään, en taija varsin sanoa, koska minä en ouk ollut
hyvä soaha näitä Lain-toimeuksia käsihin.
[33] Solenni, t. julkeus (solemnitet, högtidlighet).
[34] Martti Lutherus oli syntynyt v. 1483 s. 10 p. Marrask. Eisleben
kaupunnissa, Saksanmoalla. V. 1501 tehtiin häntä Opettavaksi

20. (Stubent) Erfurtissa, ja v. 1503 Oppiaksi (Magister). Hään löysi jo
silloin yhen vanhan Latinalaisen Roamatun Opistonkirjan-koossa (i
Akad. Bibliotheket) ja keksi että siinä luettiin toista, kuin mitä
poavilaiset opettivat. V. 1505 rupeisi hään Augustineriläisten papis-
kuntaan Erfurtissa, ja sulki ihtesäk Papistoon (i ett Kloster) kussa
hään poastolla ja ruumiillisella kärsimisellä kovuutti ihtesäk,
suruissaan ystävänsä Alexin murhamista. V. 1507 vihittiin häntä
papiksi, ja v. 1508 tehtiin häntä Opettajaksi Wittenbergissä. V. 1510
näki hään omilla silmillänsä, Ruomissa käyessänsä, pappisten
koiruutta ja ilkeyttä. V. 1512 tehtiin häntä Henkelliseksi Oppiaksi. V.
1517 s. 31 p. Marrask. naulatti hään koko Saksanmoan nähtäviksi,
95 ajatus-sanoo vasten tämän Tetzelin synnin-kauppamista. Ja koska
olivat molemis-puolin ylöspolttaneet toisten kirjoituksia, niin hään v.
1520, s. 10 p. Jouluk. kirjutti yhön manaus-kirjan Poavia vasten,
jossa se julkisesti rupeisi niskoittelemaan hänen kasaan. V. 1521, s.
4 p. Huhtik. läksi hään Herroinpäivillen Wormsin kaupunnissa, kuhun
hään oli kuhuttu esivastaukseen. Hänen matkustamistansa sinne oli
yksi kunnia-kulku (triumftåg); kaikki tunkeksivat nähäkseen yhtä
miestä, joka oli uskaltannut riitelemään vasten 100 vuosien tapoin-
pahennuksia (sedeförderf) ja kaiken henkellisen ja moallisen vallan
vasten. Hään seisahtui yhen peninkulman ulkopuolella kaupunkin,
2000 miesten keralla, joka oli hänen seurassa, sekä hevoisin että
jalkaisin. Sinä 17 p. Huhtik. astui hään vilpittömästi eteen
Herroinpäivillä, kussa hään suurella uskalluksella ajoi asiatansa
Keisarin kuulla, Peä-Hertun (Erke-Hertig) Ferdinandin, 6:en Kunnan-
Ruhtinaisten (Chur-Furstar) 24 Herttuin, 7:en Moa-Grévilöihen
(Mark-Grefwar) 30 Piispoin, paihti monen Ruhtinan, Grévin, Herttuin,
Herroin ja lähättämien lässä-ollessa. Tässä oisi hään joutunut
henken-pauloin, ellei moni Saksan Ruhtinas oisi ystävällisesti
suojellut häntä ja tämän uuven mielivalaistamisen, jonka hään

21. soattoi moailmaan. V. 1523 niin poisheitettiin ensin Wittenbergissä
tätä poavilaista messumista (Lithurgien) ja nouatettiin uutta
parempata järjestystä kirkko-menoin harjoittamiseksi. V. 1524 heitti
Lutherus pois pappis-vaipansa (Munkkåpan) jolla se tarkoitti
papistoin hävittämistä, paremmaksi henkelliseksi papis-
harjoitukseksi. Vuotesta 1526 vuoteen 1529, toimitti hään
Melanchthonin avulla yhen uuven Evangeliumin opin, ja painutti
suuremman ja pienemmän Katekismuksensa. V. 1537 kirjutti hään
Schmalkaldin kuhuttavaiset liitokset, ja v. 1521-1534 ulostoimitti
hään sen ensimäisen keännöksen Roamatusta. Hään oli yksi oppinut
rehellinen ja hurskas mies, mutta luonnostaan oli hään syvämikkö,
yksipintainen ja jyrkkä-luontoinen, josta suuri osa hänen
seurakunnista erkani hänestä, ja yhistivät ihtesäk nimellä Uuistetut
(reformerte). Lutherus kuoli s. 18 p. Helmiki v. 1546 Eisleben
kaupunnissa 63:lla vuuellansa, ja hauattiin Wittenbergin linnan-
kirkossa. Häntä kunnioitetaan koko ristikunnassa, niin kuin kaiken
ihmiskunnan onnistaja ja valaistaja.
[35] Philip Melanchthon, joka oli Lutheruksen puolus-toveri
uskomuksen muutoksessa, oli syntynyt s. 16 p. Helmik. v. 1497
Brettenissä, Phalz am Rheinin moakunnassa. Hänen isä oli
Rustmestari Georg Scharzerd, jonka nimen poika keänsi Greekaksi.
Hään oli jo nuoruutessa hyvin oppinut vanhoissa kielissä, ja vanhoin-
jeännöksissä. Häntä tehtiin Oppivaksi Heidelbergissa v. 1510, ja v.
1511 Tietous-Oppiaksi. V. 1518 tehtiin häntä 22 v. vanhana
Opettajaksi Wittenbergissä, Greekkalaisessa Oppimuksessa (Grek.
Litteraturen), ja oli siinä viisauellansa ja mielen-tyyneyellänsä
Lutheruksellen parhaina puolus-miessä. Hään kuoli s. 19 p. Huhtik v.
1560, 63 v. vanhana. — Johan Tetzel oli yksi kuulussa synnin-
kauppias, joka oli Leipzigista kotoisin. Hään rupeisi v. 1489
Dominikanerin papis-kuntaan, ja sai luan käyä ympärin moata

22. soarnoamaan. V. 1502 pani Poavi häntä synnin-kauppiaksi, jota
hyövyllistä kauppoo hään toimitti 15 vuotta, ja käytti ne
häpiällisimmät apu-keinot näihin kujeihinsa. Hään oli käytöksissään
ja elämässään niin kelvotoin, ylenylpiä ja irstainen, että häntä jo
kerran tuomittiin ikuiseen vankeuteen, mutta vapautettiin Ruomissa,
kussa se Poavi Leo X:neltä sai synnin peästöstä. Siitten rupeisi hään
vielä isommalla koiruuella (oförskämdhet) pitämään tätä synnin-
kauppoa (aflatskrämeri). Kulkiissaan Saksan moalla niin Tähti- ja
Miekka-miehet (Riddare) soattoivat hänen vaununsa, kussa nähtiin
kahta isoa kirstua, joista yksi säilytti kauppakirjat (aflats-brefwen)
toinen rahat, jotka heistä maksettiin, ja jonka peälle luettiin namät
sanat:
    Sobald das Geld im Kasten flingt,
    Sobald die Seel gen Himmel springt.
Joka ois: "Kuin rahat kirstuhun heläht', Silloin sielu taivaaseen
välähe." Hänellä oli kuussa 90 Gyldeniä kullassa palkoo, paihti
ruokansa. Sillä tavalla kootti hään rahoa ja kultoo monesta moasta,
kunnekka Luther v. 1517 anto ulos ajatus-sanojansa (satser) näitä
koneita vastaan. Tetzel kuoli Rutto-tauvissa v. 1519, s. 4 p. Heinäk.
juuri samana päivänä kuin Luther piti sitä kuuluisaa Juttelemusta
(Disputation) Oppia Eckin vastaan Ingolstadtista. — Paul von
Samosata oli muinon yksi Piispa Antiochiassa, joka asetti Syriassa
yhtä eriuskon-noutamusta (religionsekt) jota kuhuttiin
Samosatanaisen tahi Paulianilaisen; ja joka eroittiin kolminaisuen
opissa (i läran om treenigheten) ja Ristuksen Jumalisuutessa.
Mitenkä Ryynäinen sanoo hänen olleen synnin-kauppiana
(aflatskrämare) ja luettaa häntä Lutheruksen aikuiseksi, tainnoon
hään ehkä ite parhaittain selittää. Mutta on uskottava, että koska

23. koko hänen tietonsa perustaiksen yhen soarnan peälle, niin se tuloo
sitämyöten mitenkä nämät asiat on tulleet Papilta toimitetuiksi.
[36] Munkki t. Pappinen, oli poavilainen pappi.
[37] Kosk' ei oppinut osaja. Se näyttää niin kuin Ryynäinen oisi
epätievossa Opin-isänästään.
[38] Upsalan kokous, kussa kaikkia poavilaisia menoja pois-
heitettiin, ja nouattiin tätä uutta oppia, piettiin v. 1593. Muutoin niin
tässä Ryynäisen sananjuotteessa ei ouk täyvellinen ajatus.
[39] Kahesti kuulla. Vuonna 1793 piettiin yhtä Juhlin-juhloo s. 8 p.
Moalisk. muistoksi Upsalan kokouksen peätöksestä. Jolla
kunnioitettiin Lutheruksen opin harjoittamista Ruotsin valtakunnassa;
ja vuonna 1817 vietettiin yhtä Juhlin-juhloo s. 31 p. Lokak. muistoksi
tämän opin ensimäisestä ilmauntumisesta moailmassa.
[40] Häntä piettiin, ikeän kuin vähä hällä-päissä tahi hölmönä
muissa asioissa, ja niin se näytti minustakin kuin ei kaikki saumat
oisvat olleet paikoillansa, tahi kuin joku voarna oisi ollut varsin
helpoillaan. — Hänen Runoissa osoittaiksen paljon huolimattomuutta
ja harjoittamattomuutta; mutta ettei hään ollut ilman runollista
juohutusta nähään monesta paikasta, liioitten Kurvilan Emännästä,
kussa hänen runossa tavataan yhtä erinkummasta mielen-hilpeyttä
ja somaisuulta.
[41] Jyränköksi kuhutaan Suomeksi Heinolan kaupunkia, koska
sitä 1770 vuosiin luvulla rakenettiin Jyränkän t. Jyränkön Rysthollin
vainiolla, Päijänen rannoilla, Keltin kosken varrella. Jyränköksi
kuhutaan vielä nytkin tämä lähimmäinen kylä, kaupunnin ulko-
puolella.

24. [42] Kullan karrella t. kullan karvalla. — Mörjättynnä (smorda) on
toas näitä vaivaisia vieraita sanoja, joista oisi parempia itellämme,
e.m. tellättynnä, tukettunna, voijettunna m.m. — Värjättynnä
(färgade) yksi pahalainen juoksusana Ruotinkielestä; Suomeksi:
"painetunna."
[43] Kartenit (gardiner) saatais kuhtua Suomeksi lasi-liinoiksi, t.
akkunan vaipoiksi.
[44] Puukhollari (Bokhållare) on yksi Ruohtalainen sana, joka
Suomeksi saattais sanoa Kirjuttama-mieheksi. — Löysriiväli
(lösdrifware) t. moa-kulkiain, moa-juoksia, — Asessuori oomme
Suomeksi kuhtuneet Lainistujaksi.
[45] Ruoti (rote) merkihtee yhtä talonkuntoa joka kustentaa yhen
sota-miehen, tahi elättää yhen ruoti-vaivaisen.
[46] Terehtyöri (Director) t. Käyttäjä; Peä-käyttäjä. (General-
Director). Tässä Runossa luetaan niin paljon näitä virka-nimiä, jotta
ei ouk paljon heijän Suomentamisesta.
[47] Ränteri'i (Ränteri) t. Vero-huone. — Makasiini (Magasin) t.
Elohuone. — Välskäri (Fältskär t. Parantaja.) — Tohtori (Doctor)
Oppia. Medicines-Doctor, Paramus-Oppia. — Apoteeki, (Apothek)
Rohto-huone — Lasareetti (Lasarett) t. Poto-huone.
[48] Hantverkeri (Handtwerkare), Kalun-tekiä. — Varvali
(Swarfware) Pyörittäjä. — Värjäli (Färgare) Painuri, t. Painaja. —
Mestari (Mästare) Taitaja, t. Taituri. — Kiselli (Gesäll) Taitava.
[49] Harmaat t. harmaat peät, vanhat ihmiset.

25. [50] Kymin-koskeksi ei kuhutak sitä virtoa, joka juoksoo Jyränkön
sivuitten, voan Keltin-koskeksi; joka vasta Iitin pitäjässä puottaiksen
Kymihin.
[51] Jos Hirvoinen piti ihtesäk isommanna Runo-niekkana Savossa,
niin se ei ouk laimin lyönyt että virressäkin osottoo tätä paha-
haisevata oma-kehutosta.
[52] Rahtyöri (Traktör) t. Ruoka-kauppias.
[53] Ajoivat Maaherran moahan, merkihtee että Moaherra tuli ite
ulos kahtoamaan tätä meteliä. Tässä on puhe josta-kusta
tappeluksesta, joka lie tapahtunut Heinolan markkinoilla.
[54] Panoo pajakkata, merk. että se paipatti paljon kylässä omista
talon-laitoksistaan. — Kerhekästi t. ketterästi. — Kiekkarasti, t.
sukkelasti. — Ahvakasti, t. ahkerasti.
[55] Sukulaiset suuta anto, sanotaan pilkan vuoksi; sillä tällaista
tervihtimistä ei tavatak talonpojissa.
[56] Ouvoiksi, kuhutaan tässä ne köyhemmät tahi
rumempnäköiset tytöt, koska eivät miehet heihin miellyk.
[57] Lapset laulaavat kotonna. Tahi tässä ymmärretään
Maunuksen lapsia, jotka lie muuttaneet emänsä kanssa pois; ja joille
tuli köyhä elämä, tahi ymmäretään heitä, jotka lie jäänneet kotiin,
voan jotk' ei nyt soaneet ellee niin herkullisesti kuin ennen.
[58] Luatu-poika t. hyvä-loatuinen.
[59] Kokki oli Kovaisen sota-köllö, sillä se oli ollut sotaväessä.

26. [60] Piiparin-aho, kuhuttiin yhtä ahoa t. selännettä. — Simoinen
Piispa, ja Nilkkilä oli torppia tahi taloja, joihen sivuihten hänen tuli
käyä. — Tihmakset oli yksi lampi. — Jääkeri, mahto olla yksi mökki.
— Ylöinen, tais olla järven nimi.
[61] Viiki oli yksi torppa. — Kovaisen-poika tarkoittaa hänen
veljensä Jussi Kovaista.
[62] Elli mahto olla Mikko Kovaisen akka.
[63] Risa, körtel, muskel — Pallio, njurtalg.
[64] Tuhmalle sepälle. Jussi Kovainen oli Seppä, Suutari ja Pirran-
tekiä.
[65] Näistä hänen työ-vehkeistä kirjutti minun Isäin Suomen
Talon-toimitus-kunnallen (Finska Hushållnings-Sällskapet) joka
lahjoitti häntä kunnia-rahallansa.
[66] Laulamisensa suhteen niin minun Isäin oisi tehnyt häntä
pitäjän Lukkariksi, mutta hään oli kehno kirjuttamaan, eikä
ymmärtänyt sanoo Ruohtia, joka aina tarvitaan niin kauan kuin omoo
kieltämme alas-poljetaan.
[67] Hään oli periselvä kirja-lukemisessa, ja oli niin karaistanut
muistinsa, että hään osais suuremman osan Roamatusta ulkoapäin.
[68] Vuan ei jaksa jäseneini, sillä se oli muutenkin ollut siukka-
sekainen. — Heikki mahto olla Kokkoisen poika. — Matti (Keäriäinen)
läksi matkustamaan — koko virstan peästä. — Pekka oli yksi
loispoika, Rokkaisten sukuja; hänen äiti, jota tässä kuhutaau hänen
emännäksi, oli Loatikkaisia. — Annikka oli Hämäläisen akka. — Pulli
oli Annin poika.

27. [69] Matiskala, Iloinen ja Poajala oli talonnimiä.— Kunneli
(Gunnilda) oli Kokkoisen akka. — Ollikkala oli yksi talo, josta
Keäriäinen oli kotoisin. — Vappu Tarkiain oli Suutar Loatikkaisen
akka. — Laiko-suoleksi kuhutan maha-suolet. — Muut räpälät, niin
kuin satakerta, m.m.
[70] Karitsaksi t. karkoksi kuhutaan yhtä Lammasta, joka on jo
toista vuotta vanha. — Yrjö, nimittäin Yrjö Hokkainen. Hään oli sora-
kielinen, seneistä sanotaan että hään sorahti.
[71] Piikki oli yksi yksinäinen asuva sotamies, Kankasniemestä
kotoisin. Hänen oikea nimensä oli Tahvo Lukkarinen.
[72] Ruopimasta t. mullostamasta. Yksi sana synnytetty Ruohin
kielestä.
[73] Hyrskähti t. puhkeis niinkuin nauramaan. — Piestään t.
pieksetään. — Vesterinen oli yksi Rakuuna, joka sattu silloin
tulemaan sinne.
[74] Juakko, tarkoittaa Joakko Karjalaista, joka kahtoi torpastansa
karsahaksi (otacksamt) myyä yhen annetun lahjan; (sillä tie kulki
hänen mökkinsä sivuihten). — Kilkki oli yksi talo joka niinikkään oli
tien-varrella. — Tuomas, nimittäin Tuomas Kaipainen, joka silloin oli
saunoansa salvamassa. — Akat autto muka laulamassa. — Pitkä
ukko tarkoittaa Tuomas Kaipaisen veljee. — Soaren röhköksi
kuhutaan Juho Kostiaista, koska hään oli soari-asukas (öbo).
[75] Asilainen oli yksi talonmies; ja Pennainen, yksi loisimies.
[76] Simo, oli yksi Hyötin pojista, hään puhui tirskutti tihjästi,
seneistäpä Runoja sanoo että se sipsatti tästä asiasta. — Raso t.

28. Erasmus, oli toinen poika. Pojat juttelivat välillänsä, kellen Kissa oli
annettava. — Poavo, oli Poavo-Hyökin vanhin poika.
[77] Kaita kasvo t. laiha pelto. — Hyökin Matti, oli yksi poika
toisesta osakasta, samasta talosta.
[78] Nämät Norin rajoilla asuvaiset Suomalaiset eivät ollenkaan
ymmärräk kyntää palojansa ja halmeitansa, voan kylväävät (niinkuin
muinonkin meijän moassa) paljaasen tuhkaan, ja heittäävät
siemenensä siihen poltetun moa-pintaan; jostapa hyö pouta-vuosina
kuivaa pois, niin ettei siitä lähek niin mitään. Kuin meillä monta
vuotta viljellään yhtä halmetta, niin hyö eivät semmoisista palon-
maista soak jos yhen touvon, ja sekin tietämätöin. Kuin minä puhuin
heillen mitenkä Suomessa rovioitetaan, kynnetään ja karhitaan
vaikka oisi miten kivisiä palo-maita, niin pitivät sitä mahottomaksi; ja
pyysivät minua, että minä laittaisin heillen muutamia miehiä
Suomesta, jotka oppettelisivat heitä tätä moa-viljelemistä, ja joihen
vaivat ja kustennokset hyö lupaisivat runsaasti palkihtaksensa, ylitten
voan ei alatten. Minä lupaisin heillen tätä tehäksein, ja koska jo yksi
mies oli minusta kyllä, täksi tarpeheksi, niin minä syksyllä v. 1824
otin kanssain Juvalta yhen nuoren miehen nimeltä Tahvo Immoinen
Multamäeltä, joka teki heillen semmoiset oatrat ja kyntö-värkit kuin
meillä, ja oli se ensimmäinen joka opetteli näitä kansoja kyntämään
mehtä-maitansa. Hään viipyi näissä Suomalaisissa v. 1825 ja 1826.
Ja vuonna 1827 laiton minä häntä toas kotiinsak Savoon. — Ikolaksi
kuhuttiin sitä taloa, kussa Asikainen asui. — Vantilaksi puhuttiin toas
sitä taloa, kussa Siiskoinen asui.
[79] Kuuvennoksen kunnon tyttö. Sillä sanalla tarkoitetaan tässä
Sohvia Seiloista, joka silloin lie ollut Asikaisen talossa kylpemässä.

29. [80] Juhana t. Juho oli Eiro Siiskoisen poika. Hyö kävivät miehissä
kavonnutta ehtimässä; kuin Siiskoinen löysi hänen, niin hään huusi
niillen toisillen: "Teäll' on miehet, meijän Sika!"
[81] Eeva Nopoinen oli tämän Runojan Heikki Huuhtisen äiti. —
Muari Piekäinen t. Pietikäinen, mahto olla Asikkaisen piika, koska se
piti emännänsä puolta.
[82] Juonos, oli yhen talon nimi. — Tallin usta t. tallin ovea. Uksi,
joka Karjalan puheella merk. ovee, tavataan usseen Runoissamme.
Akka aatteli tallista tahi korsusta ruumenia soahaksensa. — Jussi
Juoneksessa, mahto olla ite talon-isäntä. — Kiisti, hään peäsi sinne
kiistämällä. — Kilkki on talon nimi. — Siis, t. siit, siitä. — Märkänä.
Vyyhti oli vielä märkä, sillä se oli vasta otettu painosta. Hään piilotti
häntä olki-kupoon, tullaksensa toisena kertana häntä ottamaan.
Mutta sillä ajalla toiset jo löysivät sen olissa. — Pyysi, t. aatteli, mieli.
— Pyrrhöisessä, siinä asui Eerik Pyrrhöinen, jolta hään aatteli
kopataksensa vähä palttinata, paijaksi miehellensä. — Toiseen
tupaan, siinä asui Joakko Pyrrhöinen, jolta se kahto soahaksensa
ruoka-neuoja.
[83] Tolki t. suola-tolki kuhutaan se kopsa jossa suoloja pietään —
Mies lykkäis lylyen peällä, ymmärretään Haikaraisen miestä, joka
silloin hiiskutti muita maita, hankkiaksensa jotaik talven varaksi. —
Puavo, merk. Puavo Jältti (Hjelt) — Kuhjonen, merk. heinä-kuhjoo.
[84] Rensilä oli yhen ison talon nimi. — Viisas virsien-tekiä, Tämä
Marketta Haloinen oli Runotar. Hään ja ne toiset kylän tyttäret oli
muinon tehneet runon tästä Huuhtisestakin, vaikka emminä suanut
häntä sitä laulamaan. Tästäpä tämä oli sukkela tehä virren
hänestäkin. — Mikko Ikoinen oli kotoisin Hurisalosta, Puumalasta. —
Heikki (Pekanpoika) Nopoinen asui Niemen-Nopolassa. — Vantit.

30. Siiskoiset kuhutaan tässä Vantiksi t. Vantiloiksi, koska heijän talon
nimi oli Vantila. Se oli heillä kuin tämä Marketta Haloinen oli piikana.
[85] Eerik, merk. Eerik Siiskoista. — Liisa, oli Liisa Siiskoinen joka
makais Marketan vieressä voan joka nyt laskiin sieltä pois, kuin tuli
sulhainen. — Kolkutos. Kuin hään rupeis puitansa hakkoamaan riihen
eissä, niin — silloin vasta havautti Nopoista. — Tankot. Kuin rupeis
nousemaan, niin lavat hajoisi.
[86] Kuues numero. Runoja antaa hänellen semmoisen nimen,
koska hänen talolla oli kirkonkirjoissa 6:ees numero, kylässä. —
Taltan Ansa merk. Anna Tallaista.
[87] Puuter-piä (Puder-hufwud) on yksi näitä vaivaisia Ruohtalaisia
otto-sanoja, joka on nouettu ainoasti sen vuoksi että se sointuu
(rimmar) sanaan "Puumalaan". Suomeksi se tässä merkihtee: "liina-
peä," (joll' on valkoiset hiukset.) — Tiinan töitä, että nostaa tällaista
puhetta.
[88] Minä en muista mitä lie ollut estettä, ettei hään suanut lauloo
virttänsä aina loppuun. Minä aattelin: "soanen minä tuon vastapäin."
Mutta niinpä se jäi — minä en eneän tavana häntä.
[89] Puavo Köppö. Kaikki mitä tässä puhutaan hänestä, sanotaan
ainoasti että villitellä heitä Runon-sepittäjästä. Köppö, joka äsköin on
kuollut, oli yksi kylän-käviä, joka elätti henkensä paljaalla
runomisellansa ja loihtimisellansa. Häänki kävi minun luonnain
Helmikuussa v. 1816, jollon hään kahtena vuorokautena lasketteli
näitä loihtu-sanojansa. — Pitkin tietä käyessänsä. Se on merkillinen,
että runoissa usseen kuullaan sanottavaksi, jotta heitä synnytetään
tietä käyessä, ikään kuin eivät muullon oisi tätä joutaneet. — Pekka,
merk. Pekka Kiiskistä. — Purhoiset, oli Kiiskisen lanko-miehet.

31. [90] Juakko, merk. Joakko Auvista. — Einepuuksi, kuhutaan yksi
puu, jota pietään majassa. — Pekka, merk. Pekka Hyytiäistä, joka oli
Maijan ja Sohvin sisaren-poika; hään heittiin nukuksiin, mutta kuuli
saloapäin kaikki mitä hyö keskenään hoastelivat, jota hään kertoi
äitillensä.
[91] Tuutu t. kätkyt. Ukko tarjoi viha-päissänsä sian-kaukalota
vävyllensä, kätkyeksi.
[92] Ori juoksi joutuisasti. Hänellä oli hyvä Hevoinen kotoa, mutta
humala-päissänsä vaihto itellesek huonomman, Lampiselta, josta
hään joutui isäsäk kanssa toraan. — Pietar Lampinen oli Rusthollari.
[93] Akka vanha, oli hänen äitinsä, joka tarjoi hänelle rokkoo,
kotiin-tultuaan; mutta poika, joka silloin jo lie ollut riiassa, visko
rokan oven-suuhun. — Tuolta tuttuini tuloopi, sanoi ukko, kuin näki
Antti Heikkisen tulevan, avuksensa. — Otti tuiman. Heikkinen otti
silloin ja veihtellänsä ratkais nuorat. Milloin tässä puhutaan yhestä,
milloin toisesta, ilman nimittämätäk; joka usseen tapahtuu
Runoissamme, ja jota lukioihen tuloo tarkasti eroittoo. — Samaten
sevoitetaan myös ajankauet, niin kuin usseen tehän, liiaksikin
vanhoissa runoissa. — Potuksi, kuhutan sitä astiata, jossa nuuskua
survotaan. Runoja nimittää sitä nenä-kelloksi, koska sitä aina piettiin
nenän varaksi.
[94] Anttola, on yksi iso moisio Mikkelin pitäjässä, lähes Juvan
rajoa, joka niiten monen kylän suhteen, jotka ovat siihen kuulunet,
on tullut kuhutuksi Anttolan Liäniksi.
[95] Jyljänäisen akka. Se näyttää kuin hään oisi tullut jollon-kullon
leivän-varkaaksi, (jossa Poavo Suutarinen lie ollut hänen apuaissa)
sillä, että hään syyvessänsä otti leipä-palaisia muihenkin tarpeeksi.

32. [96] Ah (ack) ei ouk kunnollista Suomea; voi! on parempi. —
Juutiht (Judit) Paunotar tuli sinne Putkilasta, Juan pitäjästä,
keräjämään morsiammen lahjoja.
[97] Kauputar. Minä en tiiä kuhtunoonko Runoja häntä niin, koska
se kävi Kukkoa kauputtelemassa; vai lie ollut ehkä Kaupoisiin
sukujaan.
[98] Kielen puolesta, hään aina nouatti sitä puheen murretta,
kussa sanotaan e.m. joutusasta, mielellänä; kuin muualla sanotaan
joutusasti, mielelläni, j.n.e. — Muoti (mått) on muukalainen sana,
joka merk. että se oli mittaasek pitävä, t. suuri kooltaan. —
Tuuhattar, t. Tuuhainen. Rantasalmella, Kuopiossa, ja monessa
paikassa Savossa, lopetetaan akkojen nimet, sanalla tar, ja tär (voan
ei aina tyttölöihen) Tätä ruukataan silloin kuin ei ristimä-nimee
mainitak, niin e.m. sanotaan Maija Patinoinen ja Anni Räisäinen;
mutta jos ei ristimänimee nimitetäk, niin sanotaan Paunotar ja
Räisäitär, että eroittoo heitä miehistänsä. Muuten niin vaimot
kuhutaan heijan isän nimelliseksi, vaikka heitä kirkon-kirjoissa
pannaan miehen nimellä. Tälläisiä vanhoja vaimollisia sukunimiä
tavataan Gananderin Salamuksessakin, niin kuin e.m. Syöjätär. Moni
luuloo, että ovat synnytteet näitä sillä, että sana tytär on veitty
yhteen nimeen, niin että e.m. Paunotar oisi vanhuestaan merkihtenyt
"Paunoisen tytär."
[99] Hävillä. Kissa sanoi ei kuolevasek näillä hävittömillä koneilla.
— Rimpottimet t. käpälet. — Lena-Tiina, oli hänen tyttärensä. —
Isäntä ja Emäntä, oli hänen vanhemmansa. — Ije-liha t. ikeneihin
liha, (tandköttet). — Kallukka, oli Martin nuorin veli, ja Maija
Kuosmainen, oli hänen vaimonsa.

33. [100] Urina t. tora, jurina. — Kohomiehet, kuhutaan ne nuotta-
miehet jotka vetäävät nuottansa kohonna, Reäpysten perästä. —
Varia tehä t. tehä keitosta. Hään kysyi heiltä, oliko heillä kaloja, vai
ei? Poika vastais: "on varsin vilua!" Jolla hään tarkoitti kehnon olleen
heijän kalastamisen.
[101] Laiha-koakko, kuhutaan tässä Heikki Koivuista, jota laitettiin
vahtimaan, koska se lie ollut laiha-läntä mies. — Ruasuksi kuhutaan
kyntömiehen vissa. — Kyleltä, t. kyljeltä, syrjältä. — Nurian-näköinen
t. murheen näköinen, pahoillaan. — Viitaksi, kuhutaan Savossa yksi
pitkä nuttu.
[102] Himoisi t. yllytti.
[103] Liena, oli hänen kälys (Svägerska) ja mahto olla varsin
paha-pintainen.
[104] Kurkki, oli Nimismiehen nimi. — Rohvorsi, t. piiskooja,
pieksäjä. — Ryysti t. itki.
[105] Uti (Ut) kuhuttin tämän Antin isä; se oli hänen sota-köllönsä.
[106] Hermikki, on yksi Lehmä-nimi. Sormuttar t. Sormuinen oli
Ventisen akan suku-nimi. Vasikata kuhutaan tässä hänen Sormen-
juotoksi, koska se oli syöttänyt häntä sormillansa. — Tytöllä oli vähä-
mieli, koska hään ajo hänet mehtään; ja Härällä vielä vähempi, kuin
mäni Kettuisen hakaan.
[107] Uilo t. kirves. — Tpuipte, merk. hänen huutamista, kuin
hään kuhtui Härkeä luoksensa.
[108] Kämärätär t. Kämäräinen, oli Kettuisen äiti. — Kiärä (kära)
on toas niitä pahoja muukalaisia juoksu-sanoja. — Erossa, koska

34. veljet piti erkaneman toinen toisestaan. — Kosku-torvella, hään toi
lihat kotisak, sillä tavalla, että se piilotti heitä koskuilla, t. kuusen-
kuoreilla. — Luika, t. huuta, valita.
[109] Rautajärvi on yksi iso järvi Tietin kohalla, jota myöten
talvella ajetaan Mikkeliin.
[110] Turakkala on yksi kylä, peninkuorman peässä kirkolta,
Mikkeliin päin; siitten tuloo Niärinkin, Hassolan ja Piikkilän (t.
Poikolan) kylät. Kirkolta Rantasalmellenpäin ovat Tirrolat ja
Männymäet, ensimmäiset kylät.

35. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VÄINÄMÖISET:
YKSI KOKOUS MEIJÄN NYKYISTEN RUNOJAIN VIRREN-TEOISTA ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S.
copyright law means that no one owns a United States copyright in
these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it
in the United States without permission and without paying
copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of
Use part of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything
for copies of this eBook, complying with the trademark license is
very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as
creation of derivative works, reports, performances and research.
Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given
away—you may do practically ANYTHING in the United States with
eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject
to the trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE

36. THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

37. PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work (or
any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and
Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree
to and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be
bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund
from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in
paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people
who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a
few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic
works even without complying with the full terms of this agreement.
See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with
Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project
Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.

38. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the
collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the
individual works in the collection are in the public domain in the
United States. If an individual work is unprotected by copyright law
in the United States and you are located in the United States, we do
not claim a right to prevent you from copying, distributing,
performing, displaying or creating derivative works based on the
work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of
course, we hope that you will support the Project Gutenberg™
mission of promoting free access to electronic works by freely
sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated
with the work. You can easily comply with the terms of this
agreement by keeping this work in the same format with its attached
full Project Gutenberg™ License when you share it without charge
with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also
govern what you can do with this work. Copyright laws in most
countries are in a constant state of change. If you are outside the
United States, check the laws of your country in addition to the
terms of this agreement before downloading, copying, displaying,
performing, distributing or creating derivative works based on this
work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes
no representations concerning the copyright status of any work in
any country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must
appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™
work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears,
or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is
accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:

39. This eBook is for the use of anyone anywhere in the United
States and most other parts of the world at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away
or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License
included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the
laws of the country where you are located before using this
eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived
from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a
notice indicating that it is posted with permission of the copyright
holder), the work can be copied and distributed to anyone in the
United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must
comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through
1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project
Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted
with the permission of the copyright holder found at the beginning
of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project
Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a
part of this work or any other work associated with Project
Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1

40. with active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form,
including any word processing or hypertext form. However, if you
provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work
in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in
the official version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or
expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or
a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original
“Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must
include the full Project Gutenberg™ License as specified in
paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive
from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the
method you already use to calculate your applicable taxes. The
fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark,
but he has agreed to donate royalties under this paragraph to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty
payments must be paid within 60 days following each date on
which you prepare (or are legally required to prepare) your
periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked
as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation at the address specified in Section 4, “Information

41. about donations to the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who
notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt
that s/he does not agree to the terms of the full Project
Gutenberg™ License. You must require such a user to return or
destroy all copies of the works possessed in a physical medium
and discontinue all use of and all access to other copies of
Project Gutenberg™ works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in
the electronic work is discovered and reported to you within 90
days of receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend
considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe
and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating
the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project
Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may
be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to,
incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a
copyright or other intellectual property infringement, a defective or

42. damaged disk or other medium, a computer virus, or computer
codes that damage or cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for
the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3,
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the
Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a
Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim
all liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR
NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR
BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH
1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK
OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL
NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT,
CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF
YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you
discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving
it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by
sending a written explanation to the person you received the work
from. If you received the work on a physical medium, you must
return the medium with your written explanation. The person or
entity that provided you with the defective work may elect to provide
a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work
electronically, the person or entity providing it to you may choose to
give you a second opportunity to receive the work electronically in
lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may
demand a refund in writing without further opportunities to fix the
problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED,

43. INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF
MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted
by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation,
the trademark owner, any agent or employee of the Foundation,
anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with
the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the
following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or
any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission
of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers.
It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and
donations from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will

44. remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a
secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help,
see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, [phone]. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to
the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without
widespread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can
be freely distributed in machine-readable form accessible by the
widest array of equipment including outdated equipment. Many

45. small donations ($1 to $5,000) are particularly important to
maintaining tax exempt status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and
keep up with these requirements. We do not solicit donations in
locations where we have not received written confirmation of
compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of
compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where
we have not met the solicitation requirements, we know of no
prohibition against accepting unsolicited donations from donors in
such states who approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of
other ways including checks, online payments and credit card
donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About
Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.

46. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com