Macroeconomics A Contemporary Approach 10th Edition McEachern Solutions Manual

Macroeconomics A Contemporary Approach 10th Edition McEachern Solutions Manual
Macroeconomics A Contemporary Approach 10th Edition McEachern Solutions Manual
Macroeconomics A Contemporary Approach 10th Edition McEachern Solutions Manual

1. Macroeconomics A Contemporary Approach 10th
Edition McEachern Solutions Manual download
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-a-contemporary-
approach-10th-edition-mceachern-solutions-manual/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankdeal.com

2. Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankdeal.com
Macroeconomics A Contemporary Approach 10th Edition
McEachern Test Bank
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-a-contemporary-
approach-10th-edition-mceachern-test-bank/
Economics A Contemporary Introduction 10th Edition
McEachern Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/economics-a-contemporary-
introduction-10th-edition-mceachern-solutions-manual/
Microeconomics A Contemporary Introduction 10th Edition
McEachern Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/microeconomics-a-contemporary-
introduction-10th-edition-mceachern-solutions-manual/
Government and Not-for-Profit Accounting Concepts and
Practices 6th Edition Granof Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/government-and-not-for-profit-
accounting-concepts-and-practices-6th-edition-granof-solutions-manual/

3. Practical Management Science 4th Edition Winston Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/practical-management-science-4th-
edition-winston-solutions-manual/
Principles of Macroeconomics Sixth Canadian Edition
Canadian 6th Edition Mankiw Test Bank
https://testbankdeal.com/product/principles-of-macroeconomics-sixth-
canadian-edition-canadian-6th-edition-mankiw-test-bank/
Social Inequality in a Global Age 5th Edition Sernau Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/social-inequality-in-a-global-
age-5th-edition-sernau-test-bank/
Essentials of MIS 11th Edition Laudon Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/essentials-of-mis-11th-edition-
laudon-solutions-manual/
Chemistry in Context 7th Edition American-Chemical-Society
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/chemistry-in-context-7th-edition-
american-chemical-society-test-bank/

4. Ethical Obligations and Decision Making in Accounting Text
and Cases 3rd Edition Mintz Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/ethical-obligations-and-decision-
making-in-accounting-text-and-cases-3rd-edition-mintz-solutions-
manual/

5. © 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as
permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use.
CHAPTER 8
PRODUCTIVITY AND GROWTH
INTRODUCTION
This chapter introduces productivity and growth as keys to economic prosperity, using the per-
worker production function as a framework. The productivity across nations is examined and the
U.S. growth record, particularly since World War II, is considered in detail. Given the importance of
productivity growth in determining a nation’s standard of living, this is an especially interesting and
relevant chapter.
CHAPTER OUTLINE
I. Theory of Productivity and Growth
A. Growth and the Production Possibilities Frontier (Slides 3-8)
Outward shift in the PPF caused by:
• greater availability of resources
• improvement in the quality of resources
• technological changes that make better use of resources
• improvements in the rules of the game that enhance production
B. What Is Productivity? (Slide 9)
Ratio of total output to a specific measure of input.
C. Labor Productivity: Output per unit of labor, measured as real GDP divided by the
hours of labor used to produce the output.
D. Per-Worker Production Function (Slides 12-14)
• Relationship between the amount of capital per worker and the output per
worker.
• Slope of the curve (per-worker production function): Positive because an
increase in capital per worker helps each worker produce more output. The
diminishing slope reflects the law of diminishing marginal returns from capital:
As the quantity of capital increases, the output per worker increases at a
diminishing rate.
• Capital deepening is an increase in the quantity of capital per worker.
E. Technological Change: Usually improves the quality of capital. As technological
breakthroughs become embodied in new capital, resources are combined more
efficiently, increasing total output.
F. Rules of the Game: the formal and informal institutions that promote economic
activity.

II. Productivity and Growth in Practice (Slides 18-20)
• The U.S. produces about 155 times the per capita output of the world’s poorest
countries
• Industrial market countries (economically advanced capitalist countries) versus
developing countries (lower standard of living due to less human and physical capital)

6. 232 Chapter 8 Productivity and Growth
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as
permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use.

A. Education and Economic Development (Slides 21-22)
B. U.S. Labor Productivity
• Small differences in productivity can make huge differences in the
economy’s ability to produce and therefore, on the standard of living.
C. Slowdown and Rebound in Productivity Growth
Productivity growth in the U.S. rebounded from 1974-1982 and, from
1983-1995 averaged 1.8%. From 1996 to 2010, productivity growth
averaged 2.7%. The growth during this time is partly attributed to the
information revolution powered by the computer chip.
D. Output per Capita: (Slides 28-29)
Real GDP divided by population indicates how much an economy
produces on average per resident.
Output per capita increases if:
• Labor productivity increases for a given worker-population ratio
• Worker-population ratio increases for a given labor productivity
• Both worker-population ratio and labor productivity increase
E. International Comparisons: (Slides 30-32)
• U.S. is the top country, with a per capita income of 21% above second-
ranked Canada
• U.S. has average growth in output per capita of 1.8% per year, third
among seven major economies.

III. Other Issues of Technology and Growth

A. Does Technological Change Lead to Unemployment?(Slide 33)
• Some fear that if technological change reduces the labor needed to
produce a given amount of output, it can lead to unemployment in
some industries.
• But technological change can make products more affordable.
• Change may displace workers in short run, but long-term benefits
include higher real incomes and more leisure.
B. Research and Development (Slides 34-37)
Improvements in technology arise from scientific discovery.
• Basic Research: The search for knowledge without regard for how
that knowledge will be used?
• Applied Research: Seeks to answer particular questions or apply
scientific discoveries to the development of specific products.
• Expenditures for Research and Development: R&D spending as a
percentage of GDP
C. Industrial Policy: (Slides 38-40)
The idea that government—using taxes, subsidies, regulations, and
coordination of the private sector—can help nurture industries and
technologies of the future to give domestic industries an advantage over
foreign competitors..

CaseStudy: Income and Happiness (Slides 41-43)

7. Chapter 8 Productivity and Growth 233
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use
as permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for
classroom use.

CONCLUSION
Productivity and growth depend on the supply and quality of resources, the level of technology, and
the rules of the game that nurture production and exchange. We should distinguish between an
economy’s standard of living, as measured by output per capita, and improvements in that standard
of living, as measured by the growth in output per capita. In the long run, productivity growth and
the growth in workers relative to the growth in population will determine whether or not the United
States continues to enjoy one of the world’s highest standard of living.
CHAPTER SUMMARY
If the population is continually increasing, an economy must produce more goods and services
simply to maintain its standard of living, as measured by output per capita. If output grows faster
than the population, the standard of living rises.
An economy’s standard of living grows over the long run because of (a) increases in the amount and
quality of resources, especially labor and capital; (b) better technology; and (c) improvements in the
rules of the game that facilitate production and exchange, such as tax laws, property rights, patent
laws, the legal system, and customs of the market.
The per-worker production function shows the relationship between the amount of capital per worker
in the economy and the output per worker. As capital per worker increases, so does output per
worker, but at a decreasing rate. Technological change and improvements in the rules of the game
shift the per-worker production function upward, so more is produced for each ratio of capital per
worker.
Since 1870, U.S. labor productivity growth has averaged 2.1 percent per year. The quality of labor
and capital is much more important than the quantity of these resources. Labor productivity growth
slowed between 1974 and 1982, in part because of spikes in energy prices and implementation of
costly but necessary environmental and workplace regulations. Since 1983 productivity growth has
picked up, especially since 1996, due primarily to information technology.
Among the seven major industrial market economies, the United States has experienced the third
highest growth rate in real GDP per capita over the last quarter of a century and most recently
produced the highest real GDP per capita.
Technological change sometimes costs jobs and imposes hardships in the short run, as workers
scramble to adapt to a changing world. Over time, however, most displaced workers find other jobs,
sometimes in new industries created by technological change. There is no evidence that, in the long
run, technological change increases unemployment in the economy.

Some governments use industrial policy in an effort to nurture the industries and technologies of the
future, giving domestic industries an advantage over foreign competitors. But critics are wary of the
government’s ability to pick the winning technologies.

Convergence is a theory predicting that the standard of living around the world will grow more alike,
as poorer countries catch up with richer ones. Some Asian countries that had been poor are catching
up with the leaders, but many poor countries around the world have failed to close the gap.

8. 234 Chapter 8 Productivity and Growth
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as
permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use.
TEACHING POINTS
1. This chapter shifts from short-run stabilization concerns to the long-run goals and
performance of the economy. Central to the notion of successful growth is the idea of
investment in capital, education, and research and development. The chapter considers at
length the determinants of labor productivity as well as overall economic growth. Each of
these is tied to thrift and investment of some sort.

2. Some students may be puzzled by the idea that technology and other capital can make labor
more productive. They may be accustomed to thinking that technology replaces labor in the
production process. You should emphasize two important considerations. First, not all
technology acts as a substitute for labor; some requires additional labor for operation and
maintenance but still produces more output per worker. Second, if some technology does
replace labor, this labor will find an outlet producing other products, thus increasing the
national output. In the long run, technological change makes labor more productive and
consequently increases living standards.

3. It is probably important to mention that a better-educated (more highly skilled) labor force
also requires thrift on the part of society. Society must divert current resources to build
educational facilities and research centers. On the individual level, each person must sacrifice
leisure to obtain the desired skills or education.

4. Students should be led through the discussion of the per-worker production function. The
effects on output per capita of both changes in the size of the labor force and the growth rate
of productivity should be discussed. If employment grows faster than the population as a
whole, output per capita can increase faster than productivity per worker. With a higher
percentage of the population working, output per capita can grow faster than output per
worker.

5. In discussing the theory of convergence, it is important to emphasize the factors that may
keep an economy from converging with an industrial economy. Those factors are (1) an
increase in birth rates, (2) differences in quality of human capital, and (3) lack of a stable
macroeconomic environment.

ANSWERS TO END -OF-CHAPTER QUESTIONS AND EXERCISES
Answers to Questions for Review
1. (Productivity) As discussed in the text, per capita GDP in many developing countries depends
on the fertility of land there. However, many richer economies have little land or land of poor
quality. How can a country with little land or unproductive land become rich?

The ability to produce food is important in certain countries with very large populations and
relatively small manufacturing sectors. Recalling that “land” includes all natural resources,
nations (such as Saudi Arabia and Kuwait) that rely on oil exports for revenue also depend on
the productivity of land.

Some small countries have eliminated their reliance on land productivity by developing
manufacturing sectors while importing the necessary raw materials or creating service sectors.
Switzerland is a small country with one of the highest per-capita income levels in the world. To
some extent, Sweden also relies on large exports of services, such as banking.

9. Chapter 8 Productivity and Growth 235
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use
as permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for
classroom use.
The United States is blessed with both high land productivity and a large manufacturing sector.
It exports large amounts of both agricultural products (such as wheat, soybeans, and corn) as
well as large amounts of manufactured goods (automobiles, computers, aircraft) and services
(banking, insurance).

2. (Labor Productivity) What two kinds of changes in the capital stock can improve labor
productivity? How can each type be illustrated with a per-worker production function? What
determines the slope of the per-worker production function?

The two kinds of changes are an increase in the quantity of capital and improvement in the
quality of capital. Quantity increases are represented by a movement along a given per-worker
production function’s curve. Quality improvements are illustrated by an upward rotation in the
curve. The per-worker production function slopes upward because more capital per worker
increases output per worker. However, the curve becomes less steep as more and more capital
is added due to the law of diminishing marginal returns.

3. (Slowdown in Labor Productivity Growth) What slowed the rate of growth in labor
productivity during the 1973-1982 period?

First, an increase in oil boosted inflation and contributed to three recessions. Second,
legislation to protect the environment and improve workplace safety caused production costs to
increase.

4. (Output per Capita) Explain how output per capita can grow faster than labor productivity. Is
it possible for labor productivity to grow faster than output per capita?

If employment grows faster than the population as a whole, output per capita can increase
faster than productivity per worker. With a higher percentage of the population working,
output per capita can grow faster than output per worker.

If population grows at a faster rate than employment, it is possible for labor productivity to
grow faster than output per capita.

5. (Technology and Productivity) What measures can government take to promote the
development of practical technologies?

The government can use taxes, subsidies, and regulations to promote particular technologies.
The government can provide tax credits or accelerate depreciation for selected areas. Subsidies
provide direct government underwriting of the costs of the necessary research and
development. Pollution regulations, for example, can encourage firms to develop new
technologies for controlling emissions, create more fuel-efficient automobiles, and so on.

6. (Basic and Applied Research) What is the difference between basic and applied research?
Relate this to the human genome project—research aimed at developing a complete map of
human chromosomes, showing the location of every gene.

Basic research is not designed for practical applications; it is the search for knowledge for the
sake of knowledge itself. Applied research uses basic research to answer specific questions (for
example, how to reduce wind resistance for an automobile) or develop specific products (for
example, the photocopying process). The human genome project is basic research, but it has
great potential for leading to applied research. Locating the genes for certain illnesses such as

10. 236 Chapter 8 Productivity and Growth
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as
permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use.
breast cancer or cystic fibrosis can lead to the development of new therapies for treating these
illnesses.

7. (Rules of the Game) How do “rules of the game” affect productivity and growth? What types
of “rules” should a government establish to encourage growth?

Rules of the game are the formal and informal institutions that promote economic activity. A
stable political climate and well-established property rights are paramount to encouraging
investment. Improvements in political stability, the establishment and enforcement of property
rights, the creation of incentives for research and development, and improvements in
infrastructure would all encourage growth

8. (Research and Development) What’s the relevance of research and development to an
economy’s productivity? Among major economies, how does the United States rank in R&D
spending as a share of GDP?

Human capital has benefitted from better education, better health care, and more job training.
Better technology embodied in physical capital has also helped labor productivity. Because
technological change is the fruit of research and development (R&D), investment in R&D
improves productivity through technological discovery. Overall R&D spending in the United
States has remained constant, averaging 2.7% as a share of GDP, During the 1990s and in
2008, the United States ranked second among major economies behind Japan.

9. (International Productivity Comparisons) How does output per capita in the United States
compare with output per capita in other industrial economies? How does U.S. output per capita
compare with the world average?

Output per capita is total output divided by the population. The U.S. produces more output per
capita than any other major economy. Among the seven major industrialized market
economies, the U.S. growth in output per capita has also been high. Depending on political
and technological changes, the ranking of the U.S. has varied.

Per capita output in the United States, a world leader among major economies, is at least 150 times
that of the poorest economies. With nominal GDP per capita of $48,100 in 2011, the United
States stood alone at the top, with a per capita GDP 19 percent above second-ranked Canada
and at least 27 percent above the rest. Thus, the United States produced more per capita than
any other major economy. GDP per capita for the world was about $11,800 in 2011, up 2.6
percent from the year before. Hence, U.S. per capita income in 2011 was about four times the
world average.


10. (Industrial Policy) Define industrial policy. What are some arguments in favor and against
industrial policy?

Industrial policy is the use by the government of taxes, subsidies, and regulations, specifically
with the purpose of nurturing certain industries and technologies that the government considers
important for the country’s future health. Policies are designed to provide domestic producers
with an advantage over foreign producers.

One argument for industrial policy is that the necessary research and development to expand
the target industries is often very expensive—so much that an individual firm cannot raise the

11. Chapter 8 Productivity and Growth 237
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use
as permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for
classroom use.
needed funds. Another argument is that one firm’s research may provide spillover effects for
other industries—benefits that do not accrue to the developer. Because developers do not
realize all of the gains from their research and base their decisions only on the gains that they
do realize, there is a tendency to underinvest in research.

Critics of industrial policy believe the markets allocate scarce resources better than
governments do. There is also concern that industrial policy will evolve into a give away
program. And finally some believe that the focus should be on happiness and well-being, not
production.


11. (Technological Change and Unemployment) Explain how technological change can lead to
unemployment in certain industries. How can it increase employment?

Technological change can lead to unemployment if it reduces the number of workers needed to
produce a given amount of output. In addition, it can make certain skills obsolete so that
workers with those skills are no longer employed. However, technological change increases
labor productivity and can make output more affordable, leading to an increased quantity
demanded, increased production, and increased employment. Also, technological change can
lead to the development of new industries, which would result in the creation of new jobs.

12. (Productivity) What factors might contribute to a low level of productivity in an economy?
Regardless of the level of labor productivity, what impact does growth in labor productivity
have on the economy’s standard of living?

The productivity of an economy may be due to a variety of factors, such as (a) a low quality of
its workforce, (b) a low quantity of physical capital, (c) deficient quality of physical capital, (d)
a low level of technology, (e) poor methods for organizing production, and (f) institutional and
social factors that adversely affect incentives of the resource suppliers. As the growth rate of
productivity decreases, fewer goods and services are produced from a given amount of
resources, thus lowering the standard of living.

13. (CaseStudy: The Pursuit of Happiness) How would you explain the finding that people in high-
income economies seem happier than people in low-income economies, but, over generations,
Americans do not seem to become happier even though the nation grew richer?

There are two possible explanations. First, the luxuries of one generation become the
necessities of the next generation. People begin taking for granted products they once desired.
Second, if relative income is important, as it seems to be, then a general rise in average
incomes over time does not translate into a general rise in happiness because the average
relative position does not necessarily improve.

Answers to Problems and Exercises
14. (Growth and the PPF) Use the production possibilities frontier (PPF) to demonstrate
economic growth.
a. With consumption goods on one axis and capital goods on the other, show how the
combination of goods selected this period affects the PPF in the next period.
b. Extend this comparison by choosing a different point on this period’s PPF and
determining whether that combination leads to more or less growth in the next period.

12. 238 Chapter 8 Productivity and Growth
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as
permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use.
a. An economy that produces more capital goods than consumer goods (point A on Graph
A below) will grow more in the future as reflected by the shifting out of the production
possibilities frontier from CI to CI.



b. If a point (B in Graph B) had been chosen that produced more consumption goods and
thus less capital goods than point A in Graph A, this country would not have
experienced as much future growth. The production possibilities curve would only have
shifted out a little, to I"C".



16. (Long-Term Productivity Growth) Suppose that two nations start out in 2013 with identical
levels of output per work hour—say, $100 per hour. In the first nation, labor productivity
grows by one percent per year in real terms. In the second, it grows by two percent per year
in real terms. Use a calculator or a spreadsheet to determine how much output per hour each
nation will be producing 20 years later. Then determine how much each will be producing
per hour 100 years later. What do your results tell you about the effects of small differences
in productivity growth rates?

Over long periods, small differences in productivity growth rates have significant impacts on
the economy’s ability to produce and, therefore, on the standard of living. The following
table shows that a one percent growth rate in the productivity of labor causes the value of the

13. Chapter 8 Productivity and Growth 239
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use
as permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for
classroom use.
output per worker to rise from $100 to $122 in 20 years. However, if the growth rate of
output is two percent, the increase in the value of the productivity of the worker is much
larger, rising from $100 to $149 in 20 years. After 100 years, the change in the value of
labor’s productivity is even more pronounced for the higher growth rate. At one percent, the
value has risen to $270, whereas at a growth rate of two percent, the value has risen to $724.
Just a one percentage point difference in growth rate creates a $454 dollar difference in
value over 100 years. At a one percent growth rate over 100 years, the value increases by
less than three times its original value. At a two percent growth rate, the value increases by
over seven times its original value.


1% Rate of Growth 2% Rate of Growth
Year in Output per Worker in Output per Worker
2013 $100 $100
2014 $101 $102
2015 $102 $104
2016 $103 $106
2017 $104 $108
2018 $105 $110
2019 $106 $113
2020 $107 $115
2021 $108 $117
2022 $109 $120
2023 $110 $122
2024 $112 $124
2025 $113 $127
2026 $114 $129
2027 $115 $132
2028 $116 $135
2029 $117 $137
2030 $118 $140
2031 $120 $143
2032 $121 $146
2033 $122 $149 20 years
--- --- --- ---
2113 $270 $724 100 Years


17. (Technological Change and Unemployment) What are some examples of technological
change that has caused unemployment? And what are some examples of new technologies
that have created jobs? How do you think you might measure the net impact of technological
change on overall employment and GDP in the United States?

Technological change in the banking industry has reduced the need for bank tellers. ATMs,
debit cards, and electronic banking perform most of the tasks a bank teller once performed.
At the same time, the new technology of the banking industry has created a need for
management information systems experts and technicians and for calm, verbal people to
explain the system to a worried, frustrated, confused customer trying to bank in this new
virtual banking system. Often the technological change decreases the need for certain
positions but creates new positions to facilitate and carry out the new technology.

14. 240 Chapter 8 Productivity and Growth
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as
permitted in a license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use.
Both the growth rate of GDP and the direction of change and the level of the unemployment
rate can give some measure of the net impact of technological change on overall employment
and GDP in the United States. If unemployment rates have fallen in the last year, there is no
evidence that technological change has caused a loss of jobs. In fact, a lower unemployment
rate usually means that there are more jobs in the economy. If the rate of growth of real
GDP was positive and strong during the last year, there is evidence of growth in income and
the standard of living.

18. (Shifts in the PPF) Terrorist attacks foster instability and may affect productivity over the
short and long term. Do you think the September 11, 2001, terrorist attacks on the World
Trade Center and the Pentagon affected short- or long-term productivity in the United States?
Explain your response and show any movements in the PPF.

The attacks affected short-term productivity because production capabilities for some
sectors, especially financial services in the New York area, were negatively impacted by
personnel killed and injured, resources destroyed, and the time spent repairing facilities and
relocating. Long-term productivity may have been affected if businesses chose to set up
elsewhere or found that production requires more resources than in the past. Reactions to
the disaster have led to technological and other changes which ultimately enhance
production capabilities.

Any loss of productivity shifts the curve inward (or leftward) while improvements lead to an
outward (or rightward) shift.

15. Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

16. Other documents randomly have
different content

17. joka oli asetettu propter securitatem loci, vaalipaikan turvallisuuden
vuoksi, ei voinut suoriutua alituisista riitajutuista ja tappeluista, jotka
olivat syntyneet aivan mitättömistä aiheista. Jos nuo mellakat,
tappelut ja juomingit surettivat kunnon miehiä, joita elähytti
yhteishyvän ja rauhan rakkaus sekä tunto isänmaata uhkaavasta
vaarasta, niin sensijaan kaikki hurjistelijat, kortinpelaajat ja tappelijat
olivat kuin elementissään: nyt oli heidän aikansa, tämä oli heidän
elovainiotansa, jolla he katsoivat olevansa oikeutetut harjoittamaan
mitä vallattomuuksia tahansa.
Tuskin lienee tarpeellista mainita, että johtajana tällaisten ainesten
joukossa esiintyi herra Zagloba, jolle johtavan aseman takasi sekä
hänen suuri ritarimaineensa että hänen halujensa
tyydyttämättömyys ja jolle elvykettä antoi rajaton tilaisuus juomiseen
sekä niin sujuva kielenkäyttö, ettei kukaan pystynyt siinä
kilpailemaan hänen kanssaan, ynnä niin horjuttamaton itsevarmuus,
ettei mikään pystynyt sitä horjuttamaan. Välistä hänelle kuitenkin tuli
alakuloisuuden puuskia, jolloin hän sulkeutui huoneeseen tai telttaan
eikä suostunut lähtemään sieltä ulos. Kun hän sitten vihdoin lähti, oli
hän ärtyisällä tuulella, valmis riitelemään, jopa tappelemaankin.
Sattuipa sellaistakin, että hän sillä päällä ollen esimerkiksi pahasti löi
herra Dunczewskia Rawasta vain siksi, että tämä ohi mennessään oli
koskettanut hänen sapeliaan. Sillä tuulella sieti Zagloba vain herra
Michalin läsnäoloa, valittaen tälle, että häntä vaivaa levottomuus
herra Skrzetuskin ja tuon naisparan tähden.
— Me jätimme, herra Michal, tytön pulaan, me kavalsimme hänet
kuin mitkäkin juuttaat jumalattomien käsiin. Älkää ensinkään
puolustautukokaan aatelisarvollanne. Sanokaappa, herra Michal,
miten tytön käy?

18. Turhaan selitti hänelle herra Michal, että jollei Pilawcen tappiota
olisi tullut, niin tyttöparka olisi kuin olisikin etsitty. Nyt se on
mahdotonta, heidäthän erottaa hänestä koko Chmielnickin
sotavoima. Zagloba ei kuitenkaan ottanut lohduttautuakseen, vaan
vaipui vieläkin suurempaan ikävään ja kiroili kaikkea.
Nuo alakuloisuuden hetket eivät kuitenkaan kestäneet kauvan.
Tavallisesti herra Zagloba niiden jälkeen, ikäänkuin korvatakseen
menetetyn ajan, riehui ja joi entistä hurjemmin. Hän vietti aikansa
viinituvissa suurimpien juomarien tai pääkaupungin ilotyttöjen
seurassa, ja herra Michal piti hänelle uskollisesti seuraa.
Herra Michalissa, vaikka hän olikin erinomainen sotilas ja upseeri,
ei ollut sitä arvokkaisuutta, jonka onnettomuus ja kärsimykset olivat
luoneet esimerkiksi Skrzetuskiin. Velvollisuutensa valtiota kohtaan
Wolodyjowski ymmärsi niin, että hän löi sitä, jota käskettiin lyödä,
muusta hän ei välittänyt, eikä ymmärtänyt yleisiä asioita. Sotajoukon
tappiota hän aina oli valmis suremaan, mutta ei hänen
päähänsäkään pälkähtänyt ajatus, että tappeleminen ja juopottelu
ovat yleiselle asialle yhtä vahingollisia kuin tappiot sodassa. Hän oli
sanalla sanoen nuori tuulihattu, joka, jouduttuaan pääkaupungin
humuun, upposi siihen korvia myöten ja liittyi Zaglobaan kuin
takkiainen, sillä Zagloba oli vallattomuudessa hänen mestarinsa. Hän
kulki hänen kanssaan aatelisten pidoissa, joissa Zagloba maljan
ääressä kertoi olemattomiakin asioita, samalla voittaen prinssi
Kaarlelle puoltajia, hän joi hänen kanssaan, tarpeen tullen suojellen
häntä, hän oli kaikkialla hänen luopumattomana toverinaan, sekä
vaalikentällä että kaupungilla, eikä ollut sitä loukkoa, johon he eivät
olisi ryömineet. He kulkivat Nieporentissa ja Jablonnassa, he olivat
kaikissa kesteissä, ylimysten päivällisillä ja viinituvissa, he olivat
mukana kaikkialla, kaikissa mahdollisissa kemuissa. Herra Michalin

19. nuoria sormia syhyi, hänen teki mieli esiintyä ja samalla osoittaa,
että ukrainalainen aatelisto on parempi kuin muut sekä että
ruhtinaan sotilaat ovat muiden yläpuolella. He kulkivat tahallaan
hakemassa seikkailuja, lenczycalaisten joukossa, koska nämä olivat
taitavimmat miekan käytössä ja varsinkin ruhtinas Dominik
Zaslawskin puoluelaisten kesken, joita kohtaan molemmat tunsivat
erityistä vihaa. He härnäilivät ainoastaan kuuluisimpia
tappelupukareita, joilla oli vakiintunut maine.
— Hakekaa te riitaa, sanoi herra Michal, — minä astun sitten esiin.
Zagloba, joka oli taitava miekkailija eikä arkaillut ryhtyä
kaksintaisteluun aatelisveljien kanssa, ei aina suostunut olemaan
sekundanttina, varsinkin kun riideltiin zaslawskilaisten kanssa. Mutta
kun hän todella oli joutumaisillaan tekemisiin jonkun lenczycalaisen
karhun kanssa, niin herkesi hän hakemasta riitaa ja kun sitten
lenczycalainen aatelismies jo tarttui sapeliin ja vaati häntä taisteluun,
niin sanoi herra Zagloba tavallisesti:
— Herraseni, minulla ei ole omaatuntoa panna teitä alttiiksi
varmalle kuolemalle, ruveten itse tappelemaan teidän kanssanne.
Koettakaappa pikemmin tuon minun poikani ja oppilaani kanssa, ties
pidättekö puolianne häntäkään vastaan.
Tämän kuullessaan herra Wolodyjowski tavallisesti astui esiin,
tyhmän näköisenä, viikset ja nenä pystyssä. Ja välittämättä siitä
otettiinko hänen haasteensa vastaan vai ei, hän suinpäin ryhtyi
leikkiin, ja koska hän todella oli mestarien mestari, niin hän jo
muutamien temppujen jälkeen tavallisesti voitti vastustajansa.
Sellaisia huvituksia keksivät he yhdessä Zagloban kanssa ja siinä
kasvoi heidän maineensa, varsinkin herra Zagloban, kaikkien
levottomien reuhaajien ja aatelisten keskuudessa. Sanottiin: jos

20. oppilas on sellainen, niin minkälainen onkaan mestari. Vain herra
Charlampia ei Wolodyjowski sattunut löytämään pitkään aikaan. Hän
ajattelikin jo, että hänet ehkä on lähetetty asialle takaisin Liettuaan.
Näin kului lähes kuusi viikkoa, joiden aikana myöskin yleiset asia
melkoisesti edistyivät. Jännitetty taistelu veljesehdokkaitten välillä,
heidän puoluelaistensa ponnistukset ja puolueitten kiihko, kaikki
tämä meni melkein jäljettömiin. Kaikille kävi jo selväksi, että Jan
Kasimir tulee valituksi, sillä prinssi Kaarle oli vetäytynyt syrjään ja
vapaaehtoisesti luopunut ehdokkuudesta. Merkillistä kyllä vaikutti
Chmielnickin ääni tällä hetkellä ratkaisevasti, toivottiin nimittäin
yleisesti, että hän alistuu kuninkaan arvovallan alle, varsinkin
sellaisen kuninkaan, joka valittaisiin hänen mielensä mukaan.
Sensijaan oli tällainen asiain käänne uusi isku Wisniowieckille, joka ei
hetkeäkään, kuten muinoin Cato, herjennyt muistuttamasta, että
zaporogilainen Kartago on hävitettävä. Nyt tuli pakostakin jo
neuvottelujen vuoro. Ruhtinas tosin tiesi, että neuvottelut joko eivät
heti vie mihinkään tulokseen, tai että ne pian asianhaarain pakosta
katkeavat, hän näki selvästä edessään sodan. Mutta levottomuus
valtasi hänet, kun hän ajatteli minkälainen tuon sodan kohtalo tulisi
olemaan. Neuvottelujen päätyttyä, paisuu oikeuksiinsa autettu
Chmielnicki vieläkin voimakkaammaksi ja Puolan valtakunta käy
heikommaksi. Mutta kuka johtaa sen sotajoukkoja niin mainehikasta
päällikköä vastaan kuin Chmielnicki? Eikö seuraa uusia tappioita,
uusia tuhoja, jotka tyhjentävät Puolan voimat kokonaan? Ruhtinas ei
kuitenkaan elänyt kuvitteluissa, hän tiesi, ettei hänelle,
innokkaimmalle Kaarlen puoltajalle tietenkään anneta
komentonuijaa. Kasimir oli tosin veljellensä luvannut, että hän tulee
rakastamaan hänen puoluelaisiaan kuin omiansa. Kasimir oli kyllä
jalomielinen, mutta hän oli myöskin kanslerin politiikan puolella.

21. Kuka siis saa komentonuijan? Ei ainakaan hän, ruhtinas. Ja voi
Puolaa, jollei sen joukkoja johda Chmielnickiä etevämpi päällikkö.
Näitä ajatellessa kalvoi kaksinkertainen tuska Jeremin sielua.
Häntä kalvoi levottomuus isänmaan tulevaisuudesta ja se sietämätön
tunne, joka ihmisellä on, kun hän näkee, että hänen ansionsa
sivuutetaan, että hänelle ei tehdä oikeutta, vaan nostetaan toisia
hänen päänsä yläpuolelle. Hän ei olisi ollut Jeremi Wisniowiecki, jollei
hän olisi ollut ylpeä. Hän tunsi itsessään voimaa liikuttamaan
komentonuijaa ja hän oli sen ansainnut — sentähden kärsi hän
kaksinkertaisesti.
Puhuttiinpa upseerien joukossa sellaistakin, ettei ruhtinas odota
kuninkaanvaalin päättymistä, vaan lähtee Varsovasta. Mutta se ei
ollut totta. Ruhtinas jäi Varsovaan, vieläpä hän kävi tervehtimässäkin
prinssi Kasimiria Nieporentissa ja otettiin hänet erittäin ystävällisesti
vastaan. Käynnin jälkeen hän palasi kaupunkiin pitemmäksi aikaa,
koska sota-asiat sitä vaativat. Piti saada varoja sotajoukkoa varten ja
sitä ruhtinas kaikin tavoin vaati. Kaarlen rahoilla muodostetuinkin
uusia rakuuna- ja jalkaväkirykmenttejä, yksi oli lähetetty Vähä-
Venäjälle, toista pantiin juuri kuntoon. Tässä tarkoituksessa lähetti
ruhtinas joka taholle sotaväen järjestämiseen tottuneita upseereja,
jotta nämä panisivat rykmentit tarpeelliseen kuntoon. Ensinnä
lähetettiin matkaan Kuszel ja Wierszul ja vihdoin tuli myöskin
Wolodyjowskin vuoro.
Eräänä päivänä sai viimemainittu kutsun saapua ruhtinaan luo,
joka antoi hänelle seuraavan käskyn:
— Lähtekää Babicen ja Lipkowin kautta Zaborowiin, jossa teitä
odottavat rykmenttiä varten määrätyt hevoset. Tarkastakaa ne,
valitkaa parhaimmat ja maksakaa ne Trzaskowskille sekä viekää ne

22. sitten sotamiehille. Rahat saatte minun kuittiani vastaan täällä
Varsovassa rahavartialtani.
Herra Wolodyjowski ryhtyi reippaasti työhön, nosti rahat ja lähti
samana päivänä yhdessä Zagloban kanssa Zaborowiin, mukanaan
yhdeksän miestä ja vankkurit, joissa rahat kuljetettiin. He kulkivat
verkalleen, sillä koko seutu Varsovan tuolla puolen oli täynnä
aatelisia, heidän palvelijoitaan, ajoneuvojaan ja hevosiaan. Kylät aina
Babiceen asti olivat suorastaan ahdetut täyteen, sillä joka mökissä
asui vieraita. Helposti saattoi täällä joutua vaikeaan asemaan noiden
mitä erilaisinten ihmisten tungoksessa eivätkä myöskään molemmat
ystävykset voineet välttää vastoinkäymisiä — kaikista
ponnistuksistaan ja kohteliaisuudestaan huolimatta.
Päästyänsä Babiceen näkivät he krouvin edessä kymmenkunnan
aatelismiestä, jotka juuri nousivat hevosten selkään jatkaakseen
matkaansa. Kaksi osastoa, jotka tervehtivät toinen toistaan, olivat jo
ehtineet ohi, kun yhtäkkiä eräs ratsastajista huomasi herra
Wolodyjowskin ja kiidätti, sanaakaan sanomatta, häntä kohden. —
Siinäpä sinä olet, veliseni! huudahti hän, — oletkin ollut piilossa,
mutta minäpä olen sinut löytänyt ja nyt et pääse käsistäni. Hei!
hyvät herrat, huudahti hän tovereilleen, — odottakaappa hiukkasen.
Minulla on jotakin sanottavaa tälle pikku upseerille ja tahtoisin teitä
sanojeni todistajaksi.
Herra Wolodyjowski hymähti tyytyväisenä, sillä hän oli tuntenut
herra
Charlampin.
— Jumala on todistajani että en ole ollut piilossa, olenpa teitä
hakenutkin kysyäkseni teiltä, vieläkö kannatte kaunaa vastaani,
mutta mitenkä olikaan, niin emme ole saaneet tavata toisiamme.

23. — Herra Michal, kuiskasi Zagloba, — kuljette virka-asialla.
— Muistan, mutisi Wolodyjowski.
— Asetu oikeuden eteen, ärjyi Charlamp. — Hyvät herrat, minä
olen luvannut tuolle nulikalle, tuolle maitoparralle, että lyön häneltä
korvat päästä. Ja minä lyönkin, niin totta kuin olen Charlamp!
Molemmat korvat, niin totta kuin olen Charlamp! Olkaa todistajinani,
hyvä herrat, ja sinä nulikka, asetu oikeuden eteen.
— En voi, taivaan nimessä en voi, sanoi Wolodyjowski. — Suokaa
minulle edes pari päivää.
— Kuinka et voi? Onko pelko karannut sinuun? Jollet tottele tällä
hetkellä, niin lyön sinua miekanlappeella, niin että jäät siihen
paikkaan. Senkin koppakuoriainen, myrkyllinen paarma, kyllä sinä
osaat tulla tielleni, tehdä kiusaa ja purra kielelläsi, mutta sapelia
käyttämään et kykene.
Herra Zagloba sekaantui nyt asiaan.
— Minä huomaan, että teillä on kiire, sanoi hän Charlampille, — ja
katsokaa ettei tuo kiiliäinen pure teitä, sillä silloin eivät auta mitkään
plaastarit. Hitto vieköön, ettekö näe, että tuo upseeri on
virkamatkalla. Katsokaa tuota rahakuormaa, jota me kuljetamme
rykmenttiin ja ymmärtäkää, piru vieköön, että tuo upseeri ollessaan
rahaston vartiana ei ole oman persoonansa herra eikä voi ryhtyä
kanssanne taisteluun. Joka ei ymmärrä sitä, on hölmö eikä sotilas.
Me olemme Vähävenäjän vojevodan palveluksessa ja olemme
taistelleet toisempienkin miesten kanssa kuin te olette, mutta tänään
emme voi. Se mikä lykkääntyy tuonnemmaksi, ei karkaa käsistä.

24. — Onhan selvää, että he eivät voi taistella kuljettaessaan
rahakuormaa, sanoi eräs Charlampin tovereista.
— Mitä heidän rahansa minuun kuuluvat! huusi herra Charlamp
hillittömästi. — Käyköön taistelemaan kanssani, tai muuten lyön
häntä.
— Taisteluun minä en ryhdy tänä päivänä, sanoi herra Michal, —
mutta annan ritarisanani, että saavun kolmen tai neljän päivän
perästä minne tahdotte, heti kun olen toimittanut virka-asiani.
Jollette tyydy tähän lupaukseen, niin minä käsken liikuttaa liipasinta.
Sillä nyt jo huomaan, etten olekaan tekemisissä aatelismiesten ja
sotilaiden, vaan ryöväreiden kanssa. Määrätkää siis, piru vie, milloin
minun on saapuminen.
Tämän kuullessaan käänsivät saattojoukon rakuunat heti
musketinpiippunsa hyökkääjiä kohden, ja tämä liike, samoin kuin
herra Michalin päättäväiset sanat, tekivät nähtävästi herra
Charlampin tovereihin vaikutuksen.
— Myönny nyt, sanoivat he, — olethan itsekin sotilas, tiedät mitä
merkitsee virkapalvelus ja varmaa on, että saat hyvityksen, sillä tuo
on rohkea veitikka, niinkuin kaikki vähävenäläisten lippukuntien
miehet. Hillitse nyt itsesi, kun pyydämme.
Herra Charlamp riuhtoi vielä hetkisen, mutta huomasi lopuksi, että
hän joko suututtaa toverinsa tai saattaa heidät epävarmaan
taisteluun rakuunain kanssa, ja kääntyi sentähden Wolodyjowskin
puoleen, sanoen:
— Annatte siis sananne, että saavutte.

25. — Itse etsin teidät, koska niin tahdotte sitä minulta tietää. Saavun
neljän päivän perästä. Tänään on keskiviikko, sanokaamme siis
lauvantaina jälkeen puolenpäivän, kello kaksi. Määrätkää paikka.
— Täällä Babicessa on niin paljon vieraita, sanoi Charlamp — voisi
sattua esteitä. Ottakaamme Lipkow, siellä on rauhallisempaa eikä
minulla ole sinne pitkä matka, siellä meidän kortteerimme ovat
Babicessa.
— Tuleeko teitä yhtä lukuisa seura kuin tänäpäivänä? kysyi
varovainen Zagloba.
— Ei ole tarpeen, sanoi Charlamp, — minä saavun yksin,
mukanani herrat Sielicki, sukulaiseni. Te, hyvät herrat, saavutte
toivottavasti ilman rakuunoja.
— Ehkä teillä on tapana mennä kaksintaisteluun sotaväen
läsnäollessa — meillä ei ole sellaista tapaa.
— Siis neljän päivän perästä, lauvantaina, Lipkowissa, sanoi
Charlamp, — krouvin edustalla. Ja nyt Jumalan haltuun.
— Hyvästi, sanoivat Wolodyjowski ja Zagloba. Riitapuolet ajoivat
tyyninä kukin taholleen. Herra Michal oli tyytyväinen huvista, joka
häntä odotti ja päätteli itsekseen tuoda herra Longinukselle lahjaksi
petyhorilaisen irti leikatut viikset. Niin ajoi hän hyvillä mielin
Zaborowiin, jossa hän tapasi prinssi Kasimirin, joka oli tullut sinne
metsästämään. Herra Michal sai kuitenkin vain kaukaa nähdä
vastaisen hallitsijan, hänellä oli nimittäin kiire. Kahdessa päivässä
hän toimittikin asiansa, tarkasti hevoset, maksoi rahat herra
Trzaskowskille, palasi Varsovaan ja saapui määräaikana, vieläpä

26. tunnilleen Lipkowiin yhdessä herra Zagloban ja herra Kuszelin
kanssa, jonka viimemainitun hän oli pyytänyt todistajaksi.
Tultuaan juutalaisen krouvin eteen astuivat he tupaan, hiukan
huuhtoakseen kurkkujaan simalla ja huvittelivat keskustelemalla
maljan ääressä.
— Rupikonna, kuules, onko herra kotona? kysyi Zagloba kapakan
isännältä.
— Herra on kaupungissa.
— Onko teillä täällä Lipkowissa majailemassa paljonkin aatelisia?
— Meillä on aivan tyhjää. Ainoastaan yksi herra on pysähtynyt
tänne meille, hän on tuolla sivuhuoneessa. Rikas herra, jolla on
mukanaan palvelijoita ja hevosia.
— Miksi hän ei asettunut kartanon herran luo?
— Nähtävästi hän ei tunne meidän herraa. Kartano on sitäpaitsi
ollut suljettuna kuukauden päivät.
— Ehkä se on Charlamp, sanoi Zagloba.
— Ei, sanoi Wolodyjowski.
— Mutta, herra Michal, minusta tuntuu, että se on hän.
— Eipä ole.
— Minä lähden katsomaan, kuka hän on. Juutalainen, onko se
herra ollut täällä kauvankin?

27. — Tuli tänään, tuskin kaksi tuntia sitten.
— Etkö tiedä mistä hän on.
— En tiedä, mutta varmaan hän on kaukaa, sillä hänen hevosensa
olivat käyneet huonoiksi. Ihmiset kuuluivat sanoneen hänen olevan
Veikselin takaa.
— Miksi hän sitten pysähtyi tänne Lipkowiin?
— Kuka hänet tietää.
— Minä menen katsomaan, toisti Zagloba, — ehkä hän on
tuttavakin.
Ja lähestyen sivuhuoneen suljettua ovea, hän oven haalla koputti
siihen ja lausui:
— Hyvä herra, saako astua sisään?
— Kuka siellä on? vastasi ääni sisältä.
— Omaa väkeä, sanoi Zagloba, raoittaen ovea. — Teidän
luvallanne… mutta ehkä tulen sopimattomaan aikaan? lisäsi hän,
pistäen päänsä ovesta sisään.
Samassa hän vetäytyi takaisin ja paiskasi oven kiinni, ikäänkuin
hän olisi katsonut kuolemaa silmiin. Hänen kasvoillaan kuvastui
pelästys ja mitä suurin hämmästys. Hän avasi suunsa ja katseli
harhailevin silmin Wolodyjowskiin ja Kuszeliin.
— Mikä teidän on? kysyi Wolodyjowski.
— Kristuksen haavain nimessä hiljaa! Tuolla… on Bohun.

28. — Kuka? Mitä teille on tapahtunut?
— Siellä… on Bohun. Molemmat upseerit nousivat pystyyn.
— Oletteko menettänyt järkenne? Sanokaa: kuka?
— Bohun… Bohun.
— Se ei ole mahdollista.
— Niin totta kuin tässä seison. Minä vannon Jumalan ja kaikkien
pyhien nimessä.
— Miksi te niin kauhistuitte? sanoi Wolodyjowski, — jos hän on
siellä, niin on Jumala antanut hänet meidän käsiimme. Rauhoittukaa.
Oletteko varma?
— Aivan yhtä varma kuin että puhun teidän kanssanne. Minä näin
hänen pukeutuvan.
— Mutta näkikö hän teidät?
— En tiedä, mutta luullakseni ei. Wolodyjowskin silmät kipinöivät
kuin kekäleet.
— Juutalainen, sanoi hän hiljaa, viitaten kiihkeästi kädellään, —
tule tänne. Viekö ulkoa sivuhuoneeseen ovi?
— Ei vie, täytyy käydä tämän tuvan kautta.
Kuszel akkunan alle! kuiskasi Wolodyjowski. — Nyt ei hän pääse
meiltä pakoon.
Kuszel lähti tuvasta sanaa sanomatta.

29. — Rauhoittukaa, sanoi Wolodyjowski. — Ei teidän kaulanne, vaan
hänen on vaarassa. Mitä hän voi teille tehdä? Ei mitään.
— Minä vain en pääse tointumaan hämmästyksestäni, vastasi
Zagloba ja mietti itsekseen: aivan totta, mitä minun tarvitsee pelätä.
Onhan herra Michal luonani. Bohun pelätköön.
Ja ottaen julman muodon, hän tarttui sapelinsa kahvaan.
— Herra Michal, hän ei saa päästä meiltä karkuun.
— Mutta onko se sittenkään hän? Minä en vieläkään tahdo sitä
uskoa.
Mitä hänellä olisi täällä tekemistä.
— Chmielnicki on lähettänyt hänet vakoilemaan, se on aivan
varma asia. Odottakaappa, herra Michal, me otamme hänet kiinni ja
panemme hänelle ehdon: joko hän luovuttaa ruhtinattaren, tai me
uhkaamme antaa hänet oikeuden käsiin.
— Kun hän vain luovuttaisi ruhtinattaren, niin hän saisi mennä
vaikkapa hiiteen.
— Mutta jos meitä on liian vähän, me kaksi ja Kuszel kolmantena.
Hän tulee puolustautumaan vimmatusti ja hänellä on myöskin
muutamia miehiä.
— Charlamp tuo mukanaan kaksi, meitä tulee kuusi, siinä on aivan
tarpeeksi.
Samassa avautui ovi ja Bohun astui huoneeseen.

30. Hän ei varmaankaan ollut huomannut sivuhuoneeseen
katsahtavaa Zaglobaa, koska hän nyt hänet nähdessään äkkiä
vavahti ja koska ikäänkuin liekki lensi hänen kasvojensa yli ja käsi
tarttui salaman nopeudella sapelin kahvaan. Tuo kaikki oli kestänyt
vain silmänräpäyksen. Äkkiä sammui leimaus hänen kasvoillaan, ja
ne vain hiukan kalpenivat.
Zagloba katsoi häneen eikä puhunut mitään. Myöskin atamani
seisoi vaieten. Tuvassa olisi saattanut kuulla kärpäsen lentävän. Ja
nuo kaksi miestä, joiden kohtalot olivat niin merkillisellä tavalla
kietoutuneet yhteen, eivät olleet tällä hetkellä tuntevinaan toisiaan.
Hiljaisuutta kesti jotenkin kauvan. Herra Michalista tuntui siltä kuin
kokonaiset vuosisadat olisivat ehtineet vieriä.
— Juutalainen, kysyi yhtäkkiä Bohun, — onko täältä pitkäkin
matka
Zaborowiin?
— Ei ole, vastasi juutalainen. — Lähteekö herra heti?
— Lähden, sanoi Bohun ja kääntyi eteiseen johtavaa ovea kohden.
— Sallikaa minun… kajahti herra Zagloban ääni. Bohun pysähtyi
äkkiä, ikäänkuin hän olisi kasvanut kiinni maahan ja kääntyen
Zaglobaa kohden, tuijotti häneen mustilla, kauheilla silmillään.
— Mitä te tahdotte? kysyi hän lyhyesti.
— Minusta vain tuntuu, että me olemme jossakin tutustuneet.
Emmeköhän vain nähneet toisiamme häissä siellä talonpoikaistalossa
Vähävenäjällä?

31. — Aivan niin, sanoi Bohun ylpeästi, laskien uudelleen kätensä
sapelinsa kahvalle.
— No mitenkä te jaksatte? kysyi Zagloba. — Tehän lähditte niin
äkkiä silloin, etten ehtinyt edes sanoa teille hyvästi.
— Ja olette kai sitä pahoitellut?
— Tietysti olen pahoitellut. Olisimme tanssineet yhdessä Seurani
on nyt suurentunut. (Herra Zagloba osoitti Wolodyjowskia.) Juuri
tämä herra tässä on tullut lisää ja hän tahtoisi mielellään tutustua
teihin lähemmin.
— Riittää jo, huusi herra Michal, äkkiä nousten. Petturi, minä
vangitsen teidät.
— Ja millä oikeudella? kysyi atamani ylpeästi kohottaen päätään.
— Sillä, että sinä olet kapinoitsija, valtakunnan vihollinen ja
saapunut tänne vakoilemaan.
— No, mikäs mies te olette?
— Minä en rupea sinun edessäsi tekemään tiliä oikeutuksistani,
sen sanon vain, että käsistäni et pääse.
— Saammepa nähdä, sanoi Bohun. — En minäkään tekisi tiliä teille
siitä kuka olen, jollette sotilaana olisi vaatinut minua
kaksintaisteluun. Mutta koska uhkaatte minua vangitsemisella, niin
osoitan mitä minulla on asiaa: kas tuossa kirje, jota vien hetmanilta
prinssi Kasimirille. Ja kun en tavannut häntä Nieporentista, lähden
häntä hakemaan Zaborowista. Vieläkö nytkin aiotte vangita minut?

32. Sen sanottuaan katsahti Bohun ylpeästi ja ivallisesti
Wolodyjowskiin. Mutta herra Michal tuli hämilleen kuin ajokoira, joka
tuntee, että riista menee hänen käsistään ja näin ymmällä ollen
suuntasi hän kysyvän katseen Zaglobaan. Seurasi hetken vaitiolo.
— Jahah, sanoi Zagloba. — Asia on mutkikas. Koska olette
lähettiläs, niin emme voi teitä vangita, mutta teidän tulee saapua
kaksintaisteluun tuon ritarin kanssa, sillä te olette kerran jo hänen
edestään paennut, niin että maa tömisi.
Bohunin kasvot kävivät purppuranpunaisiksi, sillä hän tunsi
samassa hetkessä Wolodyjowskin. Häpeä ja haavoitettu ylpeys
taistelivat pelottomassa kasakassa. Tuon paon muisto poltti häntä
kuin tuli, se oli ainoa poispyyhkimätön tahra hänen
sotilaskunniassaan, jota hän rakasti enemmän kuin elämää,
enemmän kuin kaikkea muuta.
Leppymätön Zagloba touhusi kuitenkin yhä kylmäverisesti.
— Olisit kadottanut housusi, jollei tuo ritari olisi säälinyt sinua ja
lahjoittanut sinulle henkeä. Hyi, herra kasakka, naisen kasvot sinulla
on ja myöskin naisen sydän. Kyllä olit rohkea käydessäsi vanhaa
ruhtinatarta ja lapsimaista ruhtinasta vastaan, mutta ritaria vastaan
seistessäsi olet pelkuri. Kirjeitä kuljettamaan ja tyttöjä ryöstämään
kyllä kykenet, mutta et sotaan. Niin totta kuin elän, näin omin silmin
kuinka housusi liehuivat. Hyi, hyi, hyvä on nyt puhua sapelista, kun
kuljetat kirjettä. Mitenkäs me voimme taistella sinun kanssasi, kun
suojelet itseäsi tuolla kirjeellä! Tomua silmiin, tomua silmiin, herra
kasakka. Chmiel on hyvä sotilas, Krywonos myöskin, mutta paljon on
kasakkain joukossa roistoja.

33. Bohun syöksähti yhtäkkiä Zaglobaa kohden, mutta herra Zagloba
vetäytyi herra Wolodyjowskin taakse niin että nuo molemmat nuoret
sotilaat seisoivat silmä silmää vastaan.
— Minä en paennut teitä pelosta, vaan pelastaakseni toisten
hengen, sanoi Bohun.
— En tiedä mistä syystä pakenit, sen vain tiedän, että pakenit,
sanoi herra Michal.
— Ryhdyn kaikkialla kanssanne taisteluun, vaikkapa heti.
— Haastatko siis minut taisteluun? kysyi kulmiaan rypistäen
Wolodyjowski.
— Sinä ryöstit minulta kasakan kunnian, sinä olet häpäissyt minua,
minä tahdon sinun vertasi!
— Asia on siis sovittu, vastasi Wolodyjowski.
— Volenti non fit iniuria, tahtovalle ei tapahdu vääryyttä, lisäsi
Zagloba, — mutta kuka toimittaa kirjeen prinssille?
— Sillä ei teidän tarvitse vaivata päätänne, se on minun asiani.
— Tapelkaa siis, jollei asiaa muuten voi ratkaista, sanoi Zagloba. —
Jos onni suosisi teitä, herra kasakka, taistelussa tätä kavaljeeria
vastaan, niin huomatkaa, että minä tulen jatkamaan. Mutta nyt,
herra Michal, lähtekää tuonne porstuan ulkopuolelle, sillä minulla on
jotakin tärkeää teille sanottavana.
Ystävykset menivät ulos ja kutsuivat Kuszelin sivuhuoneen
akkunan alta, jonka jälkeen Zagloba sanoi:

34. — Hyvät herrat, meidän asiamme on huonosti. Hänellä on todella
kirje prinssille. Jos me tapamme hänet, niin siitä tulee kriminaaliasia.
Teidän tulee muistaa, että väliaikaisella oikeudella, _propter
securitatem loci'_lla, on tuomiovalta kahden penikulman alalla
vaalikentältä lukien. Ja onhan tuo sentään jonkinlainen edusmies.
Ikävä asia. Meidän täytyy taistelun jälkeen piiloutua jonnekin, jollei
mahdollisesti ruhtinas ota meitä suojaansa. Muuten käy hullusti.
Mutta vielä pahempi on toiselta puolen päästää hänet vapaaksi.
Meillä on nyt ainokainen tilaisuus vapauttaa tuo tyttö-raukka. Kun ei
Bohunia enään ole maailmassa, etsimme helpommin esiin neidon.
Jumala itse tahtoo nähtävästi nyt antaa neitosen Skrzetuskilie. Niin
se nyt on, keksitäänpäs nyt jokin neuvo, hyvät herrat.
— Ehkäpä te keksitte jonkun viekkaan keinon, sanoi Kuszel.
— Johan minä toimitin niin viekkaasti, että hän itse vaati meidät
taisteluun. Mutta me tarvitsemme todistajia, vieraitamiehiä. Minun
mielestäni meidän täytyy odottaa Charlampia. Olen varma siitä, että
hän luopuu etuoikeudestaan ja tarpeen tullen todistaa, että me
olemme saaneet haasteen taisteluun ja että meidän on täytynyt
puolustaa itseämme. Bohunilta täytyy niinikään ottaa paremmin
selko, minne hän on piiloittanut tytön. Jos hänen pitää kuolla, niin ei
hän enään pidä kiinni tytöstä, ehkäpä hän ilmaisee tytön olinpaikan,
kun me häntä vannotamme. Jollei hän taas sitä sanoisikaan, niin on
joka tapauksessa parempi, ettei hän jää eloon. Täytyy valmistaa
kaikki varovasti ja huolellisesti. Ihan päätä pakottaa, hyvät herrat.
— Kuka ryhtyy hänen kanssaan tappelemaan?
— Herra Michal ensimäisenä ja minä toisena, sanoi Zagloba.
— Ja minä kolmantena.

35. — Se ei käy päinsä, keskeytti herra Michal, — minä taistelen yksin,
siitä ei pääse mihinkään. Jos hän surmaa minut, niin se on hänen
onnensa, ajakoon sitten terveenä matkaansa.
— No, minähän jo olen sen luvannut hänelle, sanoi Zagloba, —
mutta jos te toisin päätätte, niin minä myönnyn.
— No, riippukoon hänestä itsestään tahtooko hän taistella teidän
kanssanne eikä kenenkään muun kanssa.
— Menkäämme siis puhumaan hänen kanssaan.
— Menkäämme.
He menivät ja tapasivat Bohunin suuressa tuvassa juomassa
simaa. Hän oli jo aivan tyyntynyt.
— Kuulkaappas nyt, sanoi Zagloba, — meillä on tärkeitä asioita,
joista tahtoisimme puhua kanssanne. Te olette haastanut tämän
ritarin taisteluun — hyvä. Mutta teidän tulee tietää, että koska teillä
on edustajatehtävä, niin oikeus teitä suojelee. Te olette nimittäin
tullut sivistyneen kansan luo ettekä villien petojen keskelle. Me
emme siis voi taistella teidän kanssanne muuten kuin jos todistajien
läsnäollessa vakuutatte, että olette itse omasta tahdostanne antanut
taisteluhaasteen. Tänne saapuu pian muutamia aatelismiehiä, joiden
kanssa meidän oli määrä täällä ryhtyä kaksintaisteluun. Te saatte
antaa todistuksenne heidän edessään. Me puolestamme annamme
ritarisanamme, että jos teitä onnistaa taistelussa herra
Wolodyjowskia vastaan, niin te saatte kulkea vapaasti edelleen eikä
kukaan pane teille minkäänlaisia esteitä, jollette mahdollisesti tahdo
mittailla miekkaa minunkin kanssani.

36. — Minä suostun, sanoi Bohun. — Tulen ilmoittamaan asian noiden
aatelismiesten kuullen ja annan käskyn miehilleni, että he vievät
perille kirjeen, ja jos kuolen, sanovat Chmielnickille, että minä itse
haastoin teidät taisteluun. Ja jos taas minun onnistuu taistelussa
tuon kavaljeerin kanssa puolustaa kasakkakunniaani, niin pyydän
vielä teidätkin sapelitaisteluun.
Sen sanottuaan hän katsahti Zaglobaa silmiin. Zagloba hämääntyi
hiukan, yskähti, sylkäisi ja vastasi:
— Minä suostun. Kunhan nyt ensinnä kokeilettte tuon oppilaani
kanssa, niin saatte nähdä, mikä työ minun kanssani tulee olemaan.
Mutta vähät niistä. On vielä toinen tärkeämpi pykälä, jossa
vetoamme omaantuntoonne, koska, vaikka olettekin kasakka,
tahdomme kohdella teitä ritarina. Te ryöstitte ruhtinatar Helena
Kurcewiczin, meidän toverimme ja ystävämme morsiamen ja pidätte
häntä salattuna. Tietäkää, että jos me haastaisimme teidät
oikeuteen tästä teosta, niin silloin ei ensinkään auttaisi että
Chmielnicki on valinnut teidät edustajaksensa, sillä tässä on
kysymyksessä raptus puellae, tytön ryöstö, kuoleman rikos, josta te
heti tulisitte tuomituksi. Mutta koska te nyt menette taisteluun ja
mahdollisesti saatte surmanne, niin miettikää omassatunnossanne,
miten käy tuon tyttöraukan, jos te kuolette. Vai tahdotteko te, joka
häntä rakastatte, hänelle pahaa ja hänen turmiotansa? Tahdotteko
riistää häneltä kaiken turvan ja jättää hänet häpeään ja
onnettomuuteen? Tahdotteko vielä kuolemannekin jälkeen olla
hänen pyövelinsä?
Tätä lausuessaan kaikui herra Zagloban ääni tavattoman
arvokkaana.
Bohun kalpeni ja kysyi:

37. — Mitä te minulta tahdotte?
— Osoittakaa meille hänen vankeutensa paikka, jotta me, siltä
varalta että kuolette, voisimme etsiä hänet ja antaa hänet takaisin
hänen sulhaselleen. Jumala on armahtava teidän sieluanne, jos te
sen teette.
Kasakka painoi päänsä käsiinsä ja vaipui syviin ajatuksiin. Nuo
kolme toverusta seurasivat tarkoin hänen ilmehikkäiden kasvojensa
vaihtelua. Niille valautui äkkiä niin kipeä suru ikäänkuin ei niillä
koskaan olisi leikkinyt viha, raivo tai muut julmat tunteet ja ikäänkuin
tuo mies olisi syntynyt vain rakkautta ja kaihoa varten. Vaitioloa kesti
kauvan. Vihdoin sen keskeytti Zagloban väräjävä ääni. Hän sanoi:
— Mutta jos te jo olette hänet häpäissyt, niin rangaiskoon teidät
Jumala ja saakoon hän suojapaikan vaikkapa jossakin luostarissa…
Bohun kohotti kosteat, kaihoisat silmänsä ja lausui:
— Josko minä olen hänet häpäissyt… Niin, minä tosin en tiedä
kuinka teidän on tapana rakastaa, teidän herrojen aatelisien, ritarien
ja kavaljeerien, mutta minä kasakka, minä olen Barissa suojellut
hänet kuolemasta ja häpeästä ja sitten vienyt hänet erämaahan,
jossa olen varjellut häntä kuin silmäterää. Minä en ole käyristänyt
hiuskarvaakaan hänen päässään, hänen jalkojensa juureen olen
langennut, otsani olen lyönyt maahan kuin pyhimyskuvan edessä.
Jos hän on käskenyt minun mennä pois, niin olen mennyt enkä ole
häntä senjälkeen nähnyt, sillä Sota — emo on minut siitä pidättänyt.
— Jumala teidät oikeudessansa tuomitkoon, sanoi Zagloba syvään
hengittäen. — Mutta onko hän siellä turvassa? Siellä on Krywonos ja
tatarit.

38. — Krywonos on Kamieniecin luona, mutta minut hän lähetti
Chmielnickiltä kysymään, onko hänen mentävä Kudakia vastaan, ja
hän on jo varmaan mennytkin. Mutta siellä missä neito on, siellä ei
ole kasakoita, ei ljaheja eikä tatareja. Hän on siellä turvassa.
— Missä hän sitten on?
— Kuulkaa siis, herrat ljahit, tapahtukoon niinkuin tahdotte, minä
sanon teille, missä hän on ja käsken luovuttaa hänet teille, mutta
antakaa te puolestanne minulle ritarisananne, että jos Jumala suo
minulle taistelussa onnen, niin te ette enään tule häntä etsimään.
Luvatkaa te se itsenne ja herra Skrzetuskin puolesta ja minä sanon
teille missä hän on.
Ystävykset katsahtivat toisiinsa.
— Emme voi sitä tehdä, sanoi Zagloba.
— Emme, niin totta kuin elämme, emme voi! huudahtivat Kuszel ja
Wolodyjowski.
— Vai niin, sanoi Bohun ja hänen kulmakarvansa vetäytyivät
ryppyyn ja silmät iskivät tulta. — Miksette te, herrat ljahit, voi sitä
tehdä?
— Siksi, että herra Skrzetuski ei ole saapuvilla ja sitäpaitsi tulee
teidän tietää, ettei kukaan meistä lakkaa häntä etsimästä, vaikkapa
piiloittaisitte hänet maan alle.
Te olette siis hieroneet minun kanssani vaihtokauppaa: anna sinä
kasakkasielusi tai me surmaamme sinut. Ah, sitä te ette tule
näkemään! Vai luuletteko te, ettei minun kasakkasapelini ole terästä.
Luuletteko te, että te jo rääkytte ylläni kuten korpit haaskan yllä? Ja

39. miksi pitäisi minun sortua eikä teidän? Te haluatte minun vertani ja
minä teidän. Katsokaammepa, kumpiko meistä osansa saa.
— Ettekö siis sano?
— Miksikä minä sen sanoisin? Surma teidät kaikki periköön.
— Surma sinut periköön. Sinä ansaitset tulla hakatuksi kappaleiksi.
— Koettakaappa! sanoi kasakka, nousten pystyyn. Kuszel ja
Wolodyjowski hypähtivät hekin penkiltä.
Uhkaavat katseet alkoivat risteillä. Vihan paisuttamat rinnat
hengittivät yhä mahtavammin ja epävarmaa oli, mitä tästä olisi
seurannut, jollei Zagloba, joka katsahti akkunasta, olisi huudahtanut:
— Nyt Charlamp saapui todistajineen.
Hetken perästä astuikin Petyhorin ratsumestari yhdessä
toveriensa, kahden herra Sielickin kanssa tupaan. Ensinnä
tervehdittyään heitä, vei herra Zagloba heidät syrjään ja alkoi selittää
asiaansa.
Ja hän selitti niin kaunopuheisesti, että hän heti sai heidät
vakuutetuiksi. Hän ilmoitti heille, että herra Wolodyjowski pyytää
vain lyhyttä lykkäystä ja että hän heti taisteltuaan kasakan kanssa on
valmis esiintymään heidän asiassaan. Herra Zagloba kertoi heille
kuinka vanha ja julma viha Bohunia kohtaan vallitsi kaikkien
ruhtinaan soturien kesken, kuinka Bohun on koko valtakunnan
vihollinen ja kauheimpia kapinoitsijoita, kuinka hän ryösti ruhtinatar-
neidon aatelisesta talosta ja kuinka neito on sellaisen aatelismiehen
morsian, joka on kaikkien ritarihyveiden kuvastin. "Ja jos te, hyvät
herrat, olette aatelia ja tunnette kuuluvanne sen veljesyhteyteen,

40. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com