Managerial Accounting Creating Value in a Dynamic Business Environment 9th Edition Hilton Solutions Manual

Managerial Accounting Creating Value in a Dynamic Business Environment 9th Edition Hilton Solutions Manual
Managerial Accounting Creating Value in a Dynamic Business Environment 9th Edition Hilton Solutions Manual
Managerial Accounting Creating Value in a Dynamic Business Environment 9th Edition Hilton Solutions Manual

1. Download the full version and explore a variety of test banks
or solution manuals at https://testbankfan.com
Managerial Accounting Creating Value in a Dynamic
Business Environment 9th Edition Hilton Solutions
Manual
_____ Follow the link below to get your download now _____
https://testbankfan.com/product/managerial-accounting-
creating-value-in-a-dynamic-business-environment-9th-
edition-hilton-solutions-manual/
Access testbankfan.com now to download high-quality
test banks or solution manuals

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankfan.com
for more options!.
Managerial Accounting Creating Value In A Dynamic Business
Environment 9th Edition Hilton Test Bank
https://testbankfan.com/product/managerial-accounting-creating-value-
in-a-dynamic-business-environment-9th-edition-hilton-test-bank/
Managerial Accounting Creating Value in a Dynamic Business
Environment 10th Edition Hilton Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/managerial-accounting-creating-value-
in-a-dynamic-business-environment-10th-edition-hilton-solutions-
manual/
Managerial Accounting Creating Value in a Dynamic Business
Environment 11th Edition Hilton Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/managerial-accounting-creating-value-
in-a-dynamic-business-environment-11th-edition-hilton-solutions-
manual/
Business Finance 11th Edition Peirson Test Bank
https://testbankfan.com/product/business-finance-11th-edition-peirson-
test-bank/

3. Nutrition A Functional Approach Canadian 3rd Edition
Thompson Test Bank
https://testbankfan.com/product/nutrition-a-functional-approach-
canadian-3rd-edition-thompson-test-bank/
Social Psychology Goals in Interaction 5th Edition Kenrick
Test Bank
https://testbankfan.com/product/social-psychology-goals-in-
interaction-5th-edition-kenrick-test-bank/
Principles of Information Systems 13th Edition Stair
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/principles-of-information-
systems-13th-edition-stair-solutions-manual/
World History 7th Edition Duiker Test Bank
https://testbankfan.com/product/world-history-7th-edition-duiker-test-
bank/
Human Development A Cultural Approach 1st Edition Arnett
Test Bank
https://testbankfan.com/product/human-development-a-cultural-
approach-1st-edition-arnett-test-bank/

4. Project Management Achieving Competitive Advantage 3rd
Edition Pinto Test Bank
https://testbankfan.com/product/project-management-achieving-
competitive-advantage-3rd-edition-pinto-test-bank/

5. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-1
CHAPTER 9
Profit Planning and Activity-Based Budgeting
ANSWERS TO REVIEW QUESTIONS
9-1 A budget facilitates communication and coordination by making each manager
throughout the organization aware of the plans made by other managers. The
budgeting process pulls together the plans of each manager in the organization.
9-2 An example of using the budget to allocate resources in a university is found in the
area of research funds and grants. Universities typically have a limited amount of
research-support resources that must be allocated among the various colleges and
divisions within the university. This allocation process often takes place within the
context of the budgeting process.
9-3 A master budget, or profit plan, is a comprehensive set of budgets covering all
phases of an organization's operations for a specified period of time. The master
budget includes the following parts: sales budget, operational budgets (including a
production budget, inventory budgets, a labor budget, an overhead budget, a selling
and administrative expense budget, and a cash budget), and budgeted financial
statements (including a budgeted income statement, budgeted balance sheet, and
budgeted statement of cash flows).
9-4 The flowchart on the following page depicts the components of the master budget
for a service station.
9-5 General economic trends are important in forecasting sales in the airline industry.
The overall health of the economy is an important factor affecting the extent of
business travel. In addition, the health of the economy, inflation, and income levels
affect the extent to which the general public travels by air.
9-6 Operational budgets specify how an organization's operations will be carried out to
meet the demand for its goods and services. The operational budgets prepared in a
hospital would include a labor budget showing the number of professional personnel
of various types required to carry out the hospital's mission, an overhead budget
listing planned expenditures for such costs as utilities and maintenance, and a cash
budget showing planned cash receipts and disbursements.

6. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-2

Flowchart for Review Question 9-4















Sales
Budget
Operational
Budgets
Budgeted
Financial
Statements
Budgeted
Balance Sheet
Budgeted
Statement of
Cash Flows
Budgeted
Income
Statement
Cash
Budget
Ending
Inventory
Budget:
Gasoline
Materials Budget:
Gasoline and
Related Products
Labor
Budget
Overhead
Budget
Selling and
Administrative
Expense
Budget
Sales Budget:
Gasoline, Related
Products, and
Services

7. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-3
Application of activity-based costing to the budgeting process yields activity-based
budgeting (ABB). Under ABB, the first step is to specify the products or services to be
produced and the customers to be served. Then the activities necessary to produce these
products and services are determined. Finally the resources needed to perform the
specified activities are determined. ABB differs from traditional budgeting in the emphasis
that it places on activities and its use of activity-based costing data in the budgeting
process.
9-7 E-budgeting stands for an electronic and enterprise-wide budgeting process. Under
this approach the information needed to construct a budget is gathered via the
Internet from individuals and subunits located throughout the enterprise. The
Internet also is used to disseminate the resulting budget schedules and information
to authorized users throughout the enterprise.
9-9 The city of Boston could use budgeting for planning purposes in many ways. For
example, the city's personnel budget would be important in planning for required
employees in the police and fire departments. The city's capital budget would be
used in planning for the replacement of the city's vehicles, computers,
administrative buildings, and traffic control equipment. The city's cash budget would
be important in planning for cash receipts and disbursements. It is important for any
organization, including a municipal government, to make sure that it has enough
cash on hand to meet its cash needs at all times.
9-10 The budget director, or chief budget officer, specifies the process by which budget
data will be gathered, collects the information, and prepares the master budget. To
communicate budget procedures and deadlines to employees throughout the
organization, the budget director often develops and disseminates a budget manual.
9-11 The budget manual says who is responsible for providing various types of
information, when the information is required, and what form the information is to
take. The budget manual also states who should receive each schedule when the
master budget is complete.
9-12 A company's board of directors generally has final approval over the master budget.
By exercising its authority to make changes in the budget and grant final approval,
the board of directors can wield considerable influence on the overall direction the
organization takes. Since the budget is used as a resource-allocation mechanism,
the board of directors can emphasize some programs and curtail or eliminate others
by allocating funds through the budgeting process.

8. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-4
9-13 A master budget is based on many assumptions and predictions of unknown
parameters. For example, the sales budget is built on an assumption about the
nature of demand for goods or services. The direct-material budget requires an
estimate of the direct-material price and the quantity of material required per unit of
production. Many other assumptions are used throughout the rest of the budgeting
process.
9-14 The difference between the revenue or cost projection that a person provides in the
budgeting process and a realistic estimate of the revenue or cost is called budgetary
slack. Building budgetary slack into the budget is called padding the budget. A
significant problem caused by budgetary slack is that the budget ceases to be an
accurate portrayal of likely future events. Cost estimates are often inflated, and
revenue estimates are often understated. In this situation, the budget loses its
effectiveness as a planning tool.
9-15 An organization can reduce the problem of budgetary slack in several ways. First, it
can avoid relying on the budget as a negative, evaluative tool. Second, managers
can be given incentives not only to achieve budgetary projections but also to
provide accurate projections.
9-16 The idea of participative budgeting is to involve employees throughout an
organization in the budgetary process. Such participation can give employees the
feeling that "this is our budget," rather than the feeling that "this is the budget you
imposed on us." When employees feel that they were part of the budgeting process,
they are more likely to strive to achieve the budget.
9-17 This comment is occasionally heard from people who have started and run their own
small business for a long period of time. These individuals have great knowledge in
their minds about running their business. They feel that they do not need to spend a
great deal of time on the budgeting process, because they can essentially run the
business by feel. This approach can result in several problems. First, if the person
who is running the business is sick or traveling, he or she is not available to make
decisions and implement plans that could have been clarified by a budget. Second,
the purposes of budgeting are important to the effective running of an organization.
Budgets facilitate communication and coordination, are useful in resource
allocation, and help in evaluating performance and providing incentives to
employees. It is difficult to achieve these benefits without a budgeting process.

9. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-5
9-18 In developing a budget to meet your college expenses, the primary steps would be to
project your cash receipts and your cash disbursements. Your cash receipts could
come from such sources as summer jobs, jobs held during the academic year,
college funds saved by relatives or friends for your benefit, scholarships, and
financial aid from your college or university. You would also need to carefully project
your college expenses. Your expenses would include tuition, room and board, books
and other academic supplies, transportation, clothing and other personal needs, and
money for entertainment and miscellaneous expenses.
9-19 Firms with international operations face a variety of additional challenges in
preparing their budgets.
• A multinational firm's budget must reflect the translation of foreign currencies
into U.S. dollars. Almost all the world's currencies fluctuate in their values
relative to the dollar, and this fluctuation makes budgeting for those translations
difficult.
• It is difficult to prepare budgets when inflation is high or unpredictable. Some
foreign countries have experienced hyperinflation, sometimes with annual
inflation rates well over 100 percent. Predicting such high inflation rates is
difficult and complicates a multinational's budgeting process.
• The economies of all countries fluctuate in terms of consumer demand,
availability of skilled labor, laws affecting commerce, and so forth. Companies
with foreign operations face the task of anticipating such changing conditions in
their budgeting processes.
9-20 The five phases in a product's life cycle are as follows:
(a) Product planning and concept design
(b) Preliminary design
(c) Detailed design and testing
(d) Production
(e) Distribution and customer service
It is important to budget these costs as early as possible in order to ensure that the
revenue a product generates over its life cycle will cover all of the costs to be
incurred. A large portion of a product's life-cycle costs will be committed well before
they are actually incurred.

10. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-6

9-21 The answer will depend on the article the student chooses.
SOLUTIONS TO EXERCISES
EXERCISE 9-22 (20 MINUTES)
1.
April May June
Sales ........................................................... $80,000 $60,000 $90,000
a

Cash receipts:
From cash sales .................................... $ 40,000
b
$ 30,000
c
$ 45,000
From sales on account ......................... 36,000
d
34,000 39,000
e

Total cash receipts .................................... $ 76,000 $ 64,000 $ 84,000


a
$90,000 = $45,000  2
b
$40,000 = $80,000  .5
c
$30,000 = $60,000  .5
d
$36,000 = ($40,000  .6) + ($30,000  .4)
e
$39,000 = ($45,000  .6) + ($30,000  .4)

2. Accounts payable, 12/31/x0 ......................................................................... 300,000 euros

Purchases of goods and services on account during 20x1 ...................... 1,200,000 euros

Payments of accounts payable during 20x1 .............................................. (1,100,000) euros*
Accounts payable, 12/31/x1 ......................................................................... 400,000 euros


*1,100,000 euros
= 300,000 euros + 1,200,000 euros – 400,000 euros


3. Accounts receivable, 12/31/x0 ..................................................................... 340,000y

Sales on account during 20x1 ..................................................................... 900,000y

Collections of accounts receivable during 20x1........................................ (780,000y)

Accounts receivable, 12/31/x1 ..................................................................... 460,000y


4. Accumulated depreciation, 12/31/x0 ........................................................... $ 810,000

Depreciation expense during 20x1 ............................................................. 150,000

Accumulated depreciation, 12/31/x1 ........................................................... $ 960,000

11. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-7


5. Retained earnings, 12/31/x0 ........................................................................ $2,050,000

Net income for 20x1 ..................................................................................... 400,000

Dividends paid in 20x1 ................................................................................. -0-_
Retained earnings, 12/31/x1 ........................................................................ $2,450,000

EXERCISE 9-23 (30 MINUTES)
Answers will vary widely, depending on the governmental unit selected and the budgetary
items on which the student focuses. In the past, students have expressed surprise at the
proportion of the U.S. federal budget that goes to entitlement programs (e.g., Social
Security and Medicare), interest expense, and the military.
EXERCISE 9-24 (15 MINUTES)
1. Production (in units) required for the year:

Sales for the year .......................................................................................... 480,000
Add: Desired ending finished-goods inventory on December 31 ............. 50,000
Deduct: Beginning finished-goods inventory on January 1 ...................... 80,000
Required production during the year .......................................................... 450,000

2. Purchases of raw material (in units), assuming production of 500,000 finished units:

Raw material required for production (500,000  2) ................................... 1,000,000
Add: Desired ending inventory on December 31 ........................................ 45,000
Deduct: Beginning inventory on January 1 ................................................ 35,000
Required raw-material purchases during the year ..................................... 1,010,000

EXERCISE 9-25 (25 MINUTES)
1. Cash collections in October:

Month of Sale Amount Collected in October
July .............................................................. $60,000  4% $ 2,400
August ......................................................... 70,000  10% 7,000
September ................................................... 80,000  15% 12,000
October ........................................................ 90,000  70% 63,000
Total ............................................................. $84,400

12. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-8


Notice that the amount of sales on account in June, $49,000 was not needed to solve
the exercise.

EXERCISE 9-25 (CONTINUED)

2. Cash collections in fourth quarter from credit sales in fourth quarter.

Amount Collected

Month of Sale
Credit
Sales

October

November

December
October ............................................ $ 90,000 $ 63,000 $13,500 $ 9,000
November ........................................ 100,000 – 70,000 15,000
December ........................................ 85,000 – – 59,500
Total ................................................. $ 63,000 $83,500 $ 83,500
Total collections in fourth quarter
from credit sales in fourth
quarter .........................................


$230,000

3. In the electronic version of the solutions manual, press the CTRL key and click on the
following link: Build a Spreadsheet 09-25.xls
EXERCISE 9-26 (20 MINUTES)
1. The total required production is 655,720 units, computed as follows:

Budgeted Sales
(in units)
Planned Ending Inventory
(in units)
June 160,000 (200,000  80%)
July 200,000 (given)
August 210,000 (200,000  1.05)
September 220,500 (210,000  1.05) 185,220 (231,525  80%)
October 231,525 (220,500  1.05)

Sales in units:

July ................................................................................................................ 200,000
August ........................................................................................................... 210,000
September ..................................................................................................... 220,500
Total for third quarter ................................................................................... 630,500

13. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-9

Add: Desired ending inventory, September 30 .......................................... 185,220
Subtotal ......................................................................................................... 815,720
Deduct: Desired ending inventory, June 30 ............................................... 160,000
Total required production ............................................................................ 655,720

EXERCISE 9-26 (CONTINUED)

2. Assumed production during third quarter (in units) ................................. 600,000
Raw-material requirements per unit of product (in pounds) ....................  4
Raw material required for production in third quarter (in pounds) .......... 2,400,000
Add: Desired ending raw-material inventory, September 30
(2,400,000  25%) .................................................................................

600,000
Subtotal ......................................................................................................... 3,000,000
Deduct: Ending raw-material inventory, June 30....................................... 700,000
Raw material to be purchased during third quarter (in pounds) .............. 2,300,000
Cost per pound of raw material ...................................................................  $1.15
Total raw-material purchases during third quarter .................................... $2,645,000


EXERCISE 9-27 (20 MINUTES)
1. BINGHAMTON FILM CORPORATION
EXPECTED CASH COLLECTIONS
AUGUST



Month

Sales

Percent
Expected
Collections
June .................................................. $60,000 9% $ 5,400
July .................................................... 78,000 20% 15,600
August .............................................. 66,000 70% 46,200
Total .............................................. $67,200

2. BINGHAMTON FILM CORPORATION
EXPECTED CASH DISBURSEMENTS
AUGUST


July purchases to be paid in August ............................................................ $ 54,000
Less: 2% cash discount ................................................................................ 1,080

14. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-10

Net ............................................................................................................... $ 52,920
Cash disbursements for expenses ............................................................... 14,400
Total ............................................................................................................ $ 67,320

EXERCISE 9-27 (CONTINUED)

3. BINGHAMTON CORPORATION
EXPECTED CASH BALANCE
AUGUST 31


Balance, August 1 .......................................................................................... $ 22,000
Add: Expected collections ............................................................................ 67,200
Less: Expected disbursements .................................................................... 67,320
Expected balance ...................................................................................... $ 21,880

EXERCISE 9-28 (20 MINUTES)
Memorandum

Date: Today
To: President, East Bank of Mississippi
From: I.M. Student and Associates
Subject: Budgetary slack
Budgetary slack is the difference between a budget estimate that a person provides
and a realistic estimate. The practice of creating budgetary slack is called padding the
budget. The primary negative consequence of slack is that it undermines the credibility
and usefulness of the budget as a planning and control tool. When a budget includes
slack, the amounts in the budget no longer portray a realistic view of future operations.

15. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-11

The bank's bonus system for the new accounts manager tends to encourage
budgetary slack. Since the manager's bonus is determined by the number of new
accounts generated over the budgeted number, the manager has an incentive to
understate her projection of the number of new accounts. The description of the new
accounts manager's behavior shows evidence of such understatement. A 10 percent
increase over the bank's current 10,000 accounts would mean 1,000 new accounts in
20x2. Yet the new accounts manager's projection is only 700 new accounts. This
projection will make it more likely that the actual number of new accounts will exceed
the budgeted number.


EXERCISE 9-29 (20 MINUTES)
1.
Total Sales in January 20x2
$100,000 $130,000 $160,000
Cash receipts in January, 20x2
From December sales on account ............ $ 7,125* $ 7,125 $ 7,125
From January cash sales .......................... 75,000
†
97,500 120,000
From January sales on account ............... 20,000** 26,000 32,000
Total cash receipts .................................... $ 102,125 $130,625 $159,125

*$7,125 = $190,000  .25  .15

†
$75,000 = $100,000  .75
**$20,000 = $100,000  .25  .80

2. Operational plans depend on various assumptions. Usually there is uncertainty about
these assumptions, such as sales demand or inflation rates. Financial planning helps
management answer "what if" questions about how the budget will look under various
sets of assumptions.

EXERCISE 9-30 (30 MINUTES)
1. Budgeted cash collections for December:

16. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-12

Month of Sale Collections in December
November ............................................................. $200,000  38% $ 76,000
December.............................................................. 220,000  60% 132,000
Total cash collections .......................................... $208,000


2. Budgeted income (loss) for December:

Sales revenue ....................................................................... $220,000
Less: Cost of goods sold (75% of sales) ............................ 165,000
Gross margin (25% of sales) ............................................... $ 55,000
Less: Operating expenses: .................................................
Bad debts expense (2% of sales) ............................. $ 4,400
Depreciation ($216,000/12) ........................................ 18,000
Other expenses .......................................................... 22,600
Total operating expenses .......................................... 45,000
Income before taxes ............................................................ $ 10,000
EXERCISE 9-30 (CONTINUED)

3. Projected balance in accounts payable on December 31:

The December 31 balance in accounts payable will be equal to December's purchases of
merchandise. Since the store's gross margin is 25 percent of sales, its cost of goods
sold must be 75 percent of sales.



Month


Sales
Cost of
Goods
Sold


Amount Purchased in December
December.................... $220,000 $165,000 $165,000  20% $ 33,000
January ....................... 200,000 150,000 150,000  80% 120,000
Total December
purchases ................

$153,000

Therefore, the December 31 balance in accounts payable will be $153,000.

17. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-13

EXERCISE 9-31 (25 MINUTES)
1. Direct professional labor budget for the month of June:

Office visits per month = 48,000/12 = 4,000

Professional services in June:


One-hour visits (20%  4,000  1 hr.) ................................... 800 hours
Half-hour visits (80%  4,000  1/2 hr.) ................................ 1,600 hours
Total direct professional labor .............................................. 2,400 hours
Hourly rate for dental associates ..........................................  $ 60
Total direct professional labor cost ..................................... $144,000

EXERCISE 9-31 (CONTINUED)

2. Cash collections during June:

May June
Half-hour visits (4,000  80%) ............................................... 3,200 3,200
Billing rate ..............................................................................  $40  $40
Total billings for half-hour visits ........................................... $128,000 $128,000
One-hour visits (4,000  20%) ............................................... 800 800
Billing rate ..............................................................................  $70  $70
Total billings for one-hour visits ........................................... $ 56,000 $ 56,000
Total billings during month ................................................... $184,000 $184,000
Percentage of month's billings collected
during June ........................................................................

 10%

 90%
Collections during June ........................................................ $ 18,400 $165,600
Total collections in June ($18,400 + $165,600) .................... $184,000

3. Overhead and administrative expense budget for June:

Patient registration and records (4,000 visits  $2.00 per visit) .... $ 8,000
Other overhead and administrative expenses
(2,400 hours  $5.00 per hour) ................................................... 12,000
Total overhead and administrative expenses ................................. $20,000

18. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-14
4. In the electronic version of the solutions manual, press the CTRL key and click on
the following link: Build a Spreadsheet 09-31.xls

SOLUTIONS TO PROBLEMS
PROBLEM 9-32 (40 MINUTES)
1. Production and direct-labor budgets

SPIFFY SHADES CORPORATION
BUDGET FOR PRODUCTION AND DIRECT LABOR
FOR THE FIRST QUARTER OF 20X1


Month
January February March Quarter
Sales (units) ..................................................... 10,000 12,000 8,000 30,000
Add: Ending inventory* ................................... 16,000 12,500 13,500 13,500
Total needs ....................................................... 26,000 24,500 21,500 43,500
Deduct: Beginning inventory .......................... 16,000 16,000 12,500 16,000
Units to be produced ....................................... 10,000 8,500 9,000 27,500
Direct-labor hours per unit .............................. 
1
 1  .75
Total hours of direct labor
time needed .................................................

10,000

8,500

6,750

25,250

Direct-labor costs:
Wages ($16.00 per DLH)
†
............................ $160,000 $136,000 $108,000 $404,000
Pension contributions
($.50 per DLH) .........................................

5,000

4,250

3,375

12,625
Workers' compensation
insurance ($.20 per DLH) ........................

2,000

1,700

1,350

5,050
Employee medical insurance
($.80 per DLH) .........................................

8,000

6,800

5,400

20,200
Employer's social security
(at 7%) ......................................................

11,200

9,520

7,560

28,280
Total direct-labor cost ..................................... $186,200 $158,270 $125,685 $470,155

*100 percent of the first following month's sales plus 50 percent of the second following
month's sales.
†
DLH denotes direct-labor hour.

19. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-15
PROBLEM 9-32 (CONTINUED)
2. Use of data throughout the master budget:

Components of the master budget, other than the production budget and the direct-
labor budget, that would also use the sales data include the following:
• Sales budget
• Cost-of-goods-sold budget
• Selling and administrative expense budget
Components of the master budget, other than the production budget and the direct-
labor budget, that would also use the production data include the following:
• Direct-material budget
• Manufacturing-overhead budget
• Cost-of-goods-sold budget
Components of the master budget, other than the production budget and the direct-
labor budget, that would also use the direct-labor-hour data include the following:
• Manufacturing-overhead budget (for determining the overhead application rate)

Components of the master budget, other than the production budget and the direct-
labor budget, that would also use the direct-labor cost data include the following:
• Manufacturing-overhead budget (for determining the overhead application rate)
• Cost-of-goods-sold budget
• Cash budget
• Budgeted income statement

20. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-16
PROBLEM 9-32 (CONTINUED)

3. Manufacturing overhead budget:

SPIFFY SHADES CORPORATION
MANUFACTURING OVERHEAD BUDGET
FOR THE FIRST QUARTER OF 20X1

Month

January February March Quarter

Shipping and handling ............... $ 20,000 $ 24,000 $16,000 $ 60,000
Purchasing, material handling,
and inspection ............................

30,000

25,500

27,000

82,500
Other overhead ........................... 70,000 59,500 47,250 176,750
Total manufacturing overhead ... $120,000 $109,000 $90,250 $319,250

PROBLEM 9-33 (25 MINUTES)

1. Tuition revenue budget:
Current student enrollment……………………. 8,000
Add: 5% increase in student body…………… 400
Total student body………………………………. 8,400
Less: Tuition-free scholarships………………. 120
Tuition-paying students………………………… 8,280
Credit hours per student per year……………. x 30
Total credit hours……………………………….. 248,400
Tuition rate per hour……………………………. x $75
Forecasted tuition revenue……………………. $18,630,000

2. Faculty needed to cover classes:
Total student body……………………………………. 8,400
Classes per student per year [(15 credit hours ÷ 3
credit hours) x 2 semesters]………………….

x 10
Total student class enrollments to be covered…. 84,000
Students per class……………………………………. ÷ 25
Classes to be taught…………………………………. 3,360
Classes taught per professor………………………. ÷ 5
Faculty needed………………………………………… 672

21. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-17
PROBLEM 9-33 (CONTINUED)

3. Possible actions might include:
• Hire part-time instructors
• Use graduate teaching assistants
• Increase the teaching load for each professor
• Increase class size and reduce the number of sections to be offered
• Have students take an Internet-based course offered by another university
• Shift courses to a summer session

4. No. While the number of faculty may be a key driver, the number of faculty is highly
dependent on the number of students. Students (and tuition revenue) are akin to
sales—the starting point in the budgeting process.


PROBLEM 9-34 (30 MINUTES)

1. Schedule of cash collections:
January February March
Collection of accounts receivable:
$55,000 x 20%…………………………... $ 11,000
Collection of January sales ($150,000):
60% in January; 35% in February ….. 90,000 $ 52,500
Collection of February sales ($180,000):
60% in February; 35% in March…….. 108,000 $ 63,000
Collection of March sales ($185,000):
60% in March; 35% in April………….. 111,000
Sale of equipment…………………………. 5,000
Total cash collections………………… $101,000 $160,500 $179,000

2. Schedule of cash disbursements:
January February March

Payment of accounts payable………………... $ 22,000
Payment of January purchases ($90,000):
70% in January; 30% in February……….. 63,000 $ 27,000
Payment of February purchases ($100,000):
70% in February; 30% in March………….. 70,000 $ 30,000
Payment of March purchases ($140,000):
70% in March; 30% in April……………….. 98,000
Cash operating costs………………………….. 31,000 24,000 45,000
Total cash disbursements………………... $116,000 $121,000 $173,000

22. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-18
PROBLEM 9-34 (CONTINUED)

3. Cash budget:
January February March

Beginning cash balance………………………. $ 20,000 $ 20,000 $ 44,300
Total receipts……………………………………. 101,000 160,500 179,000
Subtotal………………………………………. $121,000 $180,500 $223,300
Less: Total disbursements…………………… 116,000 121,000 173,000
Cash excess (deficiency) before financing… $ 5,000 $ 59,500 $ 50,300
Financing:
Borrowing to maintain $20,000 balance.. 15,000
Loan principal repaid……………………… (15,000)
Loan interest paid………………………….. (200)*
Ending cash balance…………………………… $ 20,000 $ 44,300 $ 50,300

* $15,000 x 8% x 2/12

PROBLEM 9-35 (30 MINUTES)

1. Sales are collected over a two-month period, 40% in the month of sale and 60% in the
following month. December receivables of $216,000 equal 60% of December’s sales;
thus, December sales total $360,000 ($216,000 ÷ .6). Since the selling price is $40
per unit, Badlands sold 9,000 units ($360,000 ÷ $40).

2. Since the company expects to sell 10,000 units, sales revenue will total $400,000
(10,000 units x $40).

3. Badlands collected 40% of February’s sales in February, or $156,800. Thus,
February’s sales total $392,000 ($156,800 ÷ .4). Combining January sales ($152,000 +
$228,000), February sales ($392,000), and March sales ($400,000), the company will
report revenue of $1,172,000.

4. Sixty percent of March’s sales will be outstanding, or $240,000 ($400,000 x 60%).

5. Finished-goods inventories are maintained at 20% of the following month’s sales.
January sales total $380,000 ($152,000 + $228,000), or 9,500 units ($380,000 ÷ $40).
Thus, the December 31 inventory is 1,900 units (9,500 x 20%).

23. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting
9-19
PROBLEM 9-35 (CONTINUED)

6. February sales will total 9,800 units ($392,000 ÷ $40), giving rise to a January 31
inventory of 1,960 units (9,800 x 20%). Letting X denote production, then:

12/31/x0 inventory + X – January 20x1 sales = 1/31/x1 inventory
1,900 + X - 9,500 = 1,960
X – 7,600 = 1,960
X = 9,560

7. Financing required is $7,000 ($30,000 minimum balance - $23,000 ending balance):
Cash balance, January 1………………………… $ 45,000
Add: January receipts ($216,000 + $152,000).. 368,000
Subtotal………………………………………… $413,000
Less: January payments………………………… 390,000
Cash balance before financing…………………. $ 23,000


PROBLEM 9-36 (45 MINUTES)

1. The cash budget for Alpha-Tech for the second quarter of 20x5 is presented below.
Supporting calculations follow.

ALPHA-TECH
Cash Budget
For the Second Quarter of 20x5



April May June
Beginning balance ................................................. $ 500,000 $ 500,000 $ 1,230,000
Collections:
a

February sales .................................................
March sales ......................................................
April sales .........................................................
May sales ..........................................................
4,000,000
5,400,000



3,600,000
6,900,000



4,600,000
7,500,000
Add: Total receipts ................................................ $9,400,000 $10,500,000 $12,100,000
Total cash available ............................................... $9,900,000 $11,000,000 $13,330,000
Disbursements:
Accounts payable
b
...........................................
Wages
c
..............................................................
General and administrative
d
...........................
Property taxes ..................................................
Income taxes
e
...................................................

$4,155,000
3,450,000
900,000

1,280,000

$ 4,735,000
3,750,000
900,000



$ 5,285,000
4,200,000
900,000
340,000

24. Chapter 09 - Profit Planning and Activity-Based Budgeting

9-20

Deduct: Total disbursements................................ $9,785,000 $ 9,385,000 $10,725,000
Cash balance .......................................................... $ 115,000 $ 1,615,000 $ 2,605,000
Cash borrowed ....................................................... 385,000
Cash repaid (385,000)
Ending balance ...................................................... $ 500,000 $ 1,230,000 $ 2,605,000

a
60% of sales in first month after sale; 40% of sales in second month after sale.
b
See next page.
c
30% of current month sales.
d
(Total, less property taxes and depreciation) divided by 12.
e
40% × $3,200,000.


PROBLEM 9-36 (CONTINUED)

b
Accounts payable:

Total* Percentage February March April May June
Cost of goods sold:
February .... $4,000,000 .30 $1,200,000
March ........ 3,600,000 .70 2,520,000
March ........ 3,600,000 .30 $1,080,000
April ........... 4,600,000 .70 3,220,000
April ........... 4,600,000 .30 $1,380,000
May ............ 5,000,000 .70 3,500,000
May ............ 5,000,000 .30 $1,500,000
June ........... 5,600,000 .70 3,920,000
$3,720,000 $4,300,000 $4,880,000 $5,420,000

Payments:
February .... $3,720,000 .25 $ 930,000
March ........ 4,300,000 .75 3,225,000
March ........ 4,300,000 .25 $1,075,000
April ........... 4,880,000 .75 3,660,000
April ........... 4,880,000 .25 $1,220,000
May ............ 5,420,000 .75 4,065,000
$ 0 $ 0 $4,155,000 $4,735,000 $5,285,000

*For cost of goods sold, this amount is equal to 40% of sales. For payments, this amount is
equal to the cost of goods sold.

2. Cash budgeting is important for Alpha-Tech because as sales grow, so will
expenditures for inputs. Since these expenditures generally precede cash receipts,
the company must plan for possible financing to cover the gap between payments

25. Another Random Scribd Document
with Unrelated Content

26. "Missä … missä sinun vaimosi on?" kysyi Börje.
"Hän kuoli kaksi vuotta sitten."
Syntyi surkuteltava hiljaisuus.
"Sinulla ei ole ollut tapana kirjoittaa kellekään tänne kotiin?"
"Ei äidin kuoltua."
"Etkö ole kirjoittanut ylioppilastovereillesi?"
"En kellekään. Ihminen saa niin erinlaisia pyrintöjä, joudutaan niin
kauvaksi toisista. He eivät olisi ymmärtäneet minua enkä minä
heitä."
"Miten sait päähäsi tulla minua katsomaan? Olemmehan mekin
kaiketi joutuneet erillemme toisistamme?" sanoi Börje koettaen
salata tyytyväisyyttä, joka paistoi hänen kasvoistaan; hän tahtoi
näyttää vaatimattomalta.
"Sinun laitasi oli toinen. Meitä ei sido toisiimme sivistyksen
yhteellisyys. Me olemme kasvaneet yhteen jo lapsuudessa. Me
olemme painuneet toinen toisemme katoamattomimpaan muistiin. Ei
kumpikaan meistä voi ajatella menneitä aikoja toista muistamatta.
Sitäpaitse on juuri erinlaisuus meitä pakottanut yhteen; siinä
ilmautuu täydellisentymisen laki, näetkös. Vaan kirjeiden
kirjoittaminen ei olisi korvannut persoonallista tapaamista, sentähden
en kirjoittanut. Vaan monta kertaa olen minä ollut ikävilläni, mutta
sinulla ei luullakseni ole ollut koskaan semmoista." Hänen silmissään
välkähti jotakin, joka niissä näkyi usein: kujeiluako vai hellyyttä,
mahdotonta oli päättää kumpaako.

27. "Ikävöinytkö? En, en olekkaan. Mutta kyllä minä olen muistanut
sinua."
"Et sinä voikkaan ikävöidä. Sinä olet aina tyytyväinen siihen, mitä
sulla on. Ja minusta ei ole hyvää mikään muu, kuin se mitä minulla
ei ole."
"Niin kai. Etkä sinä koskaan soimaa muita kuin itseäsi. Minä sanon
sulle, Marianne, älä koskaan usko hänen olevan semmoisen kuin hän
tuossa lavertelee olevansa."
"Olisipa pikemmin syytä sinulla koettaa istuttaa vaimoosi vähän
luottamusta vanhaan ystävääsi, kuin tällä tavalla kylvää
eripuraisuutta alusta alkaen. Hyvä rouva Olsson, vuovatkaa
itsellenne vähän myötätuntoisuutta minua kohtaan, älkääkä huoliko
siitä mitä Börje mahdollisesti näkee hyväksi puhua, sillä nyt — kun te
valitettavasti olette tullut hänen vaimokseen — on minulle
suorastaan mahdotonta pitää teitä vieraana. Minusta tuntuu kuin
olisitte tullut osalliseksi meidän välistämme ja kuin minä voisin
puhua teille yhtä hyvin en bon camarade[5] kuin hänellekin."
"Minä en ole ollenkaan vieras teille, ja taidanpa melkein sanoa
tunteneeni teidät yhtä kauvan kuin Börjenkin, sillä meidän
ensimmäiseen keskusteluumme otti hän aineen teistä."
Pauli räpäytti ruskeita silmiänsä, kuin olisi auringon valo niitä
huikaissut.
"Niinkö hän teki! — Vanha Börje, sinä olet aina samanlainen …
voitko sinä heti ajatella minua?"

28. Hän ojensi hänelle hienon, pitkänomaisen kätensä, jota Börje
pudisti.
"Mitä äiti-eukko teki kun siellä kävit?" sanoi Börje tahtoen vaihtaa
keskusteluainetta.
"Hän itki ja keitti kahvia. Ja sitten sain minä munia ja liikkiötä
puoliseksi. Paikat hyppi ja kiliisi ja kolisi aivan kuin entisinä aikoina,
ja ahmien hengitin minä taas sitä ilmaa, vaikka en minä voinut syödä
paljoa liikkiöstä: maku muuttuu, näetkös. Vaan muuten oli kaikki
kuten ennenkin, tuntui vaan tyhjältä, kun sinä olit pois. Joka hetki
luulin sinun astelevan etehisessä."
"Herra Jumala, niin. Minunkin mielestäni on sanomattoman
hauskaa käydä kotona, sillä äiti asuu vielä vanhalla paikallaan."
"Niin, vaan minun kotonani, äitini pienessä hökkelissä on kaikki
toisin. Uusia ihmisiä… Ja äidin aituuksessa, jonka hän piti aina
semmoisessa siivossa, siellä rehotteli nyt reunoilla nokkosia ja
takkiaisia. — Naurat ehkä, mutta minun sieluani viilsivät nuo
takkiaiset. Se oli mielestäni melkein pahempaa kuin äitini kuolema."
Börje yskähti, ja yskähti uudestaan, kuin olisi hänen kurkkuunsa
jotain istahtanut. Ehkä hänenkin äitinsä aituuksessa joskus kasvaisi
takkiaisia ja nokkosia ja sitten olisi…
"Minä tahdoin äitiäsi mukaani tänne," jatkoi Pauli, "vaan en saanut
häntä siihen suostumaan millään ehdolla."
Börje lensi tulipunaiseksi kuin olisi keksitty pahaa tekemästä, vaan
hän ei vastannut.

29. "Muuten oli hänellä kangasta kuteilla. Siinä oli hänen tuttavansa,
sanoi hän, rukki tai kangaspuut. Niissä oli kangasta sulle."
Börjen omatunto näytti aina olevan rauhaton. Hänen ystävänsä
katseli häntä vähän uteliaasti.
"Noh, rouva Olsson, kuinka viihdytte maalla?" sanoi Pauli
sukkelasti, kun huomasi ettei Börjeä miellyttänyt aloitettu aine.
"No niin, noin vaan. Mutta Börje oleskelee paljo ulkona, ja silloin
tuntuu vähä yksitoikkoiselta. On niin hirmuisen hiljaista. Muutoin
viihdyn hyvästi."
"Niin — kyllähän siihenkin kai väsyy. Vaan viime aikoina olen minä
vallan hassusti ikävöinyt äänettömyyttä ja hiljaisuutta… Siinä
mahtaisi olla paratiisi, ajattelen nyt."
"Sinä et koskaan viihtysi maalla."
"Minäkö! — Haluaisinpa kävellä munkkiviitassa ja sandaaleissa, jos
vaan löytyisi miellyttävä vanha luostari minua varten; sen pitäisi olla
jonkun pesän, jossa olisi Maarian kuvia ja kapeita käytäviä ja lisäksi
sypressiä kasvava puutarha."
"Niin, sitä et sinä voi saada täällä."
"No mutta hiljaisuutta voin ainakin saada, ja siinäkin on jo jotakin.
Huomaan jo vanhentuvani. Muutama vuosi sitten olisin ajatellut
vallan toisin!"
"Eikä kauvan viivy, ennenkuin ajattelet taas samalla tavalla. Mutta
missä olet ollut nämä viisi vuotta?"

30. "Kulkenut paikasta paikkaan vuodenaikojen ja ilmojen mukaan.
Kesän
Itaaliassa, talven Pariisissa, suven Alpeilla, syksyn Reinillä ja
jäännökset — niin, ja sitten yhden talven Korsikassa ja yhden
Algier'issa: minun vaimoni oli rintatautinen."
Hän luetteli tätä kuin ulkolukua.
"Lienette nähnyt hyvin paljon!" huudahti Marianne.
"Hoo, maailma on kaltaisensa joka paikasta. Ei siinä ole mitään
erotusta, vaikka alussa luulee."
"Ai ai, te olette kyllästynyt!"
"En suinkaan. Minä olen väsynyt kuulemaan höyryvihellyksiä ja
rautatien merkkejä. Minä tahtoisin elää semmoista elämää kuin
esimerkiksi te täällä, — kirjoineni ja itseni kanssa. Se mahtaa tuntua
ihmeellisen levolliselta. Minä tahtoisin koettaa, miltä se tuntuu."
"Pidättekö kirjoista?"
"Voin sanoa, että minä elän niistä."
"Sinun pitäisi nyt osaaman koko maailma ulkoa, kun olet niin
paljon lukenut."
"Ohoh, ei ole aikaa mihinkään; elämä on suunnattomasti
kasvanut: kun elää, ei ennätä lukea, ja kun lukee niin ei ennätä elää.
Minä olen koettanut hutiloida molemmin puolin, joka on virhe. —
Joko kokonaan kirjakoi tai kokonaan ihminen."
"Hölön tölön!"

31. "Oletteko huomannut, kuinka virkistävästi se vaikuttaa, kun Börje
sanoo tuon 'Hölön tölön!' Se on kuin yksi ainoa vesiryöppy kylmässä
kylvyssä, siitä päästyä täytyy välttämättömästi tulla selville. — Minä
olen juuri aprikoinut, vieläkö sinulla oli tapana sanoa siten, aivan
tuolla äänellä."
"Minä opin sen sanomaan sinun tähtesi, ja jos sen nyt kuulet
uudestaan, on se oma syysi: — se on tarpeellista," sanoi Börje
leikillisesti.
"Hjaa, minä jään kyllä aina kaltaisekseni! Vaan sinä olet tullut
miehekkäämmäksi. Tahtoisinpa sanoa sinun tulleen Börje
Olssonimmaksi kuin olitkaan… Rouva Olsson, emmekös ole yhtä
mieltä että hän on hyvin kaunis mies?"
Marianne punehtui.
"Luonnollisesti tulee minun sanoa että hän on kaunis. Sehän
kuuluu minun velvollisuuksiini."
"Jos minä olisin nainen, olisin minä sitä mieltä kaikista
velvollisuuksista huolimatta."
"Tietysti!"
Börje näytti pitävän näitä sanoja oikeina parjauksina.
Pauli nauroi ja katsahti häneen:
"Tai ehkä kiellät olevasi oikea luonnonmukaisen kasvatuksen
perikuva? Jos minä olisin ennustaja, sanoisin minä tulevaisuuden
kuuluvan sinulle ja sinun vertaisillesi. Jumala, kuinka vahva sinä
mahdat olla!"

32. Hän oli mennyt Börjen luokse ja asettanut kätensä hänen
olkapäilleen koettaen niitä ravistaa.
Börje antoi pidellä itseänsä, kuten kauniin lapsen vallattomuudet
annetaan anteeksi.
"Minä sanon sinulle jotakin, Börje," sanoi Pauli heittäytyen eräälle
tuolille, "ennenkuin tapasin äitisi, oli minulla soma tuuma."
"Mikä sitten?"
"Näetkös, minun mielestäni oli vallan varmaa, että sinä olit ostanut
itsellesi suuren maatalon. Tämä oli yhtä välttämätöntä, kuin parran
tuleminen sinulle. Sinua ei voinut ajatella ilman näitä kahta lisää.
Vaan minä en luullut sinun ennättävän naimisiin vielä. Minä ajattelin
aina: joutavia, hän ei tule valmiiksi."
"No niin, ei suinkaan se tehnyt erotusta, olinko naimisissa vai en?"
"Kyllä, näetkös, minä olin ajatellut pyytää luoksesi asumaan koko
talveksi."
"Sisään!"
"Niin. Tiedätkös, minä olen mielestäni kuin vanha kapsäkki, jota
koko maailman rautateiden ja tullien virkamiehet ovat potkineet; sen
täytyy joko saada olla alallaan tai mennä palasiksi."
"No niin, minkätähden et voi tulla sitten luokseni asumaan, vaikka
olenkin naimisissa?"
Börje hypähti pystyyn tuoliltaan, vaan istahti heti taasen.

33. "Niinkö luulet! — Kolmas henki kahden kyyhkyläisen pesässä? Ei,
se ei sovi."
"Kuherrusaikamme on loppunut jo kaavan sitten; me olemme jo
vuoden olleet naimisissa."
Pauli katsahti Marianneen surullisesti ja ilveellisesti.
"Minun puolestani voitte kyllä jäädä," vastasi tämä nauraen.
"Niin kai, niin. Mutta tunkevaiselta minä näytän joka tapauksessa.
Nuorelle miehelle minä sitä vastoin olisin tullut halutuksi
seuratoveriksi… Kuulettehan, että kun onnittelen ystävääni, tulee
siihen joukkoon aina pieni sivuisku itselleni. Eikä Ola Börjen äiti
suinkaan ollenkaan aavistanut, kuinka kovasti hän töyttäsi tätä
kapsäkkiä puhuessaan naimisesta."
"Kas vaan, tepä olette kohtelias!"
"Rouva Olsson, — löytyy tuskia, jotka tekevät jonkun täydellisesti
kärsimättömäksi… Minä olin luullut voivani ottaa Börjen siitä, mihin
olin hänet jättänyt, ja sillä aikaa olette te kaapannut hänet
haltuunne. Voinko minä siis olla kohtelias?"
"Niin, voittepa sanoa teillä olevan vieläkin yhden syyn jäädä, kun
hänen seuransa huvittavaisuus on lisääntynyt minun tuloni kautta."
"Oivallisesti, Marianne."
"Älkää minua houkutelko: — minulla ei ole mitään voimaa
vastustaa."

34. "Minä sanon sinulle yhden asian," jatkoi Börje, "meillä on neljä
vierashuonetta, ja ellet sinä niistä pidä, on minulla kaksi suurta
huonetta tuolla alhaalla sivurakennuksessa; ne ovat olleet meijeristin
varalle, vaan kun meillä ei semmoista ole, ovat huoneet joutilaita."
"Minunko kalustettavakseni?" Hänen silmänsä suurenivat.
"Niin, ja tapiseerattavaksesi, jos sinulla on halua siihen."
"Hehei! Ja minä saan laittaa kaikki oman pääni mukaan?"
"Tietysti. Itsehän saat maksaa."
"Oh, maksut! Niistä en mitään huoli. Kunhan vaan viihdyn."
"Kyllä täällä olo tulee hyvin vaikeaksi teille, joka olette tottunut
suuren maailman vaihetuksiin ja huveihin. Te olette tottunut
näkemään teaatteria, kuulemaan musiikkia ja katselemaan
taideteoksia. Te saatte täällä hirmuisen ikävää. Meillä ei ole täällä
mitään."
"Minä haluan ainoastaan lepoa, mistään muusta en minä huoli."
Hän puhui kummallisen hiljaa, vallan toisella äänellä, jossa aina oli
ollut koko puheen ajan leikillisyyttä itse surussakin.
Börje katsahti häneen. Hänen koko olennossaan, jos katseli joko
vaaleita kasvoja tai käsien velttoutta eli hänen raukeasti kokoon
painunutta vartaloansa, — kaikessa ilmautui ylellinen väsymys.
Börjen valtasi sääliväisyys. Hän tiesi, kuinka hyvin Paulin
kuumeentapainen luonne voi jännittää tuota heikkoa ruumista
viimeiseen asti, antaaksensa sen sitten kerrassaan luhistua kokoon,
kuten nyt.

35. "Minä olen iloinen, kun tulit tänne, se tekee luullakseni sinulle
hyvää," sanoi hän yksinkertaisella sydämellisyydellään.
Pauli, joka oli istunut silmät maahan luotuina, katsahti Börjeen, ja
ensi kerran näki Marianne nämä silmät täydellisesti auki. Hän oikein
hämmästyi niitä nähdessään, niin kauniit ne olivat; niiden emalji oli
loistavan sinervä ja niiden väri oli ruskea ja hieno kuin sametti.
Nämä silmät hallitsivat koko tuota hoikkaa ruumista ja noita kapeita
kokoon pusertuneita kasvoja, sellaisia silmiä ei ollut kahdella
tuhannesta. Ja näistä silmistä, jotka muutoin taikamaisesti
tirkistelivät silmäkarvojen välistä kummallisen välinpitämättömällä
tarkkaavaisuudella, — niistä loisti nyt hartahin innostus, kun hän
melkein lapsellisella reippaudella ojensi toisen kätensä Börjelle ja
toisen Mariannelle.
Itse se suoruus, jolla hän osasi antautua tuollaisen hellemmän
mielialan valtaan, osoitti, kuinka vähän hän oli tottunut ojentamaan
turhaan kättänsä.
"Börje, olinpa kuitenkin unohtanut, kuinka paljon sinusta pidän!
Juuri tännehän minun pitikin tulla."
9.
Heikkohermoisen naisen hehkuvalla innolla ryhtyi Pauli huoneitaan
kalustamaan. Kaikki piti tapahtuman sukkelaan, nyt heti,
silmänräpäyksessä!

36. Muusta hän ei puhunut, muuta hän ei ajatellut. Hänen tuntui
tarvitsevan oman haluttomuutensa vaivaamana puhaltaa tulta
hehkumaan lakkaamatta, ettei välinpitämättömyys saisi jalansijaa.
Hänellä näytti olevan taitoa hankkia itselleen puuhaamishalua ja
jäntevyyttä. Tämä oli samaa kuin kananpoikia höyryllä hautominen:
jos yksikin ainoa jäähtyi, olisi kaikki haihtuva tyhjiin.
Tapiseeraajia kirjoitettiin kaupungista, huonekaluja osteltiin, ja hän
itse matkusti Kööpenhaminaan hankkimaan, mitä muuta tarvittiin.
Ahnaana kuin lapsi kokosi hän kaikki ympärilleen, mistä hän piti.
Kysyttiinpä koko hänen makunsa ja mielikuvituksensa runsautta
kaikkia näitä reunuksia, varjostimia, tyynyjä ja mattoja asetettaissa
paikoilleen, puhumattakaan kaikista niistä taide-esineistä, joita hän
oli koonnut matkoiltaan.
Näissä toimissaan oli hän itse kohteliaisuus kokonaisuudessaan, ei
ainoastaan isäntäväkeä kohtaan, vaan kaikille, jotka hänen kanssaan
joutuivat tekemisiin. Hän ei ollut vielä kolmea päivää ollut
Tomtöössa, ennenkuin palvelusväki piti häntä epäjumalanansa, josta
hän sai kiittää loppumattomia kohteliaita sanojansa ja
juomarahojansa.
"Puhdasta voittoa on päästä kotiin," sanoi hän, "he ovat täällä
sangen vähään tyytyväisiä, oikeinpa huomaa etteivät he täällä ole
tottuneet nylkemään huvimatkailijoita."
Ilveellisen tarkasti piti hän silmällä, ettei Börje eikä Marianne
saaneet nähdä vilaustakaan hänen pesänsä sisäpuolelta, ennenkuin
se oli valmis, sillä hän tahtoi oikein nähdä heidän hämmästystään
sekä niin loistavasti kuin mahdollista näyttää, mitä hän ymmärsi
mukavuudella.

37. Jos voi sanoa Pauli Sandellilla olleen jonkinlaista uskontoa, niin oli
tämä eräänlaisessa sairaanomaisesti kehittyneessä taiteen
tuntemisessa.
Sentähden tuskin mikään teos vaikutti häneen niin suuresti kuin
Hamerlingin Ahasveri Roomassa, sillä tätä Neeroa hän ymmärsi.
Kuten monta muutakin uskontoa oli hänenkin loppunut — sen
hengen sammuttua — niin että siitä jäi vaan tyhjä kuori sen
tunnustajan käteen.
Pauli ei ollut koskaan voinut rukoilla yksinäisyydessä, ja nyt —
saatuansa kylläksi jumalistaan, nyt halusi hän enemmän kuin
koskaan nähdä toisten niitä rukoilevan. Hän sai siitä ikäänkuin
heijastuksen muinaisesta minuudestaan; — siinä kaikki, mitä hänellä
oli jälellä.
Hänessä oli eräänlainen luontoperäinen ominaisuus,
välttämättömyys — voimatta sentähden kuitenkaan antautua
tykkänään millekään asialle — joksikin ajaksi tukehuttaa luonnollisen
epäilemisensä ja antautua johonkin mielialaan, vaikka tiesikin sen iän
lyhyyden. Sentähden täytti hän kaikki mielitekonsa, ja se innostus,
joka hänen näin onnistui saada aikaan, oli parahiksi niin suuri, että
hän sai siitä sen määrän pontevuutta, kuin hän tarvitsi pystyssä
pysyäkseen.
Eräänä päivänä Syyskuun loppupuolella sanoi Pauli
päivällispöydässä:
"Arvoisat läsnä-olijat, kunnioittakaa minua siten, että tänä iltana
kello puoli seitsemän astutte alas minun pieneen pesääni juomaan
lasillisen minun huonejumalieni onneksi."

38. Kutsumukseen suostuttiin leikkiä laskien, ja kun oli pöydästä
poistuttu, kuiskasi Marianne Börjelle:
"Emmeköhän hämmästytä häntä siten, että esiinnymme
juhlapuvussa."
Paulin tarkka korva oli kuullut kuiskauksen. Hän ei ollut kuitenkaan
siitä millänsäkään, kääntyi ainoastaan poispäin vetäen huulensa
pilkallisimpaan hymyynsä. Selvää oli hänestä, että tuo salainen
kiihottaja oli Mariannen kärsimättömyys saada näyttää kuinka hän
ymmärsi pukeutua, ja se keksintö, että kaiken piti käydä pilan
muodossa sekä että Börjekin asiaan suostuisi, oli ainoastaan tekosyy,
jolla hän koetti peittää asian oikean laidan. — Vai niin, hän tahtoi
suurentaa hänen silmiänsä — eurooppalaisen! — Hän oli väliä liiaksi
harjaantunut, ollakseen sitä huomaamatta.
Marianne oli käärinyt ympärilleen avaran kappansa pihan yli
mentäessä. Pimeätä oli ja kävi tuuli, eteenvedettyjen
akkunavarjostimien takaa pilkoitteli valoa.
Heidän päästyään pieneen etehiseen, päästi Marianne kappansa
sukkelaan auki, ja Börjen sitä pannessa naulaan avasi Pauli oven.
Värjättyjen lamppujen valo virtasi heitä kohden ja Pauli oli ottanut
osaa heidän pilaansa ja pukenut itsensä hännystakkiin.
Tervehdittiin teeskenteleväisesti ja sirosti ja naurettiin, kun oli
keksitty kokonaisuudelle näin juhlallinen ulkomuoto.
Marianne oli vaatetettu samaan pukuun, joka hänellä oli ollut
Follmerin tanssijaisissa; ja kun hän sitä sen koommin ei ollut
käyttänyt, oli se täydellisesti kuin uusi. Koska Marianne tiesi, kuinka

39. mainion hyvin se juuri sopi hänelle, oli hän valinnut tämän puvun;
ehkei koko talvena muutoin olisi tullut muuta tilaisuutta sitä näyttää.
Mutta kuinka olikaan, tuntui kokonaisuus liian paljo
naamijaisilmestykseltä ja liian vähä todelliselta ilolta; Mariannen ei
ollut hyvä olla alastomine käsivarsineen ja paljaine kauloineen.
Lisäksi oli Paulin silmäyksessä, kun se nopeasti tähystellen kulki
ylhäältä alas, jotakin, joka tuntui hänestä yhtä vastenmieliseltä, kuin
jääkylmä käsi olisi häntä sivellyt. Hän tunsi, ettei tältä tuntijasilmältä
jäisi näkemättä yhtäkään ainoata hänen vikaansa. Siinä ei ollut
mitään lämpöä, ei mitään armoittelua, ja hänelle juolahti paikalla
mieleen, että hänen olkapäänsä olivat liiaksi korkeat, hänen ryhtinsä
liiaksi vallaton, hampaat pienet ja tummat, iho liiaksi raukea ja silmät
reunoistaan punaiset. Hänen täytyi ajatella tätä juuri nyt kun hän oli
esiytynyt kaunottarena. Hän ei voinut tehdä ainoatakaan liikettä
tuntematta ahdistusta: hänestä tuntui kuin hän katselisi itse itseänsä
jonkun toisen kylmillä, arvostelevilla silmillä. Vaikka hän näytteli
osansa niin hyvin kuin taisi, tiesi hän kuitenkin koko ajan, ettei
saanut matkaan mitään toivottua loistokuvaa.
Pauli sitä vastoin hallitsi koko asemaa. Börje oli myös huoletonna;
hän näytti olevan kaikesta hyvillään.
Tervehdittyä katsottiin huoneita.
Mitä Marianne oli ainoastaan hämärästi aavistanut huonettaan
sisustaessaan, oli täällä pantu täytäntöön. Täällä oli mitä
miellyttävintä hän koskaan oli ajatellut itsellensä, vaan ei mitään
häikäisevää, ei mitään silmiin pistävää; kaikki oli sopusuhteista,
kaikki oli kohtuullista, pyöreätä, sievää.
"Luuletteko minun huonejumalani viihtyvän täällä?" sanoi Pauli
pehmeällä, vienolla äänellään.

40. "Minä en voi sanoa teille mitään kohteliaisuuksia. Ne olisivat vallan
kömpelöitä tämän kaiken rinnalla. Mutta minä voin nauttia siitä, mikä
on kaunista."
Mariannen käytökseen oli ilmautunut jonkinlaista nöyryyttä, jolla ei
ollut mitään yhteyttä sen tarkoin mietityn vaatimattomuuden kanssa,
joka oli hänen keikailemisensa pääaineksia. Tämä ei ollut
vapaaehtoista arkuutta. Hän tunsi olevansa kummallisen ujo tämän
miehen läheisyydessä. Olipa, kuin tämä väsynyt, välinpitämätön
katse olisi katsonut suoraan hänen sydämeensä ja nähnyt sen kaikki
ajatukset. Niillä ei ollut mitään piilopaikkaa.
Börje ei huomannut mitään. Hän kulki haarat hajalla ympäri
tähystellen kaikkea. Silloin tällöin teki hän jonkun kysymyksen,
suoraan ja ujostelematta. Hän oli aivan varma käytöksessään,
yksinkertainen ja luonnollinen. Marianne omassa pulassaan piti tätä
tyyneyttä melkein suurena ansiona.
Börje ei voinut kylläkseen katsella paria espanjalaista
vesimaalausta.
"Tuo on kummallista, tuo on kummallista," sanoi hän ihaillen,
"kuka nuo on piirustanut?"
"Enkö ole sinulle opettanut, ettei väreillä piirusteta," nauroi Pauli.
"Nämähän ovat vesimaalauksia, ja näethän sinä nimetkin."
"Vai niin. Onko hän sama, joka on kirjoittanut
matkakertomuksiakin?"
"On."
"Sepä oli hupaista. Mistä olet nuo ostanut?"

41. "Englannista."
Ja niin kävi pitkin matkaa; Börje tahtoi saada selkoa kaikesta. Ja
Pauli näytti olevan oikein tyytyväinen, kun sai hänelle selittää.
Marianne sitä vastoin ei mitään kysynyt, hän pelkäsi näyttävänsä
tyhmältä ja tietämättömältä.
Muun muassa oli jäljennöksiä kuuluisista veistoteoksista,
roomalaiskuosisista bronssiastioista, sekä joukko ylellisyyskapineita.
"Muistoja matkoiltani."
"Täällä kuljetaan vallan kuin museossa", sanoi Börje, "mahtaa
tuntua ihmeelliseltä, kun on nähnyt niin paljon."
"Oh, enpä tiedä. Olisin toivonut voineeni katsella niitä yhtä
välittömästi kuin sinä; siinä olisi ollut toista nuorteutta!… Missä
tahansa olen ollut, on mulla aina ollut muassani tämä kirottu oma
arvosteluni, joka hävittää kaiken. Vaan itsestään ei pääse koskaan
vapaaksi, kun on kerran saanut itsensä niskaansa… Niin, ja toiseksi
olisin halunnut sinun tervettä muistiasi. — Rouva Olsson, oletteko
huomannut, minkälainen muisti Börjellä on."
"Niin … en tiedä. Kyllä luullakseni on se tavattoman hyvä."
"Hyväkö? Siinä on vallan liiaksi vähä sanottu. Jos hänelle jotain
kertoo, on se samaa, kuin piirtäisi sen kivitauluille. Minun muistini on
kuin vesi: — siihen kuvastuu kaikki eikä siinä pysy mikään."
Kun kaikki oli katseltu, istahdettiin pieneen vastaanotto-
huoneeseen, joka noja- ja lepo-tuoleineen, tyynyineen ja mattoineen
oikein houkutteli levähtämään.

42. Laseja sekä pulloja oli valmiina pöydällä ja Pauli itse piti huolta
tarjoamisesta.
Börje katseli istuessaan kuinka hän avasi teräslankoja. Noin
pienet, valkeat kädet! Niissä ei olisi luullut olevan voimaa ollenkaan.
Samppanja vaahtosi ja helmeili kirkkaissa pikareissa, jotka nekin
muotonsa puolesta jälittelivät vanhanaikaista kauneudenaistia. Börje
kiintyi erittäin niitä katselemaan. Roomalaisia kemuja esittävässä
taulussa oli hän nähnyt jotain sellaista.
Monivärinen valo, ylellisyys, kummallinen hiljaisuus, joka syntyi
kun puhe vaan hetkeksikin taukosi, — kaikki teki Börjeen syvän
vaikutuksen. Hän kuvaili olevansa kaukana Tomtöstä. Kokonaisuus oli
hänestä kuin tuntematonta tuoksua, jota hän ahmi keuhkoillansa. Ei
ilo, vaan surumielisyys hänet valtasi.
Pauli seisoi pöydän ääressä ja nojautui toiselle kädellensä sitä
vastaan, nostaen toisella hitaasti lasiansa katsellessaan kohoovien
helmien kimaltelevaa leikkiä siinä.
Lampun valo heijastui kuin iltarusko hänen pieniin, vaaleisiin
kasvoihinsa ohuine huulineen ja ikäänkuin tushinvärisine
kulmakarvoineen.
"Minulla on mielessäni sana, jota sinä, Börje, et luullakseni
ymmärrä," sanoi hän luomatta silmiään ylös, "ja se sana on
väsymys. Kuuman leikkuupäivän perästä, kun sinä olet ollut
vaatteissasi kello neljästä aamulla ja pistellyt lyhteitä aumaan kilpaa
renkien kanssa, voi kyllä sattua, että tunnet olevasi vähän
väsyksissä. Et paljo — tietysti — mutta vähä. Ja sinä olet
heittäytynyt sänkyysi ja nukkunut heti. Kun sinä sitten heräsit

43. seuraavana aamuna, olit sinä ainoastaan entistäsi vahvempi. Oliko se
väsymystä? — Se on melkein samaa, kuin mitä täällä sanotaan
tuuliaispäästä, sillä tuuli voi joskus heittäytyä iloiseksi: nimi on
tunnettu, vaan ei asia, sentähden käytetään nimeä väärin. Mitä sinä
kutsut väsymykseksi on tuo suloinen ominaisuus koota uusia voimia,
ei muuta mitään. Se on ihmeteltävin ruumiin ja sielun tasapaino,
johon luonnon mestarikäsi on kaiken sovittanut paikoilleen ja josta
tiedolla ei ole mitään hutiloimisen kautta turmeltu. Kiitä Jumalaasi
Börje! — jos sulla semmoinen on… Kuuleppas, toisenlaista
väsymystä on olemassa; se on meidän vuosisatamme suurena
kirouksena — vainoavana, hermoja vaivaavana väsymyksenä, joka ei
mihinkään lepoon tyydy, sentähden että se ei voi levätä, —
sentähden että se on sen ominaisuuden kadottanut. Tantalus taisi
siitä puhua, hän niin, ja me kulttuuri-ihmiset olemme kaikki hänen
lapsiansa. Tavoitella, ja tavoitella tyhjää olemattomuutta, ei ole
mitään, niin kauvan kuin uskoo sen olevan todellisuuden. Vaan
tavoitella sitä, kunnes kaikki jäsenet uupuvat, jännittää viimeistä
voimapisaraansa — kuihtuneinta jäännöstä, mikä jollakulla on — ja
tavoitella sitä vielä sittenkin, vaikka päivän selvästi tietää sen olevan
tyhjyyttä kaikki tyyni, — siitä, Börje, siitä kannattaa jotain puhua!…
Kun tarvitsee ainoastaan heittäytyä rannalle nukkumaan, ja vaan
nukkumaan, vaan ei voi saada itseänsä siihen taipumaan, vaan
tavoittelee vielä tuota samaa petollista tyhjyyttä … heikommin,
heikommin, vaan aina samalla mielettömällä halulla…"
"Sinä puhut hulluja, Pauli."
"Rakas onnellinen luonnon lapsi!" — Pauli nauroi heleällä äänellä.
— "Jospa tietäisit, kuinka minusta tuntuu hyvältä nähdä sinua! —
Pane tyytymättömyys kasvoistasi ja ole iloinen. Minä tuon tämän

44. juomauhrin huonejumalilleni ja rukoilen samalla, että syystä voisin
kirjoittaa oveni yläpuolelle: tässä lepää —"
Hän täytti lasit jotta vaahto kohisi. Malja juotiin.
"Kas noin! Kerranpa sitä avataan sisällisen tunteellisuuden
varaläppä", sanoi Pauli heittäytyen tuolille, "vaan älkää uskoko —
jalo rouva — että kaikessa on tarkoitusta, mitä minä juttelen, vaikka
se tuntuu hiukan syvämietteiseltä. Börjeä ei siitä tarvitse muistuttaa;
hän tuntee minut."
Börje ei vastannut mitään, ei kieltänyt eikä vahvistanut. Hän istui
ja katseli vaan huonetta ympärillään.
"Pauli, olen ajatellut yhtä asiaa", sanoi hän. "Loistoa ja ylellisyyttä,
ja kaikkea muuta sellaista romua, vihaan minä kaikilla muilla vaan en
kun sitä on sinulla. Kuinkahan sen laita on? Minun mielestäni on,
kuin sinulla olisi suurempia oikeuksia, kuin muilla ihmisillä.
Tämmöiseen", — hän ojensi kättään, "tämmöiseen näytät sinä
olevan syntynyt."
"Rouva Olsson — papyrossi, suvaitsetteko? Vai ette. Hauskaa on,
kun naiset tupakoivat. No mutta sinä, Börje? — Niin, en tiedä kuinka
asian laita on. Minä luulen sen johtuvan siitä ajasta jolloin sinä ensin
teit minun kanssani tuttavuutta: sinä olet tottunut näkemään minua
erinlaisena kuin toisia, köyhempänä tai rikkaampana, kuinka tahtoo
otaksua. Minä luulen samettimekon sen tehneen, sekä minun
laihojen poskieni. Sinä opit suvaitsemaan minua enemmän kuin
toisia."
Hänen ruskeat silmänsä saivat kauniin, avonaisen katseen ja hän
puhui sangen matalalla äänellä, kuten aina, kun hän heltyi.

45. Sitten muutti hän äkkiä puheainetta ja rupesi kertomaan
kaikenlaista matkoiltaan Börjen äärettömäksi huviksi.
Vaan koko ajan katseli hän Mariannea, ei kiusallisesti, ei edes
tarkkaavasti, vaan välinpitämättömästi, kuten joku ajattelematta
katselee taulua istuessaan. Nuo heleän väriset käsivarret ja tuo
pyöreä kaula eivät vaikuttaneet häneen enempää, kuin jos ne olisivat
olleet kivestä. Marianne kirosi sydämessään tätä hametta, joka ei
voinut suojella häntä näiden älykkäiden, kirkkaiden silmien edessä,
joista vilkas ja terävä ymmärrys loisteli, joka pakotti häntä
häpeämään niitä periaatteita, joita hän ei edes tunnustanut
omikseen. Hän tunsi olevansa varsinaisessa ahdistuksessa
tietäessään, että Pauli jonkinlaisella sivuhuvituksella istuessaan
katseli, kuinka töin tuskin Marianne voi näyttää iloiselta.
Tässä silmänräpäyksessä Marianne tunsi kammoa häntä kohtaan.
Alakuloisen mielensä täydellinen salaaminen ei tahtonut olla
hänelle mahdollista, vaan hän ponnisti voimiansa pelastaakseen sillä
tavalla vähäiset pirstaleet siitä itseluottamuksesta, joka hänet oli
pettänyt.
Äkkiä kumartui isäntä hänen puoleensa ja hymyn välkkyessä
mustien silmäripsien välistä ojensi hän kättään ja lausui
hemmoitellun lapsen äänellä:
"Saanko pyytää tuota viuhkaa!"
Tämmöisiä kummallisen nopeita ja kuitenkin pehmeitä käänteitä
ilmaantui hänen käytöksessään.
Marianne päästi viuhkan siteestä ja antoi sen hänelle

46. Pauli oli hetken vaiti katsellen viuhkaa polvillaan ja silitellen sitä
hiljaa hoikilla sormillaan, kuin olisi hän tahtonut tunnon kautta
nauttia plyymireunustuksen pehmeydestä.
"Kuinka kummallisia mielialoja voi johtua tämmöisestä
pikkukapineesta," sanoi hän matalalla, hyväilevällä äänellään, jolla oli
tottelevan soittokoneen koko hurmaava tunteellisuus, — "oletteko
huomanneet, kuinka unelman kaltainen ihastus on siinä, että muisto
tuo jotakin mieleen? — ei niin että ajatellaan jotakin varmaa tai
nähdään joku tapaus, vaan siten että joku kokonaisuus vetäytyy
jonkun mielikuvituksen ohitse. Kierkegaard sanoo: Muistutteleminen
ei suinkaan ole samaa kuin muistaminen. Jos minä saan käyttää
hänen lausetapaansa, niin sanoisin itselläni olevan huonon muistin,
vaan että minulla on harvinainen kyky tilaisuuksien mukaan
muistutella semmoista, jonka jo kauvan sitten olen unohtanut…
Mutta sanokaapas, eikö juuri siinä ole ihmeellistä viehätystä?…
Tavallisesti vaan joku mitättömyys sen herättää, — vieläpä joku
paljas tyhjyyskin, vaan joka mielialansa kautta vie ajattelijan
entiseen tunnemaailmaan takaisin, tosin vaan silmänräpäykseksi,
mutta hengen muodossa, — vapaana kaikesta karkeasta ja
painavasta. Se on ainoastaan tuoksua: varjo olleesta; — tahtoisinpa
sanoa menneisyyden sielu, sen sisin ajatus… Oletteko sitä
huomanneet?"
Hän vaikeni, vaan ei vastausta odottaen, eikä kukaan
vastannutkaan.
"Minulle ovat nämä muistuttelut olevaisia rakkaampia. Kun niitä
vähimmin odotan, niin tulevat ne hiipien; ne liukuvat edelleen, kuin
taikalyhdyn kuvat seinällä, ja silloin tunnen minä jotain hyväilevän
lempeätä. Ajatusta se ei ole, pikemmin on se aistien

47. raskasmielisyyttä. Se on aivan kummallisesti kudottua siitä, mitä
mulla on ollut ja mitä kaipaan, ylellisyydestä ja puutteesta…
Luulenpa sen olevan minulle suuremman arvoista kuin ilon. Ilossa on
liiaksi väliä eri aineksia: minä en viitsi sitä ollenkaan ottaa vastaan."
Marianne veti henkeänsä syvempään kuin ennen, eikä hän olisi
henkensä hinnastakaan tahtonut luoda silmiänsä ylös. Tuo ääni, tuo
ääni!
Semmoista on kuulla tuttua säveltä, tietämättä mistä se on
muistiin tarttunut.
"Ha, ha, ha! Nauraisinpa aika tavalla, jos kohtaisin jonkun, joka
tunteellisuudessa vetäisi minulle vertoja!" — Hän heitti päätänsä
taaksepäin ja nauroi hiljaista nauruansa, kuten hänen oli tapana.
"Minä olen hullusti rakastunut viuhkoihin," — hän levitti sen
tottuneella liikkeellä ja katsellen siihen alas, — "viuhka on oikeastaan
se ainoa, jota minä kadehdin naisilta. Miehen kädessä se ei koskaan
näytä miltään; sen laita on samoin kuin rannerenkaankin: siitä
joutuu narriksi… Kiitoksia… Käsittämätöntä on kuinka paljo älyä voi
piilottaa yhteen viuhkaan; melkein enemmän kuin yhteen päähän —
välistä."
Hän antoi viuhkan takaisin kumartaen kohteliaasti vaan iva
tunteellisissa suun sopissa.
"Koetelkaapas näin omituista pehmeyttä," — hän siveli kädellään
ilmaa kuin olisi hän siinä tuntenut viuhkavaatetusta, "se muistuttaa
minulle jostakin, jota en enää koskaan näe. Minusta on kuin kuuluisi
pari pehmeitä kenkiä astelevan matolla." — Hän sulki silmänsä. —
"Vuoden perästä muistan ehkä tätä iltaa samalla tavalla, minä

48. tarkoitan, vähä sillä mielialalla, joka nyt on kotelossaan, ja joka vasta
todellisuuden mentyä saa siipensä. Silloin muistan minä tätä pientä
pesää." — Hän katseli ympärilleen. "Oikeastaan on nyt kaunis ilta.
Eikös ole?"
"Hyvin kaunis." Marianne puhui yksitoikkoisesti ja katsellen alas
viuhkaansa. Tämä hänen ujo, vaatimaton käytöksensä loi jotain
lapsellisen nuorta hänen kehittymättömiin kasvonsa juonteisiin; hän
oli nyt melkein kaunis, kun häntä kiusasi tunne, että oli ruma.
"Sinun pitää naida uudestaan, Pauli," sanoi Börje, "johan sitte on
kauvan aikaa kulunut kun sinun vaimosi kuoli, eikä sulla ole siitä
mitään hyötyä, että kuljet kuin mikä jöröjukka ihmisistä erilläsi."
"Minulla ei ole nyt juuri valmista rakkautta."
Tuo oli kuivaa ivaa, joka ei huolinut olla edes pistävä, vaan ilmaisi
ainoastaan haluttomuutta. Mariannesta oli, kuin olisi hän ollut ilkeän
vanhan ukon edessä.
"Täällä kotonakin puhutaan eroamisesta kun sanotaan toiselle
jäähyväiset," sanoi Pauli, kuin ei välillä olisi mitään tullutkaan
lausutuksi, jatkaen edellistä puheainettansa. — "Oh, mitä se on, kun
erotaan Eslöfvissä ja tavataan ehkä taas Tukholmassa? Tiedetään,
että ainakin voidaan taas tavata, voidaan antaa tietoja toiselle,
löytää toisensa, — jos tahtoo. Vaan mannermaalla…! Kuten
muuttolinnut jonossa tulevat ne idästä ja lännestä, tuntevat tämän
vieraan linnun sukulaisekseen, tapaavat toisensa kuin pitkän eron
jälkeen, ymmärtävät toisiansa, iloitsevat… Ja kun heitetään hyvästi,
ei tiedetä, nähdäänkö enää koskaan näitä kasvoja tai kuullaanko tätä
ääntä, ja kukin tuntee kuin tuskaa, ensikerralla, — suurta autiota
tyhjyyttä. Mutta siihen totutaan. Opitaan niin vähitellen sanomaan

49. hyvästi, noin kun tuolla ulkonakin sanotaan. Ja joka kerta tuntuu se
helpommalta. Kukin huomaa sen niin täytyvän olla, missä elämä on
kehittynyt suureksi."
"Minua se ei miellyttäisi," sanoi Börje.
"Sinä tottuisit siihen, jos eläisit minun elämääni."
"Sitä en tahdo."
Syntyi hetken hiljaisuus. Pauli näytti, kuin olisi hän puhunut
tulematta ymmärretyksi, — väliä tyytymättömältä, vaan haluttomalta
vaivata itseänsä enää. Äkkiä loi hän silmänsä vilkkaasti ylös:
"Meillä on liian vähän opittu arvossa pitämään flirtatsioonia.
"Mitä sinä tarkoitat flirtatsioonilla?" sanoi Börje.
"Nyt panet minun pussiin: ruotsissa ei ole oikeastaan vastaavaa
sanaa."
"Tarkoitatko sinä tyttöjen ympärillä liehumista tai kurttiisia?" sanoi
Börje.
"Hirmuisen raskas sana niin hienolle käsitykselle. Yhtä hyvin voit
ampua kolibrin kanuunalla."
"Se on melkein samaa kuin hienonnettu kiinni-ottaminen, se tulee
asiata likemmäksi," sanoi Marianne, joka veti suutansa nauruun.
Tässä oli hän tutulla alalla: naisromaaneissa kyllä tiedettiin, mikä
flirtatsiooni oli.
"Tuo kuuluu niin hitonlaisesti poroporvarilliselta," huomautti Pauli
virnistellen, "mutta antakaapas minulle sana, joka loistaa auringon

50. paisteessa ja katoaa, joka vastaa jotakin, jota ei koskaan ajatella
ottaa kiinni eikä pitää käsissä." — Hän piteli kättään yhdessä kohden
ilmassa ravistellen sitä hieman ja katseli pää alaspäin
kulmakarvojensa läpitse, kuin olisi hän tyhjässä avaruudessa
keksinyt sen sanan, jota etsi. — "Se on samaa kuin älyn etevä leikki
sen kanssa, joka peittää keskinkertaisuuden, se täyttää hetken,
tuottamatta sille mitään raskautta… Se on tyhjyys, joka uudistuu
kuitenkin joka silmänräpäys. Ken ei tiedä mitä flirtatsiooni on, hän ei
tunne naisiakaan.
"Minä kutsun sitä kurttiisiksi joka tapauksessa," sanoi Börje
vakavasti.
"Voi, ei, ei, ei! Sinä tahdot tehdä sen kokonaan liian tuntuvaksi …
käsin kosketeltavaksi. Mutta löytyyhän sitä paljo muutakin, jota sinä
et voi saada käsiisi. Ajatteleppas vaan istuvasi suljettuna suureen,
vallan sysimustaan huoneeseen. Sinä et näe mitään — ainoastaan
mustaa pimeyttä. Mutta pienimmästä oven raosta voi päästä
auringon säde sisään. Se leijailee tyhjyydessä, ilman jalansijaa. Ja
tuo säde vetää katseen puoleensa. Sinä istut ja tuijottelet siihen. Ja
sitten sinä kerrassaan huomaat tämän sanan! Se tanssii siinä, se
laskee ja nousee, se on ainoastaan auringon tomua — pölyä — vaan
koskaan et sinä ole nähnyt niin montaa väriä heijastavaa timanttia,
kuin nuo tuossa, siinä on kokonainen leikkivä maailma. Sinä iloitset
siitä, vaan sinä et voi siihen tarttua kiinni, etkä myöskään luule sen
olevan mitään… Se on ajankulutusta sinun yksinäisyydessäsi,
kimalteleva tyhjyys — flirtatsiooni."
"Semmoisella hienot ihmiset huvittelevat, kun ovat liian hienoja
työtä tehdäkseen. Sillä ei ole mitään arvoa!"

51. "Sampanjan vaahdolla ei myöskään ole mitään arvoa, eikä sitä
kuitenkaan juoda sen ollessa väljähtynyttä ja kuollutta. Elämä myös
tarvitsee helmiä ja vaahtoa."
"Kyllä niin, hienoja ihmisiä varten." — Börjen ääni tuntui vihalta ja
pisteliäältä.
"Ohoh. Monta sopimatonta avioliittoa solmitaan, vaan sentähden
ettei tiedetä, että flirtatsiooni on seurahuvitus aivan kuin krokettipeli
ja panttileikit. Niin lempo soikoon! Täällä kotona pannaan kaiken
nimeksi tuo suuri sana rakkaus ja mennään sen vuoksi naimisiin.
Tyhmyyksiä!"
"Minkä p—run tähden sitä sitten pitäisi naiman?" Nyt oli Börje
suuttunut.
Pauli kohautti olkapäitänsä kuin pariisilainen: ellet voi pysyä
tyynenä, niin en tahdo puhua sinun kanssasi.
Börjen harmi taisteli hetken sävyisyyden kanssa.
"Niin, sinulle mahtaa se sopia vallan hemmetin hyvästi," sanoi hän
nauraen, "sen kyllä käsitän."
Paulin silmistä loisti koirankurisuus.
"Luonnollista on, että minä sentähden sodinkin sen puolesta."
Marianne olisi tahtonut luoda silmänsä ylös, näyttääkseen Paulia
ymmärtäneensä. Hän oli iloissaan kuin olisi Pauli löytänyt yhden
hänen omista ajatuksistaan ja antanut sille muodon. Vaan hän ei
rohjennut: — hän katseli noin kylmästi, kuin olisi hän sanonut hyvin

52. tietävänsä, että Marianne oli tahtonut ihastuttaa kahdella valkealla
käsivarrellaan, vaan istui nyt toiveissaan pettyneenä.
"Mutta se tekee jokaisen hengellisesti köyhäksi," sanoi Börje.
"Ei suinkaan. Kukin saa vaihdossa kymmenkertaisesti,
kakskymmenkertaisesti enemmän kuin muuten. Flirtatsiooniin
tottumalla tulevat keskinkertaisimmatkin naiset johonkin määrin
miellyttäviksi. Niin kiihottavaisesti vaikuttaa se sieluelämään. Sinä et
voi uskoa, kuinka valppaaksi tulee näistä pienistä paraati- ja
hyökkäystempuista…"
"Minä en siitä huolikkaan! Sinä rupeat aina leikkiä laskemaan, kun
minä puhun täyttä totta."
"Ei se ollut leikkiä. Annappas nyt kuulua mitä sinulla on vastaan
sanomista!"
"Niin, minä tahdoin vaan sanoa, että kyllä minä ymmärrän, että
nuoret ihmiset maailmaan päästyänsä ovat kuin varsat laitumella: he
luulevat koko elämän olevan leikkiä. Silloin tietysti rakastutaan vähä
oikealle vähä vasemmalle. Tuo on aivan kuin olla pitääkin, sillä ei
kellään ole semmoista onnea, että kaappaisi oikean paikalla, eikä
siellä ole ymmärrystä valita. Jos silloin menee ja tekee sitoumuksen
koko elämän ajaksi, — olisi se kai tyhmyyttä. Senhän kautta me toki
kaikki olemme kulkeneet, eikä siinä ole mitään hävettävää." — Hän
hymyili ja silmäili Mariannea. — "Mutta kun sitten tapaa jonkun,
josta voi oikein pitää, niin silloin pitää käydä kiinni, eikä houria
mitään flirtatsioonia ja mitä kaikkea sinä siinä olet istunut
puhumassa. Sillä jollei niin tee, menettelee samalla tavalla kuin olisi
päästänyt käsistään solmun jossakin köydessä, sitten soljuu se
eteenpäin niin hirmuisen nopeasti, ettei voi pitää varalta kuinka

53. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankfan.com