Media Culture 11th Edition Campbell Test Bank

Media Culture 11th Edition Campbell Test Bank
Media Culture 11th Edition Campbell Test Bank
Media Culture 11th Edition Campbell Test Bank

1. Media Culture 11th Edition Campbell Test Bank
install download
https://testbankfan.com/product/media-culture-11th-edition-
campbell-test-bank/
Download more testbank from https://testbankfan.com

2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankfan.com
to discover even more!
Media and Culture An Introduction to Mass Communication
11th Edition Campbell Test Bank
https://testbankfan.com/product/media-and-culture-an-
introduction-to-mass-communication-11th-edition-campbell-test-
bank/
Media and Culture An Introduction to Mass Communication
11th Edition Campbell Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/media-and-culture-an-
introduction-to-mass-communication-11th-edition-campbell-
solutions-manual/
Media and Culture Mass Communication in a Digital Age
10th Edition Campbell Test Bank
https://testbankfan.com/product/media-and-culture-mass-
communication-in-a-digital-age-10th-edition-campbell-test-bank/
Media and Culture Mass Communication in a Digital Age
9th Edition Campbell Test Bank
https://testbankfan.com/product/media-and-culture-mass-
communication-in-a-digital-age-9th-edition-campbell-test-bank/

3. Media and Culture 2016 Update Mass Communication in a
Digital Age 10th Edition Campbell Test Bank
https://testbankfan.com/product/media-and-culture-2016-update-
mass-communication-in-a-digital-age-10th-edition-campbell-test-
bank/
Media Essentials 4th Edition Campbell Test Bank
https://testbankfan.com/product/media-essentials-4th-edition-
campbell-test-bank/
Media Essentials A Brief Introduction 3rd Edition
Campbell Test Bank
https://testbankfan.com/product/media-essentials-a-brief-
introduction-3rd-edition-campbell-test-bank/
Introduction to Mass Communication Media Literacy and
Culture 9th Edition Baran Test Bank
https://testbankfan.com/product/introduction-to-mass-
communication-media-literacy-and-culture-9th-edition-baran-test-
bank/
Campbell Biology 11th Edition Urry Test Bank
https://testbankfan.com/product/campbell-biology-11th-edition-
urry-test-bank/

4. Page 1
Name: __________________________ Date: _____________


1. Many of the program conventions in television actually came from radio.
A) True
B) False


2. Television has been praised as unbiased and removed from partisan politics.
A) True
B) False


3. Idahoan Philo Farnsworth is credited with transmitting the first TV picture
electronically when he was only twenty-one years old.
A) True
B) False


4. Between 1948 and 1952, hundreds of new licenses were issued to construct and operate
TV stations in the United States.
A) True
B) False


5. In the first years of television, cities that had operating television stations saw 20 to 40
percent increase in people going to movie theaters.
A) True
B) False


6. The sale of spot ads within such shows as Today and TV specials like Peter Pan helped
to end sponsor control of TV content.
A) True
B) False


7. The quiz-show scandals of the late 1950s encouraged sponsors to create TV content.
A) True
B) False

5. Page 2
8. The quiz-show scandals of the 1950s provided the first indication that TV images could
be manipulated.
A) True
B) False


9. CATV stands for “cable access television.”
A) True
B) False


10. A communication satellite that is in geosynchronous orbit circles the earth at the same
speed at which the earth revolves on its axis.
A) True
B) False


11. As a result of the number and diversity of cable offerings, the “Big Three” major
networks (ABC, CBS, and NBC) have lost a significant portion of the viewer base they
had prior to 1980.
A) True
B) False


12. Premium cable channels lure customers with the promise of no advertising.
A) True
B) False


13. Direct broadcast satellite (DBS) does not pose a significant threat to the cable industry.
A) True
B) False


14. Time shifting refers to the delay of broadcast programs because of different time zones
across the United States.
A) True
B) False


15. Today, with the advent of DVR, viewers are moving away from the trend of time
shifting that affected advertisers in previous decades.
A) True
B) False

6. Page 3
16. Third screens typically function as “catch-up services,” allowing consumers to watch
TV shows or movies that played earlier.
A) True
B) False


17. The ability to stream TV shows on fourth screens such as smartphones and the iPad
hasn't changed consumers' viewing habits.
A) True
B) False


18. Only a few TV series from the 1950s have survived, and that is because these few were
the only ones originally shot on film.
A) True
B) False


19. The narrative situation and complications in a sitcom are typically resolved by the end
of the episode.
A) True
B) False


20. Cable News Network (CNN) premiered in 1970.
A) True
B) False


21. CNN showed an immediate profit and was met with widespread cultural success when
Ted Turner introduced it in 1970.
A) True
B) False


22. Reality TV shows cost more for networks and cable to make than sitcoms or dramas.
A) True
B) False


23. Few children's programs are aired on network television because most advertisers are
less interested in reaching that audience.
A) True
B) False

7. Page 4
24. The federal government funds 90 percent of public television's annual budget.
A) True
B) False


25. With the establishment of the Corporation for Public Broadcasting in 1967, nonprofit
radio and television stations no longer had to ask their audiences for financial support.
A) True
B) False


26. Concerned with the power that the Big Three networks had, the FCC enacted the Prime
Time Access Rule.
A) True
B) False


27. Must-carry rules require cable operators to assign channels to and carry all local TV
broadcasts on their systems.
A) True
B) False


28. Cable systems that operate as common carriers are required by law to approve the
content of all programs they provide their subscribers.
A) True
B) False


29. In the landmark Midwest Video case, the U.S. Supreme Court ruled that the cable
industry was a form of electronic publishing with the same First Amendment rights as
print magazines.
A) True
B) False


30. Under the Telecommunications Act of 1996, cable operators are allowed to offer
telephone services.
A) True
B) False


31. Triple play is what cable companies call sports programming.
A) True
B) False

8. Page 5

32. The Telecommunications Act of 1996 was a mixed bag for cable companies. While they
argued this would bring more competition, about 60 percent of communities in the
United States still have only one local cable company.
A) True
B) False


33. An FCC study found that local cable TV companies that face competition have lower
monthly rates than cable companies in noncompetitive markets.
A) True
B) False


34. After completing its first five television episodes, an independently produced TV
program no longer requires deficit financing to fund its production.
A) True
B) False


35. Evergreens are TV shows that are currently popular.
A) True
B) False


36. In TV syndication, barter deals are usually arranged for new or untested shows.
A) True
B) False


37. Under a cash-plus syndication deal, a TV station pays less for a popular syndicated
show than it would under a straight cash deal.
A) True
B) False


38. In TV measurement, a rating is a statistical estimate, a percentage, of households turned
to a program in the market sample.
A) True
B) False


39. Niche markets are fragmented TV's audience not the broad public.
A) True
B) False

9. Page 6

40. Audience measurement isn't particularly useful to advertisers because it only tells them
how many people are watching a particular program, not what kind of people.
A) True
B) False


41. At the network era's peak, a prime-time series with a rating of 17 or 18 and a share of
between 28 and 30 was generally a success.
A) True
B) False


42. Cable systems in the United States are increasingly owned by fewer and fewer
companies, called multiple-system operators.
A) True
B) False


43. Comcast is the nation's largest cable TV system operator.
A) True
B) False


44. Some U.S. cities are challenging privately owned cable giants by building competing,
publicly owned cable systems.
A) True
B) False


45. Who transmitted the first electronic TV picture?
A) John Grierson
B) Philo Farnsworth
C) Vladimir Zworykin
D) Thomas Edison
E) None of the options are correct.

10. Page 7
46. In the TV freeze of 1948–1952, ______.
A) the FCC halted technological experiments in order to decide on a workable model
for American color television
B) a number of television stations froze new programming in order to make decisions
about sponsorship issues and advertising
C) advertisers boycotted television programming as a way of ensuring their own
monopolies
D) the FCC declared a freeze on new licenses because of concerns about
frequency-interference problems
E) None of the options are correct.


47. Which of the following was not one of Sylvester “Pat” Weaver's strategies for forcing
advertisers to relinquish some of their power over television programming?
A) The introduction of magazine shows like the Today show
B) The development of television specials, such as the TV versions of Richard III and
Peter Pan
C) The development of spot ads — shorter ads to be sold to individual sponsors
D) Decreasing the length of television programs, allowing for fewer advertisements to
go to any one sponsor
E) None of the options was a strategy.


48. Which development was a consequence of the quiz-show scandal?
A) The patent pool was declared a monopoly and dismantled.
B) The networks couldn't keep control over programming, and the sponsors became
the sole authority.
C) Quiz-show hosts were no longer allowed to have stock in the company.
D) Quiz-show contestants had to be vetted by the show's sponsors first.
E) None of the options are correct.


49. The final part of the cable system that actually brings the cable into the home is called
the ______.
A) feeder or trunk cable
B) headend
C) cathode ray tube
D) fiber-optic cable
E) drop or tap line

11. Page 8
50. The development of satellites in the 1970s ______.
A) brought an end to the franchising frenzy
B) encouraged competition between K-band and C-band technologies
C) enabled premium channels like HBO to be born
D) made the FCC instigate must-carry rules
E) All of the options are correct.


51. Which of the following is a way cable channels have achieved success?
A) Creating programs that target the largest possible mass audience
B) Avoiding being “bundled” with other channels as part of a package deal
C) Finding and catering to the needs of a niche audience with specific interests
D) Emulating broadcast network programming
E) None of the options are correct.


52. Why have TV broadcasters been threatened by cable?
A) Cable systems have better satellites.
B) Cable systems might choose not to carry the signal of a local broadcast station.
C) Since cable's inception, the FCC has favored the cable industry over the
broadcasting industry.
D) Cable's clearer signal and ability to target niche audiences attracted viewers away
from their programming.
E) Broadcasters never felt threatened by cable.


53. Which of the following is a premium cable channel?
A) ESPN
B) CNN
C) MTV
D) C-SPAN
E) HBO


54. How have direct broadcast satellite (DBS) services challenged cable?
A) They offer a lot more stations than cable.
B) They are able to send signals directly to small satellite dishes where the installation
of cable wires hasn't been possible.
C) They have started to create their own programming, while cable still only shows
reruns of old network programs.
D) They have a better relationship with broadcast networks than cable does, and thus
have lower retransmission fees than cable.
E) All of the options are correct.

12. Page 9
55. VHS outsold the technically superior Betamax videocassette format because ______.
A) VHS offered high-definition playback
B) VHS offered more tape space and could record longer programs
C) more money was spent advertising the Betamax format than the VHS
D) consumers couldn't tell the difference between the two formats
E) All of the options are correct.


56. Differences in, and competition over, technical standards ______.
A) caused the FCC to temporarily ban any new TV licenses in the late 1940s and early
1950s
B) meant that it took over a decade before all three of the major networks started
broadcasting in color in the mid-1960s
C) resulted in a “war” between the Beta and VHS formats of home videocassette
recorders
D) resulted in a “war” between Blu-ray and HD DVD formats for high-definition
movie recordings
E) All of the options are correct.


57. One potential drawback for consumers who use a DVR (digital video recorder) is that
______.
A) they have to be at home to press “record” in order to tape a program
B) they can't skip past commercials
C) marketers and advertisers might be able to “see” what they watch
D) they can only use them to record broadcast network programming, not cable
programming
E) DVRs can be unreliable and don't always record what you program them to record


58. The practice of recording shows and watching them later when it is more convenient is
called ______.
A) fin-syn
B) viewer's choice
C) time shifting
D) stripping
E) syndicating


59. A catch-up service ______.
A) lets you watch episodes after they air on TV
B) is an online fan site with plot descriptions
C) refers only to DVD players
D) usually refers to something you see in a movie theater
E) None of the options are correct.

13. Page 10

60. Smartphones, iPads, and other mobile devices used to watch videos are sometimes
referred to as ______.
A) first screens
B) time shifting
C) fourth screens
D) off-network
E) headends


61. In a situation comedy ______.
A) character development is emphasized over plot twists
B) characters change dramatically over the course of the series
C) characters are under a great deal of stress
D) viewers consider themselves slightly smarter than the characters
E) viewers consider themselves slightly inferior to the characters


62. In its early days, television drama drew on ______ for many of its ideas, sets, actors,
technicians, and directors.
A) the music industry
B) radio
C) movies
D) New York theater
E) None of the options are correct.


63. Anthologies were replaced by other types of programming in the 1950s because ______.
A) advertisers didn't like anthologies
B) they were expensive to produce
C) the television audience changed as it expanded
D) some were considered too controversial
E) All of the options are correct.


64. ______ are one of the longest-running serial programs in the history of television.
A) Workplace comedies
B) Daytime soap operas
C) Sitcoms
D) Hybrid dramas
E) Anthology dramas

14. Page 11
65. According to the textbook, which of the following statements about television news is
true?
A) There have been relatively few changes to the television news industry since the
start of the 24/7 cable news channels.
B) From the very start of television, networks were concerned with keeping their news
departments separate from big commercial sponsors like tobacco companies.
C) ABC News was the first news program to be aired by a major television network.
D) Since the 1960s, national polls have shown local television news is typically
thought of as more trustworthy than newspapers.
E) None of the options are correct.


66. Which of the following statements about reality television is false?
A) The genre includes programs like Survivor, Top Chef, and The Voice.
B) The shows introduce us to characters/people who seem more like “us” and less like
celebrities.
C) The inspiration for reality TV can be traced to MTV's Real World.
D) Reality TV is much more expensive to make than typical comedies or dramas.
E) All of the options are correct.


67. Which of the following statements about public broadcasting is true?
A) It would have lost all funding from the government if the Senate hadn't killed a
2011 effort by a Republican-controlled House of Representatives.
B) Public broadcasting hopes to increase corporate contributions with on-air
promotional messages.
C) One of its main missions continues to be providing educational children's
programming.
D) The bulk of the funding for public broadcasting comes from viewers, listeners, and
corporations.
E) All of the options are correct.


68. In 1970 the FCC created the ______, which “constituted the most damaging attack
against the network TV monopoly in FCC history.”
A) Prime Time Access Rule
B) must-carry rules
C) access channels
D) Financial Interest and Syndication Rules
E) None of the options are correct.

15. Page 12
69. In 1965, the FCC established must-carry rules, which ______.
A) required cable operators to carry local TV broadcasts
B) established technical standards for cable broadcasts, regulating the signals carried
by cable systems
C) blocked cable systems from bringing distant television stations into cities with
local stations
D) blocked cable operators from carrying local TV broadcasts
E) None of the options are correct.


70. In 1972, the FCC required cable systems to provide and fund a tier of ______ dedicated
to local education, government, and the public.
A) DBS services
B) must-carry rules
C) access channels
D) pay-per-view channels
E) superstations


71. What is the difference between a common carrier and an electronic publisher?
A) A common carrier may examine content before distributing it; an electronic
publisher may not.
B) A common carrier is not allowed to import any foreign programming; an electronic
publisher may.
C) A common carrier may not transmit video images; an electronic publisher can send
both analog and digital images.
D) A common carrier must offer at least part of its services on a first-come,
first-served basis; an electronic publisher can pick and choose its channels.
E) There is no difference between a common carrier and an electronic publisher.


72. Which of the following is not true about the aftermath of the Telecommunications Act
of 1996?
A) Competition from allowing regional and long-distance phone companies as well as
cable companies into each other's markets has kept cable rates low.
B) Consolidation of regional phone, long-distance, cable, and Internet service
companies has decreased competition and left consumers with high cable bills.
C) The cable industry has spent almost $150 billion installing and upgrading its
technological infrastructure in the United States.
D) Cable companies now bundle digital cable television, Internet, and phone services.
E) All of the options are correct.

16. Page 13
73. Below-the-line costs for a TV program include the ______.
A) writer
B) camera crew
C) actors
D) director
E) All of the options are correct.


74. Which term best describes the financial arrangement that most TV producers and movie
studios enter into to make prime-time TV shows?
A) Prime Time Access Rule
B) Above-the-line costs
C) Below-the-line costs
D) Economy of scale
E) None of the options are correct.


75. Which of the following is the best way to erase the losses of deficit financing for a TV
show?
A) Selling the program into rerun, or off-network, syndication
B) Selling national and local advertising spots
C) Selling the program to individual affiliates
D) Renting the program to the networks
E) Time shifting


76. When might broadcast networks air syndicated programs?
A) During prime time
B) During fringe time
C) During time shifting
D) Only during the daytime
E) Only during the evening


77. Programs that are in off-network syndication are ______.
A) programs that were made specifically for syndication
B) older programs that no longer run during network prime time
C) programs that are produced by broadcast networks for cable channels
D) programs that are too risqué for network television
E) All of the options are correct.

17. Page 14
78. An airing of the television show Friends on Fox at 6:30 P.M. is an example of ______.
A) off-network syndication
B) first-run syndication
C) video-on-demand
D) an O & O
E) hybrid syndication


79. The game show Wheel of Fortune is an example of ______.
A) off-network syndication
B) first-run syndication
C) fringe time
D) an O & O
E) hybrid syndication


80. During the 2013–2014 season, NCIS on CBS drew an average audience of about
_______.
A) 22 million
B) 20 million
C) 25 million
D) 15 million
E) 18 million


81. Online advertisers pay a rate called a ______.
A) share
B) CPM
C) retransmission fee
D) software cost
E) None of the options are correct.


82. What does the term digital divide refer to?
A) Nobody watches them anymore.
B) They are all owned by Rupert Murdoch and News Corp.
C) They remain attractive business investments despite losing viewers to cable and
other new technologies.
D) They own all of the stations that carry their programming.
E) None of the options are correct.

18. Page 15
83. What did major networks do to combat audience erosion in the 1990s?
A) They threatened not to allow cable operators to carry any of their programming.
B) They started making edgier and more controversial programming.
C) They acquired cable channels.
D) They acquired cable operators.
E) None of the options are correct.


84. Which of the following statements about municipal cable television systems is false?
A) Communities can build their own municipal cable systems.
B) Consumers in cities with municipal cable systems typically pay less for cable.
C) There are only about a hundred municipal cable services across the country.
D) In most cases, municipal cable systems are operated by community-owned
nonprofit electric utilities.
E) None of the options are correct.


85. CATV stands for “______________________ antenna television.”


86. A tier of channels that subscribers can order at an additional monthly fee over their
basic cable service is referred to as ______________________.


87. ______________________, satellite-based services that for a monthly fee downlink
hundreds of television channels, began distributing video programming directly to
households in 1994.


88. A relatively recent technology, ______________________ are devices that enable users
to find and record specific television shows (and movies) and store them in computer
memory to be played back at a later time.


89. A popular form of early TV programming that brought live dramatic theater to
television, ______________________ were influenced by stage plays.


90. Though independently owned, ______________________ are radio or TV stations that
sign a contract to carry its programs.


91. After years of going back and forth on cable rates and rules, Congress enacted the
______________________ and brought cable fully under the federal rules that had long
governed the telephone, radio, and TV industries.

19. Page 16

92. In television, ___________________ is the process whereby a TV production company
leases its programs to a network for a license fee that is actually less than the cost of
production.


93. O & Os refer to TV stations that are ______________________ by networks.


94. In TV audience measurement, a ______________________ is a statistical estimate
expressed as a percentage of households tuned to a program in the market being
sampled.


95. MSO stands for “___________________-system operator.”


96. Sylvester "Pat" Weaver, president of NBC, introduced the TV spectacular, now known
as ____.


97. Charles van Doren, was behind the ____ scandals , which undermined the democratic
promise of television.


98. Ted Turner revolutionized cable through his Atlanta-based station _____.


99. Breaking Bad is an example of a ____ drama because it mixes comic situations and
grim plots.


100. The ____ processes signals received from program suppliers.


101. The ____ distributes a signal around a community on utility poles.


102. The ____ runs from the utility pole to a subscriber's home.


103. Popular old network reruns, such as I Love Lucy, are called ____


104. _____ or “software,” costs include the actors' salaries.

20. Page 17

105. Humorous sitcoms that primarily take place at home, like Modern Family, are called
_____ comedies.


106. Third-screen sites like Netflix offer _____ that allow viewers to stream movies and
programs at a later time directly on television sets or electronic devices.


107. Explain the two key developments that pushed network television from sponsored
programming to spot ads.


108. What are the major differences between basic cable services and premium cable
services?


109. The late 1970s saw the introduction of two major threats to the television networks.
What were they?


110. What services does PBS provide, and how has it fared in comparison with the major
networks?


111. How has the Telecommunications Act of 1996 affected television viewers, both
positively and negatively?


112. Explain the effect that third- and fourth-screen viewing habits have had on traditional
broadcast television and cable.


113. If reality-based programs are cheaper to produce, why might television production
companies continue to make more traditional programs like dramas and comedies?


114. Why might a city decide to start its own municipal cable service?


115. Explain how cable and satellite television could be made into more democratic media.


116. How has television served as a national cultural reference point over the years?

21. Page 18
Answer Key

1. A
2. B
3. A
4. B
5. B
6. A
7. B
8. A
9. B
10. A
11. A
12. A
13. B
14. B
15. B
16. A
17. B
18. A
19. A
20. B
21. B
22. B
23. A
24. B
25. B
26. A
27. A
28. B
29. A
30. A
31. B
32. B
33. A
34. B
35. B
36. A
37. A
38. A
39. A
40. B
41. A
42. A
43. A
44. A

22. Page 19
45. B
46. D
47. D
48. E
49. E
50. C
51. C
52. D
53. E
54. B
55. B
56. E
57. C
58. C
59. A
60. C
61. D
62. D
63. E
64. B
65. D
66. D
67. E
68. D
69. A
70. C
71. D
72. A
73. B
74. E
75. A
76. B
77. B
78. A
79. B
80. A
81. B
82. C
83. C
84. C
85. community
86. premium channels
87. DBS or direct broadcast satellites
88. DVRs or digital video recorders
89. anthology dramas
90. affiliate stations

23. Page 20
91. Telecommunications Act of 1996
92. deficit financing
93. owned and operated
94. rating
95. multiple
96. television specials
97. quiz-shows
98. WTBS
99. hybrid
100. headend
101. trunk cable
102. tap line
103. evergreen
104. Above-the-line
105. domestic
106. catch-up service
107.
108.
109.
110.
111.
112.
113.
114.
115.
116.

24. Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

25. vuoteensa oven eteen, meni itse nurkkaan, veti hameensa päänsä yli
huppuun ja alkoi huutaa apua.
Isä ja äiti Kiljunen, jotka jo olivat saapuneet kotiin, tulivat kuistille
ja rupesivat vapisemaan kauhusta. Ja kyllä olikin syytä kauhistua,
sillä eihän Luru enää ollut paviaaninkaan näköinen, kun hänellä
selässä oli kuollut kettu, jonka pää lepäsi hänen olkansa yli, ja näytti
siis aivan siltä, kuin hän olisi olento, jolla on kaksi päätä. Isä ja äiti
eivät voineet kuvitellakaan, että heillä olisi kaksipäinen poika.
— Se on itse paha, joka on manattava pois, huusi isä. — Ota,
mamma, jokin kirja ja rupea lukemaan.
Äiti meni sisään ja otti ensimmäisen kirjan, se oli
Kansanvalistusseuran kalenteri, ja alkoi siitä lukea almanakkaa,
toisen nimen toisensa jälkeen. Ja jota lähemmäksi Luru tuli, sitä
kimeämmällä äänellä hän huusi.
Pulla haukkui ja Luru huitoi sitä irtonaisella hännällään voimiensa
takaa. Lopulta hän otti ketun selästään ja heitti sen Pullaa kohden,
joka tästä säikähtyneenä läksi pakoon, meni navetan taakse ja
nurkan takaa haukkui vimmatusti.
Posetiivinsoittaja heräsi. Kun hän tuli ulos ja näki noin suuren
apinan, niin hän meni kiireimmän kautta vajaan, etsi nuoraa ja koetti
pyydystää elukkaa itselleen voidakseen kuljettaa sitä mukanaan.
Kylläpä nyt syntyi oikea ajometsästys. Luru juoksi edellä,
posetiivinsoittaja ja isä Kiljunen hänen jäljestään. Ja koko ajan äiti
luki kalenteria kuistilla aina väliin huutaen:
— Ottakaa se kiinni, ottakaa se kiinni!

26. Tähän metakkaan heräsi Mökökin ja riensi katsomaan, mitä pihalla
tapahtui. Tunsihan hän heti paikalla veljensä ja huusi toisille:
— Sehän on Luru!
Kaikki pysähtyivät ja Luru sai tulla rauhassa vanhempiensa eteen.
Mutta sitten syntyi suuri kysymys siitä, millä tavalla poika saataisiin
puhtaaksi. Kun karvoja nyppi, niin jäihän ihoon aina vielä hirveästi
liimaa, varsinkin sillä kohtaa, missä häntä oli ollut, oli sitä paksu
kasa.
Kyllä tällaisessa tapauksessa kuka muu tahansa olisi joutunut
pulaan paitsi Kiljuset. Heidän onnensahan oli juuri se, etteivät he
koskaan mistään hätääntyneet, vaan aina löysivät keinon, millä
pääsivät pulasta. Äiti Kiljunen sanoi aivan yksinkertaisesti:
— Ei tässä auta mikään muu, kuin että poika keitetään!
Ja se oli toistenkin mielipide. Pantiin siis vettä saunan eteisessä
olevaan suureen muuripataan ja valkea sen alle. Sitten meni Luru
aivan kokonaan pataan ja alkoi odottaa! Ja vesi lämpeni ja Luru
kiskoi itsestään karvoja ja liimaa. Isä lisäsi yhä puita pesään ja äiti
seisoi kauha kädessä padan ääressä. Hän hoiteli nimittäin tätä
keitosta aivan kuin marjoja olisi keitetty, sillä hän kuori aina kauhalla
sen karvamäärän, mikä nousi pinnalle.
Näin Lurusta tuli viimein aivan puhdas. Mökö kadehti häntä
kovasti, sillä olihan Luru sittenkin kaikessa jäänyt voitolle, kun koko
kylä kauan aikaa puhui siitä, miten Kiljusen Luru oli ollut paviaanina,
ja olihan vielä ketunnahka myymättä, ja siitä varmasti tulisi paljon

27. enemmän kuin se rahamäärä, mikä Mökölle oli jäänyt posetiivin
soittamisesta.
Mökö vakuutti, että hän seuraavalla kerralla tahtoo olla paviaanina,
mutta siihen Luru ylpeästi vastasi:
— Ei sinua kukaan paviaaniksi uskoisi. Siihen tarvitaan toisenlaista
ulkomuotoa. Minulla on sellainen.
Ja siinä Luru olikin oikeassa. Ei jokaisesta paviaania tule.
Kun Kiljuset leipoivat
Kiljuset asuivat maalla, ja leipä leivottiin aina kotona. Tuli aika,
jolloin jauhot rupesivat kovasti kallistumaan. Silloin isä Kiljunen sanoi
eräänä päivänä äiti Kiljuselle:
— Kun jauhot ovat kalliita, niin meidän täytyy ruveta niitä
säästämään.
— Se käy helposti päinsä, sanoi äiti. — Me panemme jauhoja
entistä vähemmän taikinaan.
Ja niin tehtiinkin. Kylläpä taikina oli vetelää! Aijai, kuinka vaikeaa
olikaan saada siitä sellaisia leipiä, jotka pysyisivät koossa. Kun oikein
varovaisia oltiin, niin saatiinhan leivät kuitenkin lapiolle ja siitä sitten
uuniin.
Äiti Kiljunen oli hyvin tyytyväinen, kun uunin suu oli pantu kiinni,
ja leivät saivat jäädä paistumaan.

28. — Kyllä nyt niistä tulee yhtä monta leipää kuin ennenkin, sanoi
äiti, — ja kuitenkin olemme säästäneet jauhoja hyvin paljon.
Kun leivät olivat vähän aikaa paistuneet, avasi hän uunin suun ja
katsoi sisään. Hän vinkaisi kauhusta ja huusi yhtä päätä siksi, kunnes
kaikki perheen jäsenet olivat saapuneet katsomaan, mikä oli hätänä.
Kylläpä olikin hätä. Vetelät leivät olivat alkaneet kuumassa uunissa
levitä. Ne levisivät yhä levenemistään, kunnes viimein yhtyivät
toisiinsa ja reunimmaiset leivät menivät kiinni uunin sivuseiniin ja
peräseinään.
Koko perhe tuijotti tähän hirveän suureen limppuun pitkän aikaa,
osaamatta sanoa yhtään mitään. Ja kyllä silloin olikin jotain
ihmeellistä katsottavana, koska tämä perhe hämmästyi niin, että
vaikeni, sillä eiväthän he tavallisesti hätääntyneet.
— Antaa leivän paistua, sanoi isä viimein. — Kyllähän siitä tulee
oikein iso leipä, mutta mitä siitä, leipä kuin leipä.
— Mutta hyvä mieheni, sanoi äiti Kiljunen, — jos se kypsyy, niin
emme saa sitä millään keinolla sieltä enää maalle, kun se on
suurempi kuin uunin suu.
— Otetaan se sitten nyt jo pois, sanoi Mökö, — ja pannaan
pieneksi ja sitten uudestaan uuniin.
Isä ja äiti katsoivat ihaillen Mököön, sillä ei heillä ollut
aavistustakaan siitä, että heillä oli niin viisas poika.
Taikina vedettiin lapiolla uunista pois. Mutta minkä näköiseksi se
olikaan tullut! Uunin sivuille oli jäänyt palaneista puista hiiliä, ja ne

29. tietysti olivat kaikki tarttuneet taikinaan kiinni. Nypittiinhän niistä osa
pois, mutta ei kaikkia kuitenkaan saatu erkanemaan.
Nyt lisättiin jauhoja taikinaan ja leivottiin leivät uudelleen.
Tänä aikana oli Kiljusen herrasväki jättänyt uunin suun sulkematta,
josta oli seurauksena, että se oli jo koko joukon jäähtynyt. Tästä ei
herrasväki välittänyt. Leivät pantiin uuniin ja alettiin odottaa. Ja kyllä
siinä odottaa saatiinkin, sillä leivät eivät mitenkään tahtoneet
kypsyä, ne pysyivät raakoina. Aina vähän päästä avattiin uuni, ei
ainoakaan niistä ollut vähääkään ruskettunut.
— Mitä nyt teemme? sanoi isä Kiljunen ja katsoi Mököön odottaen
häneltä vastausta.
— Annetaan leipien olla uunissa koko yö, niin kai ne siellä
ennättävät kypsyä, sanoi Mökö.
— Se oli taas viisas lause, sanoi isä. — Semmoisia poikia minulla
on, että ne pudottelevat viisauksia ihan yhtä päätä.
Ja kun ilta oli myöhäinen, niin jätettiin leivät uuniin ja mentiin
nukkumaan.
Koko yön näki äiti Kiljunen unta vain taikinasta. Koko talo oli
täynnä taikinaa, se kuohui aivan ulos uunista, täytti ensin kyökin,
valui siitä eteiseen ja toisiin huoneisiin, kunnes koko talo oli niin
täynnä sitä, että se pursui ikkunoista ulos ja lykkäsi äidinkin pihalle.
Kun äiti oli tullut tähän kohtaan unessaan, kiljaisi hän kauhusta ja
huomasi pudonneensa sängystä.
Hän herätti aamulla varhain koko perheen, ja yhdessä lähdettiin
katsomaan leipiä. Olivathan ne kypsiä, mutta niin kovia, että peloitti.

30. — Mitä me nyt näillä teemme? sanoi isä katsoen taas Mököön.
— Rakennetaan niistä aita pihan ympärille, sanoi Mökö.
Mutta sitä neuvoa ei isä Kiljunen pitänyt viisaana, vaan antoi
Mökölle tukkapöllyä, niin että poika pyöri isän tukistaessa aivan kuin
kaikki jäsenet olisivat heltineet.
— Näistä tehdään korppuja, sanoi äiti.
Ja niistä tehtiin korppuja. Kaikki leivät leikattiin viipaleiksi, uuni
pantiin uudelleen lämpiämään ja sitten siinä viipaleet paistettiin.
Mutta nyt vasta niistä kovia tulikin. Ne olivat ihan kuin kiviä.
— Nämä pitää syödä? sanoi isä.
Kylläpä sen jälkeen Kiljuset väänsivät suutaan ja naamaansa, kun
koettivat näitä leipiään syödä. Ja onnistuihan viimein niiden
pureminen. Mutta sen herrasväki päätti, etteivät he enää koskaan
säästä jauhoja taikinaa tehdessään.
Kun Kiljuset olivat ravustamassa
Isä Kiljunen oli saanut kuulla, että järvessä, jonka lähellä he
asuivat, oli rapuja. Kyllähän Kiljuset rapuja olivat syöneet, vaikka
eivät koskaan olleet niitä itse pyytäneet.
— Mitä me niistä suotta maksamme toisille, sanoi isä Kiljunen, —
kun voimme niitä hankkia aivan ilmaiseksi pyydystämällä itse.

31. Ja hän otti selkoa siitä, miten niitä pyydystetään.
Hän sai kuulla, että parasta oli mennä yön aikaan ja sitten panna
syötit rannalle ja käydä syöttejä kokemassa palava kekäle kädessä.
— Mistä syystä siinä pitää olla kekäle? kysyi isä Kiljunen. —
Tarttuvatko ne siihen kiinni?
— Eivät ravut kekäleeseen tartu, mutta ne tulevat tulta kohden.
— Ahaa, minä ymmärrän, lausui isä Kiljunen. — Niilläkin voi olla
vilu vedessä, ja ne tuppaavat lämmittelemään.
— Ei, ei, eivät ne lämmittelemistä kaipaa, vaan ne tulevat sitä
kohden, joka loistaa.
Juuri tämä totuus, että ravut tulevat sitä kohden mikä loistaa,
herätti isä Kiljusessa tuuman, joka erikoisuudellaan oli aivan
ihmeteltävä.
Miksi suotta menisi yöllä. Voisihan päivälläkin hankkia jotain
sellaista, joka kiiltää ja jota kohden siis ravut tulevat. Ja olihan hän
siinä aivan oikeassa.
Hän ilmaisi ajatuksensa äiti Kiljuselle, ja pian olivat valmistukset
suoritetut. Saadakseen olla oikein rauhassa omissa hommissaan he
päättivät salata toisilta suurenmoisen keksintönsä. Ja kyllä se olikin
sellainen keksintö, että vain Kiljusten päässä sellainen voi syntyä.
Koko kylä oli katsomassa herrasväen lähtöä. Veneeseen tuotiin
kaikenlaisia tavaroita talosta aivan hirveän paljon. Kaikki ne olivat
peitetyt vaatteilla, jotta kukaan ei näkisi, mistä oli kysymys. Kun

32. kyläläiset kyselivät, mitä vaatteisiin oli käärittynä, niin vastasi isä
Kiljunen ylpeästi:
— Siinä on minun suuri keksintöni. Ja se onkin sellainen, että
jokainen rapu järvessä tulee meille. Niitä tulee niin paljon, että on
ihme ja kumma, jos saamme ne veneeseen mahtumaankaan kotiin
tullessamme.
Kyläläiset eivät oikein ottaneet uskoakseen sitä, että keskellä
päivää voisi saada rapuja, mutta kun Kiljuset olivat niin perin
varmoja, niin eihän auttanut mikään muu keino kuin odottaa
tuloksia.
Vene loittoni rannasta, ja herrasväki nousi saareen. Täällä, missä
ei kukaan ollut heitä näkemässä, saattoivat he ryhtyä keksintönsä
toteuttamiseen.
Ja mikä sitten oli tuo keksintö? Koska ravut tulevat valoa ja siis
kaikkea kiiltävää kohden, niin miksi suotta sytyttäisi tulta ja käyttäisi
kekäleitä, kun oli olemassa niin yksinkertainen keino, että pani
rannalle kaikenlaisia kiiltäviä esineitä. Ja juuri näitä oli Kiljusten vene
aivan täynnä.
Kaikki kuparikattilat olivat mukana, samoin veitset, kahvelit ja
lusikat, jotka he olivat kiilloittaneet oikein puhtaiksi. Ihmeellisin oli
sittenkin kaikesta muusta salin suuri peili, joka oli tuotu veneeseen
ja suurella varovaisuudella nostettiin maihin.
Ja nyt ruvettiin sirottelemaan näitä esineitä pitkin rantaa. Peili
upotettiin vähän matkan päähän rannasta, ja Kiljuset oikein
ihastuivat, kun näkivät, miten voimakkaasti se kiilsi veden läpi.

33. — Siihen tulee tietysti rapuja enemmän kuin mihinkään muuhun,
sanoi isä.
Kun tavarat oli saatu veteen, alkoi herrasväki odottaa. Aina vähän
päästä he kävivät katsomassa, oliko rapuja ilmestynyt kattiloiden,
lusikkain, veitsien, kahvelien ja ennen kaikkea peilin luo.
Ei näkynyt mitään, ei kerrassaan mitään.
— Meillä ei olekaan syöttiä! sanoi isä viimein.
Ja se oli todellakin taas viisas sana, sillä heillä ei ollut syöttiä.
Mutta siihen herrasväki keksi keinon. Jokainen otti kengät
jalastaan ja istui veteen odottamaan, sillä kai ravut tarttuisivat
heidän varpaisiinsa.
Ja vähän ajan perästä Luru parkaisi ja potkaisi, jolloin näkyi, miten
suuri rapu riippui hänen isossa varpaassaan. Hän hyppäsi rannalle ja
irroitti sen heittäen sen koppaan, joka oli varustettu rapuja varten.
Samassa sai Mökökin ravun, joka oli tarttunut hänen
pikkuvarpaaseensa.
— Suurenmoinen keino, suurenmoinen keino! intoili isä Kiljunen.
—
Yhden meistä täytyy olla se, joka kokoo ravut, kun toiset
pyydystävät.
Hän otti sen viran hoitaakseen. Ja nyt alkoi herrasväen
perinpohjainen ravustaminen. Äiti seisoi peilin keskellä, hameet
nostettuina korkealle, odottaen rapujen syömistä. Mökö oli valinnut
sen kohdan, missä kattilat olivat, ja Luru seisoi keskellä lusikka-,
kahveli- ja veitsikasaa.

34. Ja rapuja tuli. Aina tuon tuostakin nosti joku heistä jalkansa
ilmaan, irroitti siitä ravun ja heitti rannalle, josta isä Kiljunen niitä
keräili.
Kerran sattui tulemaan oikein monta rapua äiti Kiljusen varpaisiin
kiinni. Kun hän nosti vasemman jalkansa, niin oli siinä yht'aikaa
kolme, ja näitä irroittaessaan hän tunsi, miten ravut alkoivat syödä
oikeaa jalkaa. Hän aikoi nostaa senkin ylös. Mutta kun ei ihmisen ole
mahdollista nostaa molempia jalkojaan yhtaikaa ylös, niin arvaahan,
miten siinä kävi. Äiti Kiljunen putosi niin että roiskahti istualleen
veteen ja tietysti juuri keskelle peiliä, joka ei kestänyt sellaista, vaan
meni moniksi kappaleiksi. Peilin alla sattui olemaan kuoppa. Ja
arvaahan, että äiti putosi siihen. Ja arvaahan, minne peilin kehys
silloin joutui. Tietysti äiti Kiljusen ruumiin ympärille. Täytyy sanoa,
että hän oli silloin todellakin pantu kehyksiin. Ja hän istui siinä niin
lujassa, että ei päässyt irti, vaan toisten täytyi kiskoa hänet rannalle
sellaisenaan, ja vasta siellä saatiin otetuksi kehys hänen ympäriltään
pois.
Äiti sai tämän jälkeen yrittää pyydystää lusikoitten avulla ja hän
onnistui siinäkin oikein hyvin. Kun herrasväki illalla tuli kotiin, oli
heillä suuri kopallinen rapuja.
Keksintönsä he pitivät suurena salaisuutena, jotta toiset eivät sitä
oppisi. Ja viisainta se kai olikin, sillä muutenhan ihmiset veisivät
kaikki ravut järvistä ja joista.
Kiljusen herrasväen kukko

35. Mikä aiheutti Kiljuset hankkimaan taloonsa kanoja, on kai aivan
selittämätön asia, sillä eihän kukaan voi uskoa, että heillä olisi ollut
mitään taipumuksia kanojen hoitamiseen. Heille tuli kaksitoista
kanaa ja kukko.
Äiti Kiljunen varoitti Mököä ja Lurua pitämään hyvin silmällä,
minne kanat munivat, jotta nämä eivät pääsisi hautomaan. Ja sen
tehtävän pojat suorittivatkin niin täydellisesti, että kanat tulivat aivan
ymmälle. Ei ollut niin ahdasta paikkaa rakennuksen alla, jonne pojat
eivät olisi päässeet, ei viljapeltokaan ollut turvallinen paikka. Jos
kana pyrki navetan ylisille ja suurella vaivalla kiipesi sinne portaita
ylös, niin kyllä pojat sieltäkin etsivät pesän. Muuan kana joutui tästä
jo niin epätoivoon, että yritteli kovasti lentoon, varmaankin aikoen
laittaa itselleen pesän puuhun tai katon räystään alle, mutta se ei
koskaan päässyt kylliksi korkealle.
Kanat vähenivät toinen toisensa jälkeen. Ymmärtäähän sen, että
sellaisen herrasväen luona, kuin Kiljusen herrasväki oli, ei mikään
kanakaan saanut olla oikein rauhassa. Eihän milloinkaan varmasti
tiennyt, milloin herrasväelle tuli kiire, jotta olisi ennättänyt alta pois,
vaan moni kana sai menettää henkensä juuri Kiljusten tähden.
Lopulta ei ollut jäljellä mitään muuta kuin kukko. Mutta tämä olikin
sellainen kukko, että niitä on harvassa. Ei se ollut millään tavalla
kaunis, mutta kovaääninen se oli, niin kovaääninen, että se jaksoi
huutaa kovempaa kuin herrasväki. Olisi luullut torvella puhallettavan
silloin, kun se alkoi kiekua. Viisas se myöskin oli, sillä se pääsi aina
tieltä pois, kun kiire tuli Kiljusille. Se oppi myös pian huomaamaan
sen seikan, että siinä talossa oli kukon viisainta pysytellä niin paljon
kuin mahdollista aidan päällä tai muilla ylemmillä paikoilla, jotta ei
jäisi jalkoihin. Tämä viisas ja vikkelä kukko aikoi senjälkeen, kun sen

36. ei enää tarvinnut pitää mitään huolta omasta herrasväestään,
kääntää huomionsa Kiljusen herrasväkeen. Ja sen tunteet eivät olleet
suinkaan ystävällisiä. Se oli päättänyt kostaa jokaisen kanan
kuoleman oikein perinpohjaisesti.
Kun sillä vielä oli kanalaumansa elossa, kiekui se aamulaulunsa
navetassa, missä se oli yötä, mutta nyt se heti aamulla varhain alkoi
astella vakavana Kiljusen poikien ikkunan alle. Ja sitten se päästi
oikein mahtavan kiekunan. Se oli sellainen, että lähikylissä sen kukot
kuulivat ja vastasivat siihen. Ja kukko oikaisi itsensä niin suoraksi
kuin mahdollista, nousi varpailleen ja päästi laulunsa. Sen heltta kävi
aivan tulipunaiseksi tästä voimanponnistuksesta, mutta se yhä vain
päästeli aamuääniään.
Arvaahan sen, että pojat, jotka mielellään olisivat nukkuneet
hiukan kauemmin, tästä suuttuivat. Ensimmäisinä aamuina he
avasivat ikkunan, taputtivat käsiään yhteen ja sanoivat:
— Sh, sh, mene pois, kukko!
Kun kukko oli huomannut, että se oli häirinnyt poikien unen, asteli
se tyytyväisenä tiehensä. Arveltuaan poikien vaipuneen uudelleen
uneen se tuli tunnin päästä ja päästi oikein riemulaulun. Pojat
heräsivät taas ja suuttuneina heittelivät kaikenlaisilla esineillä
kukkoa. Mutta tämä oli ketterä ja vikkelä ja osasi aina väistää.
Joka aamu se tällä tavalla herätti pojat, jotka tämän tähden
alkoivat päivisin olla niin väsyneitä, että eivät jaksaneet tehdä mitään
merkillistä. Ja tämän voimanponnistuksen kautta kukon ääni tuli vain
entistä kirkkaammaksi, se tuli niin kirkkaaksi, että ihmiset sanoivat:
Korea ääni kuin Kiljusen kukolla.

37. Olivathan Kiljusen pojat oikeastaan hyviä poikia. He eivät
mitenkään tahallaan olisi tahtoneet kukkoa tappaa, mutta he
keksivät keinoja saadakseen sen vaikenemaan. Eräänä iltana he
kaikessa hiljaisuudessa tulivat navettaan, missä kukko nukkui
orrellaan, hiipivät sen luo ja panivat sen päälle äkkiä pärekopan.
Kukko putosi orrelta koppaan ja pojat käänsivät pian kopan nurin ja
jättivät kukon sen alle. Kukko kaakotti täällä jonkin aikaa ihmeissään,
se kun ei oikein voinut ymmärtää, mistä oli kysymys. Se kotkotti
vihoissaan ja tuumi, että jollain tästä oli päästävä. Ensin se sai
nokkansa kopan laidan alle, sitten pisti päätään pitemmälle, ja kun
se oli väkevä kukko, niin yksi keikaus vain ja kori oli nurin ja kukko
vapaudessa. Se nokki ja kyni pukunsa kuntoon ja nousi orrelle
odottamaan aamua.
Ja sitten se läksi ilmoittamaan pojille, että hän oli paikallaan
määrähetkenä. Kylläpä sen ääni oli nyt riemuitseva! Koko aamuilma
kaikui sen kiekuessa, ja pojat hyppäsivät vuoteeltaan oikein
korkealle.
Sen päivän iltana olivat pojat päättäneet ottaa kukon kiinni ja
sulkea sen johonkin turvalliseen ja varmaan paikkaan yöksi. Kukko
aavisti kai jotain pahaa, sillä se oli valinnut itselleen yöpuun
pienasta, joka oli navetan takana aivan lantatunkion yläpuolella. Se
ei ollut huomaavinaan laisinkaan sitä, että pojat varovaisesti
lähestyivät, se vain odotti. Mökö toiselta ja Luru toiselta puolen
kapusi seinää pitkin pidellen kiinni sen raoista, toinen käsi valmiina
tarttumaan kukkoon. Juuri kun pojat olivat kukon kohdalla, juuri kun
ojensivat kätensä sitä kohden, lähti tämä lentoon.
Hyi, sitä on oikein vaikea kertoa, minkä näköisiä pojat olivat vähän
ajan päästä, kun he nousivat lantakasasta. Kukko seisoi pää

38. kallellaan vähän matkan päässä ja katsoi säälien heihin päästäen
oikein murheellisen kiekunan.
Aamulla tietysti kukko oli paikallaan poikien ikkunan alla
ilmoittamassa, että hän voi hyvin ja oli täysissä voimissaan.
Päivällä pojat pitivät oikein pitkän tuumailun siitä, millä kukko
saadaan pysymään aamulla poissa heidän ikkunansa alta. Illalla he
tiputtelivat jyviä navetan ovelle ja siitä sisäpuolelle. Kukko meni
tähän ansaan, nokki niitä, meni navetan sisälle, ja silloin pojat äkkiä
panivat oven lukkoon.
Tuli aamu. Kukko huomasi olevansa lukon takana. Se mietti, kiipesi
ylisille, siellä oli aukko. Kukko asettui sen reunalle ja katseli
peloissaan alaspäin. Välimatka oli hirveän korkea. Mutta kun se oli
rohkea kukko, niin se uskalsi sittenkin lentää. Se pääsi onnellisesti
maahan. Ja sitten se lähti juoksemaan oikein tulista vauhtia pitkin
tietä kylään päin.
Kukaan Kiljusen herrasväestä ei ollut hereillä eikä siis nähnyt sitä
kummallista kulkuetta, joka lähestyi heidän taloaan. Ensin asteli
mahtavana heidän kukkonsa ja sen jäljessä peräkanaa kaikki kylän
kukot. Tasaisesti ne nostelivat jalkojaan, ja Kiljusen kukko motkotti
aina tuon tuostakin, siten hillitäkseen toisia laulamasta.
Kun tämä kukkolauma oli päässyt poikien ikkunan alle, niin se
päästi oikein moniäänisen laulun. Sitä voi hyvällä syyllä sanoa
konsertiksi, niin moniääninen se oli. Kiljusen kukko kiekui ylinnä ja löi
siipiään maahan, ja joka kerta kun se oikein raapaisi niillä, kiekaisivat
toiset kukot voimiensa takaa.

39. Mökö ja Luru hyppäsivät aivan säikähtyneinä vuoteiltaan pystyyn
ja menivät akkunaan. He ottivat tuolin heittääkseen sen kukkojen
päälle, mutta nämä olivat jo aavistaneet vaaran ja menneet talon
portille, missä ne nyt seisoivat rivissä ja kaulat ojossa päästivät
korkean äänen. Eiväthän pojat sinne asti jaksaneet heittää tuolia, ja
siis kukot saivat turvassa mennä omille teilleen.
Nyt olivat pojat jo kokonaan kadottaneet rohkeutensa. He tiesivät,
ettei tätä kukkoa millään voi saada vaikenemaan. Siksi he päättivät
jättää sen rauhaan. Seurauksena oli, että pojat siitä alkaen aina
olivat valveilla auringon noustessa.
Kukko tuli vanhaksi ja viimein poikien suureksi ja hyväksi
ystäväksi.
Kiljusen pojat koulussa
I
Lihava Mökö ja laiha Luru pantiin kouluun. Se oli taas noita Kiljusen
perheen ajattelemattomia tekoja, jonka kautta koko Helsingin
kaupunki meni ihan mullinmallin. Ei se sentään aivan alussa
tapahtunut, sillä kummallista kyllä, he pääsivät Helsinkiin, joutuivat
erään tuttavan rouvan luo asumaan, suorittivat
sisäänpääsytutkinnon, eikä yhtään mitään merkillistä tapahtunut sen
päivän kuluessa. Tuntui se Mököstä ja Lurusta hiukan kummalliselta.
Koulussa oli kyllä ryhdytty kaikenlaisiin varokeinoihin, kun kuultiin
Kiljusen poikien tulevan. Palokunta oli lyseon pihalla, poliisit koko

40. lyseon ympärillä, jokaisen ikkunan alle oli tuotu opettajien polstareita
ja matrasseja, sillä he pelkäsivät, että heidän pitäisi hypätä ikkunasta
ulos. Kun Mökö ja Luru tulivat lyseoon, niin he kysyivät
palosotamiehiltä:
— Missä täällä on tulipalo, pääsisikö sitä katsomaan?
Palosotamiehet vastasivat:
— Me olemme täällä Kiljusen poikien tähden!
Mökö ja Luru katsoivat toisiinsa eivätkä sanoneet mitään.
Pääsytutkinto oli hyvin helppo, sillä opettajat eivät tahtoneet millään
uskaltaa kysyä, niin peloittava maine kulki Kiljusen pojista, ja kaikki
muistivat hyvästi sen ajan, jolloin koko Helsinki oli ollut aivan
sekaisin, kun Kiljusen perhe oli tehnyt sinne huvimatkan. He pääsivät
siis hyvin helpolla kouluun.
Kun opettajat olivat rauhoittuneet, niin ei seuraavana aamuna oltu
ryhdytty mihinkään varokeinoihin, ja rehtori arveli, että Kiljusen
poikien vaarallisuutta oli aivan suotta liioiteltu.
Aamupäivän välitunnilla kuulivat Mökö ja Luru erään opettajan
valittavan, että hänen koiransa oli kadonnut. Ai ai, kuinka hyvin
Mökö ja Luru ymmärsivät, että se oli suuri suru hänelle! Ja he
päättivät tehdä jotain, jotta opettaja saisi koiransa takaisin.
Ja he tekivätkin jotain. Iltapäivällä ei heitä kuulunut kouluun, ja
opettajat olivat kovasti levottomia aavistaen, että tämä tiesi pahaa.
Mökö ja Luru viipyivät sen vuoksi, että he hakivat opettajan koiraa,
ja kun he eivät sitä tunteneet, niin he ottivat jokaisen koiran kiinni,
jonka vain näkivät. He olivat sitä varten hankkineet paljon nuoraa ja

41. sitoivat koirat kaikki yhteen pitkään köyteen kiinni ja kuljettivat tätä
koiralaumaa pitkin Esplanaadinkatua. Ai ai, sitä melua, mikä syntyi,
kun muutamat koirat rupesivat siinä tappelemaan keskenään, jolloin
toiset olivat ihan kuristua. Ja koirat haukkuivat, ulvoivat, vinkuivat, ja
ihmisiä kerääntyi katselemaan tätä kummallista menoa.
Olihan siinä jos jonkinlaisia koiria, oli kovin suuria ja aivan
pikkuruisia rakkeja, sillä eiväthän Mökö ja Luru tietäneet,
minkänäköinen opettajan koira oikeastaan oli.
Ja kun toiset koirat, jotka eivät olleet nuorassa kiinni, kuulivat
tällaista elämää, niin ne juoksivat apuun. Ja pian olivat kaikki
Helsingin koirat Esplanaadilla, ja nyt sitä mentiin lyseolle päin.
Kaikki oppilaat ja opettajat hyökkäsivät koulun ikkunoihin
katsomaan, kun tämä merkillinen kulkue lähestyi. Ensinnä astelivat
Mökö ja Luru vetäen köyttä, jossa oli toinen toisensa vieressä
viisikymmentäseitsemän koiraa kiinni ja ympärillä monta vertaa
enemmän koiria, katupoikia, kaikenlaisia ihmisiä, miehiä ja naisia,
herroja ja työmiehiä.
Ja sitten pojat veivät nämä kaikki koirat kouluun sisään, ja kun he
näkivät sen opettajan, jonka koira oli hukkunut, huusi Mökö:
— Opettaja katsoo nyt, mikä se näistä on opettajan koira!
Samassa jostain tuntemattomasta syystä joutuivat koirat riitaan
keskenään ja tulivat hirveän vihaisiksi kaikille ihmisille.
Ja nyt alkoi kamala pako. Pojat kiljuivat ja juoksivat portaita ylös ja
alas, opettajat menivät piiloon pulpettien alle ja luokan taulujen
taakse. Mutta kaikkialle ilmestyi koiria, ja opettajat saivat nousta

42. pöydille ja taulujen päälle seisomaan, ja pojat rakensivat pulpeteista
korkeita valleja luokkahuoneisiin.
Kun tätä menoa oli jonkin aikaa kestänyt, muisti koulun
vahtimestari avata koulun ovet kadulle, josta koirat pääsivät ulos.
Kohta oli koulu aivan tyhjä, ja oppilaat ja opettajat uskalsivat tulla
näkyviin. Rehtoria kovasti kaivattiin, ja hän löytyi viimein
voimistelusalista katon rajasta, jonne hän oli kiivennyt tankoa
myöten.
Mökö ja Luru eivät voineet ymmärtää, miksi opettaja katsoi heihin
niin vihaisesti, kun he kysyivät:
— Näkikö opettaja oman koiransa?
II
Mökö ja Luru ihmettelivät seuraavana päivänä, miksi koulun
vahtimestari seisoi aina portilla suoloilla ladattu pyssy kädessään,
minkä tähden kaikkien opettajien palvelijattaret olivat koulun
eteisessä pitäen varalla haavasiteitä, ja minkä tähden heidän
luokkahuoneeseensa oli laitettu erityinen hälytyskello.
He eivät mitenkään voineet ajatellakaan, että tämä tapahtuisi
heidän tähtensä.
Pari päivää edellisen tapauksen jälkeen satoi, jolloin Mökö ja Luru
saivat kauhean nuhan. Äiti oli neuvonut heitä pitämään itseään
nuhan varalta lämpöisinä, jonka vuoksi he nyt alkoivat koota
ympärilleen kaikenlaista lämmittävää.

43. Mökö, joka ennestäänkin oli paksu, pani vatsansa päälle ja
selkäänsä suuren höyhentyynyn ja köytti ne nuoralla yhteen. Luru,
joka oli laihempi, otti kokonaisen höyhenpatjan ja kietoutui siihen,
niin että ylhäältä näkyi vain pää ja kädet ja alhaalta juuri ja juuri
jalat.
Kun he eivät tällaisessa puvussa olleet päästä liikkumaan, ottivat
he ajurin ja ajoivat koululle. Portilla koulun vahtimestari kummasteli
tätä paria ja hämmästyi niin, että laukaisi pyssyn, jolloin kaikki suolat
menivät opettajien kokoushuoneen ikkunaan ja särkivät sen.
Kaikki oppilaat katselivat suu auki Mököä ja Lurua, ja kuinka nämä
aivan vakavina alkoivat kiivetä portaita ylös. Mökö pääsi jokseenkin
helposti, mutta Lurun oli paljon vaikeampi liikkua. Koko koulu asteli
heidän jäljestään. Juuri kun he pääsivät portaiden päähän, kaatui
Luru ja kaatoi samassa kaksi poikaa, jotka vuorostaan kaatoivat
toisia, ja koko koulu meni mukkelismakkelis portaita alas, ja muiden
yli hyppeli Luru patjaansa kiedottuna.
Kun he pääsivät portaiden juurelle, nousi hän seisomaan ja huusi
katsellessaan toisia, jotka kieriskelivät yhtenä sekamelskana portaita
alas:
— Mikä teitä nyt vaivaa, minkä tähden te noin kieriskelette?
Ennenkuin opettajien palvelijattaret olivat ennättäneet sitoa
kaikkien haavat, kesti jokseenkin kauan.
Nyt sai Luru aivan yksinään astua portaita ylös, kukaan ei tohtinut
häntä seurata. Kun hän tällä matkalla oli kierinyt viisi kertaa portaita
alas, pääsi hän viimein luokkahuoneeseensa, ja kaikki oppilaat
asettuivat paikoilleen.

44. Mutta Mökölle ja Lurulle tuli näin patjoihin ja tyynyihin kiedottuina
hirveän kuuma, ja he alkoivat päästellä köysiä auki. Mutta tyyny ja
patja olivat rappusissa kieriskellessään menneet rikki ja höyhenet
tulivat esiin. Toiset pojat riensivät auttamaan, mutta sitä enemmän
höyhenet vain lensivät. Niitä oli ilma aivan täynnä, ja pian oli
jokainen saanut höyheniä kurkkuunsa ja yski kamalasti. Kaikki
huusivat apua, mutta kukaan ei uskaltanut tulla sisään, kun pelättiin
höyheniä lentävän muuallekin. Rehtori ilmoitti sen vuoksi
palokunnalle. Tämä tuli ja ruiskutti huoneen ihan täyteen vettä,
jolloin höyhenet kastuivat ja putosivat maahan.
Nyt oli se vaara vältetty, mutta koko luokka oli aivan märkä, eikä
lapsia voitu sellaisina lähettää kotiin.
Voimistelusalin seinästä toiseen pantiin vahvat köydet ja näihin
ripustettiin opettaja ja kaikki pojat takinliepeistä riippumaan ja
kuivumaan ja voimistelusali lämmitettiin oikein kuumaksi.
Siinä he kaikki roikkuivat rinnatusten, mutta opettaja käytti aikaa
hyväkseen ja kyseli pojilta läksyjä.
Seuraavana päivänä lahjoitettiin Mökölle ja Lurulle koulun puolesta
paksut villaiset alusvaatteet, jotta he eivät toista kertaa vilustuisi.
III
Kyllähän Mökö ja Luru osasivat koulussa läksynsä, mutta he osasivat
hyvin merkillisellä tavalla. Kun luokka oli suuri, niin he eivät aivan
alussa joutuneet vastaamaan. Mutta eräänä päivänä sattui opettaja
kysymään Mököltä maantieteen tunnilla, ja silloin koko luokka sai
ihmeekseen kuulla, miten pojat muistivat läksynsä.

45. Opettaja näytti kartalla Neapelia ja kysyi Mököltä:
— Mökö Kiljunen, mikä kaupunki tämä on?
— Se on Nappipeli, Mökö vastasi.
Kyllä opettaja sai selittää kauan, että ei laisinkaan ollut samaa,
sanoiko Neapeli vai Nappipeli, mutta siitä ei ollut suurta apua.
Opettaja tahtoi oikein perinpohjin saada tietää, millä tavalla pojat
nimet selittivät, ja silloin tuli vaikka millaisia nimiä. Rooma oli
Ruuma, Lontoo oli Luntta, Glasgow oli Lasku, Pariisi oli Prisse, Havre
oli Harava, Marseille oli Marssi jallu, Kööpenhamina oli Keppihamina.
Ja tätä menoa he jatkoivat. Hampuri oli Hamppari, Madrid oli Matin-
Riita, ja Kijevi oli Kiljunen.
Opettaja joutui aivan epätoivoon. Hän koetti kysellä maanosia.
Mutta siellä tuli aivan samanlaatuisia vastauksia. Ameriikka oli
Hameriikka, Turkki oli Pälssyt, Makedonia oli Makaruunia. Luokan ilo
oli ylimmillään, kun Bulgariasta tuli Pullan kurit.
Tämän jälkeen päätti maantieteen opettaja olla laisinkaan
kysymättä Kiljusen pojilta enää mitään. Mutta muissakin aineissa
pojilla oli hiukan omat tietonsa. Ruotsissa opettaja käski
kääntämään:
— Tuuli taivutti heikkoa kasvia.
Luru käänsi sen näin:
— Vinden deklinerade den späda växten.

46. Opettaja sai turhaan selittää, että deklinera merkitsi sanojen eikä
minkään muun taivuttamista.
Mökö sai käännettäväkseen seuraavan lauseen:
— Ukko istui pöydän ääressä ja laski rahoja.
Hän suoriutui tehtävästään kääntäen sen:
— Gubben satt i bordsändan och släppte pengar.
Tämäkin opettaja päätti jättää poikien tietojen kuulustamisen
sikseen.
Jos pojat olisivat saaneet vastata tunneilla, niin olisivathan muiden
poikien kaikki tiedot menneet aivan sekaisin.
Yksi aine oli sellainen, missä pojat todella kunnostautuivat. Ja se
oli voimistelu. Kun näki heidän kiipeävän, niin olisi luullut heitä
marakateiksi, niin ketterästi he menivät tankoa ylös. Ja kun he
hyppäsivät piimin yli, niin he menivät sellaisella vauhdilla, että olisi
luullut heitä suuren suuriksi oraviksi. Mökö hyppäsi korkeushyppyä
aivan ihmeellisellä tavalla ja sai siitä nimekseen Pompponen. Luru
taas oli erinomainen pituushypyssä ja sanottiin häntä senvuoksi
Loikkaseksi. Mökö Pompponen ja Luru Loikkanen olivat siis heidän
nimensä koulussa tovereitten keskuudessa.
IV
Lyseon opettajat pitivät pitkiä neuvotteluja siitä, oliko heidän
koulunsa laisinkaan sopiva kasvatuslaitos sellaisille olennoille kuin
Kiljusen pojat. Eivät he olleet tyhmiä, sen jokainen opettaja myönsi,

47. mutta heillä oli niin kovin merkillinen tapa painaa kaikki asiat
muistiinsa, ja maantieteen opettaja vakuutti, että joka kerta kun
hänen piti mainita kaupunkien nimiä, muisti hän aivan vasten
tahtoaan sen nimen, jonka Kiljusen pojat sille olivat antaneet.
Opettaja pelkäsi, että hän kerran vielä koko luokan kuullen itsekin
käyttää sellaista nimitystä. Ja sehän olisi ollut aivan hirveää!
Opettajakunta päätti pitkien keskustelujen jälkeen toimittaa pojat
yhteiskouluun, koska tyttöjen seura epäilemättä vaikuttaisi heihin
sivistävästi ja kehittävästi. Lähellä oli yhteiskoulu, asiasta
keskusteltiin sen johtajan ja johtajattaren kanssa, ja nämä
vakuuttivat, että jos mikään koulu niin juuri yhteiskoulu, oli omiaan
tekemään lapsista erinomaisia olentoja.
Mökö ja Luru siis muuttivat koulua.
Eiväthän Mökö ja Luru olleet mitään pahoja poikia, eivätkä he
saaneet mitään merkillistä aikaan, ellei sattunut tulemaan jotain
odottamatonta. Pari päivää he olivat uudessa koulussa aivan
erinomaisia oppilaita, niin hiljaisia ja kilttejä, että johtaja ja
johtajatar ihmettelivät, kuinka lyseo ei ollut pitänyt niin siivoja poikia,
vaan oli ne lähettänyt heille. Poikien hiljaisuus johtui siitä, että he
eivät olleet koskaan ennen olleet tyttöjen seurassa, ja siksi he näitä
nyt ihmettelivät. Ainahan poika ensin ihmettelee tyttöä, ennenkuin
ryhtyy tekemään sille kiusaa.
Mökö ja Luru eivät olleet koskaan leikkineet nukeilla, eivät siis
tietäneet mitä ne olivatkaan. Kun Mökö eräänä päivänä kuuli kahden
tytön keskustelevan nukeistaan ja siitä kuinka kauniit puvut niillä oli
ja kuinka kilttejä ne olivat olleet, niin hän kysyi:
— Mitä elukoita ne ovat?

48. Kylläpä tytöt nauroivat Mökölle. He kutsuivat kaikki luokan tytöt
yhteen ja kertoivat, mitä Mökö oli kysynyt. Ja sitten ruvettiin
kyselemään Mököltä, mitä hän oikeastaan luuli nukkien olevan.
Tietysti Mökö vastasi luulevansa niitä pieniksi eläviksi olennoiksi.
Tytöt silloin nauroivat ja huusivat yhteen ääneen:
— Kyllä me huomenna näytämme sinulle, millaisia nuket ovat!
Mökö kertoi asiasta Lurulle, ja molemmat pojat olivat niin uteliaita
näkemään, mitä nämä elävät olivat, etteivät tahtoneet saada unta
silmiinsä paljaasta odotuksesta.
Kun pojat seuraavana aamuna hiukan myöhästyneinä saapuivat
luokkaansa, olivat kaikki tytöt jo siellä ja olivat tuoneet nukkensa.
Muutamilla oli viisi, mutta toisilla parikymmentäkin. Yhteensä niitä oli
kaksisataaviisitoista. Mökö katseli nukkeja, otti niitä käsiinsä, käänteli
niitä ja sanoi:
— Eiväthän nämä olekaan mitään eläviä, nämähän ovat
kankaasta.
Mökön hämmästys oli niin suuri, että se alkoi naurattaa tyttöjä. Ja
kun sellaiset pienet tytöt nauravat, niin se onkin kimakkaa kikatusta.
Nyt Luru suuttui jo veljensä puolesta ja sanoi:
— Älkää siinä narskuko.
Tytöt nauroivat yhä enemmän.
Luru sieppasi erään tytön palmikosta kiinni. Tyttö parkaisi ja löi
kädessään olevan nuken päällä Lurua päähän niin että napsahti.
Samassa oli useita tyttöjä auttamassa toveriaan. Mikä tarttui

49. nukkensa jalkoihin ja löi sitten sillä Lurua, mikä tarttui nukkensa
päähän ja löi sen jaloilla poikaa. Ja Luru huitoi ympärilleen kuin
hullu.
Tietysti Mökö riensi auttamaan veljeään ja sai hänkin kimppuunsa
tyttölauman. Kuului vain napsahduksia ja mäikinää, kun tytöt löivät
nukeillaan poikia. Ja niin surkeasti siinä kävi, että Mökön ja Lurun oli
pakko mennä ikkunan luo turviin saadakseen edes selkänsä
suojelluksi ja voidakseen nyrkeillään huitoa oikealle ja vasemmalle.
Mutta ennen tunnin alkua sattui luokan ikkuna olemaan auki. Pari
tyttöä tarttui aivan äkkiä Mökön kinttuihin kiinni, nostivat ne ilmaan,
toiset tytöt lykkäsivät ja Mökö putosi pihalle. Tämä tapahtui niin
äkkiä, että hän ei oikein tiennyt, missä hän olikaan. Luru huomasi,
mikä onnettomuus oli tullut veljelleen ja aikoi väistää sitä, mutta nyt
pariin kymmeneen nouseva tyttölauma hyökkäsi häneen käsiksi, ja
vaikka hän potki ja huitoi, rehki ja riuhtoi, niin saivat tytöt hänetkin
pudotetuksi ikkunasta.
Kun Mökö näki veljensä tulevan ikkunasta alas ja läiskähtävän
pihalle, sanoi hän:
— Jaha, sinäkin tulit tänne.
Molemmat tunnustelivat ruumistaan ja tulivat siihen
vakaumukseen, että pikkutytöt eivät ole mitään ihmisiä, vaan oikeita
petoja, jotka kuljettavat mukanaan kovapäisiä ihmisenkuvia, joilla
saavat napsutella poikia päähän.
Vähän ajan päästä Mökö katsoi Luruun ja sanoi:
— Luru, sinun pääsi rupeaa lihomaan.

50. — Älä puhu pehmoisia, sanoi Luru.
— Usko minua, se rupeaa lihomaan.
Ja totta se oli. Lurun pää oli ruvennut hyvin peloittavassa
määrässä suurenemaan. Mutta niin alkoi käydä Mökönkin. Koko
päänuppi alkoi vähitellen paisua, hiljalleen mutta varmasti. Eihän se
ihmeellistä ollut, sillä tytöt olivat niin paljon naputelleet heitä päähän
nukeillaan, että he olivat aivan täynnä kuhmuja, ja nämä nyt alkoivat
nousta.
Kun opettajat tulivat noutamaan poikia pihalta, niin eivät he olleet
näitä tunteakaan samoiksi olennoiksi, niin suurpäisiä he olivat.
Päästyään selville siitä, mikä poikia vaivasi, panivat he märkiä
pyyheliinoja poikien pään ympärille ja sitten heidät pitkälleen
opettajainhuoneen sohville. Johtajatar istui poikien vieressä ja itki,
itki katkerasti sitä, että tällainen tappelu oli tapahtunut hänen
koulussaan, ja sitä, että pojat olivat niin paisuneen näköisiä.
Opettajakunta kokoontui, ja arveltiin, etteivät nämä pojat
mitenkään tule toimeen yhteiskoulussa, vaan tarvitsevat lyseota ja
kovaa kuria.
Poikia tarjottiin takaisin siihen lyseoon, mistä olivat tulleet, mutta
täällä ei mitenkään otettu heitä vastaan. Ei auttanut silloin enää muu
kuin viedä heidät kaupungissa olevaan toiseen lyseoon. Kun täällä
pidettiin kovaa kuria, niin rehtori kuultuaan poikien entisistä
seikkailuista sanoi rauhallisesti:
— Kyllä ne meidän koulussa talttuvat!

51. Hän uskoi niin, mutta ei pidä koskaan uskoa liikoja hyvää
itsestään, ei tiedä, miten voi käydä. Ja rehtorille kävikin vielä hyvin
hullusti.
V
Rehtori kutsui koko koulun kokoon ja piti pitkän esitelmän siitä, mikä
on hyvä käytös ja siivo esiintyminen. Kiljusen pojat kuuntelivat tätä
hyvin hartaasti, sillä ei heillä ollut aavistustakaan siitä, että tällä
puheella tarkoitettiin heitä.
Pari päivää kouluun tulonsa jälkeen ehdottivat Mökö ja Luru, jotka
eivät tuumassaan nähneet mitään pahaa, toisille pojille, että kaikki
laittaisivat hernepyssyjä ja koulussa määrättynä päivänä aloitettaisiin
yleinen sota luokkien kesken. Ei heidän mielestään tämä voinut
millään tavalla häiritä koulun järjestystä, kun he, pojat, siitä
nauttisivat.
Koulun pojissa ehdotus herätti hyvin suurta iloa ja innostusta. He
olivat saaneet niin huolellisen kasvatuksen, ettei heillä ollut
aavistustakaan niistä pikku-iloista, mitä pahankuriset pojat voivat
hankkia.
Eräänä päivänä oli koko koulu varustautunut hernepyssyillä. Heti
ensimmäisellä väliajalla annettiin määräys, että koulun ylimmän ja
alimman kerroksen oppilaat tekisivät hyökkäyksen keskikerrosta
vastaan.
Kylläpä kuului portailta rapinaa, kun kaikki ampuivat herneitä.
Opettajat kuulivat tämän raesateen kaltaisen äänen ja ryntäsivät
katsomaan. Ensimmäinen sattui olemaan sellainen, jota kaikki

52. oppilaat vihasivat, eikä kukaan sen vuoksi välittänyt, vaan he
ampuivat suoraan häntä kohden. Opettaja läksi parkuen pakoon.
Toinen opettaja tuli, hän sai samanlaatuisen sateen vasten
naamaansa ja kieri portaita alas, jossa uusi sade osui häneen.
Mutta nyt tuli jo rehtori hätään. Hän huusi niin, että äänensä
kiekui. Pojat taukosivat. Ai, ai, sitä vihaista ääntä, millä rehtori kysyi,
kuka tämän kauhistuksen oli saanut aikaan! Hänen äänensä oli
oikein kimeä. Pianhan oli päästy selville siitä, että Kiljusen pojat
olivat tuuman keksineet ja neuvoneet tavan toisillekin.
Rehtori tuomitsi heille karsseria. Mökö ja Luru eivät koskaan olleet
kuulleet puhuttavan karsserista eivätkä siis tienneet, mihin heitä
vietiin. He olivat itse pitäneet kovin hauskaa hernesodassa ja luulivat
joutuvansa johonkin oikein hauskaan paikkaan.
Tämä tapahtui lauantai-iltana. Rehtori kutsui pojat sen jälkeen,
kun koulu oli lopetettu, luokseen ja meni heitä itse viemään
karsseriin.
Tultiin tämän kopin ovelle. Silloin pojat arvasivat, että tuleekin kai
ikävyyksiä heille, ja tenäsivät kovasti vastaan.
— Emme me tuonne mene, sanoivat he.
— Mitä te sitä pelkäätte, sanoi rehtori. — Eihän se ole mitään
muuta kuin sellainen hauska paikka, jossa minäkin usein olen.
Tämän hän sanoi houkutellakseen poikia, sillä hän pelkäsi Mökön
ja
Lurun karkaavan käsistään.
Pojat katsoivat pitkään häneen, ja Mökö sanoi:

53. — Jos rehtori siis menee ensin sinne sisään.
Rehtori hymyili omalle viekkaudelleen ja meni. Mutta kun hän oli
kynnyksen yli astunut, niin Mökö paiskasi oven kiinni, väänsi sen
lukkoon ja otti avaimen mukaansa.
— Mennään pois, sanoi hän Lurulle. — Rehtori sanoi, että se on
hauska paikka ja että hän on siellä usein. Antaa siis hänen olla siellä.
He menivät koulusta pois kotiinsa ja olivat iloisia, kun seuraavana
päivänä oli sunnuntai.
Kun oppilaat maanantaina tulivat kouluun, niin kaikki huomasivat,
että opettajat olivat levottomia. He puhelivat keskenään hiljaisella
äänellä. Opetusta jatkettiin kaikilla luokilla, mutta rehtoria ei vain
näkynyt.
Tiistaina oli sama levottomuus, mutta silloin jo oppilaat saivat
tietää, että rehtoria ei oltu tavattu ja että opettajat olivat hänen
tähtensä hirveässä hädässä.
— Kyllä me tiedämme, missä hän on, sanoi Luru.
— Missä? kysyivät opettajat.
— Eräässä hauskassa paikassa, jossa hän sanoi usein olevansa,
vastasi
Mökö.
— Missä paikassa?
— Hän sanoi sitä karsseriksi.