MGMT 7 7th Edition Chuck Williams Solutions Manual

MGMT 7 7th Edition Chuck Williams Solutions
Manual install download
https://testbankfan.com/product/mgmt-7-7th-edition-chuck-
williams-solutions-manual/
Download more testbank from https://testbankfan.com

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankfan.com
to discover even more!
MGMT 7 7th Edition Chuck Williams Test Bank
https://testbankfan.com/product/mgmt-7-7th-edition-chuck-
williams-test-bank/
Management 7th Edition Chuck Williams Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/management-7th-edition-chuck-
williams-solutions-manual/
Effective Management 7th Edition Chuck Williams
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/effective-management-7th-edition-
chuck-williams-solutions-manual/
Management 7th Edition Chuck Williams Test Bank
https://testbankfan.com/product/management-7th-edition-chuck-
williams-test-bank/

MGMT 9th Edition Williams Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/mgmt-9th-edition-williams-
solutions-manual/
Effective Management 7th Edition Chuck Williams Test
Bank
https://testbankfan.com/product/effective-management-7th-edition-
chuck-williams-test-bank/
MGMT6 6th Edition Chuck Williams Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/mgmt6-6th-edition-chuck-williams-
solutions-manual/
MGMT Canadian 3rd Edition Williams Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/mgmt-canadian-3rd-edition-
williams-solutions-manual/
MGMT Asia Pacific 3rd Edition Williams Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/mgmt-asia-pacific-3rd-edition-
williams-solutions-manual/

Chapter 7: Innovation and Change 154
MGMT7
Chapter 7: Innovation and Change

Pedagogy Map
This chapter begins with the learning outcome summaries and terms covered in the chapter, followed by a
set of lesson plans for you to use to deliver the content in Chapter 7.

• Lesson Plan for Lecture (for large sections)
• Lesson Plan for Group Work (for smaller classes)
• Assignments with Teaching Tips and Solutions
 What Would You Do? Case Assignment––3M
 Self-Assessment––Mind Benders
 Management Decision––Innovation Copycats
 Management Team Decision––Face the Future
 Practice Being a Manager––Supporting Creativity
 Develop Your Career Potential––Spark Your Own Creativity
 Reel to Real Video Assignment: Management Workplace––Holden Outerwear
 Review Questions
 Additional Activities and Assignments

Highlighted Assignments Key Points
What Would You Do? Case
Assignment
3M must return to its roots by sponsoring innovation
throughout its organization.
Self-Assessment The self-assessment gives students insights into how
innovative their attitude is.
Management Decision A company that created an innovative line of shoes needs to
figure out how to deal with competitor companies that are
producing counterfeit products.
Management Team Decision Student groups are asked to consider how oil companies can
innovate to address future energy needs.
Practice Being a Manager Students examine the question of creating versus buying new
ideas.
Develop Your Career Potential Resources are given to help students spark their own
creativity.
Reel to Real Video Assignment:
Management Workplace
Holden Outerwear is a pioneer in active outerwear, as its
products possess features that are inspired by runway brands.

Supplemental Resources Where to Find Them
Course Pre-Assessment IRCD
Course Post-Assessment IRCD
PowerPoint slides with lecture notes IRCD and online
Who Wants to Be a Manager game IRCD and online

Chapter 7: Innovation and Change 155
Test Bank IRCD and online
What Would You Do? Quiz Online
Learning Objectives
7.1 Explain why innovation matters to companies.
Technology cycles typically follow an S-curve pattern of innovation. Early in the cycle, technological
progress is slow, and improvements in technological performance are small. As a technology matures,
however, performance improves quickly. Finally, as the limits of a technology are reached, only small
improvements occur. At this point, significant improvements in performance must come from new
technologies. The best way to protect a competitive advantage is to create a stream of innovative ideas
and products. Innovation streams begin with technological discontinuities that create significant
breakthroughs in performance or function. Technological discontinuities are followed by discontinuous
change, in which customers purchase new technologies and companies compete to establish the new
dominant design. Dominant designs emerge because of critical mass, because they solve a practical
problem, or because of the negotiations of independent standards bodies. Because technological
innovation is both enhances and destroys competence, companies that bet on the wrong design often
struggle, while companies that bet on the eventual dominant design usually prosper. When a dominant
design emerges, companies focus on incremental change, lowering costs, and making small but steady
improvements in the dominant design. This focus continues until the next technological discontinuity
occurs.
7.2 Discuss the different methods that managers can use to manage innovation in their
organizations effectively.
To successfully manage innovation streams, companies must manage the sources of innovation and learn
to manage innovation during both discontinuous and incremental change. Since innovation begins with
creativity, companies can manage the sources of innovation by supporting a work environment in which
creative thoughts and ideas are welcomed, valued, and encouraged. Creative work environments provide
challenging work; offer organizational, supervisory, and work group encouragement; allow significant
freedom; and remove organizational impediments to creativity.
Discontinuous and incremental change require different strategies. Companies that succeed in periods
of discontinuous change typically follow an experiential approach to innovation. The experiential
approach assumes that intuition, flexible options, and hands-on experience can reduce uncertainty and
accelerate learning and understanding. A compression approach to innovation works best during periods
of incremental change. This approach assumes that innovation can be planned using a series of steps and
that compressing the time it takes to complete those steps can speed up innovation.
7.3 Discuss why not changing can lead to organizational decline.
The five-stage process of organizational decline begins when organizations don’t recognize the need for
change. In the blinded stage, managers fail to recognize the changes that threaten their organization’s
survival. In the inaction stage, management recognizes the need to change but doesn’t act, hoping that the
problems will correct themselves. In the faulty action stage, management focuses on cost cutting and
efficiency rather than facing up to the fundamental changes needed to ensure survival. In the crisis stage,
failure is likely unless fundamental reorganization occurs. Finally, in the dissolution stage, the company is
dissolved through bankruptcy proceedings; by selling assets to pay creditors; or through the closing of
stores, offices, and facilities. If companies recognize the need to change early enough, however,
dissolution may be avoided.

Chapter 7: Innovation and Change 156
7.4 Discuss the different methods that managers can use to better manage change as it occurs.
The basic change process is unfreezing, change, and refreezing. Resistance to change stems from self-
interest, misunderstanding and distrust as well as a general intolerance for change. It can be managed
through education and communication, participation, negotiation, top management support, and coercion.
Knowing what not to do is as important as knowing what to do to achieve successful change. Managers
should avoid these errors when leading change: not establishing urgency, not creating a guiding coalition,
lacking a vision, undercommunicating the vision, not removing obstacles to the vision, not creating short-
term wins, declaring victory too soon, and not anchoring changes in the corporation’s culture. Finally,
managers can use a number of change techniques. Results-driven change and the GE workout reduce
resistance to change by getting change efforts off to a fast start. Organizational development is a
collection of planned change interventions (large system, small group, person-focused), guided by a
change agent, that are designed to improve an organization’s long-term health and performance.
Terms
Change agent
Change forces
Change intervention
Coercion
Compression approach to innovation
Creative work environments
Creativity
Design competition
Design iteration
Discontinuous change
Dominant design
Experiential approach to innovation
Flow
General Electric workout
Generational change
Incremental change
Innovation streams
Milestones
Multifunctional teams
Organizational change
Organizational decline
Organizational development
Organizational innovation
Product prototype
Refreezing
Resistance forces
Resistance to change
Results-driven change
S-curve pattern of innovation
Technological discontinuity
Technological lockout
Technological substitution
Technology cycle
Testing
Unfreezing

Lesson Plan for Lecture (for large sections)
Pre-Class Prep for You: Pre-Class Prep for Your Students:
• Review the chapter and determine what
points to cover.
• Bring the PPT slides.
• Bring the book.

Warm Up Begin Chapter 7 by giving your students a brainteaser to solve. The game Mind Trap offers
several, as do any number of Mensa puzzle books on the market.

Content
Delivery
Lecture slides: Make note of where you stop so you can pick up at the next class meeting.
Slides have teaching notes on them to help you as you lecture.

Chapter 7: Innovation and Change 157
Topics PowerPoint Slides Activities
7.1 Why Innovation
Matters
7.1a Technology Cycles
7.1b Innovation Streams
1: Innovation and Change
2: Learning Outcomes
3: Technology Cycles
4: S-Curves and
Technological Innovation
5: Innovation Streams:
Technology Cycles over
Time
6: Emergence of Dominant
Design

Launch your lecture with
your brainteaser and
prompt students to think of
what a brainteaser has to do
with innovation. (New
problems or new ways of
thinking about old
problems lead to innovation
and new technology.)
7.2 Managing
Innovation
7.2a Managing Sources of
Innovation
7.2b Experiential
Approach: Managing
Innovation during
Discontinuous Change
7.2c Compression
Approach: Managing
Innovation during
Incremental Change

7: Managing Innovation
8: Components of Creative
Work Environments
9: Experiential Approach
10: Compression Approach

7.3 Organizational
Decline: The Risk of Not
Changing

11: The Risk of Not
Changing

The text uses General
Motors as an extended
example of organizational
decline. It might be
interesting in class to do an
“intensive care” review of
General Motors’ situation.

7.3 Managing Change
7.4a Managing Resistance
to Change
7.4b What Not to Do
When Leading Change
7.4c Change Tools and
Techniques
12: Forces
13: Resistance to Change
14: Organizational Change
Process
15: Managing Resistance to
Change
16: Mistakes Managers
Make
17: Change Tools and
Techniques
18: General Steps for
Organizational
Development Intervention
19: Different Kinds of
Organizational
Development Interventions

Reel to Real Videos 20: Holden Outerwear Launch the video in slide
20. Questions on the slide
can guide discussion.

Chapter 7: Innovation and Change 158

Adjust the lecture to include the activities in the right column. Some activities should be
done before introducing the concept, some after.

Conclusion
and
Preview
Assignments:
1. Give students some experience in developing their own innovative thinking.
Assign the Develop Your Career Potential exercise, or adapt the Ideation activity
in the Additional Activities and Assignments section for homework. To do so,
require students to assemble the disparate items and create a hat, vehicle, animal,
or other item you determine. Have them submit a photo of their item along with a
written piece on how their innovation process evolved, the challenges of the
assignment, and their reaction to the assignment in general.
2. Assign students to review Chapter 7 and read the next chapter on your syllabus.

Remind students about any upcoming events.
Lesson Plan for Group Work (for smaller classes)
Pre-Class Prep for You: Pre-Class Prep for Your Students:
• Review the material to cover and modify the
lesson plan to meet your needs.
• Set up the classroom so that small groups of
4 to 5 students can sit together.
• Bring the book.

Warm Up Begin Chapter 7 by asking your students to work a brainteaser that you bring to class.
The game MindTrap is full of examples, as are the numerous Mensa and Mensa-style
puzzle books on the market.

Content
Delivery
Lecture on Why Innovation Matters and Managing Innovation (Sections 7.1 and 7.2).

A necessary component of innovation is creativity the creative work environment. To
give your students a break from the traditional tenor of the academic classes they likely
take, use the teaching notes below to do the Develop Your Career Potential in class.

Conversely, break for this group activity:

“Ideation”
Divide the class into small groups of 3 to 4 students and give each group a bag of
disparate items. (Things rescued from the trash like milk jugs and lids, toilet paper
tubes, and broken mechanical items make good resources.) Charge each group with
building something you specify, like a hat or a vehicle, or with first deciding what to
build and then actually doing it. Depending on your resources, consider giving a set
of building materials to each student and even inviting a professor from the industrial
design department (if your university has an engineering and/or design college) to
visit your class that day to help with the activity. After the students have finished, let
them present their design to the class. If time allows, let students critique each design,
making recommendations for improvement or refinement.

Come back together as a class to share results from the group activity.

Chapter 7: Innovation and Change 159

Segue into the next section by asking students “Does change matter?”

Lecture on Organizational Decline: The Risk of Not Changing (Section 7.3).

Introduce the section on Managing Change (Section 7.4) by lecturing on change forces,
resistance forces, and resistance to change.

Break for the following activity:

“What’s Happening”
Divide the class into groups of 3 to 4 students to map what is happening to at least 2
companies facing significant change forces. For each company, students need to list
what they perceive to be the change and resistance forces at work. General Motors,
Saks Fifth Avenue, Walgreens, Sony, and ExxonMobil are some examples. Consider
letting students pick one company to work with in addition to the one you give them.
Also consider giving each group a different set of companies so that when you come
back together as a class to share information, you’ll have a wide range of forces to
discuss.

Segue into the next section by asking students how they feel about change: embrace it,
take wait-and-see attitude, resist it, sabotage it, etc. You’ll probably get the majority of
hands at the “wait-and-see” or “resist it” probes. Ask students to account for the results:
• “Why do you think that is? I mean, why do people tend to be resistant to change?”
• ‘What problems can that tendency create for managers?”
• “What do you think managers can do to reduce that resistance?”

Lecture on Managing Resistance to Change and What Not to Do When Leading Change
(Sections 7.4a and 7.4b).

Segue into the lecture on Change Tools and Techniques (7.4c).

After presenting the various techniques in the book, simulate the GE Workout by doing
the following group activity:

“GE Workout for Campus President”
As an entire class, brainstorm a list of specific problems at your college or university.
Problems can be related to any aspect of the campus (finances, registration, social
activities, sports, etc.). Divide students into medium-sized groups of 8 to 10 students.
Ask 1 student from each group to volunteer to be the campus president for that group.
Have the managers leave the room (or sit together away from their “department
chairs”) for 5 minutes and let them think of possible solutions their teammates might
put before them. Reintegrate the presidents with their management teams and conduct
the GE Workout. Time this part of the exercise to simulate the rapid nature of the
workout. You don’t want to give the presidents too long to decide on any given item
or to get into debates/discussions with department chairs about the topic.

Conclusion
and
Assignments:
1. As an assignment that follows up the Ideation exercise above, have students write

Chapter 7: Innovation and Change 160
Preview a paragraph about their experience with the design process and one about their
response to the critique process.
2. If you have finished covering Chapter 7, assign students to review Chapter 8 and
read the next chapter on your syllabus.

Remind students about any upcoming events.
Assignments with Teaching Tips and Solutions
What Would You Do? Case Assignment
3M
Minneapolis, Minnesota

With 40,000 global patents and patent applications, 3M, maker of Post-it notes, reflective
materials (Scotch lite), and 55,000 products in numerous industries (displays and graphics, electronics and
communications, health care, safety and security, transportation, manufacturing, office products, and
home and leisure), has long been one of the most innovative companies in the world. 3M codified its
focus on innovation into a specific goal, “30/5,” which meant that 30 percent of its sales each year must
come from products no more than five years old. The logic was simple but powerful. Each year, five-
year-old products become six years old and would not be counted toward the 30 percent of sales. Thus,
the 30/5 goal encouraged everyone at 3M to be on the lookout for and open to new ideas and products.
Furthermore, 3M allowed its engineers and scientists to spend 5 percent of their time, roughly a half-day
per week, doing whatever they wanted as long as it was related to innovation and new product
development.
And it worked, for a while. A decade ago, the Boston Consulting Group, one of the premier
consulting companies in the world, ranked 3M as the most innovative company in the world. In
subsequent years, it dropped to second, third, and then seventh. Today, 3M doesn’t even crack the top 50.
Dev Patnaik, of Jump Associates, an innovation consulting firm, says, “People have kind of forgotten
about those guys [3M]. When was the last time you saw something innovative or experimental coming
out of there?” So, what happened?
When your predecessor became CEO ten years ago, he found a struggling, inefficient, oversized
company in need of change. He cut costs by laying off 8,000 people. Marketing, and research and
development funds, which had been allocated to divisions independent of performance (all divisions got
the same increase each year), were now distributed based on past performance and growth potential.
Perform poorly, and your funds would shrink the next year. Likewise, with U.S. sales stagnating and Asia
sales rising, management decreased headcount, hiring, and capital expenditures in the United States,
while significantly increasing all three in fast-growing Asian markets. Six Sigma processes, popularized
at Motorola and GE, were introduced to analyze how things got done, to remove unnecessary steps, and to
change procedures which caused defects. Thousands of 3M managers and employees became trained as
Six Sigma “black belts” and returned to their divisions and departments to root out inefficiencies, reduce
production times, and decrease waste and product errors. And it worked incredibly well, in part. Costs and
capital spending dropped, while profits surged 35 percent to record levels. But, product innovation, as
compared to the 30/5 goal sank dramatically, as only 21 percent of profits were generated by products that
were no more than five years old.
So, what should 3M do? From inception, 3M has been an innovator, bringing a stream of new
products and services to market, creating value for customers, sustainable advantage over competitors,
and sizable returns for investors. Thanks to your predecessor, 3M has lower costs, is highly efficient, and
much more profitable. But it no longer ranks among the most innovative firms in the world. In fact, the
use of Six Sigma procedures appears to be inversely related to product innovation. If that’s the case,
should 3M continue to focus on using Six Sigma procedures to reduce costs and increase efficiencies, or

Chapter 7: Innovation and Change 161
should it strive again to encourage its scientists and managers to focus on innovation? Which will make
3M more competitive in the long run?
When people think of innovation, they tend to think of game-changing advances that render
current products obsolete, for example, comparing the iPhone to text-based “smartphones.” Innovation,
however, also occurs with lots of incremental changes over time. What are the advantages and
disadvantages for 3M of each approach, and when and where would each be more likely to work? Finally,
some companies innovate from within by successfully implementing creative ideas in their products or
services. Sometimes, though, innovation is acquired by purchasing other companies that have made
innovative advances. For example, although Google is generally rated as one of the most innovative
companies in the world, most people have forgotten that Google bought YouTube to combine its search
expertise with YouTube’s online video capabilities. Over time, how much should companies like 3M rely
on acquisitions for innovation? Should 3M acquire half, one-third, 10 percent, or 5 percent of its new
products through acquisitions? What makes the most sense and why?

If you were in charge at 3M, what would you do?

Sources:
“The 50 Most Innovative Companies 2010,” Bloomberg Businessweek,
http://www.businessweek.com/interactive_reports/innovative_companies_2010.html [accessed 4 May 2011]; M.
Arndt & D. Brady, “3M’s Rising Star,” BusinessWeek, 12 April 2004, 62-74; M. Gunther, M. Adamo, & B.
Feldman, “3M'S Innovation Revival,” Fortune, 27 September 2010, 73-76; B. Hindo, “3M: Struggle between
Efficiency and Creativity,” BusinessWeek Online, 17 September 2007, 36.
What Really Happened? Solution
In the opening case, you learned that 3M, once the most innovative company in the world, was no longer
considered innovative. While layoffs, allocating research & development funds based on performance
and potential, and Six Sigma processes – the latter of which rooted out inefficiencies, reduced production
times, and decreased waste and production errors – led to significantly reduced costs and record profits,
product innovation, as measured by the percentage of percentage of profits generated by products that
were no more than five years old, dropped to a record low of 21%, dramatically below the company’s
long-term goal of 30%. Let’s find out what happened at 3M and see what steps CEO George Buckley
took to improve 3M’s ability to introduce innovative products and services.

So, what should 3M do? From inception, 3M has been an innovator, bringing a stream of new products
and services to market, creating value for customers, sustainable advantage over competitors, and sizable
returns for investors. Thanks to your predecessor, 3M has lower costs, is highly efficient, and much more
profitable. But, it no longer ranks among the most innovative firms in the world. In fact, the use of Six
Sigma procedures appears to be inversely related to product innovation. If that’s the case, should 3M
continue to focus on using Six Sigma procedures to reduce costs and increase efficiencies, or should it
strive again to encourage its scientists and managers to focus on innovation? Which will make 3M more
competitive in the long run?

In Chapter 6, we learned that organizations can create competitive advantage for themselves if they
have a distinctive competence that allows them to make, do, or perform something better than their
competitors. A competitive advantage becomes sustainable if other companies cannot duplicate the
benefits obtained from that distinctive competence. Technological innovation, however, can enable
competitors to duplicate the benefits obtained from a company’s distinctive advantage. In other words,
innovation can allow companies that fall behind to catch up. And, sometimes, innovation can be so
disruptive that market leaders become market followers as their competitive advantage turns into a
competitive disadvantage.
Consequently, companies that want to sustain a competitive advantage must understand and protect
themselves from the strategic threats of innovation. Over the long run, the best way for a company to do

Chapter 7: Innovation and Change 162
that is to create a stream of its own innovative ideas and products year after year. When a company does
that, it’s called an innovation stream, that is, a pattern of innovation over time that creates sustainable
competitive advantage. Innovation streams prevent competitors from catching up because new
innovations keep market leaders, one, two, or three-steps ahead of their competition.
While Six Sigma procedures helped make 3M more efficient, reduce costs, and highly profitable, it
also made the company less innovative. In terms of long run competitiveness and profitability, should
3M continue to focus on costs and efficiencies, or should it encourage its managers and scientists to be
more innovative?
In the long run, innovation is likely to be a more profitable strategy than low costs and efficiency.
Why? Because the latter are easier to duplicate, which is another way of saying it’s more difficult to
sustain a competitive advantage based on costs and efficiency. And while innovation is a more profitable
strategy because firms can charge more for innovative, value-added products and services that aren’t
available from competitors, it is difficult, as 3M’s experience has shown, to maintain an innovation
stream, that is, a pattern of innovation over time that creates sustainable competitive advantage.
One sure thing, however, is that while Six Sigma processes increased 3M’s short-run profitability, it
also hurt the company’s ability to innovate. CEO George Buckley observed, “Invention is by its very
nature a disorderly process. You can't put a Six Sigma process into that area and say, well, I'm getting
behind on invention, so I'm going to schedule myself for three good ideas on Wednesday and two on
Friday. That's not how creativity works.” Former 3M employee Michael Mucci said, “We all came to the
conclusion that there was no way in the world that anything like a Post-it note would ever emerge from
this new system [meaning Six Sigma].” Art Fry, the 3M scientist who invented the Post-it Note, one of
3M’s most successful products, said innovation is, “a numbers game. You have to go through 5,000 to
6,000 raw ideas to find one successful business.” Because the point of Six Sigma is to eliminate waste,
that is, all of the ideas it takes to find that one great product or service, Fry believes that Six Sigma was
destroying 3M’s innovation culture. Said Fry, “What's remarkable is how fast a culture can be torn
apart."
When people think of innovation, they tend to think of game-changing advances that render current
products obsolete, for example, such as comparing the iPhone to text-based “smart phones.” Innovation,
however, also occurs with lots of incremental changes over time. What are the advantages and
disadvantages for 3M of each approach, and when and where would each be more likely to work?

“Game-changing advances” in technology are also known as discontinuous change, where old
standards are made obsolete by new technological standards. In other words, new technology displaces
old technology. Discontinuous change is accompanied by uncertainty because no one is sure in periods
of discontinuous change which technological approaches will become the new standard, that is, the new
dominant design. In highly uncertainly environments during periods of discontinuous change, it’s best to
use the experiential approach, which assumes that intuition, flexible options, and hands-on experience can
reduce uncertainty and accelerate learning and understanding. This approach involves frequent design
iterations, frequent testing, regular milestones, creation of multifunctional teams, and use of powerful
leaders to guide the innovation process.
Whereas the experiential approach is used to manage innovation in highly uncertain environments
during periods of discontinuous change, the compression approach is used to manage innovation in more
certain environments during periods of incremental change Whereas the goals of the experiential
approach are significant improvements in performance and the establishment of a new dominant design,
the goals of the compression approach are lower costs and incremental improvements in the performance
and function of the existing dominant design.
With the experiential approach, the general strategy is to build something new, different, and
substantially better. Because there’s so much uncertainty—no one knows which technology will become
the market leader—companies adopt a winner-take-all approach by trying to create the market-leading,
dominant design. With the compression approach, the general strategy is to compress the time and steps

Chapter 7: Innovation and Change 163
needed to bring about small, consistent improvements in performance and functionality. Because a
dominant technology design already exists, the general strategy is to continue improving the existing
technology as rapidly as possible. In short, a compression approach to innovation assumes that innovation
is a predictable process, that incremental innovation can be planned using a series of steps, and that
compressing the time it takes to complete those steps can speed up innovation.
What are the advantages and disadvantages for 3M of each approach, and when and where would
each be more likely to work? Beyond the issues mentioned above, the primary issue is cost and time
frame. It’s generally more expensive and takes longer to use the experiential approach to compete with
other companies to try to establish a new dominant design. After all, only one, or at best, two companies
will “win.” And, if your company’s design isn’t the “winner,” you’ll lose all of your development costs
with few ways to recoup them in the marketplace.
Cost considerations may be why 3M CEO George Buckley has encouraged 3M’s managers and
scientists to focus on innovating around its core products and services in 3M’s largest markets.
Furthermore, Buckley is encouraging his scientists to use the compression approach to innovation where
they focus on “inventing hundreds of next small things,” that is, making current products a little bit better
year after year. Buckley calls this finding innovations “at the bottom of the pyramid.” And not only is he
encouraging incremental improvements in innovation, he’s also pushing 3M’s people to innovate in ways
that reduce product costs. One example is 3M’s low-cost respirator mask. Buckley said, “I didn't drive
the invention of this, but I said the invention of this is necessary. You have to drive out costs to defend
yourself against competition. I wanted the manufacturing process that made these respirators [to have] a
quadrupling in speed and efficiency.” Says Buckley, “We often think innovation is making a
breakthrough at the top of the pyramid. That's often not where the hardest challenges are. The hardest
challenges are often: How do I make a breakthrough for next to nothing?”
Another example of the incremental approach to innovation using the compression method is when
3M scientists can leverage ideas from other products or scientists in the company. 3M was able to do this
with its Cubitron sanding disks. 3M knew that its sanding disks would work better if each tiny piece of
ceramic “sand” on its sanding disks was identical. That would allow the disks to act more like a razor
blade when sanding off layers of materials. But, the reality was that each piece of ceramic “sand” was a
different shape with a slightly different size. That meant that the sanding disks made uneven contact with
sanding surfaces, which produced “bouncing” that made it more difficult to do a quality sanding job.
Scott Culler, a 3M Scientist said, “The big voila happened." And that “big voila” was realizing that 3M’s
micro-replicating technology, used to create identical reflective materials in reflective roads signs, could
also be used to create identical, tiny pieces of ceramic sand. It took 15 months to perfect the process, but
Culler and his fellow scientists were able to do it and produce substantially better Cubitron sanding disks,
sales of which are now up 30%.
Finally, sometimes companies innovate from within by successfully implementing creative ideas in their
products or services. Sometimes, though, innovation is acquired by purchasing other companies that
have made innovative advances. For example, while Google is generally rated as one of the most
innovative companies in the world, most people have forgotten that Google bought YouTube to combine
its search expertise with YouTube’s online video capabilities. Over time, how much should companies
like 3M rely on acquisitions for innovation? Should 3M acquire half, one-third, 10 percent, or 5 percent
of its new products through acquisitions? What makes the most sense and why?

One way to grow a company is through internal or organic growth. And when your strategy is
innovation, like at 3M, that means innovating with new products and services developed from your
existing businesses. Another way to grow is through external growth, or buying other companies. And
when your strategy is innovation, that means acquiring or buying other companies which have developed
innovative products and services. The question is how much should 3M focus on internal growth and
innovation versus external growth and innovation through acquisitions?

Chapter 7: Innovation and Change 164
It’s a difficult question to answer. When innovation is your core competency and your company’s
source of competitive advantage, relying too much on acquisitions for innovation is an admission that
you’re failing to generate enough innovative products and services from your existing businesses. And,
while it’s expensive to develop new products and services internally, it’s more expensive to acquire them
by buying other companies. On the other hand, acquiring other companies is a relatively quick way to fill
holes in product and service offerings, or to bring in a critical, already developed technology that can be
leveraged throughout existing businesses. However, there’s also the risk that acquired companies won’t
succeed. A meta-analysis based on 103 studies and a sample of 25,205 companies indicates that, on
average, acquiring other companies actually hurts the value of the acquiring firm. In other words, there is
only a 45 percent chance that growing a company through external acquisitions will work!
If there’s a less than 50% chance that acquired companies will prosper, is there some way to increase
the odds of success when acquiring companies and their technological innovations? The best approach is
probably related diversification, in which the different business units share similar products,
manufacturing, marketing, technology, or cultures. The key to related diversification is to acquire or
create new companies with core capabilities that complement the core capabilities of businesses already
in the corporate portfolio. While seemingly different, most of 3M’s product divisions are based in some
fashion on its distinctive competencies in adhesives and tape (e.g., wet or dry sandpaper, Post-it notes,
Scotchgard fabric protector, transdermal skin patches, and reflective material used in traffic signs).
Furthermore, all of 3M’s divisions share its strong corporate culture that promotes and encourages risk
taking and innovation. In sum, in contrast to a single, undiversified business or unrelated diversification,
related diversification reduces risk because the different businesses can work as a team, relying on each
other for needed experience, expertise, and support. The improvement of 3M’s Cubitron sanding disks
above is an example of the advantages of related diversification.
To what extent will 3M rely on acquisitions as it executives its innovation strategy? According to
CEO George Buckley, 3M will spend about $1 billion a year to buy 15 to 20 companies. Said Buckley,
“We are using these kind of acquisitions to show the art of the possible when it can be done fast.” For
example, 3M paid $810 million to buy Arizant, a medical company whose products keep anesthetized
patients, who lose the ability to regulate their temperatures, warm. Arizant complements other product
offerings in 3M’s health care division, particularly in its infection prevention division.
How successful has CEO George Buckley been at making 3M an innovative company again? After
restoring the 5% rule, which allows 3M engineers and scientists to spend 5% of their time each week on
anything they want, as long at its related to innovation and new product development, and after
significantly increasing 3M’s research and development spending, and after limiting Six Sigma practices
to factories and removing it from the rest of the company, particularly research labs, 3M has rebounded
strongly. 3M’s organic growth rate from products it develops from existing businesses is a healthy 7-8%
a year. As a result, it is introducing 1,000 new products a year. Finally, after dropping to a low of 23%,
new products that are 5 years old or less, now account for 31% of 3M’s sales, surpassing the company
goal of 30% for the first time in years.
Self-Assessment
MIND BENDERS
Because innovation is a key to corporate success in many industries, companies will often hire outside
consultants to help tap the creativity of their work force. Their goal in doing so is to fill any gaps in their
own creative thinking by looking outside the organization.
For managers, being able to think creatively is an important skill. Creativity should be part of a
manager’s conceptual toolkit. The assessment for this chapter is designed to reveal a person’s openness to
innovation and his or her attitude toward creative endeavors. It is not an assessment or indicator of a
person’s level of creativity.
This survey is based on research presented in J. E. Ettlie and R. D. O’Keefe, “Innovative Attitudes,
Values, and Intentions in Organizations,” Journal of Management Studies 19 (1982): 163–182.

Chapter 7: Innovation and Change 165
In-Class Use
Have students go to cengagebrain.com to access the Self-Assessment activity. Use the Self-Assessment
PowerPoint slides and have students raise their hand as you read off the scoring ranges. Tell students to
keep their hand up until you have counted the responses for each item and entered the count into the
spreadsheet embedded in the PowerPoint presentation. Display the distribution to the class so students can
see where they fit.

Scoring
Add up the numbers associated with your responses to the 20 items. Generally speaking, the higher your
score, the more innovative your attitude. Compare your score to the norm group (consisting of graduate
and undergraduate business school students, all of whom were employed full time) represented in the
table below. Percentile indicates the percent of the people who are expected to score below you.

Score Percentile
39 5
53 16
62 33
71 50
70 68
89 86
97 95

If you are unhappy with your score (meaning you would like to improve it), the Develop Your Career
Potential consists of some fun activities to help you develop your creative side.
Management Decision
Purpose
In this exercise, students are given the opportunity to take on the role of an innovator that is facing serious
competition from counterfeiters. A shoe company that has introduced a novel product line sees
diminished sales because of other companies that are selling unauthorized duplicates. Students must
consider how they are to deal with not only the threat of competitors, but a threat against the company’s
innovation.

Setting It Up
You can introduce this exercise by showing students some recent statistics on the financial impact of
piracy and counterfeiting. For example, a recent article on Dailytech.com shows that shows that
companies around the world lost more than $50 billion due to software and movie piracy. With such a
huge financial impact, then, what steps should a company take to protect its property?
INNOVATION COPYCATS
Until a few years ago, your company, Vibram, was known for making soles for hiking boots. It’s the only
thing your company did for over 75 years. But one day, a member of your design team came up with a
quirky idea—running shoes that look like gloves for your feet. The prototype he showed you was thin,
lightweight, and kind of funny looking, since it had individual sections for each toe. As the designer

Chapter 7: Innovation and Change 166
explained to you, the shoe would give the wearer the feeling of running barefoot, while protecting his or
her feet from dirt and cuts. Seemingly overnight, the shoe, called FiveFingers, became a sensation. It was
praised by professional athletes, amateur runners, journalists, and even the Harvard Medical School.
Scientists wrote about how your shoes promoted a “barefoot” running-style that produces less stress on
the joints and increased leg, ankle, and foot strength. And consumers could not get enough. Sales for the
current year are expected to top $50 million, up from $11 million in the previous year. To meet demand,
Vibram had to double their warehouse space and expand from one factory to five.
Not all is rosy with Vibram, however. First of all, it faces stiff competition from some of the
biggest names in the athletic apparel industry, as Nike, New Balance, and others are planning to release a
similar product. But even more worrisome are counterfeiters. Over the past few months, you’ve
discovered more than 200 websites that sell fake versions of the FiveFingers shoes. And these websites
aren’t just selling shoes that sort of look like yours—they’re almost exact copies. They have the same
styles, colors, logo, and box design. They have a return label that looks just like yours, and has your
company’s address on it! When consumers want to return the fakes, they end up in your offices, and
customers want you to refund them for shoes they bought from a counterfeiter.
Your company, of course, wants to fight back against the counterfeiters. Not only do the fake shoes
reduce your sales, but they could also hurt your reputation of producing high-quality products. But
fighting counterfeiters is expensive. You have to hire and send inspectors to China, where most of the
factories producing copies of your shoes are located. And for every fake website you find, it costs $2,500
to get the World Intellectual Property Organization to shut it down. How should your respond to
companies that take advantage of a product that your company worked so hard to design and create?

Source:
Jennifer Alsever, “Barefoot Shoes Try to Outrace the Black Market,” CNNMoney.com., August 13, 2010, accessed
http://money.cnn.com/2010/08/13/smallbusiness/vibram_fivefingers/index.htm.

Questions
1. As a manager, would you recommend that Vibram keep paying the costs associated with fighting
counterfeiters? Why or why not?

Students’ responses will vary depending on how they view the costs associated with fighting
counterfeiters. Some may argue that the costs are simply part of being an innovator in the market,
while others may feel that the costs are too excessive, and that it is better for the company to
devote its resources elsewhere.

2. Some Virbram employees might be discouraged by counterfeiters, feeling that the innovations
they worked hard to create are being stolen too quickly. How would you nurture the creative
environment at Vibram in spite of counterfeiters?

The text discusses a number of ways in which companies can create creative work environments.
Creative work environments have six components that encourage creativity: challenging work,
organizational encouragement, supervisory encouragement, work group encouragement, freedom,
and a lack of organizational impediments. Students should also note that creative work
environments require three kinds of encouragement: organizational, supervisory, and work group
encouragement. Organizational encouragement of creativity occurs when management
encourages risk taking and new ideas, supports and fairly evaluates new ideas, rewards and
recognizes creativity, and encourages the sharing of new ideas throughout different parts of the
company. Supervisory encouragement of creativity occurs when supervisors provide clear goals,
encourage open interaction with subordinates, and actively support development teams’ work and
ideas. Work group encouragement occurs when group members have diverse experience,
education, and backgrounds and the group fosters mutual openness to ideas; positive, constructive
challenge to ideas; and shared commitment to ideas.

Chapter 7: Innovation and Change 167
Management Team Decision
Purpose
This case gives students an opportunity to think about how a company should position itself within a
changing technological environment.

Setting It Up
To introduce this case, ask students if they are familiar with the following list of companies: Emerson,
Philco, Sylvania, Westinghouse. These are all the names of once dominant American companies that once
manufactured televisions, but which went out of business because of their inability to respond to
technological changes in the market. Thus, you can use this brief exercise to remind students that
companies can quickly fade away if they do not evolve with changing times.

FACE THE FUTURE
Times don’t seem to be much better to be in the oil business. Sure, there have been some bumps in the
road the past few years—the tragic oil spill in the Gulf of Mexico and unstable prices and supply due to
political situations. But there’s one piece of news that makes all those obstacles easier to deal with—
profits are up, and not just a little bit either. Profits are positively soaring. Exxon announced that its
earnings for the most recent quarter were up 69 percent from the previous year, to $10.65 billion. Royal
Dutch Shell posted an increase of 30 percent to $6.29 billion, even while experiencing a 2.5 percent
decrease in production, and Occidental Petroleum’s earnings jumped 46 percent to $1.55 billion.
Times certainly seem to be great, but there are many executives in your company who are
pushing for big changes. Sure, they argue, revenues and earnings and profits are sky-high right now. But
what about the future? Consumers and governments around the world are growing more concerned about
oil—about how it impacts the environment and about whether there will be enough to meet fuel demands.
In response to these concerns, there has been much research and development dedicated to alternative fuel
vehicles, from all-electric cars like the Nissan Leaf, to gas-electric hybrids like the Chevy Volt or
hydrogen-powered cars like the Honda FCX Clarity. And consumers have responded quite favorably. In
just four short months, GM sold over 2,000 Volts and Nissan sold over 1,000 Leafs. What’s even a more
encouraging sign is that nearly 20,000 customers have already paid a deposit to be put on a waiting list for
the Leaf, and almost 54,000 are on the Volt waiting list.
The executives pushing for change point to these figures as a sign that the auto industry will soon
experience a dramatic shift. They’re arguing that the age of the gasoline engine (along with gas stations
and gas companies) will soon be over, replaced by a more environmentally friendly method of fueling
cars. In their view, the company should act now, and quickly, to take advantage of this shift by investing
in a nation-wide network of electric charging stations, where consumers recharge their all-electric or
plug-in hybrid cars. That way, when gas-engine technology is eventually surpassed, your company will be
in prime position to provide recharging infrastructure to the entire country.
There are others in the company, however, who doubt that this is the right step to take. Although
they recognize that gas engines may not last forever, they’re not convinced that it’s a technology in
decline. They recognize as well that sales of electric cars and hybrids are on the rise, but these are still
microscopic compared to the 11.5 million conventional cars sold in the United States or the 18 million
sold in China last year. They are also concerned that all-electric cars are just one choice among many
alternative fuels; there are also hydrogen-powered cars, natural gas–powered cars, biofuels, and who
knows what else will be developed in the future. Their great worry is that the company will spend huge
amounts of time and money to develop a recharging network only to have another alternative fuel rise as
the dominant design.
So what should the company do? Should it look the future right now, even as its earnings from oil
are near record highs? Or should it stay the course?
For this Management Team Decision, form a group with three or four other students and answer
the questions below.

Sources:

Chapter 7: Innovation and Change 168
Nevin Batiwalla, “Nissan's Leaf Sales Spike in April,” Nashville Business Journal, May 3, 2011, accessed May 9,
2011, from www.bizjournals.com/nashville/news/2011/05/03/nissan-leaf-sales-spike.html; “China 2010 Auto Sales
Reach 18 Million, Extend Lead,” Bloomberg Businessweek, January 10, 2011, accessed May 9, 2011, from
www.bloomberg.com/news/2011-01-10/china-2010-auto-sales-reach-18-million-extend-lead-update1-.html; Craig
Trudell “U.S. Auto Sales Probably Rose, Completed 2010 Rebound,” Bloomberg Businessweek, January 3, 2011,
accessed May 9, 2011, from www.bloomberg.com/news/2011-01-03/u-s-auto-sales-may-match-2010-high-
complete-first-annual-gain-in-5-years.html; GM Volt Wait List Data, accessed May 9, 2011, from http://gm-
volt.com/wait-list-data/; Isabel Ordonez, “Exxon, Shell Profits Soar On Higher Oil Prices,” The Wall Street Journal,
April 29, 2011, accessed May 9, 2011, from
http://online.wsj.com/article/SB10001424052748704330404576291350999515650.html; “Sales Update: Nissan
Leaf Hits 573, Chevy Volt at 493 in April,”Autoblog.com, May 3, 2011, accessed May 9, 2011, from
www.autoblog.com/2011/05/03/sales-update-nissan-leaf-hits-573-chevy-volt-at-493-in-april/.

Questions
1. What is your recommendation for how the company should proceed? Should it take action on
developing an alternative fuel network or wait until a dominant design arises?

Students’ responses will vary.

2. What are the advantages and disadvantages of choosing a technology format before a dominant
design arises?

The primary advantage is that the absence of a dominant design means that the company has an
opportunity to establish a significant competitive advantage for itself. The company can act
aggressively to establish itself as the dominant design and thereby establish itself as the
unquestioned leader in alternative fuels. The primary disadvantage is the level of risk involved. If
the oil company develops the “wrong” fuel, or if a competitor’s alternative somehow gains the
upper hand, then the company will have wasted considerable resources, with lithe to show for it.

3. What steps could the company take to help ensure that electric engines become the dominant
design?

Some of the steps that the company could take include: forming alliances or working
relationships with other energy providers; forming alliances with auto manufacturers to insure
that they pursue electric engines as opposed to other alternatives; conducting aggressive
marketing campaigns to highlight the benefits of electric engines; investing in a comprehensive
refueling network so that consumers won’t worry about the difficulty of recharging their cars;
working with government officials to provide manufacturers incentives to produce electric cars
and consumers incentives to buy them.
Practice Being a Manager
SUPPORTING CREATIVITY
Exercise Overview and Objective
This exercise is a basic simulation of the interaction between members of the same organization who
occupy inventor roles, and those who occupy investor roles. Although organizations use cross-functional
teams and other tools to help them synthesize invention and investment perspectives, it is not uncommon
to encounter groups of employees in the same organization who exhibit much greater loyalty to one or the
other of these roles. In such cases, the two groups may find it challenging to work collaboratively. The
purpose of this exercise is to help students feel this basic tension between inventor and investor and then
to discuss its likely impacts on innovation and change.
Preparation
No student preparation is necessary for this exercise. You may wish to ask students to scan the Web site
of a company similar to that described in the exercise—“large clothing and accessories company that

Chapter 7: Innovation and Change 169
targets college students”—but this is entirely optional. A few companies that fit this description include
The Gap and Abercrombie & Fitch.
You should assign each student to either an Inventor or Investor pair (e.g., 2 students as Inventors)
or small group (e.g., 3 students as Investors). Make sure that you assign equal numbers of pairs/small
groups to each type, so that each Inventor pair/group can work directly with an Investor pair/group. To
speed things along, you may want to assign pairings in advance (e.g., PAIR 1: Investor Group #1 and
Inventor Group #1; PAIR 2: Investor Group #2 and Inventor Group #2).
In-Class Use
Encourage students in each group to carefully read and follow the instructions in Steps 1 and 2. For
example, Investors need to “discuss and agree upon some criteria that should be used by your company to
screen new product and service concepts.”
To streamline this exercise, no specific financial or manufacturing information is included here. But
you should encourage students to think about the types of issues that might be important to people in their
particular role and to discuss them in general terms. For example, investors might be concerned about the
complexity/difficult of a particular design. Although students in the investor condition are not given
manufacturing cost data, they should feel free to use the rough proxy of “greater complexity/difficulty =
higher costs.” Students in the inventor condition likewise must work in the absence of sales data and
marketing research, but they should feel free to argue from observation and anecdotal evidence in support
of, say, a new and innovative backpack design.
The aim of the exercise is to help students feel and experience the mindset of inventor and/or
investor. Technical matters are of little or no importance to the success of the exercise. Assumptions and
evidence on particular technical points are only useful to the degree that they support the aim of engaging
students in the role that they are playing. As mentioned in Step 4 of the exercise, you should rotate roles
as time allows. Ideally each student should have the opportunity to play each role at least once.
Class discussion items are included in Step 6. Question (a) is central to the problem of inventor-
investor tension. Evaluation/rating of new product concepts may be a useful tool for making investment
decisions. Ratings appear more objective than intuitive (gut feeling) approaches. However, students who
played the inventor roles should recognize the potential chilling effect of such ratings. Inventors may
learn to play it safe by making incremental improvements to established products.
The remaining questions (b-d) ask students to use their experience in the exercise to explore some of
the group and organizational dynamics surrounding innovation and investment decisions. Inventor units,
such as a Research and Development lab, may develop a sub-culture that rewards risk taking, meticulous
scientific testing, and independent thinking. A Corporate Finance department, on the other hand, may
develop a sub-culture around such investment elements as numbers-based decision-making, conservative
profile, and checks-and-balances on judgment. Students may suggest a number of means for supporting
healthy innovation and wise investment (question d), including cross-functional teams, matrix
organization, job rotation, as well as fostering informal collaboration and negotiation.
Develop Your Career Potential
SPARK YOUR OWN CREATIVITY
Purpose
To help students reconnect with their innate level of creativity and help it flourish.
Setting It Up
This exercise can be used successfully in or out of class. The additional exercise “Ideation” builds on the
text portion in a way that is also suited to in-class work as well as an assignment. The “Ideation” exercise
takes a decent amount of time, but students will not only enjoy it, they will gain valuable insights into
sources of innovation and the challenges of inventing something new. (See below for teaching tips.)
Another––simpler––way to communicate that same challenge is to assign students to create an
original, closed geometric shape that does not look like anything else. The shape can use curved and
straight lines, but no lines can intersect such that the interior of the shape remains open space. Tell
students to either scan their shape and email it to you or bring it to class on a piece of 11 x 17 paper. You

Chapter 7: Innovation and Change 170
can then proceed with a class critique of the shapes. What is certain to happen is that someone will say
something like, “That looks like a bird” (or plane, building, tree, coffee cup). The artist of the simulacrum
will probably have been completely unaware that the shape was beginning to look like a familiar item, so
intent was he or she on creating a new shape. Students experience how hard it is to disprove the adage,
“There’s nothing new under the sun.”
The activity encourages students to do three things:

1. Investigate the website for Eureka Ranch and find out how this brain tank thinks of creativity.
Prior designs for the Eureka Ranch website included links from the splash page directly to
information about the three dimensions of creativity. At the time I wrote this, students needed to
go to the Eureka 7.0 white paper. In essence, the three dimensions are brain writing, dialog, and
brainstorming.
2. Research Brain Brew radio on the Eureka Ranch website and tune in to a program. Brain Brew is
a radio program invented by the founder of Eureka Ranch, Doug Hall, who has a best-selling
book titled Jump Start Your Brain. Brain Brew is broadcast weekly on radio stations courtesy of
Public Radio International. Students can find information on Brain Brew at
http://www.eurekaranch.com/.
3. Shop the catalog of Mindware, an innovative toy and game company. Targeted toward parents
who are interested in educational products, Mindware offers “brainy toys for kids of all ages.”
Books of Escher-esque mazes, three-dimensional architectural puzzles, robot invention kits,
chemistry kits, spy kits, and games based on colonial barter systems, geography, Egyptian barter
systems, and learning Shakespeare are only a tiny representation of the catalog’s complete
offerings. For fun, call the company (800-999-0398) to request enough catalogs to hand out to
your students. Most likely, it has been quite a while since your students played a strategic board
game.
Optional Assignment
As an extension to the actual exercise, you could have them peruse the catalog and write a list of the five
most interesting items they see, why they are attracted by those items, and how they think the items
would expand a person’s creativity or innovative thinking skills.
Creativity is a vital part of every organization—and not just the whiz-bang, multimillion-dollar type of
creativity. Even banal tasks can benefit from a new approach: An office assistant may think creatively
about how to manage the company’s filing system or figure out a simple way to keep track of who is in
and out of the office. A Chicago company called Inventables has developed innovation kits—boxes
containing disparate items to spark creativity—which it sells to clients like Procter & Gamble and
Motorola four times a year. The idea is that designers and engineers will be inspired by tinkering with the
contents of the kits.
You don’t need Inventables to become inspired, however. Nor do you have to wait for your company
to develop a creative work environment before you can become creative. You can spark your own
creativity and think “outside the box” on your own. Eureka! Ranch, a Cincinnati-based innovation
consultancy company, uses toys to help adults remember how to be imaginative, and its long client list of
Fortune 500 companies is a testament to founder Doug Hall’s methods. Another company, Mindware,
specializes in educational activities and toys that can help adults regain access to their imaginations. Just
looking through its catalog of erector sets, science sets, puzzle books, strategy games, and tangrams may
be enough to get your juices flowing.

Sources: Julie Schlosser, “Inside-the-BoxThinking,” Fortune, 1 November 2004, 54; http://www.mindwareonline.com;
http://www.eurekaranch.com.
Activities
1. Visit http://www.eurekaranch.com and search for the audio clip of what the company does and how
it does it. Listen to the clip. What do you think of the three dimensions of creativity?
2. At the Eureka Ranch website, find the page on Brain Brew. What is Brain Brew Radio? Is it available
in your area? If it is, consider listening to it once a month to hear the creative ideas that people across
the country are working on.

Chapter 7: Innovation and Change 171
3. Visit http://www.mindware.com/Home/HomePage.aspx and peruse some of the products the
company sells. Which products do you find most appealing? If it’s in your budget, order one of the
items as a tool to help you develop and refine your creative side.
Reel to Real Video Assignment: Management Workplace
Management Workplace videos can support several in-class uses. In most cases you can build an entire
50-minute class around them. Alternatively, they can provide a springboard into a group lesson plan.
The Management Workplace video for Chapter 7 would be a nice companion to your introduction to the
course on the first day of classes.

Video: Holden Outerwear
Managing Change and Innovation

Summary:
Founded in 2002 by professional snowboarder Mikey LeBlanc, Holden Outerwear has given traditional
baggy outerwear a complete style make-over. Unlike ski-apparel brands that focus on utility at the
expense of looking good, Holden pants and jackets possess features that are inspired by runway brands
like Marc Jacobs and G-Star, as Holden is always looking to bring new elements of style to the slopes.
Holden has the attention of everyone in its industry. Retailers wait anxiously to see LeBlanc’s newest
collections, and competitors from Burton and Salomon to Bonfire and Walmart borrow heavily from
Holden’s collections. LeBlanc doesn’t worry too much about the rampant plagiarism that goes on in his
industry. As he sees it, imitation is the highest form of flattery. Plus, Holden’s business is based on
finding the next big thing. When it comes to style, Holden is the leader, never the follower.

Discussion Questions from Prepcard:
1. Identify the type of change that Holden’s leaders are managing on a daily basis.

Holden is engaged in managing product change, not organizational change or technology change.
Product change and innovation is the primary way in which organizations adapt to competition in
the market.

2. What resistance has Holden encountered while introducing innovative garment designs? How
was it able to overcome that resistance?

Holden is a small company that does not own its own factories or fabric mills. To produce any
garment, the company needs cooperation from outside vendors, which is not always guaranteed.
In the video, designer Nikki Brush says that being highly innovative means doing things
differently. This requires managers to push on outside apparel manufacturers and vendors in ways
that may cause conflict. Owner Mikey LeBlanc states that outside partners often give an “it’s not
possible” response to Holden’s proposed concepts. Elsewhere in the video, Nikki Brush notes
that rising costs throughout the industry make vendor cooperation even more uncertain, as outside
manufacturers don’t want to risk money or resources on untested products. Mikey LeBlanc
identifies a powerful counter to this resistance: the market rewards hot new trends with big sales.
Moreover, Holden has a reliable track record of successful innovation, and Mikey LeBlanc is an
effective idea champion.

Workplace Video Quiz

Video Segment 1

Video segment title Managing Change and Innovation
Start time (in sec) 0:00

Chapter 7: Innovation and Change 172
Stop time (in sec) 1:43

Quiz Question 1 Holden Outerwear is engaged in the following type of change:
Option a Organizational change
Option b Incremental change
Option c Discontinuous change
Option d Reactive change
Correct option c: discontinuous change
Feedback for option a Incorrect. Discontinuous change occurs when companies use a new
technology to replace older technology.
Feedback for option b Incorrect. Discontinuous change occurs when companies use a new
technology to replace older technology.
Feedback for option c Correct. Discontinuous change occurs when companies use a new
technology to replace older technology.
Feedback for option d Incorrect. Discontinuous change occurs when companies use a new
technology to replace older technology.

Quiz Question 2 Based on the video, Holden Outerwear promotes creative innovation at the
individual employee level by:
Option a Hosting creativity seminars
Option b Hiring open-minded employees who thrive on innovation, change, and
experimentation
Option c Using team-based brainstorming and devil’s advocate techniques
Option d Copying ideas from top competitors
Correct option b: Hiring open-minded employees who thrive on innovation, change, and
experimentation
Feedback for option a Incorrect. A key source of innovation at Holden is the creativity of the
people that it brings on board.
Feedback for option b Correct. A key source of innovation at Holden is the creativity of the
people that it brings on board.
Feedback for option c Incorrect. A key source of innovation at Holden is the creativity of the
people that it brings on board.
Feedback for option d Incorrect. A key source of innovation at Holden is the creativity of the
people that it brings on board.

Quiz Question 3 The primary source of innovation and change at Holden is:
Option a External economic forces
Option b Government regulation
Option c Radical product innovation by top competitors
Option d Creative drive and interests of Holden’s founder and employees
Correct option d: Creative drive and interests of Holden’s founder and employees
Feedback for option a Incorrect. A key source of innovation at Holden is the creativity of the
people that work in the company.
Feedback for option b Incorrect. A key source of innovation at Holden is the creativity of the
people that work in the company.
Feedback for option c Incorrect. A key source of innovation at Holden is the creativity of the
people that work in the company.
Feedback for option d Correct. A key source of innovation at Holden is the creativity of the
people that work in the company.

Chapter 7: Innovation and Change 173
Video Segment 2

Video segment title Managing Change and Innovation
Start time (in sec) 1:44
Stop time (in sec) 4:13

Quiz Question 1 Which one of the following facts results in a distinctive competence and
competitive advantage for Holden?
Option a Holden draws its design inspiration from the world of high fashion, not the
world of ski sports apparel
Option b Holden creates snowboarding garments
Option c Holden offers a line of apparel for women
Option d Holden outsources the manufacture of its garments to mills and
manufacturers in China
Correct option a: Holden draws its design inspiration from the world of high fashion, not
the world of ski sports apparel
Feedback for option a Correct. A distinctive competence allows companies to make, do, or
perform something better than their competitors.
Feedback for option b Incorrect. A distinctive competence allows companies to make, do, or
perform something better than their competitors.
Feedback for option c Incorrect. A distinctive competence allows companies to make, do, or
perform something better than their competitors.
Feedback for option d Incorrect. A distinctive competence allows companies to make, do, or
perform something better than their competitors.

Quiz Question 2 When Holden garment designer Nikki Brush says she likes “taking
something everyone does everyday and doing it slightly different,” she is
describing:
Option a Radical innovation
Option b Incremental change
Option c Reengineering
Option d Reactive change
Correct option b: Incremental change
Feedback for option a Incorrect. Incremental change occurs when companies innovate by
lowering the cost and improving the function and performance of a
dominant design.
Feedback for option b Correct. Incremental change occurs when companies innovate by lowering
the cost and improving the function and performance of a dominant design.
Feedback for option c Incorrect. Incremental change occurs when companies innovate by
lowering the cost and improving the function and performance of a
dominant design.
Feedback for option d Incorrect. Incremental change occurs when companies innovate by
lowering the cost and improving the function and performance of a
dominant design.

Quiz Question 3 As part of its dedication to eco-friendly business practices, Holden in 2005
invented the world’s first natural-fiber waterproof breathable fabric for use
in snowboarding outerwear garments. This breakthrough reflects a:
Option a Design competition
Option b Incremental change
Option c Technological discontinuity
Option d Design iteration

Chapter 7: Innovation and Change 174
Correct option c: technological substitution
Feedback for option a Incorrect. Technological discontinuity occurs when an advance or unique
combination of technologies creates a significant breakthrough.
Feedback for option b Incorrect. Technological discontinuity occurs when an advance or unique
combination of technologies creates a significant breakthrough.
Feedback for option c Correct. Technological discontinuity occurs when an advance or unique
combination of technologies creates a significant breakthrough.
Feedback for option d Incorrect. Technological discontinuity occurs when an advance or unique
combination of technologies creates a significant breakthrough.

Instructions

Video Segment 3

Video segment title Managing Change and Innovation
Start time (in sec) 4:13
Stop time (in sec) 7:00

Quiz Question 1 According to owner Mikey LeBlanc and designer Nikki Brush, Holden
Outerwear faces increasing resistance from outside vendors that help
Holden manufacture its highly innovative performance outerwear. Sources
of this resistance include all the following except:
Option a Fear of economic loss
Option b Fear of the unknown
Option c High consumer demand for new fashions
Option d The inertia and comfort of using standard status quo factory processes
Correct option c: Consumers’ unrelenting desire for the latest new fashions
Feedback for option a Incorrect. The primary reason that change efforts at Holden are resisted is
because of the fears of suppliers and contractors.
Feedback for option b Incorrect. The primary reason that change efforts at Holden are resisted is
because of the fears of suppliers and contractors.
Feedback for option c Correct. The primary reason that change efforts at Holden are resisted is
because of the fears of suppliers and contractors.
Feedback for option d Incorrect. The primary reason that change efforts at Holden are resisted is
because of the fears of suppliers and contractors.

Quiz Question 2 Acting as change agents, Holden’s managers can overcome their
manufacturing partners’ resistance to change by:
Option a Educating partners on how innovative new products can be made using
standard factory technologies and processes
Option b Giving partners a share of profits on sales of innovative garments
Option c Giving vendors prominent public recognition for successful product
innovations
Option d All of these
Correct option d: All of these
Feedback for option a Incorrect. All of the above reflect actions that change agents take in
helping to direct change efforts.
Feedback for option b Incorrect. All of the above reflect actions that change agents take in
helping to direct change efforts.
Feedback for option c Incorrect. All of the above reflect actions that change agents take in
helping to direct change efforts.
Feedback for option d Correct. All of the above reflect actions that change agents take in helping

Chapter 7: Innovation and Change 175
to direct change efforts.

Quiz Question 3 Companies that rely on innovation, like Holden, can create a creative work
environment by encouraging all of the following except:
Option a Challenging work
Option b Organizational impediments
Option c Freedom
Option d Work group encouragement
Correct option b: organizational impediments
Feedback for option a Incorrect. A lack of organizational impediments is critical to creative a
creative work environment.
Feedback for option b Correct. A lack of organizational impediments is critical to creative a
creative work environment.
Feedback for option c Incorrect. A lack of organizational impediments is critical to creative a
creative work environment.
Feedback for option d Incorrect. A lack of organizational impediments is critical to creative a
creative work environment.

Review Questions
1. What is the relationship between technology cycles and the S-curve pattern of innovation?
Technology cycles typically follow an S-curve pattern of innovation. Early in the cycle, technological
progress is slow, and improvements in technological performance are small. As a technology matures,
however, performance improves quickly. Finally, as the limits of a technology are reached, only small
improvements occur. At this point, significant improvements in performance must come from new
technologies. In its infancy, then, a new technology exists alongside the old technology until the point
occurs at which the new technology is accepted as dominant (i.e., obtains critical mass or clearly
surpasses the older design in form or function).
2. Explain why innovation matters to companies.
It is obvious that technology is rapidly changing our lives. Products that we used yesterday are
obsolete today and in some cases not even available. Organizations that do not keep pace with these
changes are destined for failure. As Jack Welch said, “If the rate of change outside the organization is
faster than the rate of change inside the organization, the end is in sight.”
3. Describe innovation streams.
Innovation streams are patterns of innovation over time that can create a sustainable competitive
advantage. The four stages of an innovation stream are:
• Technological discontinuity: scientific advance or unique combination of existing
technologies that creates a significant breakthrough in performance or function.
• Discontinuous change: phase of a technology cycle characterized by technological
substitution and design competition.
• Dominant design: a new technological design or process that becomes the accepted market
standard.
• Incremental change: the phase of a technology cycle in which companies innovate by
lowering costs and improving the function and performance of the dominant technological
design.

Chapter 7: Innovation and Change 176
4. How can companies create creative work environments?
Companies can use a variety of tools to fashion a creative work environment. First, companies can
provide their employees with challenging work that demands attention and focus and is important to
others. Managers can also foster creative work environments by encouraging risk taking and new
ideas and setting clear goals. Another way to create creative work environments is by ensuring that
work group members have a variety of experiences. Finally, when its employees have autonomy over
one’s day-to-day work, a company is more likely to experience the benefits of a creative environment.
5. What is the difference between incremental change and discontinuous change?
Technological discontinuities are followed by a discontinuous change, which is characterized by
technological substitution and design competition. Technological substitution occurs when customers
purchase new technologies to replace older technologies. Discontinuous change is also characterized
by design competition, in which the old technology and several different new technologies compete to
establish a new technological standard or dominant design. Because of large investments in old
technology, and because new and old technologies are often incompatible with each other, companies
and consumers are reluctant to switch to a different technology during design competition. At a
certain point, a dominant design will emerge. That is, a specific design becomes the accepted new
market standard for technology. This can happen because most people use the design (i.e., it has
critical mass), or because it solves a practical problem.
The emergence of a dominant design signals a shift from design experimentation and competition
to incremental change, a phase in which companies innovate by lowering the cost and improving the
function and performance of the dominant design. This focus on improving the dominant design
continues until the next technological discontinuity occurs.
6. Compare the experiential approach to managing innovation with the compression approach.
The experiential approach to innovation assumes that innovation is occurring within a highly
uncertain environment and that the key to fast product innovation is to use intuition, flexible options,
and hands-on experience to reduce uncertainty and accelerate learning and understanding.
The steps to the experiential approach are:
• Design iterations
• Testing
• Milestones
• Multifunctional teams
• Powerful leaders

In contrast, the compression approach to innovation assumes that innovation is a predictable
process, that incremental innovation can be planned using a series of steps, and that compressing
those steps can speed innovation. It is used in an environment that is certain when the firm has
entered an era of incremental change with established technology.
The steps to the compression approach are:
• Planning
• Supplier involvement
• Shortening the time of individual steps
• Overlapping steps
• Multifunctional teams
7. How do change forces work to bring about change? How do resistance forces work against change
forces?
According to social psychologist Kurt Lewin, change is a function of the forces that promote change
and the opposing forces that slow or resist change. Change forces lead to differences in the form,
quality, or condition of an organization over time. By contrast, resistance forces support the status
quo, that is, the existing conditions in organizations.

Chapter 7: Innovation and Change 177
People resist change out of self-interest because they fear that change will cost or deprive them of
something they value. For example, resistance might stem from a fear that the changes will result in a
loss of pay, power, responsibility, or even perhaps one’s job. People also resist change because of
misunderstanding and distrust; they don’t understand the change or the reasons for it, or they distrust
the people––typically management––behind the change. Resistance may also come from a generally
low tolerance for change. Some people are simply less capable of handling change than others are.
People with a low tolerance for change feel threatened by the uncertainty associated with change and
worry that they won’t be able to learn the new skills and behaviors needed to successfully negotiate
change in their companies.
8. How can companies manage resistance to change?
Employees might resist change because of self-interest, misunderstanding and distrust, and a general
intolerance for change. The five ways to manage resistance to change are:
• Education and communication: When resistance is based on insufficient, incorrect, or
misleading information, managers should educate employees about the need for change and
communicate change-related information to them.
• Participation: Employees who participate have a better understanding of the change and the
need for it.
• Negotiation: Employees are less likely to resist change if they are allowed to discuss and
agree on who will do what after change occurs.
• Top management support: Resistance to change decreases when change efforts receive
significant managerial support. Managers must do more than talk about the importance of
change, however. They must provide the training, resources, and autonomy needed to make
change happen.
• Coercion: This is the last resort to manage resistance to change and should only be used if a
crisis exists or when all other methods have failed.
9. What mistakes do managers commonly make when leading change?
The following are common errors made by managers when managing change: (1) not establishing a
great enough sense of urgency; (2) not creating a powerful enough coalition; (3) lacking a vision; (4)
undercommunicating the vision by a factor of ten; (5) not removing obstacles to the new vision; (6)
not systematically planning for and creating short-term wins; (7) declaring victory too soon; and (8)
not anchoring changes in the organization’s culture.
10. List and describe the four main change tools and techniques.
Managers can use a number of change techniques. Results-driven change and the GE workout reduce
resistance to change by getting change efforts off to a fast start. Transition management teams, which
manage a company’s change process, coordinate change efforts throughout an organization.
Organizational development is a collection of planned change interventions (large system, small
group, person-focused) guided by a change agent that are designed to improve an organization’s long-
term health and performance.

Chapter 7: Innovation and Change 178

Additional Activities and Assignments
In-Class Activity: “Creative Learning Environments.” Divide the class into small groups (4–5
students). Using the “creative work environment” model in Exhibit 7.3, have each group come up with
ideas for each component of how innovation can occur in higher education. Students should list ideas for
(1) how to make the work challenging, (2) organizational encouragement, (3) supervisory encouragement,
(4) work group encouragement, and (5) freedom. They should also list what organizational impediments
exist. The instructor may adapt this exercise to how to make public education more creative.

“Change Agents.” Go to the website of Patty Hathaway, “the change agent,” at
http://www.thechangeagent.com. This is a commercial website that introduces Patty Hathaway as a
motivational speaker who can (for a fee) come to a company and help make change work. What exactly
does Ms. Hathaway do to accomplish this? What are her qualifications? What are some of the products
and services she offers? Can an outside consultant such as Patty really incite and implement change in an
organization? Why or why not?

“High-Tech Innovation.” Have students draft a response to the following statement: “Egalitarian
companies are more innovative.”

Have students use the Internet to find high-tech companies that are known for innovation and change. Ask
them to identify the characteristics of these companies That make them so adept at innovation.

“Ideation Activity” Divide the class into small groups of 3–4 students and give each group a bag of at
least 10 disparate items (like the Inventables described in the Develop Your Career Potential exercise).
Things rescued from the trash, like milk jugs and lids, toilet paper tubes, and broken mechanical items
make good resources. Also think of things like the items on this list:

Pipe cleaners Magnets Thumbtacks Milk-jug lids
Pom-poms Paper clips Empty cans Plastic chopsticks
String Floral wire Styrofoam balls/cubes Wooden blocks
Fabric scraps Old stapler Keys Rubber bands, all sizes
Binder clips Cardboard scraps Paper tubes Steel wool
Old kitchen utensils Cotton swabs Tweezers Balloons
Unused/old CDs Plastic cups Dental floss Egg cartons
Screws/nuts/bolts/washers Old hand tools Paint sticks Marbles
Funnels Plumbing supplies Happy Meal toys Any small, metal item

Charge each group with building something you specify, like a hat or a vehicle. Or, you can tell groups
that they need to first decide what they’ll build and then actually do it. Depending on your resources,
consider giving a set of building materials to each student and even inviting a professor from the
industrial design department (if your university has an engineering and/or design college) to visit your
class that day to help with the activity. After students have finished, let them present their design to the
class. If time allows, let students critique each design, making recommendations for improvement or
refinement.

Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

Alppikanerva on erinomaisen viehättävä varpu, kukinta-aikanaan se
helposti saa vaeltajan runolliselle mielelle. Se kukkii melkein vielä
lumen keskellä, koska se jo syksyllä muodostaa kukkasilmut ja
kaiken talvea salassa, mutta uutteraan niitä kehittää, samoin kuin
hedelmäpuutkin.
Tärkeämpi kasvimuodostuma kuin nummi on Saksanmaalla suo.
Suon muodostumisen on huomattu jotenkin tarkkaan käyvän yhteen
koivuilmaston kanssa. — Ohimennen mainittakoon, että on käynyt
tavaksi nimittää ilmastollisia kasvuvyöhykkeitä eräitten niille
luontaisten kasvien mukaan. Saksanmaalla on tammi-ilmasto
vallitseva; sen määritelmä on enemmän kuin 10° C keskilämpö
vähintäin neljänä kuukautena vuodessa. Tässä ilmastossa viihtyy
vehnä. Muita luonteenomaisia kasveja ovat tervaleppä, vaahtera,
pähkinäpensas ja sorvaripaatsama (Euonymus). Tammi-ilmastossa
vesipaikat helposti muuttuvat rämeiksi, mutta rämeistä ei aina
muodostu soita. On kuitenkin kovempi muunnos samaa ilmastoa;
sen talvi on pidempi, kesä lyhempi. Tämä ilmasto on Suomen,
Skandinavian ja Itämeren maakuntain varsinainen ilmasto, ja sitä
nimitetään "koivuilmastoksi", koska koivu on sen luontaisimpia puita.
Koivuilmasto on jo koko joukon tylympää kasvistoa kohtaan.
Havumetsä on vallitseva metsämuoto, lehtipuut viihtyvät etupäässä
kaskimailla, alusmetsä vähenee, ruis, ohra, kaura ja peruna ovat
pääviljat.
Suot ja ilmasto.
Tässä "koivuilmastossa" jokainen vesipaikka aikaa voittaen
muuttuu suoksi. Europan koillinen kulma on soitten varsinainen koti,
sieltä niitä on mahdoton karkottaa, ellei ilmasto muutu. Mutta
muuallakin vesipaikat muuttuvat soiksi, missä vain paikallisista syistä

ilmasto lähentelee koivuvyöhykkeen ilmastoa. Tämä pitää paikkansa
sekä Pohjois-Saksan alangolla, että keskivuoristossa. Niinpä
olemmekin nähneet, että Pohjanmeren rannikolla leviää erinomaisen
avarat kohosuot, koska sikäläinen ilmasto, vaikka talvella leutoa,
kesällä on niin vetistä ja koleata. Brockenilla, Erzgebirgessä,
Böhmerwaldissa, Vogeseilla ja Schwarzwaldilla, Rhönissä, Eifelissä
ovat korkeammat rinteet suureksi osaksi suona. Alppien eteismaalla
huomasimme niinikään olevan laajoja soita, koska tämäkin
ylätasanko on sangen korkealla merenpinnasta ja sen vuoksi
verraten viileätä. Suurin Saksanmaan kohosoista on Emsin laaksossa,
Bourtangermoor, johon jo olemme tutustuneet. Noin kuudes osa
koko Hannoverista on suota. Alpeilla on soita verraten vähän.
Kalkkialpeilta ne vuoren rikkinäisyyden ja siitä johtuvan
huokoisuuden vuoksi kokonaan puuttuvat.
Suomaisemilla on oma viehätyksensä. Suotta eivät taiteilijat ole
niihin kiintyneet, niin että esim. Dachaun suolla lähellä Müncheniä
taiteilijain vaaleat auringonvarjostimet vähitellen ikäänkuin kuuluvat
maisemakuvaan. Suo on alkuperäistä luontoa, johon ihminen ei ole
voinut mitään vaikuttaa paitsi siellä, missä se on viljelykseen otettu.
"Suon värit muodostavat mitä hienoimpia viheriän ja ruskean sekä
haalean punaisen vivahduksia, ilma on suon päällä ihmeen siintävää,
niin että esineet jo lyhyenkin matkan päässä kietoutuvat hienoon
autereeseen. Suon tunnelmia ei sanalla sanoen missään muualla
tapaa. Ja vaikka puutonta, on suo kuitenkin vanhastaan ollut
keijukaisten lempipaikkoja. Eikä missään taas ole päättyvän kesän
kuolonkamppaus niin syvästi liikuttava kuin suolla, ei missään
vaeltajaa valtaa niin rajaton yksinäisyyden tunne."
Kohosuon muodostuminen.

Mutta ei ainoastaan taiteilijalle, luonnontutkijallekin suo tarjoo
mitä suurimpia viehätyksiä, kun hän pääsee suon salaisuuksiin
syventymään.
Enimmät suon kasveista ovat sammalia, jotka polvi polven päälle
lahoten vihdoin muodostavat monen metrin vahvuisia murokerroksia.
Varsinkin tavallinen valkosammal (Sphagnum) on useimpien soitten
varsinainen luonnekasvi. Yksinvaltaansa suolla sen on kiittäminen
siitä, että se niin erinomaisesti osaa oloihin mukautua.
Se on suokasvi, joka ei oikeastaan suota tarvitse menestyäkseen,
vaan itse suon valmistaa, jopa joskus kallion rinteellekin. Sitä
myöden kuin kasvu edistyy, jäävät vanhat sammalosat syvemmälle,
ja tuhansien vuosien kuluessa kasvaa näin kymmentäkin metriä
vahva turvekerros alkuperäiselle pohjalle. Yhdestä ainoasta
valkosammalesta voi siten kehittyä kokonainen suo. Alussa se tulee
toimeen jotenkin vähällä kosteudella, mutta kerran alkuun päästyään
se ei hevillä luovuta kosteutta, mitä ilmasta saa. Sen mikä haihtuu
ilmaan, korvaavat kaste ja sade runsaasti. Siten kohosuokin, jonka
keskusta on reunoja korkeammalla, sisältää kokonaisen järvellisen
vettä, vaikka vesi ei ole selvänä, vaan sammalikon lukemattomiin
soluihin salpautuneena. Turvesuon joka solu on vettä täynnä.
Sammalen varret ja lehdet ovat täynnään vesisoluja, jotka ovat
keskenään yhteydessä. Hiuspillivoiman vaikutuksesta imeytyy vesi
näiden hienojen putkien kautta suon yläpintaan saakka. Maan päällä
siten pysyy vahva kerros vettä, vaikka suolla ei olekaan varsinaisia
rantoja. Pienestä alusta suo kasvaa niin, että se lopulta on
penikulmia laaja. Suoturpeesta voikin pusertaa vettä, ikäänkuin
märästä sienestä.

Kohosuon nimen (Hochmoor) nämä suot ovat saaneet siitä, että
ne kohoovat reunoilta keskustaansa kohti, koska vesipaikka, josta
suo lähti kasvamaan, tavallisesti on suon keskellä, siis keskellä
sammal kauimmin ja rehevimminkin kasvanut, suo kehittynyt
keskeltä korkeammaksi. Usein voi suon keskusta olla kymmenkunnan
metriä korkeampi kuin reunat. Kohosuo on ikäänkuin loivasti
kumpuava kilpi. Mutta nimi ei oikeastaan tarkota sitä, että nämä suot
olisivat korkeilla paikoilla, vaikka kyllä vuoristoillakin on kohosuonsa.
Soiden kasvisto.
Suossa voimme huomata kaksi ja kolmekin kasvukerrosta.
Sammalpatjain päällä kasvaa ruohoja, näitten joukossa useinkin
hyönteissyöjiä, kihokki (Drosera) ja yökönlehti (Pinguicula), jotka
Suomenkin soilla pyydystelevät sitkeällä lehtinesteellään sääskiä ja
muita hyönteisiä, vaikkei tavallinen vaeltaja niitä useinkaan huomaa
niitten vähäpätöisyyden vuoksi. Mutta näitä korkeammalle kohoo
usein varpuja ja vaivaispuita. Kasvullisuudella on yleensäkin
vaivainen, kituva luonne. Syynä siihen on, että kasveilta suossa
puuttuu terve, voimallinen kivennäispohja, ne kun kasvavat entisten
kasvikerrosten päällä. Niittyvilla (Eriophorum) kuuluu Saksankin
soitten luonnekasveihin, kaislat (Scirpus) ja piirtoheinä
(Rhyrichospora) niinikään. Monta muutakin tuttua tapaamme. Meille
tuntematon on sitä vastoin eräs pieni keltakukkainen liljakasvi, joka
ei ole syyttä saanut "luunmurtajan" nimeä (Narthecium ossifragum),
se kun on myrkyllinen ja ennen aikaan käytettiin milloin
parantamiseksi, milloin jonkun epämieluisen henkilön "luitten
murtamiseksi." Kellokanerva (Erica tetralix), joka elähyttää kaikkia
Saksan soita Westfalista aina Danzigiin saakka, verhoo heinäkuussa
ja elokuussa suota miljoonilla lihankarvaisilla kukkakelloillaan ja

seassa nuokkuu suokukkain (Andromeda) ruusunvärisiä
kukkasarjoja. Karpalokin (Vaccinium occycoccus) punaisine
kukkineen ja korallinpunaisine marjoineen tervehtii meitä täällä
tutunomaisesti; puola, mustikka, juolukka (Vaccinium uliginosum),
variksenmarja (Empetrum) niinikään rakentavat suon päälle kolmatta
kasvukerrosta. Niistä suo saa täyteläisen, mutta vakavan värin,
missä niitä enemmälti kasvaa.
Happamuutensa vuoksi suo ei mätäne, vaan säilyy hiilikerroksena,
jonka poltto-arvo vuosi vuodelta lisääntyy. Ilmasta erotettuna,
painon alaisena se joutuu n.s. kuivan tislauksen alaiseksi ja muuttuu
turpeeksi. Humushappo tappaa mätäbasillit ja sen vuoksi suosta niin
usein löydetään hyvin säilyneinä monen tuhannen vuoden vanhoja
kasvijäännöksiä. Kansatieteen tutkijat kaivavat suosta esiaikaisia
ruumiita, jotka vaatteineen, aseineen ovat yhtä hyvin säilyneet kuin
Egyptin muumiot. Runsain ja puhtain turve muodostuu
kanervasammalsoissa, s.o. semmoisissa soissa, joissa sammalen
päällä rehottavat kanerva ja sen heimolaiskasvit. Kanervavarvut
kohoovat muun suon pinnasta ikäänkuin mättäät, leviävät
leviämistään ja lopulta rakentavat suosta kuivan kankaan.
Vuoristosuot.
Useilla keskivuorilla, esim. Sudeteilla ja Böhmerwaldissa, vaarain
väliset suot saavat toisen muodon sen kautta, että niihin sekaantuu
suopetäjää (Pinus uliginosa), koivua ja erästä vuoripetäjän
muunnosta (Pinus montana). Nämä maisemat, joissa harvoin näkee
suurempia puita, ovat alakuloisimpia, mitä Saksanmaan äärissä
tapaa.

Sudeteilla, lähellä Freiwaldaun pientä kaupunkia, on moinen
suurenlainen vaarasuo. Nousemme ensinnä uljaan kuusimetsän läpi,
jossa joka puolella purot kohisevat ja lähteet pulppuavat. Mutta heti
kun maa muuttuu tasaiseksi, olemme jo samalla suolla. Kuuset
väistyvät ja suopetäjä astuu sijaan. Ne ovat ränkkyisiä, kituvia
harmaita kääpiöitä, jotka vielä nujerruksistaankin kohottavat
oksiaan, ikäänkuin nyrkkiään puiden tylylle taivaalle, joka on niitten
kasvupaikan pilannut. Suo muuttuu keskempää nevaksi ja lopulta
hyllyväksi letoksi ja sen keskellä on pieni suolampi niin synkeän
näköisenä, kuin alkaisi siitä manalan tie. Suomalainen on tämmöisiin
ja vielä kolkompiinkin maisemiin tottunut, mutta saksalainen
matkailija, joka kohoo vuoristoon rikkaista viljelyslaaksoista,
ihmettelee mointa maisemaa kuin ilmestystä. Hänen
mielikuvituksensa kietoo täällä vanhain tarujen ympärille haaveellisia
kuvia. Suo synkkyydellään tuottaa hänelle nautintoa, jota me,
nevoihin ja rimpiin tottuneina, emme heti käsitäkään. Kasvintutkijalle
taas suomaisema on mitä viehättävin tutkimusalue, sekä suon
itsensä vuoksi, että toisistakin syistä. Hän löytää sieltä vanhoja
kasveja, jotka ovat vain tämmöisissä paikoissa säilyneet jääkauden
ajoilta. Semmoisia säilyneitä kasveja on vaivaiskoivu (Betula nana),
meidän soittemme kaunis kiiltolehtinen pensas. Sitä on useittenkin
Saksanmaan keskivuoristojen soilla säilynyt "reliktinä", vieläpä
muutamissa paikoin Pohjois-Saksan alangollakin, esim. Lüneburgin
nummella, jossa se luonnonystäväin toimesta on rauhotettu
luonnonmuistomerkkinä säilytettäväksi.
Missä ilmasto on siksi suotuisaa, etteivät vesipaikat suotu, siellä ne
ovat rämeinä, joissa kasvikunta ja eläinkunta kehittyy runsaammaksi,
kuin millään muilla kasvupaikoilla. Saksanmaalla ei ole rämeitä kovin
laajalti, vesipaikat siellä mieluummin suottuvat. Ja nekin rämeet,
mitä on, on enimmäkseen jo kuivattu ja saatettu viljelykseen. Laajin

Saksanmaan rämeistä oli Göritzin ja Oderbergin välillä Oderbruch,
kaksi päivämatkaa laaja. Se on nyt enimmäkseen oivana
viljelysmaana tai niittynä. Kuivatut ja viljelykseen saatetut ovat
niinikään Warthen ja Netzen varrella olevat rämeet ja Oldenburgin
rämeet. Ei ole jäänyt jäljelle kuin pieniä rämekeitaita parempien
maitten keskelle. Alkuperäisin säilynyt rämealue on Spreewald.
Dyynien kasvisto.
Ennenkuin päätämme katsauksemme Saksanmaan kasvistoon
johtakaamme vielä mieleemme se omituinen kasvisto, joka
hiekkaisilla merenrannoilla juurillaan sitoo dyynit, estäen niitä siten
maan sisään vaeltamasta. Dyynikasvien, noiden ennen
mainitsemaimme rantakaurain, rantavehnäin, rantaohdakkeitten ja
muitten, täytyy tulla toimeen hyvin vähällä vedellä, ei ainoastaan sen
vuoksi, että hiekka nopeaan laskee lävitseen sadeveden, vaan myös
siitä syystä, että se merenrannalla on vielä suolaista ja suolaisesta
maasta kasvien vedenotto yleensä on hyvin vaikeata. Siitä syystä
merenrannikolla kuivan kasvupaikan muodot ovat yleiset, vaikka vesi
näyttää olevan niin lähellä. Suolaisten kasvupaikkain kasveillakin on
sen vuoksi erityiset varustuksensa haihtumisen estämiseksi, koska
niiden täytyy tulla vähällä vedellä toimeen. Muutoinkin ne erikoisen
rakenteensa puolesta erottuvat eri ryhmäkseen.
Esiaikaisia suolakasveja.
Jo kauan on sen vuoksi herättänyt kasvitieteilijäin kesken
ihmettelyä, että Saksanmaalla on eräissä kohdin tavattu kaukana
merestä selviä suolakasvikeitaita aivan erillään merenrannikon
kasvistosta. Ne tosin kasvavat edelleenkin suolaisella pohjalla,

suolajärvien tai suolakeitaitten seuduilla, mutta miten ne ovat sinne
tulleet?
Voidaanko olettaa, että nuo vaatimattomat kasvit ovat voineet
omin voimin kulkea monta sataa kilometriä pitkän matkan meren
rannalta, vaikka ne melkein järjestään ovat hyvin huonosti varustetut
vaellukseen? Vai ovatko ne paikalla itsestään kehittyneet? Vai ovatko
ne jäännöksiä niiltä ajoilta, jolloin nuo Thüringin seudut olivat meren
rantana? Tähän kysymykseen ei ole vielä varmaa vastausta saatu,
mutta todennäköisesti nekin ovat vanhoja jäännöskasveja,
"reliktejä".
Luonnon häviäminen ja pyrinnöt sen säilyttämiseksi.
Kun avarasta, harvaan asutusta Pohjolasta saavumme
Saksanmaan viljelysaukeille ja metsiin, niin useinkin jäämme
sanatonna ihmettelemään, miten täydelleen ihminen on siellä
päässyt "luonnon herraksi" ja ennättänyt kaikkiin paikkoihin painaa
toimeliaisuutensa leiman. Muistellessamme Suomen laajoja autioita
maita, jotka yhä odottavat viljelijäänsä, tuota ihastelemme ja
ajattelemme, koska meilläkin niin pitkälle päästänee.
Mutta ei niin hyvää asiaa, etteikö sillä olisi varjopuolensakin.
Saksassa aljetaan kaihomielin katsella sitä, että viljelyksen ja
metsänhoidon kautta puhdas luonto kaikkialla häviää. Niinpä
sikäläiset luonnonystävät surumielellä näkevät viimeistenkin, vaikka
osalta hyvinkin laajain soitten ja nummien joutuvan viljelykseen. —
Metsistä on luonnollisuus jo aikoja sitten "perkattu pois", hajallisia
palstoja lukuun ottamatta. Jopa toiset luonnonystävät menevät niin

pitkälle, että väittävät alkuperäisen luonnon perinpohjaisen
hävityksen ajan pitkään vaikuttavan haitallisesti kansan
luonteeseenkin. Ehkä tässä on enemmän totta, kuin ensi silmäyksellä
tekisi mieli myöntää. Ajan ilmiönä se joka tapauksessa on huomion
arvoinen, siitäkin syystä, että se opettaa meitä antamaan suurempaa
arvoa omain metsäimme puhtaalle "luonnontaloudelle".
"Kävin hiljattain lapsuuteni paikoilla", lausuu kasvitieteilijä France,
jonka jälkiä tämä katsaus Saksanmaan kasvistoon kulkee, "ja
huomasin surulla, että vanha metsä, jonka huminaa olin niin usein
kuunnellut, oli kaadettu. Vesiallikko lumpeineen oli sen reunalta
kuivanut. Sokeritehdas, joka ennen lymyili metsässä, oli sen sijaan
nyt maiseman huomattavin ilmiö, ja lapsuuteni niittyjen sijalla kasvoi
hyvin hoidettu sokerijuurikasvainio. Suotta etsin sinipunervia
kurjenpolvia, joita ennen kasvoi näillä niityillä niin runsaasti.
Kadonnut oli koko tuo lumottu yrttitarha, jossa lapsenmieli oli
kutonut haaveellisia unelmiaan ja toiveitaan. Pieni mäki kanervineen,
jolla sirot koivut ainiaan värisivät, jonka luona sirkat alati vikisivät
ihmeellisiä laulujaan — se tosin oli vielä melkein ennallaan. Koivut
olivat kasvaneet paljon suuremmiksi, niitten neitseellisen puhdas
tuohi jo käynyt rosoiseksi. Mutta osa niistäkin oli kaadettu, mäkeen
avattu kivilouhimo. Eikä kukkulalta enää näe yhtä paljon siintävää
kaukometsää eikä vihantia niittyjä kuin ennen. Somasta purosta on
tehty kanava. Pikkukaupunki tuolla alballa laaksossa on sekin
herännyt ja anastaa punaiseen tiilihelmaansa yhä enemmän
hedelmäpuistoja. Lieneekö silloin jo ollut niin paljon
sokerijuurikasvainioita kuin nykyään? Onko maailma muuttunut
rumemmaksi lapsuuteni ajoista?"
Pelkään, että sama pettymys kohtaa kaikkialla. Europan
nuorekkaat kasvot riutuvat. Tämä valitus on yleinen.

Luonnonkauneutemme käyvät harvinaisemmiksi. Kaikissa luonnon
ylistykseksi viritetyissä runoissa kaikuu nyt yhteisenä kertosäkeenä:
Oli kerran… Jokainen luonnontutkija, joka ei kirjota vain järjellään,
vaan myös sydämellään, päättää kirjotuksensa valitukseen. Nummet
olivat ennen hiljaisemmat ja mahtavammat, vuoret yksinäisemmät ja
uljaammat, metsät eivät olleet niin nujerrettuja ja ihmiselle
alamaisia. Neitseellinen luonto antoi ennen paremman virkistyksen,
puhtaampia tunteita ja samalla sisällistä voimaa, jota ei mikään
viisaus korvaa.
Saksan koko kasvistosta kohoo hätähuuto. Luonnon myyntiä
harjotetaan innolla, jota ei mikään aika tätä ennen ole tuntenut.
Suurien kaupunkien ympärillä ovat kedot kukattomia, eivätkä mieltä
virkistä, metsät ovat hävitetyt. Mutta Alppienkin kukat, nuo kaikista
kauneimmat, on jo kaikilta helpommin saavutettavilta vuorilta
melkein sukupuuttoon hävitetty. "Maanparannus", joka tahtoo
jokaisesta pienimmästäkin maankolkasta saada mitä suurimman
hyödyn, ja teollisuus hävittävät laajoilla aloilla kaiken alkuperäisen
kasvielämän. Numerot ehkä vakuuttavat paremmin kuin valitukset.
Länsi-Preussissa on viime vuosikymmenet muutettu viljelysmaaksi
enemmän kuin 10,000 hehtaaria suota. Hannoverin ja Oldenburgin
läntiset suot ovat siihen määrään supistuneet, ettei niistä
parinkymmenen vuoden kuluttua enää liene tähteitäkään. Se on
hyvä, sanotaan, suot ovat epäterveellisiä. Luonnonystävän etujen
täytyy tässä väistyä terveydellisten etujen tieltä. Mutta onko
terveellisempää maata kuin nummi? Siitä huolimatta jo
Lüneburginkin nummelle soitetaan sanomakelloja, samoin kuin
Kurilaisen kielekkeen dyyneillekin. Kahta Saksanmaan merkillisintä
luonnonmuistomerkkiä saavat näin lapsemme ihmetellä vain
helteisinä mäntykankaina. Vuoristossa uhkaa kivenlouhija hävittää
maisemain kauneuden ja myös kasviston, joka juuri vuoristoissa on

niin mieltäkiinnittävä. Rheinin rannalta louhitaan ihana Siebengebirge
rakennusaineiksi! Elben ihana murtolaakso, "Saksin Sveitsi", on pian
yhtenä kivilouhimona. Fichtelgebirgen jätinpaasikot, kivimeret ja
ihmeelliset kalliokukkulat, jotka Götheä aikanaan ihastuttivat, ne ovat
monelta paraalta kohdalta muuttuneet surullisiksi
kivenkalkutusaavoiksi. Sen jälkeen kuin Saksassa yleensä alettiin
metsiä palstottain paljaiksi hakata, ovat kauneimmat sekapuut ja
metsäpensaat, metsäomenapuu, metsäpäärynäpuu, vaahterat,
jalavat, lehmukset, pihlajat, alkaneet hävitä. Harvassa enää hohtavat
kannukan punaiset marjat, oratuomet eivät enää saa viheriöidä
metsän reunassa, pähkinäpuut häviävät, sananjalkatiheiköt
perkataan pois, sillä metsänhoitaja ei näitä kasveja suvaitse uutta
metsää kasvattaessaan, eivätkä entiset kestä sitä kamalaa aikaa,
jonka maa yleishakkuun jälkeen on aivan paljaana. Ja kotoisen
luontomme harvinaisimpia ja suloisimpia jäseniä vainotaan kaikkein
enimmän juuri niitten avujen vuoksi. Kun joku kasvi on käynyt
harvinaiseksi ja kuuluksi, niin saapuu kasvintutkija sitä etsimään.
Mutta kaikki eivät ole niin järkeviä, että ottaisivat vain oman
tarpeensa, — on myös kasvikauppiaita, ja nämä harjottavat oikeata
ryöstöottoa, ottavat satoja ja tuhansia kappaleita, ja tietysti
juurineen kaikki, niinkuin kunnolliseen kasvikokoelmaan pitää olla.
Jos kasvi on erikoisen kaunis, niin vaimot pitävät huolta siitä, ettei
sitä puutu kaupunkien markkinoilta. Niinpä on ihana
tikankonttikämmekkä koko Saksassa käynyt harvinaiseksi ja Saksissa
kokonaan sukupuuttoon hävitetty, marjakuusi katoo Pohjois-
Saksassa, koska sen oksia säkittäin kuljetetaan myytäviksi, kielo käy
yhä harvinaisemmaksi. Toisin paikoin sitä keväisin lähetetään
vaununlastittain suurkaupunkeihin. Meren rannalta on ihmeellinen,
ametystin värinen rantaohdake melkein lopen hävitetty, ja
ihmeellinen vesipähkinä (Trapa) on niinikään häviämäisillään, sitäkin

ovat ammattikokoojat alkaneet vainota. Kaikkialla ne monet pienet
muutokset, joitten alaisiksi ihminen maan saattaa, tuottavat
kasvistolle turmiota, ja samalla eläimistöllekin, joka niin läheisesti
liittyy kasvistoon. Ja lopputulos tästä kaikesta on, että luontomme
köyhtyy.
"Pieniä eivät myöskään ole teollisuuden turmiot. Ihanassa
metsälaaksossa turmelee savuava tehtaanpiippu tunnelman, mutta
se lisäksi tuottaa turmiota metsälle. Jo 1864 Saksin Freibergissä
vuoritehtaat maksoivat metsänomistajille 55,000 markkaa korvausta
siitä vahingosta, jota tehtaitten savu tuotti ympäristölle, ja tämä
makso on siitä pitäen pysynyt vakinaisena. Se on vain yksi esimerkki
monesta. Tuhannet savupiiput turmelevat kautta Saksanmaan metsiä
ja ketoja. Kemialliset tehtaat ja sokeritehtaat taas hylkynesteillään
myrkyttävät vesikasviston.
"Mutta suurimman vahingon luonnolle useinkin tuottaa kauneuden
janoinen ihminen. Kuta mahtavampi jossain luonto, sitä enemmän
sinne joka kesä virtaa ihmisiä. Brockenin kukkula on täyteen kylvetty
tyhjiä pulloja ja kalutuita luita, mutta omituisen kasvistonsa on se
menettänyt; Riesengebirgen Lumihaudassa varjelee joka sunnuntai
kaksi metsänvartijaa matkailijoilta niitä harvoja tunturikasveja, mitä
sinne on vielä jäänyt. Siinä pari esimerkkiä nykyaikaisen
luonnonharrastuksen varjopuolista."
Mutta apukin näyttää jo olevan lähellä. Kaikkialla herätään luontoa
suojelemaan, ja jos Saksan kaltaisessa sivistysmaassa luontoa
hävittävät voimat ovat suuret, niin ovat kuitenkin sen ystävätkin
lukuisat ja voimalliset, kun he heräävät ja yhtyvät yhteiseen työhön.
Tämä luonnonsuojeluksen harrastus näyttää heränneen itsestään
kaikkialla samalla haavaa. Alppiyhdistykset ovat liittyneet yhteen

suojellakseen alppikukkasia. Ruhtinas Putbus antaa Rügenissä Vilmin
ihanan metsän kasvaa omassa vallassaan, yksityisten ja yhdistysten
toimesta lunastetaan säilytettäviksi sekä hyvin kookkaita että ikänsä
tai omituisen kasvunsa puolesta merkillisiä puita kautta Saksanmaan,
ja näistä luonnonmuistomerkeistä on jo ennättänyt karttua
melkoinen kirjallisuuskin. Suurkaupungit alkavat yhä yleisemmin
ostaa läheisyydestään metsiä, jotka luonnonmetsinä säilytetään ja
pidetään kansalaisten virkistyspaikkoina. Baijerissa on muuan
botaninen yhdistys ostanut suuren nummen, säilyttääkseen sen
semmoisenaan, Nürnbergissä toinen kasvitieteilijäseura
kipsikukkulan, pelastaakseen tällä kukkulalla säilyneen vanhan
arokasviston. Ja tämä kasvava liike saa kaikkialla melkoista
kannatusta. Mahdollista on, että se saa vielä entistäänkin
voimallisemman ja tehokkaamman virikkeen siitä, että Saksanmaalla
aljetaan huomata nykyinen metsänviljelys ja palstahakkaus
epäedulliseksi, se kun näyttää uuvuttavan maata. Kehitys viittaa
siihen, että jälleen palataan sekametsiin, ja samalla kun tämä
tapahtuu, pääsevät varmaan monet kasviston jäsenet, joita nykyään
perikato uhkaa, uudelleen voimistumaan ja leviämään.
Siellä täällä on kuitenkin Saksankin äärissä säilynyt vielä
alkuperistäkin luontoa, etenkin Alppien rinteillä, joilla tapaa vielä
melkein koskemattomia aarniometsiäkin, ja Böhmerwaldissa.
Lopetamme tämän katsauksen Saksanmaan luonnonkasvistoon
muutamalla luonnonkuvauksella Böhmerwaldista:
"Iltapäiväaurinko oli jo vaipunut jotenkin syvälle taivaanrannalle,
se punoi jo punaisia lankojaan jalokuusien tummissa oksikoissa,
hyppien oksalta oksalle, väreillen ja kehräten vadelmapensaitten
tiheissä viidoissa — sitä seuraten hamppuvarpunen säveltään
visertäen lensi oksalta oksalle, ikäänkuin toista kultalankaa kehräten,

etäiset vuorenkukkulat paistattelivat rauhallisesti kylkiään, metsän
monisävelinen aamulaulu oli vaiennut, koska useimmat linnut jo
ääneti puuhasivat taloustoimissaan oksikossa. Siellä täällä avautui
metsänaukeamista näköaloja oikealla ja vasemmalla puolella
eteneville metsäisille selänteille ja laaksoihin. Kaikki oli surumielisen
juhlallisen ilta-auteren vienontamana, huokui tuota vienon sinistä
metsänhenkeä, joka ennustaa kaunista aamua, josta nuoret
pyökkiviidat tai metsäniityt hohtivat heleän kesävihantia laikkojaan,
Niin kauas kuin silmä kantoi, ei näkynyt muuta kuin tätä samaa
metsäin vihantaa, siintävää nukkaa, joka peitti vaarat ja laaksot,
paeten etäisyyteen aina vienoimpiin kaukopiirteihin saakka,
loistavaan ja siintävään kaukomaisemaan, joka jo ylentyi sisartensa
pilvien valoihin ja väreihin. Vaikka nousit puuttomalle mäelle
katselemaan, niin et sittenkään käsittänyt kapeintakaan juovaa tai
piirrettä, joka ei olisi ollut samaa metsäin neitseellisyyttä. Sanomaton
suloisuus ja vakavuus uinui näillä rauhallisesti lepäävillä, siintävillä,
hämärään tummenevilla latvoilla. Hetken seisoin ääneti, ihmissydän
näytti tuntevan samaa juhlallisuutta ja rauhaa. Sillä koskemattoman
luonnon kasvoissa on jonkinlainen säädyllisyys, tahtoisin melkein
sanoa siveys, sielu sen edessä nöyrtyy, sillä se on puhdasta ja
jumalallista."
Viljelyskasvit.
Varsinaisten viljelyskasvien luku on luonnonkasvistoon verraten
vähäinen. Tärkeimmät ovat leipäkasvit, sillä niihin etupäässä
perustuu kansakunnan ja enimmäkseen kotieläintenkin ravinto. Ne
viljelyskasvit, joita Saksanmaalla tapaamme, ovat suureksi osaksi

samoja kuin omassakin maassamme, mutta useita on semmoisia,
joita meidän maassamme vain lämpöisimmissä osissa viljellään,
eivätkä sielläkään kuulu varsinaiseen kansanravintoon, Saksassa sitä
vastoin ovat viljakasveista ensimäisiä.
Viljat ja rehukasvit.
Pohjois-Saksassa on, samoin kuin meilläkin, ruis yhä tärkein
leipäkasvi, Etelä-Saksassa sitä vastoin vehnä ja speltti, vehnän
muunnos. Mutta Pohjois-Saksassakin viljellään vehnää laajalti. Speltti
eroo tavallisesta vehnästä sen puolesta, että jyvät ovat lujasti
akanoihin kiintyneet. Leiväksi se ei ole yhtä hyvää kuin tavallinen
vehnä, mutta se tyytyy huonompaan maahan ja menestyy
kolkommassa ilmanalassa. Spelttiä sen vuoksi viljellään vuorimaissa,
etenkin Etelä-Saksassa.
Tärkeä on ohran viljelys. Ohrasta valmistetaan olut, saksalaisten
kansallisjuoma. Kauraa viljellään rehukasvina.
Hirssiä, joka ennen vanhaan näyttää olleen paljon yleisempi —
Sveitsin ikivanhain paalukyläin pohjista on löydetty hirssin jyviä, —
näkee vielä tänä päivänäkin Saksassa viljeltävän, samoin kuin
muissakin Keski-Europan maissa, mutta kansan varsinaisena
ravintona sillä ei ole suurta merkitystä. Hirssi oikeastaan on yhä
lämpöisempien maitten vilja — se on Saksassa melkein samassa
asemassa kuin vehnä meillä.
Maissi kypsyy Saksassa samoissa seuduin kuin viinikin, mutta
yleisemmin kuin leiväkseksi sitä viljellään vihantarehuna kautta
Saksan. Saksanmaan maissilajit eivät kuitenkaan kasva kuin noin 2-2

1/2 metrin korkuisiksi, jota vastoin suurimmat amerikkalaiset maissit
kehittyvät kuudenkin metrin mittaisiksi.
Tärkeimpiä Saksanmaan viljelyskasveista on nykyään
sokerijuurikas. Se on rehujuurikkaan muunnos, jonka juuri sisältää
erinomaisen runsaasti ruokosokeria. Jo 18. vuosisadan keskivaiheilla
tämän juurikkaan sokeripitoisuus huomattiin, mutta puutteellisten
valmistustapain vuoksi sitä ei voitu suuremmassa määrin hyväksi
käyttää. Napoleonin julistama mannermaan sulkeminen Englannin
kaupalta kuitenkin vaikutti, että sokerijuurikkaasta viime vuosisadan
alkupuolella ruvettiin tehdasmaisesti sokeria valmistamaan. Mutta
sulun päättyessä tämä teollisuus jälleen lamautui, koska se ei voinut
pitää puoliaan oikeata ruokosokeria vastaan. Vasta viime vuosisadan
keskivaiheilla se uudelleen elpyi. Sen jälkeen on sokerijuurikkaan
viljelys niin levinnyt, että juurikkaasta nykyään valmistetaan
enemmän sokeria kuin sokeriruo'osta. Saksasta on sen kautta tullut
maailman ensimäinen sokerimaa. — Sokerijuurikkaan tärkeimmät
viljelysalat ovat Saksi ja Preussin itäiset maakunnat. Palkokasveista
kilpailee herneen kanssa menestyksellä linssi, sekin ikivanha
viljelyskasvi, jonka siemeniä on vanhoista paalukylistä löydetty. Tatar
on karummilla hiekkamailla yleinen vilja, niinkuin jo huomasimme
Lüneburgin nummella. Se saapui Saksaan vasta 15. vuosisadalla.
Rehukasveista ovat tärkeimmät apila, mailanen eli luserni,
esparsetti, virna ja serradella, ynnä vihannelannotukseen käytetty
lupini. Nämä ovat kaikki palkokasveja. Apiloista ovat yleisimmät
puna-apila ja veriapila. Valkoapilas on harvinaisempi; missä
mehiläishoito on yleinen, siellä se kuitenkin parempana
hunajakasvina vie voiton. Esparsettea viljellään varsinkin
kalkkiperäisillä mailla, serradellaa taas hietamailla. Viimeksi mainitut
rehukasvit ovat Saksanmaallakin verraten nuoria tulokkaita, lupinia

sitä vastoin on viljelty jo ikivanhoista ajoista. Se menestyy
huonoimmillakin hiekkamailla, koska sen juuret kulkevat monta
metriä syvälle maan sisään ja siten kuivastakin maasta saavat
riittävästi ravintoa ja kosteutta. Vihantalannotuksena se on arvokas
varsinkin siitä syystä, että se, samoin kuin palkokasvit yleensäkin,
kokoo maasta typpeä. Vainio, johon lupinilaiho on korjaamatta
mullan sekaan kynnetty, antaa sitten paremman viljasadon.
Maassa, jossa maanviljelystä harjotetaan niin voimaperäisesti kuin
Saksassa, kokeillaan tietysti uutteraan semmoisilla uusillakin
viljelyskasveilla, mitä samoissa ilmastollisissa oloissa muualla
maailmassa menestyy, ja maanviljelijän hyötykasvien luku sen kautta
lisääntymistään lisääntyy. Pitkällisen viljelyksen kautta on vanhoista
viljelyskasveista kehittynyt suuri joukko muunnoksia. Mutta
selonteko näistä seikoista veisi meitä liian pitkälle maantieteellisestä
kuvauksesta.
Liian monimutkaiseksi kävisi niinikään saksalaisen puutarhan
selittäminen. Riittäköön, kun huomautamme, että saksalainen
puutarhuri joka suhteessa työskentelee edullisemmissa oloissa kuin
suomalainen. Runsas kosteus, pidempi kasvuaika ja leuto talvi ovat
etuja, joita ei hevillä korvaa edes keinotekoinen lämmitys, eivätkä
laseilla katetut taimilavat. Mutta Saksanmaa taas ei kasvata yhtä
mehukkaita ja maukkaita vihanneksia, kuin sen naapurimaa Ranska,
jossa taivas on vielä suosiollisempi, talvi yhä leudompi.
Hedelmäpuut.
Hedelmäviljelys ehkä selvimmin osottaa, että Saksanmaa meidän
maahamme verraten on lämmin maa. Hedelmäpuut kasvavat
vapaasti metsittyneinäkin, teiden varrella niitä pidetään kujapuina,

suotuisimmissa paikoissa viljelysmaatkin ovat yksinä
hedelmäpuistoina, joilla vilja ikäänkuin armoilla vain saa
hedelmäpuitten varjossa kasvaa, minkä voi. Tärkeimmät
hedelmäkasvit ovat omenapuu ja viiniköynnös. Parhaista
hedelmäseuduista mainittakoon Werder lähellä Berliniä, Frankfurt am
Mainin seudut, Ylä-Rheinin laakso ja Bodenjärven rannat.
Omenankukkimisen aikana berliniläiset lukemattomin joukoin
vaeltavat Werderin tarhoihin. Tuhannet puut verhoovat siellä
kunnaista maisemaa, kilvan kukkia kantaen, kilvan raikasta metistä
tuoksua levittäen.
Kirsikka kehittyy Saksanmaalla isoksi puuksi. Elben rannalla kasvaa
Anhaltin maalla eräs kirsikkapuu, joka on 20 metriä korkea ja rinnan
kohdalta enemmän kuin kaksi metriä ympärimitaten.
Muita hedelmäpuita mainittakoon vielä luumu, aprikosi,
päärynäpuu ja varsinkin komea oikea pähkinäpuu (Juglans), josta
paitsi hedelmiä saadaan erittäin arvokasta puutakin.
Viiniköynnös on Lounais-Saksan varsinainen luonnekasvi. Rheinin
törmät, Mainin, Neckarin, Moselin ja Saarin äyräät ovat Saksan
varsinaiset viiniseudut. Viiniköynnös verhoo siellä kaikkia
päivärinteitä, varsinkin alempana virran laaksossa. Mutta
viiniköynnös on kuitenkin Saksassa oikeastaan muukalainen, joka
ainoastaan ihmisen avulla ja lämpöisimmissä paikoissa menestyy ja
kypsyttää jaloja viinejä. Moselin laaksoon huomasimme sen tulleen
roomalaisen keisarin Probuksen toimesta. Viiniköynnös tarvitsee noin
viidentoista tai kuudentoista asteen yleisen kesälämmön.
Kolmenkymmenen asteen pakkanen köynnöksen palelluttaa.
Viiniköynnös ei Rheininkään rannoilla menesty 250 metriä
korkeammalla.

Missä viiniköynnös menestyy, siellä viihtyvät jotkut semmoisetkin
hedelmäpuut, jotka oikeastaan jo ovat etelän lapsia. Niinpä
Saksanmaan viinitarhoissa keväällä kukkii mantelipuu, ja jalokastanja
muodostaa samoilla seuduilla lehtimetsiä ja sen hedelmät
suojaisemmissa laaksoissa kypsyvät.
Hedelmäviljelyksestä saksalainen asutusmaisema saa monta
ihaninta piirrettään. Ken palaa vuorilta ja alakuloisena ajattelee,
kuinka uudenaikainen metsänhoito on luonnon pilannut ja
köyhdyttänyt, se taas viljelystä siunaa, kun hän laaksoihin
laskeuduttuaan näkee hedelmäpuistoina niityt, kylät ikäänkuin
lymyssä laajain omena- ja kirsikkalehtojensa keskellä, tiet
yhtämittaisina hedelmäpuukujina, joissa kypsyvät mitä
maukkaimmat marjat. Usein nämä maisemat samalla ilmaisevat
väestön yhteiskunnallisia oloja. Missä maisema on näin
hedelmäpuutarhaksi muuttunut, siellä maa enimmäkseen on jaettu
hyvin pieniin palstoihin. Missä taas leviävät vehnävainiot silmän
kantamattomiin, ja kilometrejä pitkät yksitoikkoiset peruna-, lupini-
tai naurisvainiot, siellä maa enimmäkseen on suurtilallisten käsissä.
Siinäkin suuri syy, miksi kyläinen hedelmäpuistomaisema katsojaan
jättää niin syvän tyydytyksen.
Maustekasveja.
Maustekasveista on ensi sijassa mainittava humala, Saksan
valtavan olutteollisuuden tärkeä maustin. Humalanviljelyksen
päämaa on Baijeri, jossa kasvatetaan puolet koko valtakunnan
humalamäärästä. Hauska on kesällä pyöräillä laajan baijerilaisen
humalavainion halki. Tien kahden puolen kohoo rehevä mehukas
olutmaustin sankkana kuin seinä kilometrien mittaisissa saroissa,
täynnään tuoksua ja hyönteisiä, taivasta tavottelevia kärhejä ja

hehkeitä humalarypäleitä. Suomalaiseen, joka on tottunut näkemään
humalaa vain kotinurkissa, moinen humalametsä tekee vallan syvän
vaikutuksen. Baijerin maakunnista on Keski-Franken vielä muitakin
humalaisempi; se se on humalan luvattu maa.
Magdeburgin lihavalla lakeudella, sokerijuurikkaan parhailla
kasviseuduilla, näkee myös melkoisia vainioita erästä toista kasvia,
joka käytännön puolesta, vaikkei kasvitieteellisesti, on sokerin
sukulainen. Se on sikuri. Tätä maustetta — jos sitä mausteeksi voi
sanoa, — aljettiin viljellä varsinkin sen jälkeen, kuin kahvi Napoleonin
mannersulun kautta kävi kalliiksi, jopa mahdottomaksi hankkia.
Nykyään sikuri on käypää kauppatavaraa, joka meidänkin
maahamme tiensä osaa.
Vaikka Saksanmaa ei ole tupakan viljelykseen sopiva, niin viljellään
kuitenkin melkoisilla aloilla tätäkin maustekasvia. Sitä sekotetaan
paremman ulkomaisen tupakan joukkoon. Tärkeimmät tupakkamaat
ovat Elsass, Rheinin Pfalz, Brandenburg ja Pommeri.
Teknilliset kasvit.
Teknillisiin tarkotuksiin viljellyistä kasveista mainittakoon ensi
sijassa öljykasvit, varsinkin rapsi, jonka siemenistä puserretaan öljyä.
Näitten kasvien kukkasia taas suosii hunajamehiläinen. Kun öljy on
siemenistä puserrettu, niin jäännös muodostellaan öljykakoiksi, jotka
ovat rehuaineena hyvässä arvossa.
Pellavaa ja hamppua viljellään niinikään melkoisilla aloilla, vaikka
ei läheskään niin paljoa, että tuotteet tyydyttäisivät oman maan
tarpeen.

Värjäyskasvien viljelys taas on melkein kokonaan lakannut sen
jälkeen, kuin opittiin keinotekoisesti valmistamaan parempia
väriaineita kuin luonnosta saadaankaan. Mutta ruusun viljelys on
viime aikoina levinnyt erinomaisesti. Ruusuista puserretaan
ruusuöljyä, jota tähän saakka on saatu enimmäkseen Balkanin
niemeltä.
ELÄINKUNTA.
Saksan eläinkunnassa on vanhoja kotimaisia muotoja sekaantunut
idästä, pohjoisesta ja kaakosta vaeltaneihin. Eläinkunta yleensä on
paljon suuremmassa määrässä maidenvälistä kuin kasvisto, eläimet
kun helpommin muuttavat majaa, vaeltaen maasta toiseen.
Suuri osa Saksan eläimistä on samoja, jotka esiintyvät myös
Pohjois- ja Keski-Aasiassa. Mutta niistä ei monikaan ole levinnyt
Saksanmaan länsirajaa kauemmaksi. Siitä syystä Saksanmaa on
varsinkin luurankoisista lajirikkaampaa kuin sen läntiset naapurimaat,
mutta köyhempää kuin Venäjä. Laululintujen luku on runsas,
vesilintujen niinikään, maassa kun on runsaasti vesiä, sekä jokia,
järviä että merenrantoja. Kalalajien runsauteen on syynä se seikka,
että Saksanmaan joissa esiintyy sekä Atlantinmeren että
Mustanmeren kaloja.

Mutta samoin kuin kasvisto, samoin eläinkuntakin viljelyksen
nopean levenemisen johdosta köyhtyy. Alpeilla esiintyy karhu vielä
silloin tällöin, kerran parissa vuosikymmenessä, milloin se lähtee
Tirolin vuoristosta vaellukselle. Jo yhdeksännentoista vuosisadan
toisella vuosikymmenellä se oli Saksanmaan alueella sukupuuttoon
kuollut. — Nyt kohoo ääniä, jotka vaativat kontionkin rauhottamista
luonnon muistomerkkinä. Ilves on hävinnyt, visenttiä ja vuorikaurista
tavataan ainoastaan suojelluilla metsästysmailla, susi on tungettu
itärajan taa, hirveä ja majavaa on vain siellä täällä suojeluspiireissä,
kaurista ja saksanhirveä niinikään. Kotka ja korppikotka ovat
kadonneet melkein koko Saksasta. Ja kalainkin luku on kaikkialla
Saksanmaalla vähenemään päin, etenkin siellä, missä jokien vettä
käytetään teollisuuteen. Varsinkin lohen ja forellin levenemisalueet
ovat supistuneet, jota vastoin petokaloin luku ehkä on enentynyt.
Mutta toisessakin suhteessa on Saksanmaan nykyinen eläimistö
kultuurin tuote. Samalla kun se on kultuurin kautta köyhtynyt, on se
siitä myös rikastunut. Melkein kaikki nykyiset kotieläimet ovat joko
ulkomaalaisia, taikka on niihin ainakin sekotettu ulkomaalaista verta.
Vapaista eläimistä on ihminen joko tahallaan taikka vasten tahtoaan
tuonut maahan kuusipeuran ja kaniinin, kotihiiren ja rotan, useita
käärmeitä ja kaloja. Valitettavasti on ihmisen tahtomatta liikkeen
mukana tullut maahan useita hyönteisiäkin; toisia on tullut sitä
myöden, kuin ihminen on luontoa muuttanut niitten elinehtojen
mukaiseksi. Metsäin harvennuttua on avoimille viljelysmaille
muuttanut aroeläimiä ja jyvänsyöjiä häviävien metsäeläinten sijaan.
Iso trappi, kuovi, useimmat leivot, kotivarpunen, viiriäinen ja
pelinkanakin ovat arvatenkin siten maahan muuttaneet, muita
mainitsematta. Toisia lintuja näyttää paraillaan muuttoa tekevän,
kuten pieni trappi, arokana, mehiläissyöjä y.m., jotka silloin tällöin
pistäytyvät idästä Saksan alueelle pesimään. Perhosista muutamat

ehkä ovat saapuneet etelästä ja kaakosta vasta sen jälkeen, kuin
metsät olivat harvenneet. Toiset eivät vielä ole päässeet Rheinistä,
toiset eivät Elbestä yli. Kaloista on karppi ihmisen toimesta
kotiutunut Saksanmaan vesissä. Semmoiset hyönteiset, jotka elävät
maahan tuoduista viljelyskasveista, ovat melkein varmaan maahan
tulleet vasta sen jälkeen kuin nämä kasvit itsekin. Lentosirkka on
vasta muutamia vuosikymmeniä esiintynyt Rheinin rannoilla, ei
kuitenkaan niin suuressa määrin, että se olisi sanottavaa vahinkoa
tehnyt.
Wattimeren eläimistö.
Samoin kuin Pohjanmeren rannalla kuollut luonto pitää puoliaan
ihmistä ja hänen lannistamisyrityksiään vastaan, samoin eläväkin.
Wattien eläinmaailma on säilynyt alkuperäisempänä, kuin missään
muualla Saksassa. Tosin metsästäjiä siellä harhailee, käyttäen
hyväkseen vuoksivesien lomaa. Mutta heidän aikansa on rajotettu,
surma uhkaa jokaista, jonka meri yllättää vuoksen palattua.
Nopeammin kuin kilparatsu hyökkää vuoksi vuoronkuivalle, ja pohjaa
risteilevät notkot täyttyvät jo ennen kuin meri tuleekaan ja sulkevat
myöhästyneeltä paluumatkan.
Kun watti on kuivilla, niin vilisee sillä kaikenlaisia eläimiä, varsinkin
siivekkäitä, ravintoaan etsimässä. Illalla ja yöllä kuuluu varsinkin
sateitten edellä ilmassa kurmitsain vikinä. Ne ovat kahlaajia; meren
jättämät madot, simpukat ja äyriäiset ovat niitten ravinto. Muuan
niistä kääntelee nokallaan kiviä nurin ja korjaa niitten alta
piiloutuneet merieläimet. Ne ovat arkoja, erinomaisen vilkkaita
lintuja, alati valmiina tappeluun, alati varuillaan. Pelotta käyvät ne
kaikenlaisten rosvolintujen, varsinkin variksien ja lokkien kimppuun,
säikäytellen ainakin kovalla kirkunallaan niitä, joille eivät voi mitään

tehdä. Omituinen "sapelinoukka"-kahlaaja ei milloinkaan eroo
suolavedestä. Watti on sen oikea koti. Se on saanut nimensä
omituisesta sapelin tavoin ylöspäin kääntyneestä nokastaan.
Luodeveden aikana se ikäänkuin sorsa uiskentelee watille jääneissä
lätäköissä ja kuopii nokallaan ravintoa liejusta. Mutta vapaastikin
uiskentelevia vesieläimiä se omituisella nokallaan pyydystää. Vielä
mainittakoon watin kahlaajista harmaa haikara, joka matalista
lätäköistä ja ojista löytää runsaasti ravintoa.
Watin kauneimpia ja tavallisimpiakin lintuja on tulihanhi, nimensä
saanut tulipunaisesta rintajuovastaan. Tulihanhi pesii maakuoppiin,
käyttäen usein kaniinien ja muitten nelijalkaisten reikiä, mutta myös
ihmisen kaivamia. Näistä munat ja untuvat vähitellen varastetaan
pois, — ei kuitenkaan kaikkia samalla haavaa, sillä muutoin lintu
heittää koko munimisen. Tulihanhi on niin rohkea, että se
pelkäämättä tekee pesänsä sekä ketun että mäyrän reikiin. Toisiakin
hanhia watilla lentelee, vaikka ne pesivätkin suolattoman veden
rannoilla. Näitä villihanhia pyydetään Syltin saarella siten, että
maahan kaivetaan allikko, johon johdetaan suolatonta vettä.
Allikosta kaivetaan kapenevia, pensasrantaisia ojia joka puolelle ja
ojain päähän asetetaan rysä. Aljot hanhet uivat allikosta näihin
rysiin, joissa niitä ruokitaan, ja niitten seurassa tulevat villihanhetkin
satimeen joutuakseen.
Lukemattomia lokkeja leijailee wattimeren päällä. Ne lentävät
väsymättä kaiket päivää, usein kaiket yötäkin, silloin tällöin vain
laskeutuen aalloille lepäämään. Paras lentäjä kaikista lokkilinnuista
on kalatiira. Tavallisin Pohjanmeren lokeista on harmaa lokki, jota
varsinkin ennen huviksi ammuttiin, vaikka se onkin ennemmin hyöty-
kuin vahinkolintu. Tosin se syö silloin tällöin kalankin, mutta vielä
paljon enemmän vahingollisia matoja ja äyriäisiä.

Talvellakin on wattimerellä vilkas elämänsä. Sinne saapuu silloin
summalta Pohjolan vesilintuja ja kahlaajia, lumivalkoisia jäälokkeja,
ruokkeja ja muita Jäämeren kesäasukkaita. Jäälautoilla istuskelee
laumoittain kuoveja, rannikon läheisyydessä uiskentelee monenlaisia
sorsia. Muitakin lintuja, jotka eivät oikeastaan wattiin kuulu, saapuu
sinne pyydysretkille. Varikset tulevat tänne simpukoita
pyydystämään, kohottaen niitä korkealle ilmaan ja pudotellen sieltä
kiviin, jotta kuori aukeaa.
Luodeveden aikana naiset ja lapset etsivät watilta hiekkamatoja,
joita käytetään täkynä. Verkoilla pyydystellään äyriäisiä. Ostereita
taas merroilla, joita laivat vetävät perässään.
Helgolannin mutkassa risteilevät suuret kalastajalaivastot kesän
talven, pyydystäen tuoretta kalaa. Nopeat höyryt sitä myöden
kuljettavat maihin saaliin, suurkaupunkeihin lähetettäväksi. Lohta ja
sampia saadaan joista, etenkin Rheinistä ja Elbestä, vaikkeivät ne
olekaan täällä niin kookkaita kuin Pohjolan merissä ja joissa.
Muuttolinnut Helgolannilla.
Saksanmaan kautta kulkee useita muuttolintureittejä. Niiden
omituisista suunnista on tahdottu päättää, että ne ovat lintujen
säilyttämää ikivanhaa perimätietoa niiltä ajoilta, jolloin merenranta ja
vesistöt kulkivat noiden suuntain seutuja. Varmaa on, että linnut
mieluimmin seuraavat juuri meren ja maan rajaa.
Merkillisin on muuttolintutulva Helgolannissa, saari on lintujen
suosituimpia lepoasemia matkalla. Sekä keväällä Pohjolaan
mennessään että syksyllä palatessaan ne siellä poikkeavat. Kello
kymmenen aikaan aamupäivällä on Helgoland silloin aivan

mustanaan. Saarella vikisee äärettömät joukot västäräkkiä,
kivitaskua, uunilintua, sinirintakerttua, sirkkua, kaikki saaren
puutarhat ja vainiot ovat täpösen täynnään lintuja, niitä vilisee
kallioitten juurellakin ja dyynillä pensaissa ja rantakauran seassa,
etenkin kerttuja ja muita laululintuja.
Suurenmoisin on tämä luonnonilmiö majakan luona yöllä. Koko
avaruus kohisee lukemattomien lentäjien läheisemmistä ja
etäisemmistä äänistä. Ikäänkuin sankan lumisateen taajoja hiutaleita
kiehuu ilma täynnään leivoja, kottaraisia, rastaita, seassaan
kurmitsoita, rantaharakoita, töyhtöhyyppiä, rantakiitäjiä ja kuoveja.
Lukemattomia tuhansia lentää majakkavalon ohi, mutta yhä uusia
saapuu menneitten sijaan. Suunnattomia varisparviakin näyttäytyy
täällä muuttoretkillään. Tätä ääretöntä lintutulvaa kestää kokonaisen
syysyön ja usein montakin yötä peräkkäin. Siitä saa vähän käsitystä
siitä, kuinka lukemattomia miljoneja lintuja muuttoaikana kulkee
saaren ohi.
Lähteitä.
Geologinen puoli osaksi Kutzenin ja Steinecken ennen mainitun
teoksen mukaan.
Kasvisto esitetty etupäässä mukaillen R.H. Francin teosta: Das
Pflanzenleben Deutschlands.

KANSA JA ASUTUS.
SAKSAN KANSAN
VARHAISEMPIA VAIHEITA.
Saksan kansan alkuainekset ovat ne germaniset kansat, joita asui
nykyisessä Pohjois-Saksassa ajanlaskumme alussa ja sitä ennenkin.
Yhä vielä ovat Saksan kansan hallussa pääasiassa samat alat kuin
puolenkolmatta vuosituhatta takaperinkin. Jonkun verran se on
itäpuolelta menettänyt alaa, mutta enemmän lisää voittanut lännestä
ja etelästä. Mutta noista vanhoista germanilaisista heimoista on
ainoastaan osa säilynyt nykyisessä Saksan kansassa. Toinen puoli
kansainvaelluksen myrskyissä tuhoutui tai upposi näkymättömiin
lahoovaan roomalaiseen maailmanvaltakuntaan. Näistä ei ole säilynyt
meidän aikoihin muuta kuin historian kertomus. Vieraat
kansallisuudet ovat hyväkseen käyttäneet niiden elinvoimat. Niiden
korvaukseksi on Saksan kansa voinut itseensä sulattaa jonkun
määrän vieraita aineksia. Se ei siis yhdistä itseensä koko vanhaa
germanilaisuutta, eikä enää edes ole aivan puhtaasti germanilainen.

Koetamme seuraavassa pääpiirteitä myöden luoda kuvan siitä,
mitenkä vaiheitten kautta noista aineksista on kehittynyt
uudenaikainen saksalainen kansallisuus ja vihdoin ehyt kansa.
Vanha Germania.
Koska ja milloin nykyisten saksalaisten esi-isät, vanhat germanit,
erosivat muista indo-europpalaisista kansoista, ja missä ero tapahtui,
sitä emme tiedä.
Germanien asuinpaikat.
Jo hyvin varhain, ennenkuin historian valo heihin lankee, näyttää
germanilaisia kansoja asuneen alisen Weichselin ja Weserin välisissä,
ketojen, laajain metsäin ja soitten peittämissä maissa, etelään päin
Keski-Saksan vuoristokynnyksen aarniometsiin saakka. Epäilemättä
heillä jo oli joltinenkin sivistys, kuvarikas kieli, jumaluususkon
perusteet, perheen ja suvun vahva järjestys, maanviljelyksen
ensimäiset alkeet, vaikka karjanhoito vielä olikin pääelinkeino.
Arvellaan germanilaisen asutuksen näillä seuduilla juurtuvan aina
kivikauteen saakka. Toisia germanilaisia heimoja oli muuttanut
Skandinaviaan, Juutinniemelle ja Tanskan saarille. Germanit jo
varhain jakautuivat kolmeen pääryhmään, pohjoisgermaneihin, heitä
lähellä oleviin itägermaneihin ynnä länsigermaneihin, jotka
luultavasti erosivat melkoisesti molemmistakin.
Etelä-Saksan kelttiläiset.

Germanilaisten kansain historia kehittyy heidän suhteistaan
Välimeren edistyneihin sivistyskansoihin. Germanit saivat
etelästäpäin ensimäiset metalliesineet, antoivat hinnaksi etenkin
meripihkaa, joka vanhalla ajalla oli niin erinomaisen haluttua tavaraa.
Tämän kaupan kautta, joka luultavasti alkoi jo 600-luvulla e.Kr., Itä-
meren eteläpuolella asuvat kansat saivat täydellisempiä aseita. Mutta
kauppa ei tapahtunut suorastaan. Germanien ja Välimeren kansain
välillä asui silloin leveä vyöhyke kelttläisiä, samoin kuin Galliassakin.
Keltiläisten kansain hallussa oli Länsi-Saksa Weseriä myöden ja koko
Etelä-Saksa.
Germanit alkavat liikkua.
Vuoden 300 vaiheilla e.Kr. tapahtui näiden maiden asutusoloissa
melkoisia muutoksia. Keltiläiset alkoivat siirtyä Etelä-Saksasta
Böhmiin, Mähriin ja Tonavaa pitkin alaspäin, etäisimmät aina Vähään
Aasiaan saakka. Länsigermanilaisia kansoja tunkeutui Keski-Saksan
vuoristokynnyksen, "Herkynisen metsän", laajain erämaitten kautta
keltien tiloille, Khatit Hessiin ja Markomannit Mainin maahan. Toisia
heimoja kulki Weserin poikki ja levitteli alojaan aina Rheinin
suupuoleen saakka, kukistaen sinne jääneet keltiläiset tähteet, joilta
he perivät suuren joukon tähän päivään saakka säilyneitä
paikannimiä. Pian alkoivat heidän himonsa kantaa kauemmaksi.
Kimbrit ja Teutonit tekivät retken aina Välimeren maihin saakka,
jossa kuitenkin roomalaiset lopulta v. 102 e.Kr. saivat heidät
tuhotuksi. Siitä huolimatta alkoi germanilaisia heimoja yhä enemmän
kulkea Rheinin poikki, alussa roomalaisten palkkasotureina. Heitä
alkoi saapua niin tulvimalla, että jo näytti siltä, kuin Gallia muuttuisi
germanilaiseksi maaksi. Tämän vaaran torjui Julius Caesar,
karkottaen tunkeilijat takaisin Rheinin taa. Näin olivat germanilaiset

vähitellen levinneet Rheiniin saakka, mutta monta vuosisataa
saattoivat roomalaiset estää heitä kauemmaksi pääsemästä.
Heimot.
Germanilaiset heimot elivät tähän aikaan vielä hajallaan, ilman
yhteisyyden tuntoa, ilman yhteistä nimeäkään. Nimitys "germanit" oli
arvatenkin keltiläisten antama, sana merkitsi "naapuria". Lähinnä
roomalaisia olivat Elben seuduilla länsigermanit, Friisit, Haukit,
Kimbrit ja Saksit. Rheinin keskijuoksulla asuivat oikealla rannalla ne
heimot, joita myöhemmin yhteisellä nimellä sanottiin Frankeiksi, ja
syvemmällä maassa, Hessissä, Harzin seuduilla ja Thüringissä Khatit,
Kheruskit ja Hermundurit. Sveevien nimityksellä käsitettiin osaksi
Khatteja, Hermundureja, Markomanneja ja muita heimoja.
Nimitysten määritelmä on häälyvä. Oderin ja Neissen itäpuolella
asuivat Gootit ja Vandalit, jotka sekä kielensä että tapainsa puolesta
erosivat länsigermaneista. Heidän silloiset asuinsijansa olivat
germanien vanha yhteinen kotimaa.
Roomalainen maailmanvaltakunta ei sanottavassa määrässä
ulottanut valtaansa näille germanien varsinaisille asuinsijoille. Rhein
ja Tonava olivat valtakunnan varsinaiset rajat, ynnä näitten välillä
pitkä muuri, joka lohkaisi germaneilta kappaleen Rheinin itäistä ja
Tonavan pohjoista rannikkoa. Tällä rintamalla kehittyi kautta
vuosisatain germanien ja roomalaisten seurustelu; milloin se oli
rauhallista kauppaa, milloin taistelua. Germanit vähitellen omaksuivat
itselleen roomalaista sivistystä, menettämättä kuitenkaan
alkuperäistä terveyttään, tarmoaan ja sotaista kuntoaan.
Roomalaiset perustivat pitkin Rheiniä ja Tonavaa suuria sotilasleirejä,
suojellakseen rajaa germanien hyökkäyksiä vastaan. Näistä leireistä
vähitellen kehittyi kaupungeita, jotka vielä tänä päivänä ovat

olemassa ja osasta ovat Saksan huomattavimpia. Semmoisia ovat
Mainz (Mogontiacum), Köln (Colonia Agrippina) ja Trier (Augusta
Treverorum), Augsburg (Augusta Vindelicorum), Bregenz
(Brigantium) ja Wien (Vindobona).
Rooman valtakunta oli näin asettanut germanien leviämiselle
kiinteät rajat. Mutta sitä myöten kuin germanilaiset kansat
lisääntyivät ja vahvistuivat, alkoivat nämä rajat niitä yhä enemmän
ahdistaa, kunnes he valtaavalla rynnistyksellä ne murtivat.
Vanhain germanien yhteiskunnalliset olot.
Vanhat germanilaiset heimot elivät yksinkertaisissa patriarkallisissa
oloissa. Vapaat miehet olivat sotilaita. He hallitsivat kansaa, kävivät
sodat, metsästivät, mutta eivät puuttuneet maatöihin. Taloustyöt
kuuluivat vaimoille ja orjille. Orjat olivat sotavankeja ja näitten
jälkeläisiä. Vapaitten kesken kohosi jo aikaisin moniaita sukuja toisia
mahtavammiksi. Yhteiskuntalaitoksen alin yhdistymä oli satakunta
(Hundertschaft), johon kuului 120 vapaata sotilasta. Satakunta
hallitsi sille maanjaossa luovutettua yhteistä maata ja metsää. Se
päätti yhteisessä kokouksessa asioistaan. Luultavasti oli alkuaan
kaikilla heimoilla valittu kuninkaansa, mutta länsigermanilaisten
heimojen kesken kuninkuus jo aikaisin lakkasi, kansa vain sodaksi
valitsi herttuan (heritogo). Rauhan aikana satakunnalla oli
ruhtinaansa. Satakunnittain lähdettiin sotaretkelle, tavalliset miehet
jalan, johtajat ratsain. Germanien sodankäynti ja aseet olivat
kuitenkin roomalaisten taktikkaan ja varustuksiin verraten
vaillinaiset, eivätkä he sen vuoksi pitäneet puoliaan tasaisessa
taistelussa. Heidän sotataitonsa oli sissisotaa, samoin kuin
alkuperäisten kansain yleensäkin. Laajoissa metsissään he väsyttivät
roomalaisia legioneja, tuhosivat niistä osan toisensa jälkeen, mutta

suuremmissa tappeluissa tavallisesti joutuivat tappiolle. Tämmöisen
sissisodan kautta Armin tuhosi roomalaisen sotapäällikön Varuksen
armeijan Teutoburgin metsässä, kun roomalainen lähti viemään
maailman valtakunnan rajapatsaita aina Elbeen saakka. Arminin
voiton kautta pelastui Pohjois-Germanian vapaus. Germanien kylät
olivat siihen aikaan vielä niin hatarasti rakennetut, että ne vihollisen
lähestyessä voitiin helposti hyljätä ja jättää hävitettäviksi, heimon
peräytyessä metsiin karjoineen, tavaroineen. Kun viljelys vielä silloin
suureksi osaksi oli kaskiviljelystä, niin oli enimmäkseen vaimokin
mukana.
Ne tiedot, mitä meillä on vanhain germanien elämänlaadusta,
perustuvat etupäässä roomalaisen kirjailijan Tacituksen teokseen
"Germania". Tacitus kertoo monta piirrettä, jotka ovat omiaan
suomalaista lukijaa huvittamaan vertauskohtina. Vanhoilla
germaneilla oli loitsu ja runolaulu suuressa kunniassa. Runoja
laulettiin uhreissa, juhlatilaisuuksissa, perhejuhlissa, sotaan
lähdettäissä. Itsenäisesti germanit kehittivät vanhoja aarialaisia
jumaluuskäsitteitä. Aasat olivat hyvän, jättiläiset (Thursen, tursaat)
pahan voimia. Vanhimpia jumalia oli mannun jumala Mannus. Saksit,
Sveevit ja Gootit palvelivat toiskätistä taivaanjumalaa Tiuta, Frankit
ja Longobardit toissilmäistä Wodania. Punapartaista Donaria, joka oli
ukonilman ja viljelyksen jumala, aljettiin vasta myöhemmin palvella,
viljelyksen kehittyessä. Naisjumalat (Frija, Holda, Nerthus) näyttävät
viittaavan yhteiseen alkuperäiseen maaemon jumalattareen, joka oli
taivaanjumalan puoliso. Näitten ylijumalain ohessa uskottiin
kaikenlaisiin haltijoihin, hyviin ja pahoihin henkiin, "albeihin",
"nikseihin" ja tonttuihin, valkyrioihin ja nornoihin. Jumalanpalvelus
tapahtui pyhissä lehdoissa. Jumalan tahtoa ilmaisivat, tulevaisuutta
ennustivat pyhät vaimot, Wodanin valkoinen hepo hirnunnallaan,
Donarin tammi kohinallaan ja arpanappulat.

Toisen vuosisadan jälkimäisellä puoliskolla germaniset kansat
jälleen yrittivät tunkeutua Rooman valtakunnan alueelle. Itäiset
heimot, Markomannit, Kvaadit, Hermundurit, Longobardit ja Vandalit
hyökkäsivät Tonavan yli ja tunkeutuivat aina Pohjois-Italiaan saakka
(161-180) j.Kr., mutta keisari Marcus Aurelius sai heidät vielä
tungetuksi takaisin Tonavan taa. Hänen poikansa Commoduksen
täytyi kuitenkin jo luovuttaa germaneille alueita Tonavan rannoilta,
vaikka kuitenkin sillä ehdolla, että tulokkaat tunnustivat Rooman
ylivallan.
Germanien hyökkäykset.
Toiselta puolelta tapahtui Saksan sisäosissa toinen ratkaiseva
kehitys. Sikäläiset hajalliset heimot, joitten rajat raivauksen
edistyessä yhä lähenivät, yhtyivät uusiksi ryhmiksi, suuremmiksi
heimoiksi. V. 213 esiintyivät Rheinin ja Tonavan välisen rajamuurin
(Limes) seuduille sveeviläiset Alamannit (Schwaabit), joitten
ydinkansa, Semnonit, olivat Burgundien ahdistamina hyljänneet
vanhat asuinsijansa Oderin ja Elben välimailla. V. 240 vaiheilla
saapuivat Frankit Keski-Rheinin varrelle. Hekin olivat uudempi,
sekaantumisen kautta syntynyt heimo. Toisia vähempiä heimoja yhtyi
Sakseihin. Heimojen yhdysside oli vielä löyhä, mutta yleensä ne nyt
esiintyivät entistä yksimielisemmin Roomalaisia vastaan ja Roomalle
koitui siitä entistä suurempi vaara.
Weichselin suupuolesta Gootit levittelivät alojaan etelää kohti niin
tarmokkaasti, että he jo v:n 230 vaiheilla olivat saapuneet Mustalle
merelle, vallaten ajaksi suuren osan Balkanin niemimaatakin. Sieltä
heidät karkotettiin, mutta Dakian, keisari Trajanuksen perustaman
maakunnan, Gootit pitivät. Länsigermanit samoihin aikoihin kulkivat
rajamuurin poikki ja anastivat kaiken maan Rheiniin saakka. Vieläpä

MGMT 7 7th Edition Chuck Williams Solutions Manual

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

MGMT 7 7th Edition Chuck Williams Solutions Manual

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 4

Slide 5

Slide 6

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 13

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 19

Slide 20

Slide 21

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Slide 56

Slide 57

Slide 58

Slide 59

Slide 60

Slide 61

Slide 62

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

TLE-9-Prepare-Salad-and-Dressing.pptxkkk

LESSON 1 ABOUT MEDIA AND INFORMATION.pptx

GRADE-8-AQUACULTURE-WEEKQ1.pdfdfawgwyrsewru

Feelings PP Game FOR CHILDREN IN ELEMENTARY SCHOOL.pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech_Template.pptx [Autosaved].pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech.pptxvdsvdsvsdvsd