OECD Reviews of Evaluation and Assessment in Education Netherlands 2014 1st Edition Nusche Deborah

OECD Reviews of Evaluation and Assessment in
Education Netherlands 2014 1st Edition Nusche
Deborah pdf download
https://ebookname.com/product/oecd-reviews-of-evaluation-and-
assessment-in-education-netherlands-2014-1st-edition-nusche-
deborah/
Get Instant Ebook Downloads – Browse at https://ebookname.com

Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...
OECD Territorial Reviews OECD Territorial Reviews
Guangdong China 2010 Oecd
https://ebookname.com/product/oecd-territorial-reviews-oecd-
territorial-reviews-guangdong-china-2010-oecd/
Handbook on Measurement Assessment and Evaluation in
Higher Education 1st Edition Charles Secolsky
https://ebookname.com/product/handbook-on-measurement-assessment-
and-evaluation-in-higher-education-1st-edition-charles-secolsky/
OECD territorial reviews Czech Republic Oecd
https://ebookname.com/product/oecd-territorial-reviews-czech-
republic-oecd/
The Oxford Handbook of Event Related Potential
Components 1st Edition Steven J. Luck
https://ebookname.com/product/the-oxford-handbook-of-event-
related-potential-components-1st-edition-steven-j-luck/

The Ashgate Research Companion to Queer Theory Queer
Interventions Noreen Giffney
https://ebookname.com/product/the-ashgate-research-companion-to-
queer-theory-queer-interventions-noreen-giffney/
Mail order mysteries real stuff from old comic book ads
Demarais
https://ebookname.com/product/mail-order-mysteries-real-stuff-
from-old-comic-book-ads-demarais/
Becoming Bourgeois Love Kinship and Power in Provincial
France 1670 1880 1st Edition Christopher H. Johnson
https://ebookname.com/product/becoming-bourgeois-love-kinship-
and-power-in-provincial-france-1670-1880-1st-edition-christopher-
h-johnson/
Communalism Caste and Hindu Nationalism The Violence in
Gujarat 1st Edition Ornit Shani
https://ebookname.com/product/communalism-caste-and-hindu-
nationalism-the-violence-in-gujarat-1st-edition-ornit-shani/
The Western Literary Tradition An Introduction In Texts
1st Edition Edition Margaret L. King
https://ebookname.com/product/the-western-literary-tradition-an-
introduction-in-texts-1st-edition-edition-margaret-l-king/

Routledge Handbook Of U S Counterterrorism And
Irregular Warfare Operations 1st Edition Michael A.
Sheehan
https://ebookname.com/product/routledge-handbook-of-u-s-
counterterrorism-and-irregular-warfare-operations-1st-edition-
michael-a-sheehan/

Consult this publication on line at http://dx.doi.org/10.1787/9789264211940-en.
This work is published on the OECD iLibrary, which gathers all OECD books, periodicals and statistical databases.
Visit www.oecd-ilibrary.org for more information.
OECD Reviews of Evaluation
and Assessment in Education
NETHERLANDS
Deborah Nusche, Henry Braun,
Gábor Halász and Paulo Santiago
OECD Reviews of Evaluation and Assessment in Education
NETHERLANDS
How can student assessment, teacher appraisal, school evaluation and system evaluation bring about real
gains in performance across a country’s school system? The country reports in this series provide, from
an international perspective, an independent analysis of major issues facing the evaluation and assessment
framework, current policy initiatives, and possible future approaches. This series forms part of the
OECD Review on Evaluation and Assessment Frameworks for Improving School Outcomes.
Contents
Chapter 1. School education in the Netherlands
Chapter 2. The evaluation and assessment framework
Chapter 3. Student assessment
Chapter 4. Teacher appraisal
Chapter 5. School evaluation
Chapter 6. Education system evaluation
www.oecd.org/edu/evaluationpolicy
ISBN 978-92-64-21193-3
91 2014 04 1 P
9HSTCQE*cbbjdd+
OECD Reviews of Evaluation and Assessment in Education NETHERLANDS

OECDReviewsofEvaluation
andAssessmentinEducation:
Netherlands
2014
Deborah Nusche, Henry Braun,
Gábor Halász and Paulo Santiago

This work is published under the responsibility of the Secretary-General of the OECD. The
opinions expressed and arguments employed herein do not necessarily reflect the official
views of OECD member countries.
This document and any map included herein are without prejudice to the status of or
sovereignty over any territory, to the delimitation of international frontiers and boundaries
and to the name of any territory, city or area.
ISBN 978-92-64-21193-3 (print)
ISBN 978-92-64-21194-0 (PDF)
Series: OECD Reviews of Evaluation and Assessment in Education
ISSN 2223-0947 (print)
ISSN 2223-0955 (online)
The statistical data for Israel are supplied by and under the responsibility of the relevant Israeli authorities. The use
of such data by the OECD is without prejudice to the status of the Golan Heights, East Jerusalem and Israeli
settlements in the West Bank under the terms of international law.
Photo credits:Cover © iQoncept - Fotolia.com, © AKS - Fotolia.com, © Sergej Khackimullin - Fotolia.com.
Corrigenda to OECD publications may be found on line at:www.oecd.org/about/publishing/corrigenda.htm.
© OECD 2014
You can copy, download or print OECD content for your own use, and you can include excerpts from OECD publications, databases and
multimedia products in your own documents, presentations, blogs, websites and teaching materials, provided that suitable
acknowledgment of the source and copyright owner is given. All requests for public or commercial use and translation rights should be
submitted [email protected]. Requests for permission to photocopy portions of this material for public or commercial use shall be
addressed directly to the Copyright Clearance Center (CCC) [email protected] the Centre français d’exploitation du droit de copie
(CFC) [email protected].
Please cite this publication as:
Nusche, D., et al. (2014),OECD Reviews of Evaluation and Assessment in Education: Netherlands 2014,
OECD Reviews of Evaluation and Assessment in Education, OECD Publishing.
http://dx.doi.org/10.1787/9789264211940-en

FOREWORD – 3

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Foreword
This report for the Netherlands forms part of the OECD Review on Evaluation and
Assessment Frameworks for Improving School Outcomes (see Annex A). The purpose of
the Review is to explore how systems of evaluation and assessment can be used to
improve the quality, equity and efficiency of school education. The Review looks at pupil
assessment, teacher appraisal, school leader appraisal, school evaluation and system
evaluation, and how these help to improve pupils’ learning.
The Netherlands’ involvement in the OECD Review was co-ordinated by Hans
Stegeman at the Ministry of Education, Culture and Science and Marian Hulshof at the
Inspectorate of Education, assisted by Jessica Villamil. The Netherlands opted to
participate in the country review strand of the international project and host a visit by an
external review team. Members of the OECD review team were Deborah Nusche
(OECD), co-ordinator of the review; Henry Braun (Professor of Education and Public
Policy in the Lynch School of Education at Boston College), Gábor Halász (Professor of
Education in the Faculty of Pedagogy and Psychology at the University Eötvös Loránd in
Budapest) and Paulo Santiago (OECD) (see Annex C). This publication is the report from
the OECD review team. It provides, from an international perspective, an independent
analysis of major issues facing the evaluation and assessment framework in the
Netherlands, current policy initiatives, and possible future approaches. The report serves
three purposes: (1) provide insights and advice to the Dutch authorities; (2) help other
OECD countries understand the Dutch approach; (3) improve the international knowledge
on evaluation and assessment policies.
An important part of the Netherlands’ involvement was the preparation of a Country
Background Report (CBR) on evaluation and assessment policy developed by Jaap
Scheerens, Melanie Ehren, Peter Sleegers and Renske de Leeuw (2012) at the University
of Twente. In addition, an Update to the Country Background Report was developed by
Jaap Scheerens (2013) in preparation of the OECD review visit. The OECD review team
is grateful to the authors and to all those who assisted them for compiling these high
quality and informative reports as background to the review and analysis. The CBR and
the Update are important outputs from the OECD project in its own right as well as an
important source for the OECD review team. Unless indicated otherwise, the data for this
report are taken from the Dutch CBR and the Update. The CBR follows guidelines
prepared by the OECD Secretariat and provides extensive information, analysis and
discussion in regard to the national context, the organisation of the school system, the
main features of the evaluation and assessment framework and the views of key
stakeholders. In this sense, the CBR and this OECD review report complement each other
and, for a more comprehensive view of evaluation and assessment in the Netherlands,
should be read in conjunction.
The review visit to the Netherlands took place on 3-10 June 2013. The itinerary is
provided in Annex B. The visit was designed by the OECD in collaboration with the
Ministry of Education, Culture and Science and the Inspectorate of Education. During the
review visit, the team held discussions with a wide range of officials within the Ministry

4 – FOREWORD

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
of Education, Culture and Science, the Inspectorate of Education, the Central Institute for
Test Development, the College for Examinations, the National Bureau of Statistics, the
Court of Audit, the Education Council, the Primary and Secondary Education Councils,
the Institute for Curriculum Development and the National Knowledge Centre on Special
Education. The review team also met with stakeholder groups including representatives
of teacher, school leader, student and parent organisations, teacher education institutions,
educational service centres, private test providers, and researchers with an interest in
evaluation and assessment issues. The team visited a range of schools, interacting with
representatives of the school boards, school leadership teams, teachers, students and
parents in The Hague and its surrounds and also in Hulshorst, Groningen and Rotterdam.
The intention was to provide a broad cross-section of information and opinions on
evaluation and assessment policies and how their effectiveness can be improved.
The OECD review team wishes to express its sincere gratitude to all those who took
time to meet with us and to share their insights. Our overwhelming memory is of a warm
welcome wherever we went and frank, open, constructive and stimulating discussions.
We wish to thank the Ministry of Education, Culture and Science and the Inspectorate for
Education for meeting our challenging demands to organise a review visit that allowed us
to learn different perspectives from many different stakeholders (see Annex B). In
particular, we warmly thank Hans Stegeman, Marian Hulshof and Jessica Villamil for
accompanying us at different stages of the review, making sure that everything ran
smoothly and allowing us to concentrate on learning from the people we met. The
courtesy and hospitality extended to us throughout our stay in the Netherlands made our
task as a review team as pleasant and enjoyable as it was stimulating and challenging.
In particular, during the OECD review, we asked all stakeholders to provide us with
information and evidence on assessment and evaluation practices in the Netherlands. We
wish to extend particular thanks to all those who chose to do so and to send research and
information on practices to us during and after the review visit. This vast information
base formed a rich resource and helped the OECD review team to develop a deeper
understanding of evaluation and assessment in the Netherlands. While our report may not
refer explicitly to some of this material, it was invaluable in underpinning our initial
analysis. Any misunderstandings or misinterpretations are entirely our responsibility.
The OECD review team is also grateful to Liz Zachary for editorial and publication
support on this report and to Heike-Daniela Herzog for administrative support.
This report is organised in six chapters. Chapter 1 provides the national context, with
information on the Dutch school system, main trends and concerns, and recent
developments. Chapter 2 looks at the overall evaluation and assessment framework and
analyses how the different components of the framework play together and can be made
more coherent to effectively improve student learning. Chapters 3 to 6 present each of the
components of the evaluation and assessment framework – pupil assessment, teacher
appraisal, school evaluation and system evaluation – in more depth, presenting strengths,
challenges and policy recommendations.
The policy recommendations attempt to build on and strengthen reforms that are
already underway in the Netherlands, and to build on the professionalism and strong
commitment to further improvement that was evident among those we met. The
suggestions should take into account the difficulties that face any visiting group, no
matter how well briefed, in grasping the complexity of the Dutch school system and fully
understanding all the issues.
Of course, this report is the responsibility of the OECD review team.

TABLE OF CONTENTS – 5

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Table of contents
Acronyms and abbreviations ................................................................................................................... 9
Chapter 1 School education in the Netherlands .................................................................................. 17
National context .................................................................................................................................... 18
Main features of the school system ....................................................................................................... 18
Quality and equity in Dutch education .................................................................................................. 23
Main policy developments .................................................................................................................... 27
References ............................................................................................................................................. 33
Chapter 2 The evaluation and assessment framework ....................................................................... 35
Context and features .............................................................................................................................. 36
Strengths ................................................................................................................................................ 39
Challenges ............................................................................................................................................. 45
Policy recommendations ....................................................................................................................... 50
References ............................................................................................................................................. 57
Chapter 3 Student assessment ............................................................................................................... 59
Context and features .............................................................................................................................. 60
Strengths ................................................................................................................................................ 65
Challenges ............................................................................................................................................. 69
Policy recommendations ....................................................................................................................... 74
References ............................................................................................................................................. 89
Annex 3.1 Research on 21st century skills .......................................................................................... 93
Chapter 4 Teacher appraisal ................................................................................................................. 95
Context and features .............................................................................................................................. 96
Strengths .............................................................................................................................................. 100
Challenges ........................................................................................................................................... 106
Policy recommendations ..................................................................................................................... 111
References ........................................................................................................................................... 123
Chapter 5 School evaluation ............................................................................................................... 127
Context and features ............................................................................................................................ 128
Strengths .............................................................................................................................................. 136
Challenges ........................................................................................................................................... 142
Policy recommendations ..................................................................................................................... 152
References ........................................................................................................................................... 163
Chapter 6 Education system evaluation ............................................................................................ 169
Context and features ............................................................................................................................ 170
Strengths .............................................................................................................................................. 177
Challenges ........................................................................................................................................... 183

6 – TABLE OF CONTENTS

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Policy recommendations ..................................................................................................................... 185
References ........................................................................................................................................... 192
Conclusions and recommendations ..................................................................................................... 193
School system context ......................................................................................................................... 193
Strengths and challenges ..................................................................................................................... 194
Policy recommendations ..................................................................................................................... 203
Annex A: The OECD Review on Evaluation and Assessment Frameworks for Improving
School Outcomes ................................................................................................................. 211
Annex B: Visit itinerary ....................................................................................................................... 213
Annex C: Composition of the Review team ........................................................................................ 215
Figures
Figure 1.1 Structure of the Dutch school system and student movements ................................................ 20
Figure 1.2 Percentage of decisions taken at each level of government in public lower secondary
education (2011) ...................................................................................................................... 21
Figure 3.1 The “education triangle” ........................................................................................................... 75
Figure 5.1 Risk-based inspections in the Netherlands ............................................................................. 131
Tables
Table 1.1 Performance of Dutch students at the international benchmarks of achievement in primary
education .................................................................................................................................... 25
Table 1.2 Selected indicators of quality and equity in Dutch education, based on PISA 2012 ................. 27
Table 2.1 Main instruments used for evaluation and assessment in the Dutch school system (2013)....... 38
Table 5.1 Instruments and mechanisms for school evaluation in the Netherlands .................................. 129
Table 6.1 Main attainment targets for specific Action Plans ................................................................... 172
Boxes
Box 3.1 New Dutch laws on student assessment developed in 2013......................................................... 60
Box 3.2 Dutch student monitoring systems developed by Cito ................................................................. 62
Box 3.3 New South Wales, Australia: The School Measurement, Assessment and Reporting Toolkit .... 78
Box 3.4 United States: The National Education Technology Plan ............................................................ 79
Box 3.5 Moderation of examinations in upper secondary education in Queensland, Australia and New
Zealand ........................................................................................................................................ 82
Box 3.6 Norway: Centrally-supported networks on assessment ................................................................ 84
Box 3.7 Defining and communicating balanced assessment strategies in Canada and New Zealand ....... 85
Box 4.1 The teaching profession in the Netherlands: Main features ......................................................... 99
Box 4.2 The seven domains of the Dutch teacher competency requirements ......................................... 101
Box 4.3 The Dutch Inspectorate’s indicators for lesson observation....................................................... 102
Box 4.4 Key elements of the Dutch Action Plan Teaching 2020: A Strong Profession .......................... 103
Box 4.5 Memphis, Tennessee, United States: Linking teacher appraisal to professional development .. 113
Box 4.6 Building school leader capacity for teacher appraisal and evaluation in Norway and Northern
Ireland, United Kingdom ........................................................................................................... 114
Box 4.7 Support for beginning teachers in Northern Ireland, United Kingdom ...................................... 116

TABLE OF CONTENTS – 7

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Box 4.8 Teacher career structures in Australia and Singapore ................................................................ 117
Box 4.9 Teacher registration in Australia ................................................................................................ 120
Box 4.10 The National Board for Professional Teaching Standards in the United States ....................... 121
Box 5.1 Quality inspections in the Netherlands: Domains and quality aspects considered in primary
education ................................................................................................................................... 132
Box 5.2 Windows for Accountability: Indicators for Dutch secondary schools ...................................... 135
Box 5.3 Growth models and value-added models ................................................................................... 139
Box 5.4 Main principles of the Dutch inspection reform ........................................................................ 141
Box 5.5 Risks stemming from changes to the Dutch legislation on end-of-primary testing ................... 148
Box 5.6 Norway: Local and regional networks for school quality improvement .................................... 153
Box 5.7 Targeted training on school self-evaluation for school principals in New Zealand ................... 154
Box 5.8 Emerging school peer reviews in the Flemish Community of Belgium .................................... 155
Box 5.9 Factors promoting use of assessment data at the school level.................................................... 157
Box 6.1 The Measurement Framework for Australian Schooling ........................................................... 187
Box 6.2 New Zealand's National Education Monitoring Project (NEMP) .............................................. 189

ACRONYMS AND ABBREVIATIONS – 9

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Acronyms and abbreviations
AST Advanced Skills Teaching (Australia)
AVS Dutch School Leaders Association
BRON Basic Register for Education (Basis Register Onderwijs)
CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis
CBS National Bureau of Statistics
CASS Curriculum Advisory and Support Services (Northern Ireland, UK)
Cito Central Institute for Test Development
CIVED Civic Education Study
CVE College for Examinations
COOL Cohort Survey School Careers (Cohort Onderzoek Onderwijsloopbanen)
DI Differentiated Instruction
DUO Implementation of Education Service (Dienst Uitvoering Onderwijs)
ECD Evidence Centred Design
ECTS European Credits Transfer System
ENIRDELM
European Network for Improving Research and Development in Educational Leadership and
Management
EPMS Enhanced Performance Management System (Singapore)
EPD Early Professional Development
ESIS Electronic School Information System (Elektronisch School Informatie Systeem)
ETI Education and Training Inspectorate (Northern Ireland)
ERO Education Review Office (New Zealand)
EU European Union
GTCNI General Teaching Council for Northern Ireland
HAT Highly Accomplished Teacher (New South Wales, Australia)
HAVO Tertiary education (first three years of general secondary education)
HBO Higher Vocational Education (Hoger beroeps onderwijs)
HRM Human Resource Management
ICCS International Civic and Citizenship Education Study
ICILS International Computer and Information Literacy Study
ICT Information and Communications Technology
IEA International Association for Educational Achievement
IPB Integrated Personnel Policy (Integraal Personeelsbeleid)
JPON Annual Survey of Educational Levels (Jaarlijks Peilingsonderzoek van het Onderwijsniveau)

10 – ACRONYMS AND ABBREVIATIONS

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
LAKS National Student Organisation
LECSO National Knowledge Centre on Special Education
LVS Student Monitoring System (Leerling Volg Systeem)
LWOO Learning support programmes
MBO Further vocational training
NBPTS National Board for Professional Teaching Standards (United States)
NEET Not in Employment, Education or Training
NEMP National Education Monitoring Project (New Zealand)
NETP National Education Technology Plan (United States)
NSA Dutch School Leaders Academy
NRO Netherlands Initiative for Education Research
NWO Netherlands Organisation for Scientific Research
OECD Organisation for Economic Cooperation and Development
PARCC Partnership for the Assessment of Readiness for College and Career
PIRLS Progress in Reading Literacy Skills
PISA Programme for International Student Assessment
PO Primary education
PPON Periodical Survey of Education (Periodieke Peiling van het Onderwijsniveau)
PRIMA
Primary Education and Special Education Cohort Studies (Primair onderwijs en special
onderwijs cohortonderzoeken)
PRO Programme of practical training
ROA Research Centre for Education and the Labour Market
SER Social-Economic Council
SLO General Institute for Curriculum Development
SBAC Smarter Balanced Assessment Consortium (United States)
SEN Special Educational Needs
SICI Standing International Conference of Inspectorates
SMART School Measurement, Assessment and Reporting Toolkit (New South Wales, Australia)
TALIS Teaching and Learning International Survey
TIMSS Trends in Mathematics and Science Skills
UNESCO United National Educational, Scientific and Cultural Organisation
VAM Value Added Models
VET Vocational Education and Training
VMBO Pre-vocational secondary education (Voorbereidend Middelbaar Beroepsonderwijs)
VO Secondary education
VOCL Secondary Education Cohort Study (Voortgezet Onderwijs Cohort Leerlingen)
VSO Special secondary education
VWO Pre-university education (Voorbereidend Wetenschappelijk Onderwijs)
WO Academic higher education

ACRONYMS AND ABBREVIATIONS – 11

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
List of Dutch organisations referred to in English throughout the report
Central Institute for Test Development Centraal Instituut voor Toetsontwikkeling, Cito
College for Examinations College voor Examen, CVE
Dutch School Leaders Association Algemene Vereniging Schoolleiders, AVS
Dutch School Leaders Academy Nederlandse Schoolleiders Acadamie, NSA
Education Cooperative Onderwijscoöperatie
Education Council Onderwijsraad
Education Foundation Stichting van het Onderwijs
Foundation Schoolinfo Stiching Schoolinfo
General Institute for Curriculum Development Instituut voor Leerplan-Ontwikkeling, SLO
Inspection Council Inspectieloket
Inspectorate of Education Inspectie van het Onderwijs
Ministry of Education, Culture and Science Ministerie van Onderwijs, Cultuur en Wetenschap, OCW
Ministry of Finance Ministerie van Financiën
National Bureau of Statistics Centraal Bureau voor de Statistiek, CBS
National Knowledge Centre on Special
Education
Landelijk Expertise Centrum Speciaal Onderwijs, LECSO
National Student Organisation Landelijk Aktie Komitee Scholieren, LAKS
Netherlands Bureau for Economic Policy
Analysis
Centraal Planbureau, CPB
Netherlands Initiative for Education Research Nationaal Regieorgaan Onderwijsonderzoek, NRO
Netherlands Organisation for Scientific
Research
Nederlandse Organisatie voor Wetenschappelijk
Onderzoek, NWO
Primary Education Council PO-raad
Research Centre for Education and the
Labour Market
Onderzoeksinstituut voor onderwijs en de arbeidsmarkt,
ROA
Secondary Education Council VO-raad
Social-Economic Council Sociaal-Economische Raad, SER
Netherlands Court of Audit (High Council of
State)
Algemene Rekenkamer

EXECUTIVE SUMMARY – 13

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Executive summary
Compared internationally, the Dutch education system achieves very good results. It
has made progress on many fronts and has a high standing on international assessments.
Yet, there is a general appreciation that the system must continue to improve and strive
for the next level. The nature of that next level, however, has not yet been specified.
According to various groups interviewed by the OECD review team, it could mean
further improving the country’s standing on international assessments, with particular
focus on increasing the proportions of students in the highest category; or enhancing
general academic achievement and responding better to the learning needs of different
student groups; or turning attention to “21st century skills” such as creativity,
collaboration and ICT literacy. Evaluation and assessment can play an important role in
supporting the attainment of whatever educational goals are decided upon.
In many ways, the evaluation and assessment policies developed in the Dutch school
system are in line with the principles identified by the OECD to develop a comprehensive
and balanced evaluation and assessment framework. The Dutch evaluation and
assessment approach stands out internationally as striking a good balance between
school-based and central elements, quantitative and qualitative approaches, improvement
and accountability functions and vertical and horizontal responsibilities of schools.
Building on recent reforms and developments already underway, this report suggests a
range of policy options to further develop and integrate the overall evaluation and
assessment framework while maintaining its balanced approach.
Embed the evaluation and assessment
framework with broader learning goals
A crucial aspect for the successful implementation of evaluation and assessment is
their alignment with student learning objectives. Thus, it seems essential to begin as soon
as possible a broad-based consultative process to build consensus on a set of long-term
learning goals for Dutch students that will prepare them well for the mid-21st century. A
national conversation on how traditional learning goals should be augmented to meet the
challenges of the 21st century will help identify the changes that must be made to the
evaluation and assessment framework to support innovative, future-oriented and
reflective teaching and learning. To make the evaluation and assessment system coherent,
it is important that the learning goals to be achieved are placed at the centre of the
framework and that all other evaluation and assessment activities align to work towards
these goals. For example, approaches to student assessment, competency descriptions for
school professionals and quality indicators for school and system evaluation should
reflect the broad set of learning goals that the school system is aiming to achieve.

14 – EXECUTIVE SUMMARY

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Integrate teacher appraisal into the
evaluation and assessment framework
As the most important school-level factor in student achievement, teachers are key to
improving education outcomes. The OECD review team commends the current focus of
the Dutch government to build on and further develop teacher professionalism in the
Netherlands. Defining and rethinking the framework for evaluation and assessment also
provides an opportunity to place teacher professionalism firmly at the heart of the
evaluation and assessment agenda. The development of a comprehensive appraisal and
feedback system for teachers could help increase the focus on teaching quality and
continuous professional learning while also bringing recognition to effective teachers and
spreading good practice more widely. To this end, the teaching profession in the
Netherlands could benefit from a revised and refined set of teaching standards;
strengthened school-based appraisal processes linked to professional learning
opportunities, especially for beginning teachers; and an enhanced registration system that
could be linked to teacher career development. To build synergies between different
aspects of evaluation and assessment, teacher appraisal and professional development
should also be linked to school development priorities, and the external review of schools
should comprise the monitoring of school-based practices to review and enhance teaching
quality.
Continue to adapt school evaluation to
emerging needs
Given the multi-actor nature of school evaluation in the Netherlands, the Inspectorate
should continuously map the environment in which it operates at both the national and
local level, and take into account the potential impact of the other partners when
designing its school evaluation approaches. The current move towards the introduction of
differentiated inspections provides a good opportunity to reconsider the relationship
between internal and external school evaluation, and self-evaluation could gain a greater
role in school inspections. To evaluate and further stimulate schools that have developed
innovative approaches, external evaluators need in-depth knowledge of innovative
learning environments and an understanding of how to evaluate practices that are not yet
widely proven as resulting in good quality. The policy focus on teacher professionalism
means that external evaluators will need to understand the complexities of internal human
resource management and development practices in schools. Further innovations may be
required, for example, modifying the Inspectorate’s classroom observation framework or
involving teachers as part of inspection visits. In light of the general concerns regarding
the use of value-added models (VAM) for accountability, the Inspectorate should move
cautiously in formally incorporating VAM estimates into the school indicator system. The
current focus should be on helping participating schools to use such information as a
component of more comprehensive self-evaluation efforts and improvement strategies,
while enlisting a larger sample of schools to participate in future pilot studies.

EXECUTIVE SUMMARY – 15

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Strengthen evaluation and assessment
competencies across the education system
In the context of freedom of education, the successful implementation of evaluation
and assessment in the Netherlands crucially depends on the competencies of school
professionals. Teachers are responsible for student assessment and need to build strong
competencies in this domain. To this end, assessment-related competencies should be
reflected in teacher standards, appraisal and registration, and be addressed in a coherent
way across initial teacher education and publicly funded professional development.
School leaders and their teams at the school level are responsible for both teacher
appraisal and school self-evaluation and would benefit from a comprehensive strategy to
support them in these tasks. This could include: considering the implementation of
mandatory training for school leadership; ensuring that school leaders receive adequate
appraisal and feedback from their employers; promoting peer evaluation, professional
networks and partnerships among schools; and allowing greater access for school leaders
to participate in external reviews and development work with other schools. School
governing boards also share responsibility for human resource management and school
quality assurance and could benefit from professional learning opportunities to enhance
their capacities to appraise school leaders and monitor school quality.

1. SCHOOL EDUCATION IN THE NETHERLANDS – 17

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Chapter 1

School education in the Netherlands
The Netherlands has one of the OECD’s most devolved education systems, with schools
enjoying a high degree of autonomy. School autonomy is grounded in the principle of
“freedom of education”, which gives the right to any natural or legal person to set up a
school and to organise teaching. This constitutional arrangement puts public and private
schools on an equal footing, with all schools receiving public funding, provided that they
meet the requirements for schools in their sector. While “freedom of education” implies
that schools are free to determine the content and methods of teaching, the central
government sets learning objectives and quality standards that apply to both public and
private schools. The Inspectorate of Education monitors school quality and compliance
with central rules and regulations. Current policy priorities include promoting excellence
among students and schools, raising teacher professionalism and enhancing results-
oriented work in schools. Evaluation and assessment are key elements in the drive to
achieve these goals, as reflected in recent laws on student assessment making it
mandatory for primary schools to implement regular student monitoring systems as well
as a standardised end-of-primary test.

18 – 1. SCHOOL EDUCATION IN THE NETHERLANDS

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
National context
Population
The Netherlands has 16.8 million inhabitants.
1
It is densely populated and highly
urbanised, with 84% of the total population living in urban areas in 2012.
2
As in other
European countries, the birth rate is declining, but with 1.8 children per woman, it
remained higher than the European Union (EU) average of 1.6 in 2011.
3
Migration is the
main driver of population growth and potential educational expansion. Immigration to the
Netherlands has continuously increased since 2005. In early 2012, 21% of Dutch
residents were non-native, with the largest immigrant groups coming from Turkey,
Indonesia and Germany (OECD, 2013a).
Governance
Dutch policy-making has a long tradition of power-sharing and consensus decision-
making. The government is typically formed by a coalition of political parties. Both trade
unions and employer organisations are consulted in economic and social decisions, and
meet regularly with the government as part of the Social-Economic Council (Sociaal-
Economische Raad, SER) (Bal and De Jonge, 2007). In 2012, 57% of the Dutch
population expressed that they had confidence in their national government, compared to
66% in 2007. The proportion of citizens with trust in their government remains above the
OECD average of 40% in 2012 (OECD, 2013b).
Economy
The Netherlands is a wealthy country, with its GDP per capita ranked eighth in the
OECD in 2012
4
. Globalisation has had a major impact on the Dutch economy, given its
important role as a European trade and transportation hub. After a long period of
uninterrupted economic growth, the Dutch economy has weakened since the beginning of
the global economic and financial crisis in 2008. There has been a significant increase in
unemployment rates in recent years, from 3% in 2008 to 7% in December 2013, but the
proportion of unemployed persons remains slightly below the OECD average of 8%, and
well below the EU average of 11%.
5
The increase in unemployment has affected people
differently depending on their age and educational attainment, with the youngest and
least-educated cohort being hit the hardest (OECD, 2013c).
Main features of the school system
Structure of the school system
6

Education is compulsory from age five to sixteen, but students can voluntarily enter
primary education at age four. Figure 1.1 illustrates the structure of the Dutch school
system and student movements across different school types. The Dutch school system is
organised into two phases:
1. Primary education (PO, typical ages 4-12) lasts for eight years. There is also an
offer of special primary education for children with special educational needs
aged 3 to 12. Schools are free to determine the content and methods of teaching,
but their work must be based on national attainment targets and reference levels
for literacy and numeracy. At the end of primary education, students receive a
school report describing their achievement levels and potential. They transfer into

1. SCHOOL EDUCATION IN THE NETHERLANDS – 19

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
different types of secondary education, based on their achievement and the advice
of their primary school teacher.
2. Secondary education (VO, typically from age 12) lasts between four and six
years. The secondary school system is highly stratified, even though most
secondary schools offer a number of different programmes in the same building.
The first years of secondary education (VO 1/2) are intended to provide students
with a shared curriculum of basic general education
7
. However, most secondary
schools stream their students at this stage, foreshadowing the later tracking into
different programmes. There are two main learning pathways: pre-vocational
education (VMBO) and education preparing for tertiary education (HAVO and
VWO).
• Pre-vocational education (VMBO, typical ages 12-16) caters to
vocationally-oriented students and lasts for four years. It is intended as a
foundation course providing a basis for further vocational training (MBO),
which is focused on preparing students for the labour market. Students in
VMBO can choose among four learning programmes
8
. Students who
complete the theoretical VMBO programme may choose to transfer to
HAVO. In 2010, 53% of students having completed primary education
entered VMBO programmes.
• Pre-tertiary education exists in two main forms. Senior general secondary
education (HAVO, typical ages 12-17) lasts for five years and is intended to
provide students with a basic general education, preparing them for
professional higher education (HBO), typically provided at universities of
applied sciences. Pre-university education (VWO, typical ages 12-18) lasts for
six years and is intended to prepare students for progression to academic
higher education (WO), typically provided at universities
9
. In 2010, 41% of
students having completed primary education entered HAVO or VWO
programmes.
At the secondary level, there is also an offer of special secondary education (VSO)
intended for students with special educational needs. In 2010, 3% of primary school
leavers entered VSO. In addition, there is a programme of practical training (PRO),
intended for students who are considered unlikely to obtain a qualification through one of
the other learning pathways, even with special support. Practical training prepares
students for direct entry to the labour market. In 2010, 2% of primary school leavers
entered PRO. Many VMBO schools also provide learning support programmes (LWOO)
to students with learning difficulties.

20 – 1. SCHOOL EDUCATION IN THE NETHERLANDS

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
Figure 1.1 Structure of the Dutch school system and student movements
In percentages of a cohort of students leaving primary education, 2010

Source: Dutch Ministry of Education, Culture and Science (2012), Key Figures 2007-2011: Education,
Culture and Science, Dutch Ministry of Education, Culture and Science, The Hague.
Notes: HAVO = General secondary education; HBO = Professional higher education; MBO = Vocational
education; PRO = Elementary vocational training; SBAO = Special primary education; SO = Special
education; VMBO = Pre-vocational secondary education; VO = Secondary education; VSO = Secondary
special education; VWO = Pre-university education; WO = Academic higher education.
Governance of the school system
School autonomy and freedom of education
The Netherlands has one of the OECD’s most devolved education systems, with
schools enjoying a high degree of autonomy (Figure 1.2). Since the 1980s, Dutch schools
have acquired increasing levels of responsibility while local governments play only a
minor role. In lower secondary education, schools make 86% of the decisions (compared
to an OECD average of 41%), and the central government makes 14% of the decisions.
A more detailed look at the different domains of decision making reveals that schools in
the Netherlands make 100% of the decisions regarding the organisation of instruction,

1. SCHOOL EDUCATION IN THE NETHERLANDS – 21

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
personnel management and resource management, but only 43% of the decisions
regarding planning and structures
10
(OECD, 2012).
School autonomy is grounded in the principle of “freedom of education”, which has
been guaranteed by the Dutch Constitution since 1917. Freedom of education gives the
right to any natural or legal person to set up a school, to organise teaching, and to
determine the (educational, religious or ideological) principles on which teaching is
based. This constitutional arrangement puts public and private schools on an equal
footing, with all schools receiving public funding, provided that they meet the
requirements for schools in their sector. Parents have free school choice, and funding
“follows the student”, which lays the foundation for potentially strong competition among
schools.
Figure 1.2 Percentage of decisions taken at each level of government in public lower secondary education
(2011)

Source: OECD (2012), Education at a Glance 2012: OECD Indicators , OECD Publishing, Paris,
http://dx.doi.org/10.1787/eag-2012-en.
Note: Countries are displayed in descending order of the percentage of decisions taken at the school level.
The role of school boards
Every school is governed by a legally recognised competent authority, or school
board, which oversees the implementation of legislation and regulations in the school and
employs teachers and other staff. Traditionally, public schools were established by the
state and governed mostly by local government. But since the 1980s, there has been a
trend of local government setting up separate legal entities or foundations as school
boards and transferring parts or all of the governance of schools to them. In addition, the
Dutch education system has a large sector of government-dependent private schools,
i.e. schools that are privately run but publicly funded. These schools are typically based
on religious or pedagogical-didactical principles. While public schools are open to all
students, government-dependent private schools may refuse students whose parents do
not subscribe to the school’s profile or principles. In 2011, 24% of students in the primary
sector were enrolled in Protestant schools, 34% in Roman Catholic schools and 11% in

22 – 1. SCHOOL EDUCATION IN THE NETHERLANDS

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
other private schools. The remaining 31% of students were enrolled in public schools
(Dutch Ministry of Education, Culture and Science, 2012).
The composition of school boards varies widely across the Netherlands. Governors
may be volunteers (laypersons receiving an honorarium) or professionals (receiving a
salary). While volunteer governors join a school board through co-optation, professional
governors are typically appointed by their internal supervisors.
11
Since they are
appointed, governors are trustees of the school rather than representatives. Governors are
typically citizens from the local community, members of a religious or life philosophy
community or professionals with specific expertise such as law, finance, human resource
management or education. In 2011, 48% of all school governors in primary education
were parents, but they were not evenly distributed across school boards. School boards
may comprise only parents, a mix of parents and professional governors, or no parents at
all (Hooge and Honingh, 2014). A governing board can be responsible for more than one
school. In 2012, there were 1 169 school boards in the primary sector, of which 75% were
responsible for fewer than 10 schools and 25% were responsible for more than 10
schools
12
.
Central steering, inspection and support
The Ministry of Education, Culture and Science has responsibility for the overall
education system, but it does not interfere with the organisation of individual schools,
unless there is evidence of insufficient quality or financial mismanagement. The
Ministry’s responsibilities relate mainly to setting legislation and determining the
structure and funding mechanisms of the education system. In the context of teacher
policy, the Dutch Government (2011, p.3) described the distribution of responsibilities for
educational reform as follows: “the government will establish the objectives of the policy
measures (‘what’) while the field itself will decide how best to pursue those objectives
(‘how’).”
The Ministry can also control the system by setting quantitative or qualitative
standards, attainment targets and examinations. In addition, the Minister of Education is
responsible for school inspection, which is carried out by the Inspectorate of Education.
The Inspectorate has professional independence and develops an annual planning of
activities, which is sent to the Parliament after approval by the Minister of Education
13
.
The Inspectorate monitors both the quality of education provided by schools and their
compliance with statutory and financial rules and regulations.
14
It also checks that schools
assure their own quality effectively (Chapter 5).
There is a large intermediary structure of school support organisations, some of which
are organised according to religious denominations. The Council for Primary Education
(PO-raad) and the Council for Secondary Education (VO-raad) represent the employers
(school boards) of their respective sectors and offer support services to schools, such as a
team of ‘flying brigades’ that work with schools identified by the Inspectorate as weak or
unsatisfactory (Chapter 5).
Curriculum and learning objectives
While the principle of freedom of education implies that schools are free to determine
the content and methods of teaching, the central government sets quality standards that
apply to both public and private schools. There is no national curriculum, but the Ministry
of Education, Culture and Science establishes core learning objectives that students are
expected to meet at the end of primary and lower secondary education. These objectives

1. SCHOOL EDUCATION IN THE NETHERLANDS – 23

OECD REVIEWS OF EVALUATION AND ASSESSMENT IN EDUCATION: NETHERLANDS © OECD 2014
have been set for Dutch, English, mathematics, social studies, science, arts and physical
education, as well as for a number of subjects within the different secondary education
programmes. For example, in lower secondary education, 58 core objectives cover all
subjects. The core learning objectives provide a legal prescription for the knowledge and
skills students are expected to achieve at the end of primary and lower secondary
education. Each school is responsible for developing its own curriculum in agreement
with the core objectives. For the upper cycle of secondary education, the Ministry of
Education, Culture and Science has formulated learning targets, which have been
translated into centrally set examination syllabi. These strongly influence the curricula
taught in upper secondary education.
As the core learning objectives are described in very broad terms, the Ministry of
Education, Culture and Science has developed additional reference levels for literacy and
numeracy. Schools have been required to implement these since 2010 and will be
required to report on their students’ performance in relation to the reference levels from
the 2015/16 school year. The reference levels provide a general description of knowledge
and skills to be achieved, a description of the types of tasks to be mastered, and the
criteria that these tasks should meet. The reference levels are defined for the end of
primary education and the end of each of the educational tracks in secondary education
(VMBO, HAVO and VWO). For each of these stages, they indicate a “fundamental”
level to be achieved by all students and an “advanced” level for gifted students. In the
2014/15 school year, all schools will participate in a pilot study to evaluate the coverage
of the reference levels in available end-of-primary tests.
Quality and equity in Dutch education
Attainment and participation in education
Attainment rates of the Dutch population are similar to the OECD average and show
positive trends. In 2011, 72% of the population aged 25-64 had completed at least upper
secondary education, compared to an OECD average of 75%. Among the generation of
25-to 34-year-olds, 82% had attained at least upper secondary education (the same as on
average across the OECD) and 40% had completed tertiary education (compared to an
OECD average of 39%). Current estimates indicate that 92% of today’s young people in
the Netherlands will complete upper secondary education over their lifetime, compared to
83% across the OECD (OECD, 2013c).
In 2011, the Netherlands had the lowest rate of 15-29 year-olds not in employment,
education or training (NEET) across all OECD countries: 7% compared to an OECD
average of 16%. However, this proportion has been increasing since the beginning of the
financial crisis in 2008, particularly among young people with a tertiary degree where the
proportion of NEETs more than doubled from 2% in 2008 to 5% in 2011. However, it
still remained significantly below the OECD average of 13% (OECD, 2013c).
As in other OECD countries, there has been a trend in the Netherlands of students
opting increasingly for academic rather than vocational paths. Between 1990 and 2011,
the proportion of students in pre-vocational education (VMBO) decreased from 58% to
39%, while the share of students in general and pre-university education (HAVO and
VWO) rose from 32% to 44% (Dutch Ministry of Education, Culture and Science 2012).
However, there is evidence of regional disparities in the distribution of students across
different programmes. For example, in 2011, the proportion of students who passed the
diploma in pre-university education (VWO) compared to all final examination candidates

Another Random Document on
Scribd Without Any Related Topics

Vihdoin sain hänet taivutetuksi tekemään niinkuin halusin, vaikka
hän vieläkin, ajatellessaan mikä hänellä oli edessään, alkoi väristä ja
monta kertaa tuon iltapäivän kuluessa hypähti ylös ja käveli
edestakaisin lieden ja ikkunan väliä, kasvot kiihtyneinä ja kädet
nyrkissä kuin kuumeisella. Ensin otaksuin tämän johtuvan pelkästä
pelkuruudesta ja arvelin sen merkitsevän huonoa yritykselleni; mutta
huomatessani sitten, ettei hän ollenkaan yrittänyt peräytyä, ja että
vaikka hiki oli hänen otsallaan, hän ryhtyi kuitenkin sellaisiin
valmisteluihin kuin asia vaati — ja muistaessani myös, kuinka kauan
ja hellästi hän oli palvellut äitiäni ilman minkäänlaista palkkaa tai
korvausta, aloin oivaltaa, että tässä oli jotakin tavatonta, että tässä
oli kummallinen ja tavallisuudesta poikkeava nuori mies, josta oli
mahdoton ennakolta varmuudella tietää, mitä hän tekisi, jos hän
joutuisi koetteelle.
Itse puolestani vietin iltapäivän melkein tylsässä
tunteettomuudessa. Pidin velvollisuutenani tehdä tämän yrityksen
neidin pelastamiseksi, ja tehdä sen heti, koska oli mahdoton tietää,
mitä vahinkoa viivyttelystä saattoi seurata, jos hän oli Fresnoyn
tapaisen miehen käsissä; kuitenkin oli minulla niin vähän toivoa
menestyksestä, että pidin yritystä epätoivoisena. Mutta äitini
kadottamisen varmuus, ulkonaisen asemani tukaluus ja alati
läsnäoleva kovanonnen tunne tekivät minut välinpitämättömäksi
vaaroille. Ja vielä matkatessamme Simonille tuttuja syrjäteitä Arcyn
kujan kauimmaiseen päähän, punertavan ja kylmän ilta-auringon
paistaessa kasvoihimme ja hetkeksi kullatessa yläpuolellamme olevat
tummat räystäät ja harmaat linnantornit, olin yhtä apealla mielellä.
Miten kävisikin, ei maailmassa ollut kuin yksi olento, jota minä
kaipaisin ja joka kaipaisi minua; ja hänkin häilyi ikuisuuden partaalla.

Näin ollen saatoin antaa Simon Fleix'lle viimeiset ohjeet yhtä
kylmäverisenä kuin konsanaan. Sijotin hänet kolmen hevosen kanssa
lähelle kujan päätä — mikä näytti yhtä hiljaiselta ja vähäliikkeiseltä
kuin aamullakin — noin sadan askeleen päähän tai hiukan
kauemmaksi talosta.
"Käännä niitten päät ulkomuuriin päin", sanoin minä, kääntäen ne
samalla itse ympäri. "Siten ne ovat valmiit lähtemään. Ne ovat kyllä
kaikki tarpeeksi siivoja. Cidin voit jättää irralleen. Ja kuule nyt mitä
sanon, Simon", jatkoin sitten. "Odota tässä kunnes näet minun
palaavan, tai kunnes huomaat, että aiotaan hyökätä kimppuusi.
Edellisessä tapauksessa sinä odotat tietysti minua, jälkimäisessä
tapauksessa pakene miten parhaaksi näet. Lopuksi, jollei
kumpaakaan tapahdu ennen puolta kuutta — tuon luostarin kellon
kuulet lyövän puolet tunnit — niin lähde matkaasi ja ota hevoset
mukaasi; ne ovat silloin sinun. Ja vielä yksi sana", lisäsin kiireisesti.
"Jos voit paetessasi viedä vain yhden hevosen, niin ota Cid. Se on
enemmän arvoinen kuin useimmat miehet, eikä jätä sinua
avuttomaksi pinteeseen joutuessasi."
Pois kääntyessäni katsahdin häneen vielä nähdäkseni, oliko hän
ymmärtänyt. Tuo katse saattoi minut tahtomattanikin epäröimään
lähtiessäni. Pojan kasvot olivat punottavat, hän hengitti kiivaasti ja
silmät olivat pullistumaisillaan ulos päästä. Hän istui hevosensa
selässä joka jäsen vapisten ja oli kaikin puolin kuin
halvauskohtauksen saanut. Odotin että hän huutaisi minua takaisin.
Mutta sitä hän ei tehnyt, ja arvellen, että minun oli luotettava
häneen tai jätettävä yritys sikseen, astelin ylös kujaa miekka
kainalossani ja levätti löysänä hartioillani. Vastaani tuli mies ajaen
risukimpuilla lastattua aasia. Ketään muuta en nähnyt. Muurien
välissä oli jo hämärää, vaikka avoimilla paikoilla oli vielä valoisaa.

Mutta se oli minulle eduksi, ja minä valitin vain sitä, että kaupungin
portit suljettiin vähän jälkeen puolikuuden, joten en voinut siirtää
yritystäni vielä myöhempään hetkeen.
Pysähtyen tuokioksi talon varjoon painoin mieleeni tarkoin sen
ikkunan aseman, jossa nauhasolmu oli. Sitten astuin nopeasti
kadulle, joka oli vielä täynnä liikettä, ja tuntien itseni suojatuksi
ilmitulolta tässä tungoksessa pysähdyin pariksi sekunniksi talon
eteen ja katselin sitä. Ovi oli sulettu. Tämä seikka oli minulle
pettymys, sillä olin odottanut tapaavani sen vielä avoimena.
Tunsin kuitenkin, etten voinut jäädä odottamaan, vaikka aika
voisikin tarjota parempia tilaisuuksia, ja se kannusti minua
eteenpäin. Mitä voin tehdä, se oli tehtävä nyt heti. Kun tämä oli
selvänä mielessäni, en nähnyt muuta keinoa kuin kolkuttaa ovelle ja
päästä sisään viekkaudella, jos mahdollista, ja jollei se käynyt
päinsä, niin väkivallalla. Astuin siis rohkeasti katuojan poikki ja
lähestyin sisäänkäytävää.
Mutta kun olin kahden askeleen päässä portaista, tempasi joku
äkkiä oven auki ja astui ulos. Mies ei huomannut minua, ja minä
astuin nopeasti syrjään, toivoen onnellisen sattuman tulleen
avukseni viime hetkellä. Kaksi miestä, jotka nähtävästi olivat
saattaneet ensimäistä henkilöä alas portaita, seisoi kunnioittavasti
hänen takanaan kynttilät käsissään. Hän pysähtyi hetkiseksi portaille
kiinnittääkseen levättiänsä, ja suuresti hämmästyen tunsin hänet
aamulliseksi vastaantulijakseni, herra de Bruhliksi.
Ehdin tuskin tulla siitä vakuutetuksi, ennenkuin hän astui alas
portailta keppiään heiluttaen, sivuutti huolettomana minut ja poistui.
Ovella seisovat miehet katsoivat hetkisen hänen jälkeensä suojaten
kynttilöitään tuulelta, ja toinen nauroi raa'asti jollekin mitä toinen

sanoi. Sitten he heittivät oven kiinni ja menivät, kuten valon
suunnasta saatoin huomata, eteishallin vasemmalla puolella olevaan
huoneeseen.
Nyt oli minun aikani. En olisi voinut toivoa, rukoilla enkä odottaa
tämän parempaa onnea. Ovi oli kiinni paiskattaessa ponnahtanut
hiukan takaisin ja oli noin tuuman verran raollaan. Hetkeäkään
arvelematta työnsin sen hiljaa auki, pujahdin eteishalliin ja suljin sen
jälkeeni.
Vasemmalla olevan huoneen ovi oli sepi-selällään, ja sieltä
heijastuva valo — muuten oli halli pimeä — sekä näkemieni miesten
äänet varottivat minua menettelemästä varomattomasti. Seisoin
ympärilleni katsellen, uskaltaen tuskin hengittää. Lattialla ei ollut
mattoja eikä liedessä tulta. Halli tuntui kylmältä, kostealta ja
asumattomalta. Valtaportaat kohosivat edessäni, haarautuen ja
muodostaen siten kuin lehterin hallin ympärille. Katsoin ylös ja
korkealla toisen kerroksen hämäryydessä huomasin heikkoa valoa —
ehkä kynttilän heijastusta.
Vasemmalla olevasta huoneesta kuuluva liikehtiminen huomautti
minulle, ettei minulla ollut aikaa hukattavana, jos aioin toimia. Milloin
tahansa saattoi toinen miehistä tulla ulos ja nähdä minut.
Suurimmalla varovaisuudella alotin matkani. Hallin kivilattian yli
pääsin hiipimään kylläkin helposti ja äänettömästi, mutta portaille
saapuessani huomasin todellisen vaikeuden alkavan. Ne olivat
puusta ja natisivat ja parahtelivat allani niin äänekkäästi, että joka
askeleella pelkäsin miesten tulevan hälytetyiksi. Onneksi meni kaikki
hyvin, kunnes olin sivuuttanut ensimäisen käänteen — valitsin
tietysti portaiden vasemmanpuoleisen haaran — mutta silloin rasahti
lankku allani sellaisella paukauksella, että sen kajahdus autiossa

hallissa kuului kiihottuneisiin korviini pistoolinlaukaukselta. Olin
kahden vaiheilla, olisiko minun muutettava etenemistapani paikalla
äkkihyökkäykseksi, mutta onneksi seisoin hiljaa. Toinen miehistä tuli
ulos ja kuunteli, ja kuulin toisen kiroten kysyvän, mikä se oli. Minä
nojasin seinään ja pidätin hengitystäni.
"Tyttö siellä vain taas oikuttelee!" vastasi ulos tullut mies, käyttäen
hänestä nimitystä, jota en tahdo tässä mainita, mutta jonka panin
hänen tilillensä pian tapahtuvan kohtaamisemme varalle. "Nyt hän
on hiljaa. Takokoon ja jyskyttäköön hän minkä jaksaa, mutta…"
Lopusta en saanut selvää, sillä hän meni sisään ovesta ja asettui
paikalleen tulen ääreen. Mutta yhdellä tavalla oli hänen sanoistaan
minulle etua. Päätin nimittäin, ettei minun tarvinnut olla nyt niin
varovainen, koska he lukivat kuulemansa äänet samasta aiheesta
johtuviksi: ja riensin sentakia nopeammin eteenpäin. Olin juuri
saapunut toisen kerroksen porrassiltamalle, kun alhaalta tuleva melu
saattoi minut hetkeksi pysähtymään. Kuulin katuoven avautuvan ja
raskaitten askelten kajahtelevan hallin lattialla. Kurkistin varovasti
rintasuojuksen yli ja näin kaksi miestä menevän vasemmalla olevaan
huoneeseen. Toinen heistä puhui sisään astuessaan, toruen
luullakseni toisia miehiä siitä, että he olivat jättäneet oven
salpaamatta. Ja ääni, vaikka sanoja en erottanutkaan, kosketti
portaita ylös kajahtaessaan tuttua kieltä muistissani. Se oli Fresnoyn
ääni!
X. Taistelu porraskäytävässä.

Tämän äänen tuottama varmuus siitä, että olin oikeassa talossa ja
että siellä oli myöskin se konna, joka oli syynä kaikkiin
vastoinkäymisiini — sillä keneltä muulta kuin Fresnoylta oli voitu
saada se taitettu raha, joka oli erehdyttänyt neidin — teki minuun
omituisen vaikutuksen. Tunsin, kuinka jokainen lihas ruumiissani tuli
sinä hetkenä kovaksi kuin teräs, silmäni terävämmiksi, korvani
herkemmiksi — kaikki aistini valppaammiksi ja vilkkaammiksi. Hiivin
kuin kissa rintasuojuksen luota, jonka yli olin kurkistanut, ja aloin
hetkeäkään viivyttelemättä etsiä neidin huonetta, ajatellen, että
vaikka vartioväki lukumäärältään nyt nousikin neljään, ei minulla
ollut syytä toivottomuuteen. Jos voisin vapauttaa vangit ilman melua
— mikä olisi helppoa, jos avain olisi ovessa — saatoin toivoa
voivamme päästä hallin läpi jollakin keinolla, vaikka
väkirynnäkölläkin. Ja kun kirkonkello samassa löi viittä, muistuttaen,
että meillä oli vain puoli tuntia aikaa, jonka kuluessa kaikki oli
suoritettava ja ehdittävä hevosten luo, olin valmis antautumaan
vaaranalaiseenkin uhkayritykseen.
Valo, jonka olin nähnyt alhaalta, tuli tasapohjaisesta lyhdystä, joka
riippui juuri porrasten yläpään edessä talon takaosaan johtavan
käytävän suulla. Käytäviä oli kaksi, mutta toinen oli valaisematon.
Otaksuen, että de Bruhlilla oli ollut asiaa neidille, arvasin että valo oli
asetettu siihen hänen mukavuudekseen. Tämän seikan ynnä ikkunan
aseman oppaakseni ottaen kiinnitin huomioni erääseen oveen, joka
oli tämän käytävän oikealla puolella ja tuskin neljä askelta porrasten
yläpäästä. Ennenkuin kuitenkaan ryhdyin antamaan merkkiä
läsnäolostani, polvistuin alas ja näin että huoneessa oli valoa sekä
että avain ei ollut lukossa.
Siitä selville päästyäni raaputin ovea kynsilläni, ensin hiljaa, sitten
kovennuin, ja kuulin pian että joku huoneessa nousi seisomaan.

Ollen varma, että tuo henkilö, kuka se sitten lienee ollutkin, oli
huomannut raaputuksen ja noussut kuuntelemaan, vein huuleni
avaimen reiälle ja kuiskasin neidin nimen.
Kuulin nopeitten askelien tulevan lattian poikki, ja sitten kuiskailua
ihan oven takaa. Luulin erottavani kaksi ääntä. Mutta minä olin
malttamaton, ja kun en saanut vastausta, kuiskasin samoin kuin
äsken: "Neiti de la Vire, oletteko siellä?"
Ei vieläkään vastausta. Kuiskailukin oli lakannut ja kaikki oli hiljaa
— niin huoneessa kuin koko äänettömässä talossakin. Koetin
uudestaan. "Täällä olen minä, Gaston de Marsac", sanoin minä.
"Kuuletteko? Olen tullut teitä vapauttamaan." Puhuin niin kovaa kuin
uskalsin, mutta enin osa äänestä tuntui kääntyvän takaisin ja
kulkevan epäilyttävänä muminana alas portaita.
Tällä kertaa kuitenkin palkitsi vaivani hämmästyksen huudahdus,
ja ääni, jonka heti tunsin neidin ääneksi, vastasi hillitysti:
"Mitä se on? Kuka siellä on?"
"Gaston de Marsac", vastasin minä. "Tarvitsetteko apuani?"
Hänen vastauksensa lyhyys, sitä seurannut ilon nyyhkytys, jonka
erotin ovenkin läpi, hänen seuralaisensa hurja kiitoshuudahdus, —
kaikki nämä vakuuttivat minulle heti, että olin tervetullut —
tervetulleempi kuin konsanaan ennen — ja tämä vakuutus terästi
voimani käymään lannistumatta eteenpäin, mitä hyvänsä
tapahtuisikin.
"Voitteko avata ovea?" kuiskasin minä. Olin koko ajan polvillani,
huomioni kiintyneenä tarkkaamaan samalla huoneen sisäpuolelta

erottuvia kuiskauksia ja alhaalta hallista silloin tällöin kuuluvia
hajanaisia ääniä. "Onko teillä avain?"
"Ei! meidät on lukittu sisään", vastasi neiti.
Sitä olin odottanutkin. "Jos ovi on teljetty sisäpuolelta", kuiskasin
taas, "niin olkaa hyvä ja poistakaa salvat."
He vastasivat, ettei se ollut salvattu. Pyysin heitä silloin astumaan
kauemmaksi oven luota, nousin jaloilleni ja asetin hartiani ovea
vastaan. Toivoin voivani murtaa oven yhdellä ainoalla rysäyksellä,
mikä yksi ääni sinänsä ei ehkä hälyttäisi alhaalla olevia miehiä. Mutta
painoni ei saanut lukkoa heltiämään, ja kun vastapäätä oleva seinä
oli liian kaukana voidakseni saada siitä tukea jalalleni, luovuin
yrityksestä. Ovi oli siksi tiiviisti pihtipielissään, että näin yhtä turhaksi
yrittää avata sitä vääntämälläkään. Ja hetken aikaa seisoin
neuvottomana tuijottaen lujiin ovilankkuihin, jotka uhkasivat
lopultakin tehdä tyhjäksi aikeeni.
Asema oli todellakin hyvin vaikea, enkä nytkään voi ajatella siihen
muuta taikka parempaa neuvoa kuin se, johon silloin turvauduin.
Ylös tullessani olin huomannut seinän vieressä lähellä portaitten
yläpäätä puisen jakkaran. Pujahdin noutamaan sen, ja asettaen sen
vastapäistä seinää vasten koetin saada riittävää tukea jaloilleni.
Lukko kesti vieläkin. Mutta kun heittäydyin koko painollani ovea
vastaan, murtui se ovilauta, johon nojasin, ja rysähti sisään
synnyttäen kovan äänen, joka kajahti kautta koko tyhjän talon ja
olisi melkein voinut kuulua kadullekin.
Ainakin se saapui alhaalla istuvien miesten korviin, sillä minä
kuulin heidän tulla rymistävän ulos ja seisahtuvan halliin, vuoroin
kovalla äänellä puhellen, vuoroin kuunnellen. Seurasi minuutti

henkeäpidättävää hiljaisuutta — se tuntui pitkältä minuutilta. Sitten
he helpotuksekseni tömistelivät takaisin huoneeseensa, ja minä olin
vapaa jatkamaan tehtävääni. Toinen, hiukan alemmaksi suunnattu
sysäys riitti toivoakseni täydentämään työn. Mutta tehdäkseni tämän
mahdollisimman varmaksi laskeuduin polvilleni ja asetin jakkaran
tanakasti seinää vasten. Kun nousin ylös saatuani sen paikalleen,
niin nousi samalla jotain muutakin, ilman edelläkäyvää ääntä tai
varotusta, täydellisenä yllätyksenä minulle — portaitten päästä
kohosi näkyviin miehen pää. Meidän katseemme kohtasivat toisensa,
ja minä tiesin nyt tulleeni ilmi.
Hän kääntyi ja juoksi takaisin portaita alas säikähtynein kasvoin,
kiitäen niin nopeasti, etten olisi voinut saavuttaa häntä jos olisin
tahtonutkin ja jos olisin älynnyt yrittää. Hiljaisuudesta ei nyt enää
tarvinnut piitata. Muutaman sekunnin perästä olisi miehet hälytetty
paikalle. Minulla ei ollut paljon aikaa ajatella. Asettuen ovea vasten
otin vauhtia ja työnsin koko voimallani. Mutta joko olin kiireissäni
huomaamaton taikka oli siinä jokin muu syy, lukko ei vain antanut
perään. Sen sijaan luiskahti jakkara, ja minä lensin pitkälleni lattialle
juuri samalla hetkellä kun hälytystieto saapui alhaalla oleville
miehille.
Muistan, kuinka onnettoman kaatumiseni synnyttämä romahdus
tuntui päästävän valloilleen kaikki talon kahlehditut äänet.
Huoneesta kuuluva heikko kirkaisu oli vain alkusoitto, joka hukkui
seuraavassa tuokiossa hämmästyksen mylvinään, aseitten kalinaan,
kirouksiin, huutoihin ja karjuntaan, jotka alhaalta vyöryen kaikuivat
kumeina korvissani, kun säikähtyneet miehet syöksähtivät aseittensa
luo ja alkoivat rientää kivilattian poikki ja ylös portaita. Yhteen
epätoivoiseen yritykseen oli minulla vielä aikaa. Ponnahtaen ylös
tartuin jakkaraan kahdesta jalasta ja iskin sillä kahdesti ovea, jotta

ennen murtamani lauta painui kokonaan sisään. Mutta siinä olikin
kaikki. Lukko piti, ja kolmanteen iskuun ei minulla ollut enää aikaa.
Miehet olivat jo puolitiessä portaita. Viskasin pois hyödyttömän
jakkaran ja sieppasin miekkani, joka paljastettuna oli vieressäni.
Siihen saakka oli asiain kulku ollut meille vastainen, mutta nyt oli
tullut aika vaihtaa aseita, eikä loppu ollut vielä käsissä. Syöksähdin
portaitten yläpäähän ja seisoin siinä käsi sivullani ja miekkani kärki
lattiaan koskettaen, valmiina puolustautumaan,
Kuten on helppo arvatakin, en ollut ollut talossa koko tätä aikaa
suunnittelematta, mitä olisi tehtävä, jos minut yllätettäisiin, ja missä
paikassa minun olisi edullisinta puolustautua. Käytävän suulla
riippuvan lyhdyn leveä tasapohja heitti syvän varjon juuri
alapuolellensa, samalla kuin edessä oleville portaille lankesi kirkas
valo. Varjossa seisoen yletyin miekkani kärjellä portaitten ylimäiselle
astuimelle ja saatoin heiluttaa sitä vapaasti tarvitsematta pelätä
suojakaidetta. Ja siihen asetuin seisomaan jonkinlaista hurjaa
tyydytystä tuntien, kun Fresnoy kolmen toverinsa seuraamana
harppasi ylös viimeistä porrasjaksoa.
Heitä oli neljä yhtä vastaan, mutta minua nauratti nähdessäni
kuinka he seisahtuivat porrasjakson puoliväliin, eivät jyrkästi, vaan
arasti ja vitkastellen, ja katselivat minua arvioiden porrasaskeleita ja
sitä etua, minkä heidän silmiinsä hohtava valo antoi minulle.
Fresnoyn rumia kasvoja rumensi vielä suuri laastarikaistale sillä
paikalla, mihin miekkani kahva oli häntä iskenyt viimeisessä
ottelussamme Chizéssä; ja tämä ynnä hänen kiukkunsa antoivat
hänen kasvoilleen erinomaisen häijyn ilmeen. Lähinnä häntä seurasi
kuuro Matteus, jonka hurja tylsyys oli matkallamme useammin kuin
kerran ärsyttänyt minut suuttumaan; viimeisinä tulivat molemmat
oudot miehet, jotka olin nähnyt hallissa. Nämä jälkimäiset näyttivät

olevan enimmän halukkaita käymään kimppuuni, ja jollei Fresnoy
olisi kädellään sulkenut tietä, olisimme me ryhtyneet miekkasille
ilman esipuheita.
"Seis, sinä siinä!" huusi hän kiroten, sysätessään toisen heistä
takaisin. Ja sitten hän puhutteli minua, sanoen: "Vai niin,
ystäväiseni! Tekös siinä olette, vai mitä?"
Katsoin häneen äänettömänä rajattoman halveksivasti,
kunnioittamatta häntä edes sen vertaa, että olisin miekkaani
kohottanut, vaikka tähtäsin häneen valppaasti.
"Mitä tekemistä teillä on täällä?" jatkoi hän, koettaen puhua
röyhkeästi.
En vieläkään vastannut hänelle enkä liikahtanut, vaan katsoin
häneen rävähtämättä. Tämä alkoi häntä kiukustuttaa, sillä
parhaimmissakin tiloissa hän oli ärtyisä ja kärsimätön luonteeltaan.
Luullakseni oli hänellä sitäpaitsi jälellä sen verran kunniantuntoa,
että hän kykeni ymmärtämään halveksumiseni ja loukkautumaan
siitä. Hän astui askeleen ylöspäin, kasvot synkkinä vimmasta.
"Te pellonpelättimen kerjäläis-sikiö!" ärjäisi hän äkkiä, lisäten
joukon karkeita kirouksia. "Ettekö tahdo puhua, vai aiotteko odottaa,
kunnes seivästämme teidät paikallenne? Jos me kerran alamme,
kääpiökukko, niin emme pysähdy ennenkuin olemme tehneet selvää
jälkeä teistä! Jos teillä on jotakin sanottavaa, niin sanokaa ja…"
Lopun hänen sanoistaan jätän pois, sillä ne menivät
säädyttömyydessä yli rajojen.
Mutta vieläkään en liikahtanut enkä puhunut, vaan katsoin häneen
värähtämättä, vaikka minua suretti ajatellessani, että naiset kuulivat.

Fresnoy teki viimeisen yrityksen. "Kuulkaahan, vanha veikko", sanoi
hän niellen jälleen kiukkunsa, tai ollen niin tekevinään, ja puhuen
karkealla hyväntahtoisuudella, jonka tiesin petolliseksi, "jos
rupeamme miekkasille, niin me emme teitä säästä. Mutta yhden
tilaisuuden te saatte entisten Condé'n aikojen kunniaksi. Poistukaa!
Käyttäkää tilaisuutta ja poistukaa! Me annamme teidän mennä, ja
olkoon tuo särjetty ovi ainoa merkki tästä seikkailusta. Tämä on
enemmän", lisäsi hän kiroten, "kuin mitä tekisin kenellekään muulle
paitsi teille, herra de Marsac."
Äkillinen liikahdus ja matala huudahdus takanani osottivat että
hänen sanansa olivat kuuluneet sinne; ja sitä seurasi heti ikäänkuin
puun repimisestä syntyneitä ääniä, joihin sekaantui jonkun ankarasti
ponnistelevan ihmisen kiivas hengitys, mistä päätin, että naiset
raastoivat ovea — arvattavasti koettaen suurentaa aukkoa. En
uskaltanut katsoa taakseni nähdäkseni miten se heille onnistui, enkä
myöskään vastannut Fresnoylle muuten kuin samalla äänettömällä
halveksumisella, vaan seisoin hievahtamatta katsellen edessäni
olevia miehiä valppain silmin kuin otteluun ryhtyvä miekkailija.
Olin oikeassa siten tehdessäni, sillä ilman merkinantoa tai
varotusta portailla oleva ryhmä liikehti hetkisen ikäänkuin peräytyen
ja syöksähti samassa minua kohti. Onneksi ei vastaani sopinut
yhtaikaa useampia kuin kaksi, ja huomasin ettei Fresnoy ollut
kumpikaan niistä, jotka juoksivat ylös portaita. Toinen oudoista
miehistä tunkeutui etunenään ja kävi rivakasti minua ahdistamaan,
Matteuksen seisoessa näennäisesti hänen varamiehenään, vaikka
hän itse asiassa vartoi tilaisuutta hyökätäkseen esiin ja
keihästääkseen minut käsikähmässä, mikä temppu ei hetkeksikään
jäänyt minulta huomaamatta.

Tämä ensimmäinen ottelu kesti ainoastaan puoli minuuttia. Hurja,
riemukas ilo kävi läpi koko olemukseni, kun teräs kalskui terästä
vastaan, ja minä huomasin etten ollut erehtynyt käteni enkä asemani
voimakkuudesta. Miehet olivat minun vallassani. He olivat portailla
toinen toisensa tiellä, heidän täytyi taistella yhdellä paikalla, he eivät
kyenneet liikkumaan eteen eikä taakse, eivät voineet hyökätä
vapaasti eivätkä peräytyä vaarattomasti. Matteusta pelkäsin
enemmän kuin varsinaista vastustajaani, ja senpä takia, ottaen
tilaisuudesta vaarin, tein voimakkaalla väistöllä viimemainitun
aseettomaksi, ja sivaltaen Matteuksen miekan syrjään samalla
liikkeellä, löin häntä otsaan; astuen sitten askeleen taaksepäin
annoin ensimäiselle vastustajalleni kärkipiston. Hän lysähti maahan
yhteen kasaan melkein hengettömänä, Matteus pudotti miekkansa
maahan ja horjui takaperin alaspäin, vaipuen Fresnoyn syliin.
"Hyvä usko! Ranska ja Hyvä usko!" Minusta tuntui, etten ollut
puhunut, että olin kalskutellut terästä kiukkuisimmassa
äänettömyydessä; kuitenkin raikui ja kajahteli huuto vielä katossa,
kun annoin säiläni painua ja katsoin julmasti alempana oleviin
miehiin. Fresnoyn kasvot olivat vääristyneet raivosta ja harmista.
Heitä oli nyt vain kaksi minua vastassa, sillä vaikka Matteuksen
haava oli lievä, ei hän kyennyt mihinkään, kun siitä vuotava veri
sokaisi hänen silmänsä. "Ranska ja Hyvä usko!"
"Hyvä usko ja hyvä miekka!" huusi ääni takanani. Ja katsahtaen
nopeasti taakseni näin neidin pistäneen kasvonsa ovessa olevasta
aukosta. Hänen silmänsä säkenöivät, hänen huulensa olivat
punottavammat kuin tavallisesti, ja hänen tukkansa, joka oli
irtautunut hänen ponnistellessaan, levisi tuuheina aaltoina hänen
vaaleiden poskiensa ympärille, tehden hänet sotavelhon näköiseksi,

jollaisista kerrotaan kotiseudullani Bretagnessa. "Hyvä miekka!"
huusi hän jälleen ja taputti käsiään.
"Mutta parempi kenttä!" vastasin minä iloisesti. Kuten useimmat
koti-maakuntani miehet olen mieleltäni enimmäkseen synkkä ja
vakava, mutta minulla on tapana tulla sukkelaksi sellaisina hetkinä
kuin tämä. "No, Fresnoy", sanoin minä, "odotan että suvaitsisitte
astua esiin. Täytyykö minun ottaa levätti hartioilleni pysyäkseni
lämpimänä?"
Hän kirosi vastaukseksi ja katsoi minuun kahden vaiheilla. "Jos te
tulette alas", sanoi hän.
"Lähetä kumppanisi pois, niin tulen", vastasin rohkeasti.
"Porrastasanteella on tarpeeksi tilaa ja kohtalaisesti valoa. Mutta
minun täytyy joutua. Neidin ja minun on mentävä muualle, ja aika
on jo myöhäinen."
Mutta hän epäröi vielä. Hän katsoi jalkaansa juuressa makaavaa
miestä — joka minuutti sitten oli oikaissut jäsenensä ja rauhallisesti
heittänyt henkensä — ja seisoi epävarmana, surkuteltavampana
pelkuruuden ja häijyyden esikuvana, mitä milloinkaan olen nähnyt —
vaikka hän tavallisesti oli urhea mies. Kutsuin häntä jänishousuksi ja
Arkalan mieheksi ja arvelin jo mielessäni, eikö minun ehkä sittenkin
olisi mentävä häntä vastaan, sillä aikamme oli täperällä ja Simon
poistuisi pian odotuspaikalta, kun takaani kuuluva huuto sai minut
kääntymään ja minä näin, että neiti ei ollut enää katsomassa oven
reiästä.
Tulin levottomaksi hänen takiaan, arvellen että huoneessa saattoi
olla useampia ovia ja miehillä ehkä useampia tovereita talossa, ja
hypähdin ovelle katsomaan. Mutta en ehtinyt kuin kerran vilkaista

huoneeseen ja nähdä, että naiset olivat siellä vielä, ennenkuin
Fresnoy poiskääntymistäni hyväkseen käyttäen syöksähti ylös
portaita toverinsa kintereillään ja onnistui sulkemaan minut kapeaan
käytävään, jossa seisoin.
Enkä ehtinyt kuin nipin-napin kääntyä ja asettua varoasentoon,
ennenkuin hän hyökkäsi. Eikä siinä ollut kaikki. Aseman edullisuus ei
ollut enää puolellani. Taistelin nyt kapeassa käytävässä lähellä oven
aukkoa, mistä valo lankesi sivuttain silmiini hämmentäen ja
sekottaen minulta vastustajani liikkeet. Fresnoy huomasi pian, mikä
apu hänelle oli tästä, ja ahdisti minua rajusti; noin minuutin ajan
taistelimme siten ahtaalla alalla, hyökäten ja väistäen, eikä
kummallakaan ollut tilaa iskeä eikä aikaa kiroukseen eikä
siunaukseen.
Tässä taidossa olimme niin tasaväkiset, että jonkun aikaa oli
vaikea tietää minne päin voitto kallistui. Pian tuli kuitenkin muutos.
Vastustajani hillitön elämäntapa sopi huonosti pitkälliseen otteluun,
ja kun hän väsyi ja hengästyi ja alkoi peräytyä, huomasin, että
minun oli vain uuvuttaminen hänet saadakseni hänet armoilleni. Hän
tunsi tämän itsekin, ja tuossa heikossa valossakin nain suurten
hikikarpaloitten pusertuvan hänen otsalleen ja kauhun ilmestyvän
hänen katseeseensa. Pidin häntä jo menneenä miehenä ja voittoani
varmana, kun jotakin välähti hänen miekkansa takana ja hänen
toverinsa tikari suhahti hänen olkapäänsä sivuitse ja iski minua
suoraan leukaan, saattaen minut horjahtamaan ja syöksähtämään
takaperin säikähtyneenä ja tyrmistyneenä, epätietoisena, mitä
minulle oikein oli tapahtunut.
Jos se olisi sattunut tuumaa alemmaksi, olisi sen tehtävä ollut
täytetty ja minun tehtäviini lopussa. Nytkin se sai aikaan sen, että

taaksepäin horjahtaessani käteni kohosi ylös tehden kylkeni hetkeksi
suojattomaksi, ja Fresnoy ei vitkastellut käyttämästä tilaisuutta
hyväkseen. Hän syöksähti eteenpäin, teki rajun hyökkäyksen ja olisi
lopettanut asian lyhyeen lävistämällä minut siihen paikkaan, jollei
hänen jalkansa olisi hänen syöksähtäessään takertunut jakkaraan,
joka yhä virui seinän vieressä. Hän kompastui, hänen miekkansa
kärki välähti ihan lanteeni vieritse, hän itse kaatui pitkin pituuttaan
lattialle ja hänen teränsä meni poikki kahvan juuresta.
Hänen ainoa jälelläoleva varamiehensä seisoi silmänräpäyksen
ajan katsoen häneen, ja siinä kaikki. Sitten hän syöksyi pakoon, ja
minä ajoin häntä takaa portaitten yläpäähän asti; siinä minä jätin
hänet, sillä se nopeus ja notkeus, mitä hän osotti kiitäessään alas
yhden porrasjakson toisensa perästä, vakuuttivat minulle, ettei
minulla ollut mitään pelättävää hänestä. Fresnoy makasi nähtävästi
pökerryksissä, ollen kokonaan minun armoillani. Seisoin hetken
häneen katsoen, ollen kahden vaiheilla, lävistääkö hänet vai ei.
Mutta muisto entisistä päivistä, jolloin hän oli näytellyt osaansa
kunniakkaammalla tavalla ja käyttäytynyt kuin kunnon toveri, pidätti
kättäni. Ja sinkauttaen hänelle kirouksen, käännyin levottomana
ovea kohti, joka oli koko tämän verenvuodatuksen ja mellakan
keskus. Valo hohti yhä murretun ovilaudan aukosta, mutta
muutamiin minuutteihin — sen jälkeen kuin Fresnoy oli hyökännyt
ylös portaita — en ollut kuullut sieltä mitään ääntä. Jatkuvan
hiljaisuuden herättämin pelokkain aavistuksin kurkistin aukosta ja
näin mikä siihen oli syynä. Huone oli tyhjä!
Sellainen pettymys juuri voiton hetkellä oli vaikea kestää. Juuri kun
olin luullut kaiken saavuttaneeni, näinkin tulleeni jälleen yllätetyksi,
voitetuksi, ehkä nenästä vedetyksi. Raivokkaana sieppasin vierestäni
jakkaran, ja iskien sillä kaksi kertaa oveen sain vihdoinkin lukon

heltiämään. Ovi lennähti auki ja minä syöksyin huoneeseen. Heitin
pikaisen katseen ympärilleni ja näin että se oli likainen,
matalakattoinen ja kalustamaton, pelkkä vankila. Sitten astuin
nopeasti lattian poikki huoneen perällä olevalle ovelle, jonka heti
alussa olin huomannut. Lepattava ja valuva kynttilä seisoi jakkaralla,
ja ohimennessäni otin sen käteeni.
Ovi antoi työntäessäni perään, mikä hiukan kummastutti minua.
Levottoman kiireisenä — sillä saattoihan naisille tapahtua vaikka
mitä, sillä aikaa kuin minä hapuilin ovissa ja harhailin käytävissä —
lennätin sen auki ja astuin ulos; minä huomasin edessäni alaspäin
johtavat kapeat portaat, jotka arvattavasti veivät palvelijain
huoneustoon. Tämän huomatessani, ja kun ei mitään estettä ollut
näkyvissä, alkoi rohkeuteni elpyä; arvelin, että neiti ehkä oli päässyt
pakenemaan talosta tätä tietä. Vaikka nyt oli jo liian myöhäistä
lähteä kaupungista, voisin vielä saavuttaa hänet ja kaikki ehkä
päättyisi hyvin. Riensin siis alas portaita, varjostaen kynttilän liekkiä
vastaani puhaltavalta kylmältä ilmanvedolta, kunnes vihdoinkin alas
saavuttuani huomasin äkkiä edessäni avonaisen oven ja vanhan,
laihan, kurttuisen eukon.
Minut nähdessään eukko kirkaisi ja kyyristyi lattialle; ja
epäilemättä minä näytinkin kaamealta ja hurjalta paljastettuine
miekkoineni, vertatippuvine leukoineni ja verentahraamine
nuttuineni. Mutta ei ollut aikaa tunteellisuuksiin — minulla oli
maltiton kiihko päästä eteenpäin — ja minä kysyin häneltä ankarasti,
missä he olivat. Hän näytti kadottaneen puhekykynsä — ehkä
pelosta — ja vastauksen asemesta ainoastaan tuijotti minuun
älyttömästi. Mutta kun käsittelin asettani hiukan kiukkuisena, tuli hän
senverran järkiinsä, että päästi kaksi kovaa parahdusta peräkkäin ja
viittasi vieressäni olevaa ovea. Epäilin häntä, mutta ajattelin

kuitenkin, että hän säikähdyksissään varmaankin puhui totta,
varsinkin kun muuta ovea ei ollut näkyvissä. Joka tapauksessa oli
minun uskaltauduttava tuosta ovesta, ja niin asetin kynttiläni
porrasaskelmalle eukon viereen ja menin ulos.
Jonkun aikaa oli pimeys niin läpitunkematon, että tunnustelin
tietäni miekka ojolla, tietämättä vähääkään, missä olin tai mihin
astuisin jalkani ensi askeleella. Jos joku sattui olemaan minua
väijymässä, olin täydellisesti hänen vallassaan; ja minua värisytti,
kun kylmä, kostea tuuli lehahti kasvoilleni ja leyhytti tukkaani. Mutta
muutamia askeleita otettuani silmäni vähitellen tottuivat pimeyteen,
ja minä erotin alastomia puitten oksia taivasta vasten ja arvasin
olevani puutarhassa. Vasemman käteni koskettaessa pensaasen
varmistuin tässä uskossani, ja pian sen jälkeen huomasin maassa
edessäni jotain polun tapaista. Seuraten sitä nopeasti — niin
nopeasti kuin uskalsin — tulin johonkin rakennuksen kulmaukseen,
kuten minusta näytti, kiersin sen umpimähkään ja pysähdyin äkkiä,
tuijottaen kiinteään, sysimustaan pimeyteen, joka esiripun tavoin
sulki tieni, yhtyen yläpuolellani tummiin puitten hahmoihin. Mutta
lyhyen epäröimisen jälkeen huomasin tämänkin seinäksi tai muuriksi.
Lähestyen sitä kurotetuin kasin tunsin siinä puisen oven, ja
hapuiltuani sitä tapasin nuoransilmukan. Vedin siitä, ovi aukeni ja
minä astuin ulos.
Huomasin olevani kapealla, pimeällä kujalla, ja katsellen ylös ja
alas näin, kuten jo edeltäpäin olisin voinut arvata, että se oli Arcyn
kuja. Mutta neiti? Ja Fanchette? Ja Simon? Missä he olivat? Ei ketään
näkynyt. Epäilysten valtaamana korotin ääneni ja kutsuin heitä
vuorotellen, ensin neitiä, sitten Simon Fleix'tä. Turhaan; en saanut
mitään vastausta. Astuen hiukan taammaksi näin valoja liikkuvan
ylhäällä talossa, josta olin tullut, ja mieleni täytti epäilys, että

vihamieheni sittenkin olivat nolanneet minut. Jollakin tavoin olivat he
houkutelleet neidin talon toiseen osaan, ja sitten oli tuo vanha eukko
johtanut minut harhaan!
Käännyin raivoisana ovelle, jonka olin jättänyt raolleen, päättäen
palata samaa tietä kuin olin tullutkin ja ottaa selvän asiasta.
Hämmästyksekseni — sillä en ollut poistunut ovesta kuutta askelta
kauemmaksi enkä kuullut minkäänlaista ääntä — huomasin, että se
oli sulettu, eikä ainoastaan sulettu, vaan teljettykin — teljetty sekä
ylhäältä että alhaalta, kuten koettaessani huomasin.
Aloin silloin potkia sitä hurjasti, epätoivoisesti, osaksi raivon ja
vihan puuskassa, osaksi toivoen voivani säikyttää vanhan eukon, jos
hän oli sen sulkenut, avaamaan sen jälleen. Tietysti turhaan; ja pian
sen oivalsinkin ja luovuin siitä, ja hätäännyksen ja kiihkon vallassa
aloin juosta sille paikalle, mihin olin jättänyt Simon Fleix'n ynnä
hevoset. Arvioni mukaan oli kello jo kuusi; mutta sittenkin kyti
mielessäni heikko toivo, että mahdollisesti löytäisin hänet sieltä
neidin ja seuranaisen kanssa. Saavuin kujan päähän, juoksin ihan
ulkomuurin juurelle, katselin oikealle ja vasemmalle. Turhaan. Paikka
oli pimeä, äänetön, autio.
Huusin: "Simon! Simon! Simon Fleix!" mutta ainoana
vastauksenani oli tuulen suhina räystäissä ja pitkäveteinen
kumahtelu, kun luostarin tornikello löi kuusi.
XI. Ovella näyttäytyvä mies.

On asioita, jotka itsessään eivät ole häpeällisiä, mutta joita
hävettää muistella, ja sellaisia ovat mielestäni minun hätääntymiseni
ja hämminkini tuona iltana, tulokseton, toivoton, umpimähkäinen
etsintäni, johon tunteitteni kiihko minut ajoi, ja se itsepintainen
hellittämättömyys, millä syöksyin mielettömänä paikasta toiseen
kauan senkin jälkeen kun selvä järki olisi vaatinut minua luopumaan.
Kun nyt jälestäpäin sitä muistelen, tuntuu minusta ettei koko
Blois'ssa ollut yhtään katua tai käytävää, kujaa tai pihaa, jota en
mielettömässä harhailussani olisi samonnut yhä uudelleen ja
uudelleen, ei ainoatakaan ulkona laahustavaa kerjäläistä, jota en olisi
ajanut takaa ja ahdistanut kysymyksilläni, eikä ainoatakaan
porttikäytävässä tai porrasholvissa nukkuvaa viheliäistä naista, jota
en olisi nähnyt ja käynyt tarkastamassa. Palasin äitini asuntoon yhä
uudelleen ja uudelleen, ja aina turhaan. Syöksyin talliin ja syöksyin
sieltä takaisin, taikka seisoin ja kuuntelin pimeissä, tyhjissä parsissa,
ihmetellen mielessäni mitä oli tapahtunut ja kiduttaen itseäni kaikilla
mahdollisilla otaksumisilla. Ja kaikkialla, ei ainoastaan pohjoisportilla,
missä kyselin vartioilta ja sain tietää ettei mitään etsimäni seurueen
tapaista matkuetta ollut siitä kulkenut, vaan tuomiokirkon
esipihallakin, minne oli asetettu vartio, ja kaduilla, missä tunkeuduin
milloin mihinkin ihmisryhmään kysellen ja tiedustellen, olin vaarassa
joutua epäluulon alaisena pidätetyksi, tullen kärsimään kaikki mitä
siitä saattoi seurata.
Oli todellakin kummallista, ettei minua pidätetty. Leuassani
olevasta haavasta juoksi vieläkin verta tuon tuostakin, tahraten
nuttuni, ja kun olin ilman levättiäni, joka oli jäänyt Valois-kadun
varrella olevaan taloon, en voinut millään peittää siivotonta asuani.
Olin hillittömän, tuskaisen levottomuuden vallassa. Yksinäiset
kulkijat, jotka tulivat vastaani soihdun hohteessa tai näkivät minun
rientävän katujen risteyksissä palavien suurten nuotioitten sivuitse,

katsoivat minuun vihaisesti ja väistyivät minusta kadun puolelle, kun
taas jonkinlaista virka-arvoa omaavat henkilöt huusivat minua
pysähtymään ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Juoksin jokaisen
luota yhtä hurjana ja kiihtyneenä, välittämättä mistään kuumeisessa
levottomuudessani, joka ajoi minua eteenpäin ja johti minut
lukemattomiin ajattelemattomuuksiin, jollaisiin minun ikäiseni
miehen ei olisi luullut selväjärkisenä antautuvan. Suuri osa tätä
tunnetta aiheutui epäilemättä siitä vaikutuksesta, minkä neiti ja
hänen tuliset sanansa olivat tehneet minuun; mutta suurimmalta
osalta luulen siihen olleen syynä sen suuttumuksen ja harmin, joka
syntyi siitä, että menestyksen pikari noin oli isketty käsistäni
maahan, juuri kun olin sitä huulilleni kohottamassa.
Neljä tuntia samoilin katuja pitkin, milloin joku tarkotus
innokkaana mielessäni, milloin sokeasti etsiskellen. Kello oli
kymmenen, kun vihdoin luovuin etsinnästä ja nääntyneenä sekä
ruumiiltani että mielelläni nousin ylös äitini asunnon portaita ja
astuin huoneeseen. Vanha vaimo istui tulen ääressä, hyristen hiljaa
itsekseen ja hämmentäen jotakin keitosta mustassa padassa. Äitini
makasi samassa raskaassa, syvässä unessa kuin lähtiessäni. Istahdin
vastapäätä hoitajaa (jolta pääsi huudahdus minun ilmestyessäni
hänen eteensä) ja pyysin häneltä raukeasti jotain syötävää. Kun olin
syönyt — minkä suoritin jonkunlaisessa tylsyyden tilassa, joka johtui
osaksi ponnistusteni tuottamasta uupumuksesta, osaksi ympärilläni
vallitsevasta hiljaisuudesta — pyysin vaimoa kutsumaan minua, jos
jotakin muutosta tapahtuisi, ja menin sitten raskain askelin entiseen
Simonin huoneeseen, laskeuduin hänen makuulavalleen ja vaivuin
sikeään, raskaaseen uneen.
Seuraavan päivän ja yön vietin äitini vuoteen vieressä, katsellen
elonliekin nopeata heikkonemista ja miettien vakavan murheellisena

hänen menneisyyttään ja omaa tulevaisuuttani. Minulle oli
äärettömän tuskallista nähdä hänen kuolevan tällä tavoin, kurjassa
ullakkohuoneessa ilman oikeata hoitoa ja tarpeellisia mukavuuksia,
— nähdä ennen niin kirkkaan ja onnekkaan olemassaolon päättyvän
puutteessa ja synkkyydessä, jollaista äitini rakkaus ja toivo ja
uhrautuvaisuus eivät suinkaan olleet ansainneet. Hänen tilansa
murehdutti minua itsetähtenikin, kun en ollut solminut sellaisia
perhesuhteita, jollaisia minun ikäiseni miehet tavallisesti ovat
muodostaneet ja jotka ovat heille lohtuna tällaisissa tiloissa; sillä olin
huomannut luonnon järjestyksen olevan sellaisen, että ihmiset
katsovat eteenpäin mieluummin kuin taaksepäin ja tulevaisuutta
varten solmitut liitot suovat heille täyden korvauksen niistä rakkaista
rannoista, joista heidän on erottava. Olin yksinäni, köyhyyteen
sortuneena ja jo keski-ikään ehtineenä, enkä nähnyt edessäni
mitään muuta kuin vaaroja ja koettelemuksia, joita lievittämässä ei
ollut toivon eikä lemmen hohdetta. Tämä viimeinen seikkailunikin oli
kaikista ponnistuksistani huolimatta upottanut minut yhä syvemmälle
liejuun, lisäämällä vihamiesteni lukua ja vierottamalla minut eräistä,
joitten puoleen olisin voinut kääntyä pahimmassa ahdingossa.
Toisellakin tavalla oli se lisännyt vaikeuksiani, eikä suinkaan
vähäisesti; sillä hetkinä, jolloin vähimmin sitä halusin, loi
mielikuvitukseni eteeni kuvan neidistä yksinään ja suojatonna kadulla
harhailevana tahi minua turhaan avukseen kutsuvana, ja tämä kuva
pyrki usein himmentämään äitini kärsivälliset kasvotkin silmistäni.
Istuin äitini luona toisen päivän iltana vähän jälkeen
auringonlaskun, hoitaja vaimon ollessa ulkona jollakin asialla, kun
huomasin että lamppu, joka oli äsken sytytetty ja seisoi jakkaralla
keskellä huonetta, paloi himmeästi ja tarvitsi niistämistä. Menin
hiljaa sen luokse, ja ollessani kumarruksissa koettaen kirkastaa
liekkiä, kuulin portailta hitaita, raskaita askelia. Talossa vallitsi

äänettömyys, ja huomioni kiintyi tarkkaavana ylöspäin kohoaviin
askeliin. Suoristauduin ja seisoin kuunnellen, toivoen tulijan olevan
tohtorin, joka ei ollut käynyt sinä päivänä.
Askeleet sivuuttivat alemman porrastasanteen, mutta seuraavan
porrasjakson ensi pykälällä tulija kompastui ja sai aikaan melkoista
melua. Samalla hetkellä, tai ehkä vähän myöhemmin, askelten
noustessa yhä ylemmäksi, kuulin äkkiä kahinaa takaani, ja
käännähtäen nopeasti ympäri näin äitini istuvassa asennossa
vuoteellaan. Hänen silmänsä olivat auki ja hän näytti olevan
täydessä tajussaan, mitä ei ollut tapahtunut useampaan päivään,
niin, ei kertaakaan viimeksi kertomani keskustelun jälkeen. Mutta
samalla kun hänen kasvoillaan oli järjen valo, olivat ne hätääntyneet
ja kalpeat ja kuvastivat niin hirveätä kauhua, että luulin hänen
tekevän kuolemaa ja syöksyin hänen luokseen, kykenemättä muulla
tavalla selittämään hänen tuijottavan katseensa hätääntynyttä
ilmettä.
"Äiti", sanoin minä, kiertäen käsivarteni hänen ympärilleen ja
puhuen niin rohkaisevalla äänellä kuin taisin, "ole levollinen. Minä
olen täällä. Poikasi."
"Vaiti!" kuiskasi hän vastaukseksi, pannen heikon kätensä
ranteelleni ja tuijottaen yhä, ei minuun, vaan oveen. "Kuuntele,
Gaston! Etkö kuule? Siellä se tulee taaskin. Taaskin!"
Arvelin tuokion, että hän houraili, ja minua puistatti, sillä sellaisen
kuuleminen ei minusta ollut suinkaan miellyttävää. Sitten näin, että
hän kuunteli jännittyneenä samaa, joka minunkin huomiotani oli
kiinnittänyt. Askeleet olivat silloin saapuneet portaitten yläpäähän.
Tulija, kuka se sitten lie ollutkin, seisahtui siihen hetkeksi, koska oli
pimeä ja hän ehkä ei oikein tiennyt millä suunnalla ovi oli. Mutta pian

kuulin hänen jälleen etenevän, ja äitini, jota minä yhä pitelin
sylissäni, vavahti joka askeleella, minkä hän otti, ikäänkuin hänen
painonsa olisi tärähyttänyt taloa. Hän koputti ovelle.
Kuunnellessani ja ihmetellessäni johtui mieleeni useampikin
henkilö, joksi tulijan olisi voinut otaksua: tohtori, Simon Fleix, rouva
de Bruhl, vieläpä Fresnoykin. Mutta kun koputus kuului ja minä
tunsin äitini värisevän sylissäni, valkeni asia minulle samassa, enkä
minä aprikoinut enempää. Tiesin yhtä varmasti kuin jos äitini olisi
puhunut ja sanonut sen minulle. Saattoi olla olemassa vain yksi
ihminen, jonka läsnäolo kykeni herättämään hänessä sellaista
kauhua, jonka pelkkä askelen äänikin kykeni tunkemaan
tiedottomuuden verhon läpi ja raastamaan hänet takaisin tajuntaan
ja pelkoon! Ja se oli se mies, joka oli tehnyt hänestä
keppikerjäläisen, joka oli niin kauan käyttänyt hyödykseen hänen
pelkoaan.
Liikahdin vähän, aikoen mennä hiljaa lattian poikki, jotta hän
avattuaan oven tulisi kanssani silmä silmää vasten. Mutta äitini
huomasi liikahduksen, ja voimalla, jonka rakkaus hänelle antoi,
tarttui hän ranteeseeni niin kiihkeästi, ettei minulla ollut sydäntä
riistäytyä hänestä irti, tietäessäni kuinka heikko oli se side, joka
häntä enää kiinnitti elämään, ja kuinka lähellä haudan parrasta hän
hoippui. Pakotin itseni pysymään hiljaa, vaikka jokainen lihakseni
jännittyi kuin viritetty jousi ja hurja raivon tunne kuristi kurkkuani
odottaessani miestä astuvaksi huoneeseen.
Palanut puu romahti kasaan liedellä, hätkähdyttäen huoneen
syvää äänettömyyttä. Mies koputti uudelleen, ja kun ei saanut
mitään vastausta, sillä ei kumpikaan meistä puhunut, työnsi oven
hiljaa auki, lausuen ennenkuin tuli näkyviin: "Jumalan siunaus

kanssanne!" niin matalalla ja pehmeällä äänellä että sen sointu
värisytti minua. Seuraavassa silmänräpäyksessä hän astui sisään ja
näki minut ja säpsähtäen pysähtyi tuijottamaan, pää hiukan
eteenpäin kurotettuna, hartiat kumarassa, käsi yhä oven salvassa,
hämmästyksen ja suuttumuksen vuorotellessa hänen laihoilla
kasvoillaan. Hän oli odottanut tapaavansa heikon, suojattoman
naisen, jota hän saattoi kiduttaa ja ryöstää mielin määrin; sen sijaan
hän näkikin edessään voimakkaan, asestetun miehen, jonka
oikeutettu vihastus oli niin ilmeinen, että hän olisi ollut sokea, jollei
hän olisi lukenut sitä kasvoiltani.
Mutta mikä oli merkillisintä kaikesta, me olimme tavanneet
toisemme ennenkin! Tunsin hänet heti — ja hän tunsi minut. Hän oli
sama jakobiini munkki, jonka olin nähnyt Clainen majatalossa ja joka
oli kertonut minulle uutisen Guisen kuolemasta! Huudahdin
hämmästyksestä huomatessani tämän, ja äitini tuntui äkkiä
vapautuvan siitä kauhun lumouksesta, joka oli antanut hänelle
yliluonnolliset voimat, ja vaipui takaisin vuoteelle. Hänen otteensa
ranteestani höltyi ja hänen hengityksensä kulki korahdellen, niin että
irrotin katseeni munkista ja kumarruin hänen ylitseen levottomana ja
huolestuneena. Katseemme kohtasivat toisensa. Hän koetti puhua ja
sai viimein änkyttäen kuiskatuksi: "Ei nyt, Gaston! Anna hänen …
anna hänen…"
Hänen huulensa liikkuivat lausuakseen sanan "mennä", mutta hän
ei saanut ääntä. Ymmärsin kuitenkin hänen tarkotuksensa ja
voimattomassa vihassa huiskautin kädelläni munkille, jotta hän
poistuisi. Kun katsahdin ylös, oli hän jo seurannut kehotustani. Hän
oli käyttänyt ensimäistä tilaisuutta paetakseen ulottuviltani. Ovi oli
sulettu, lamppu paloi tasaisesti, me olimme yksin.

Annoin äidilleni vähän armagnac-viiniä, jota oli vuoteen vieressä
sellaisen tapauksen varalta, ja hän virkosikin pian ja avasi silmänsä.
Mutta huomasin hänessä suuren muutoksen. Kauhun ilme oli
kokonaan hävinnyt hänen kasvoiltaan, niissä kuvastui nyt ainoastaan
surua ja samalla tyydytystä. Hän laski kätensä minun käteeni ja
katsoi minuun, ollen nähtävästi liian heikko puhuakseen. Mutta
hetken perästä, kun väkevä juoma oli tehnyt tehtävänsä, hän viittasi
minua kallistamaan korvani lähelle hänen suutaan.
"Oletko varma, Gaston", kuiskasi hän, "että Navarran kuningas —
pitää sinut yhä — palveluksessaan?"
Hänen rukoilevat silmänsä katsoivat niin läheltä minun silmiini,
etten tuntenut lainkaan sellaisia epäilyksiä, joita joku toinen olisi
voinut tuntea nähdessään hänet niin lähellä kuolemaa, vaan vastasin
lujasti ja iloisesti: "Olen varma siitä, äiti. Ei ole koko Europassa
ainoatakaan valtiasta, joka olisi niin uskollinen ja hyvä
palvelijoilleen."
Hän huokasi sanomattoman tyytyväisenä ja siunasi minua heikosti
kuiskaten. "Ja jos elät", jatkoi hän sitten, "niin rakennat uudelleen
vanhan linnan. Sen seinät ovat vielä ehyet. Ja hallin tammisisustus
jäi palamatta. Gil'illä on arkku liinavaatteita ja lipas, jossa on isäsi
kultanauhukset — mutta se onkin pantattu", lisäsi hän uneksivana.
"Minä unohdin."
"Äiti", vastasin juhlallisesti, "minä olen sen tekevä — olen tekevä
niinkuin haluat, mikäli se on minun vallassani."
Hän makasi sitten jonkun ajan mutisten rukouksia, nojaten
päätään olkapäähäni. Odotin malttamattomana hoitajaa palaavaksi,
jotta voisin lähettää hänet hakemaan lääkäriä; ei sillä, että olisin

toivonut hänen saavan mitään aikaan, vaan omaksi
huojennuksekseni ja voidakseni jälkeenpäin ajatella, ettei äitini
jäänyt kuollessaan ilman asianmukaista hoitoa. Mutta talo pysyi
äänettömänä, ollen täynnä mieleen vaikuttavaa juhlallisuutta, joka
rauhoittaa sydäntä sellaisella hetkellä, enkä voinut täyttää tuota
toivettani. Noin kello kuuden aikaan äitini avasi jälleen silmänsä.
"Tämä ei ole Marsac", kuiskasi hän katkonaisesti, katseensa
harhaillessa katosta vuoteen jalkapäätä vastassa olevaan seinään.
"Ei, äiti", vastasin minä kumartuen hänen ylitseen, "sinä olet
Blois'ssa. Mutta minä olen täällä — Gaston, sinun poikasi."
Hän katsoi minuun, ja hänen riutuneille kasvoilleen hiipi heikko
mielihyvän hymy. "Kaksitoistatuhatta livreä vuodessa", kuiskasi hän
pikemmin itsekseen kuin minulle, "ja talous tosin hiukan supistettu,
mutta sentään arvokas, sangen arvokas." Hetkisen näytti siltä kuin
olisi hän jo kuollut syliini, mutta hän avasi jälleen äkkiä silmänsä ja
katsoi minuun. "Gastonko?" sanoi hän jyrkästi, vieraalla sävyllä.
"Kuka mainitsi Gastonia? Hän on kuninkaan mukana — minä olen
siunannut hänet, ja hän tulee kauan elämään maan päällä!" Sitten
hän vielä viimeisellä voimainponnistuksella kohosi pystyyn
käsivarsieni tukemana ja huusi kovalla äänellä: "Tietä! Tietä
pojalleni, Marsacin herralle!"
Nämä olivat hänen viimeiset sanansa. Kun hetkeä myöhemmin
laskin hänet jälleen vuoteelle, hän oli kuollut, ja minä olin yksin.
Äitini oli kuollessaan seitsemänkymmenen vuoden iässä; hän oli
elänyt kahdeksantoista vuotta isäni jälkeen. Hänen oma nimensä oli
Marie de Loche de Loheac, ja hän polveutui isoäitinsä kautta
Rohan'in herttuallisesta suvusta, minkä sukulaisuuden Rohanin
herttua Henrik myöhemmin, suuresti muuttuneissa olosuhteissa,

alentui tunnustamaan, kunnioittaen minua ystävyydellään monissa
tilaisuuksissa. Äitini kuolema, josta tässä olen kertonut, tapahtui
tammikuun neljäntenä päivänä, ja seuraavana päivänä vähän jälkeen
puolenpäivän kuoli Ranskan leskikuningatar, Katariina di Medici.
Kuten kaikissa muissakin kaupungeissa, itse Pariisissakin, oli
hugenoteilla Blois'ssa siihen aikaan elinvoimainen järjestö, ja
ennenmainitsemani lääkärin avulla, joka osotti minulle suurta
huomaavaisuutta murheessani ja pani liikkeelle minun hyväkseni
kaiken vaikutusvaltansa, joka hänellä kunnioitettavana ja
ammatissaan taitavana miehenä oli, kykenin hautauttamaan äitini
yksityiseen hautausmaahan noin peninkulman päähän kaupungista
lähelle Chavernyn kylää. Hänen kuollessaan oli minulla rahaa vain
kolmekymmentä kruunua, sillä Simon Fleix, jonka kohtalosta en ollut
saanut mitään tietoa, oli kadotessaan vienyt sekä hevoset että
kolmekymmentäviisi kruunua, mitkä olivat hänen hallussaan. Mutta
kaikki varat mitä minulla oli, lukuunottamatta runsasta lahjaa
hoitajalle ja ulkoasuni parantamiseen käyttämääni vähäistä erää,
kulutin hautaustoimitukseen, sillä halusin ettei mitään halventavaa
jäisi tahraamaan äitini syntyperää ja omaa rakkauttani häntä
kohtaan. Näinollen, vaikka olikin välttämätöntä toimittaa
hautausmenot salaisesti ja surusaattoon ei ottanut osaa monta
henkeä, ei luullakseni kuitenkaan puuttunut mitään siitä
arvokkuudesta, mistä äitini piti ja mikä oli hänestä, kuten usein olin
kuullut hänen sanovan, mieluisempaa kuin se kaikkien nähtäväksi
asetettu ulkonainen komeus, joka on yhtähyvin ylimyksen kuin
vuokraviljelijän saatavissa.
Aina siksi kunnes hänet oli laskettu hiljaiseen leposijaansa, olin
alituisessa pelossa, että asiain rauhallista kulkua keskeyttämään
ilmestyisi joko Bruhl, jonka yhteyttä Fresnoyn kanssa ja osallisuutta

neiti de la Viren poiskulettamiseen en epäillytkään, tahi sitten
jakobiinimunkki. Mutta kumpaakaan ei kuulunut. Ja kun ei mitään
neiti de la Viren kohtaloa valaisevaa ilmestynyt, näin velvollisuuteni
selvänä edessäni. Möin äitini asunnosta huonekalut ja kaiken mitä
saatoin myödä, ja sain sillä tavalla tarpeeksi rahaa ostaakseni uuden
levätin, jota ilman en voinut matkustaa talvisessa säässä, sekä
vuokratakseni hevosen. Vaikka elukka ei ollut kehuttava, vaati
vuokraaja kuitenkin vakuuksia, ja sellaisia ei minulla ollut. Vasta
viime hetkessä muistin neidin jättämän kultaketjun kappaleen, jonka,
samoinkuin äitini sormuksen, olin erottanut myynnistä itselleni. Tämä
minun nyt täytyi jättää hänelle pantiksi. Hankittuani näin, vaikka
hiukan vaivalloisilla ja jotensakin nöyryyttävillä keinoilla, tarpeelliset
matkustusvälineet, en lykännyt lähtöäni tunniksikaan. Tammikuun
kahdeksantena päivänä aloin taivaltaa Rosny'hin viemään tietoa
epäonnistumisestani ja neidin asemasta sinne, minne viikkoa
aikaisemmin olin aikonut saattaa hänet itsensä.
XII. Maximillan de Bethune, Rosnyn parooni.
Arvelin tekeväni matkan Rosny'hin kahdessa päivässä. Mutta
teitten huonous ja ratsuni kehno tila viivyttivät minua niin paljon,
että ehdin toiseksi yöksi vasta Dreux'hön, ja saadessani kuulla teitten
olevan vielä kurjempia siitä eteenpäin, aloin ajatella, että saisin
kiittää onneani jos ehtisin Rosny'hin seuraavana päivänä
puolenpäivän aikaan. Asukkaat tuntuivat näillä seuduilla olevan
innokkaita liigan puoluelaisia, sitä innokkaampia mitä lähemmäksi
Seineä saavuin. Kaikkialla kuulin vain soimattavan Ranskan

kuningasta ja ylisteltävän Guisejä, ja minun täytyi hillitä kieltäni ja
käyttäytyä varoen, välttääkseni häiriöitä ja kyselyitä.
Lähestyessäni Rosnyta kolmannen päivän aamupuolella,
ratsastaen rämeisen metsäseudun läpi, missä vilisi kaikennäköisiä
riistaeläimiä, aloin kuvitella mielessäni sen vastaanoton laatua, joka
matkani perillä tulisi osakseni ja jonka otaksuin kaikkea muuta kuin
suosiolliseksi. Parooni de Rosnyn urhous ja tarmokkuus ja hänen
yleisesti tunnettu tuttavallinen suhteensa Navarran kuninkaaseen
antoivat minulle vähän syytä toivoa että hän kuuntelisi
suvaitsevaisesti sellaista kertomusta kuin minulla oli esitettävänä.
Mitä enemmän kertomukseni esittämisen hetki läheni, sitä
epätodennäköisemmiltä tuntuivat siinä eräät kohdat ja sitä
räikeämmältä oma huolettomuuteni, kun olin hukannut
tunnusmerkin ja päästänyt neidin silmistäni sellaisessa paikassa kuin
Blois'ssa. Tämän kaiken näin nyt niin selvästi, etten luule juuri
milloinkaan ajatelleeni mitään suuremmalla pelolla kuin tätä
selvitystä, tuntien samalla velvollisuudekseni olla lykkäämättä sitä
hetkeäkään tuonnemmaksi. Muistan, että aamu oli lämmin, pilvinen,
mutta sentään valoisa; ilma oli miltei kyllästetty kosteudella ja hyvin
kirkas; jonkun matkan päässä kohosi utukehä, täyttäen sinertävällä
auterella etäisemmät metsän aukeamat. Tie oli upottava ja
epätasainen, ja kun minun täytyi useinkin kaartaa syrjään
välttääkseni pahimpia paikkoja, aloin jonkun ajan perästä pelätä
eksyneeni väärälle polulle. Kuljin jonkun matkaa epätietoisena olisiko
minun pidettävä sama suunta vai käännyttävä takaisin, kun ilokseni
näin edessäni useitten metsäpolkujen yhtymäkohdassa pienen talon.
Oven päällä riippuvasta töyhdöstä ja oven vieressä seisovasta
vesialtaasta päätin sen majataloksi, ja arvellen tarpeelliseksi syöttää
hevostani ennenkuin pitkitin taivaltani, ratsastin ovelle ja koputin sitä
ratsastusraipallani. Talo oli niin syrjäisellä paikalla että minua

kummastutti, kun kolme tai neljä päätä heti pisti näkyviin eräästä
ikkunasta. Ajattelin jo että olisi ehkä ollut parempi mennä ohi, mutta
kun isäntä tuli ulos hyvin kohteliaana ja näytti tietä talon sivulla
olevaan hevossuojaan, arvelin ettei minulla ollut paljon
menetettävänä ja seurasin häntä. Suojassa oli, kuten olin
odottanutkin, neljä hevosta kiinni sidottuna, suitset kaulalla riippuen
ja satulavyöt avattuna. Ja kummastustani lisäsi vielä kuudes
ratsastaja, joka minun sitoessani hevostani kiinni saapui talolle ja
nähdessään meidät vajassa ratsasti luoksemme ja tervehti minua
laskeutuessaan hevosen selästä.
Hän oli kookas, roteva mies parhaassa iässään, yllään
yksinkertainen, miltei halpa-arvoinen tummanharmaa nahkapuku
eikä muuta asetta kuin metsästyspuukko, joka riippui tupessa hänen
vyöllään. Hän ratsasti voimakkaalla hopeakimolla ja hänen
korkeavartiset, parkitsemattomat saappaansa olivat suuta myöten
loan tahraamat, kuin olisi hän tullut kaikkein pahimpia teitä.
Hän katsahti vilkkaasti isäntään taluttaessaan hevostaan suojaan;
ja hänen ahavoituneista kasvoistaan ja vilkkaista silmistään minä
päätin, että hän oli liikkunut paljon ulkona niin sateessa kuin
paisteessakin.
Hän katseli minua hiukan uteliaana sekottaessani apetta
hevoselleni, ja kun menin sisään ja istahdin ensimäiseen
huoneeseen, mihin tulin, syödäkseni vähän leipää ja juustoa, jota
minulla oli laukussani, tuli hänkin sinne melkein heti. Vaatimaton
evääni ei nähtävästi häntä miellyttänyt, koska hän, katseltuaan
minua jonkun aikaa äänettömänä ratsupiiskallaan saapastaan
vitsoen, kutsui isäntää ja kysyi häneltä käskevällä äänellä, mitä

tuoretta lihaa hänellä oli, ja varsinkin oliko hänellä hiilipaistia tai
lintua.
Mies vastasi ettei ollut mitään. Hänen kunnianarvoisuutensa voisi
saada
Lisieux'n juustoa, lisäsi hän, tahi haudottua virnaa.
"Hänen kunnianarvoisuutensa ei halua juustoa eikä virnakeittoa",
vastasi vieras harmistuneena. "Mutta mikäs haju minun nenääni
tulee?" jatkoi hän alkaen nuuskia innokkaasti. "Niin totta kuin elän,
se on keiton hajua."
"Se on pässinreisi, joka on kiehumassa neljää lakiherraa varten,
ynnä pari palaa hiilipaistia lisäksi", selitti isäntä, pyytäen samalla
nöyrästi anteeksi omasta puolestaan, sillä nämä herrat olivat
ehdottomasti pidättäneet nämä omaksi syötäväkseen.
"Mitä? Kokonainen reisi! Ynnä pari palaa hiilipaistia lisäksi!"
huudahti vieras huuliaan maiskutellen. "Keitä ne ovat?"
"Kaksi lakimiestä kirjureineen Pariisin parlamentista. He ovat olleet
tarkastamassa jotakin rajaa täällä lähistöllä ja lähtevät paluumatkalle
iltapäivällä", vastasi isäntä.
"Se ei kuitenkaan oikeuta heitä aiheuttamaan nälänhätää!"
huudahti vieras pontevasti. "Menkää heidän luokseen ja sanokaa,
että eräs herra, joka on tullut kaukaa ja paastonnut seitsemästä asti
aamulla, pyytää lupaa istua heidän pöytäänsä. Kokonainen reisi ja
kaksi hiilipaistia neljälle miehelle!" jatkoi hän syvällä innolla. "Se on
sietämätöntä! Ja lakiherroille! Sen mukaanhan pitäisi Ranskan
kuninkaan syödä kokonainen pässi, tulematta siitäkään vielä

Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookname.com

OECD Reviews of Evaluation and Assessment in Education Netherlands 2014 1st Edition Nusche Deborah

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

OECD Reviews of Evaluation and Assessment in Education Netherlands 2014 1st Edition Nusche Deborah

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 4

Slide 5

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 13

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 19

Slide 20

Slide 21

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Slide 56

Slide 57

Slide 58

Slide 59

Slide 60

Slide 61

Slide 62

Slide 63

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

TLE-9-Prepare-Salad-and-Dressing.pptxkkk

LESSON 1 ABOUT MEDIA AND INFORMATION.pptx

GRADE-8-AQUACULTURE-WEEKQ1.pdfdfawgwyrsewru

Feelings PP Game FOR CHILDREN IN ELEMENTARY SCHOOL.pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech_Template.pptx [Autosaved].pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech.pptxvdsvdsvsdvsd