Principles of Economics 5th Edition Mankiw Test Bank

Principles of Economics 5th Edition Mankiw Test Bank
Principles of Economics 5th Edition Mankiw Test Bank
Principles of Economics 5th Edition Mankiw Test Bank

1. Principles of Economics 5th Edition Mankiw Test
Bank download
https://testbankdeal.com/product/principles-of-economics-5th-
edition-mankiw-test-bank/
Find test banks or solution manuals at testbankdeal.com today!

2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankdeal.com
to discover even more!
Principles of Economics 5th Edition Mankiw Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/principles-of-economics-5th-edition-
mankiw-solutions-manual/
Principles Of Economics 6th Edition Mankiw Test Bank
https://testbankdeal.com/product/principles-of-economics-6th-edition-
mankiw-test-bank/
Principles of Economics 8th Edition Mankiw Test Bank
https://testbankdeal.com/product/principles-of-economics-8th-edition-
mankiw-test-bank/
Gerontological Nursing 3rd Edition Tabloski Test Bank
https://testbankdeal.com/product/gerontological-nursing-3rd-edition-
tabloski-test-bank/

3. Cornerstones of Managerial Accounting Canadian 2nd Edition
Mowen Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/cornerstones-of-managerial-
accounting-canadian-2nd-edition-mowen-solutions-manual/
Introductory Statistics Using SPSS 2nd Edition Knapp
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/introductory-statistics-using-
spss-2nd-edition-knapp-solutions-manual/
Art Across Time Combined 3rd Edition Adams Test Bank
https://testbankdeal.com/product/art-across-time-combined-3rd-edition-
adams-test-bank/
Corporate Finance Principles Practice 7th Edition watson
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/corporate-finance-principles-
practice-7th-edition-watson-solutions-manual/
Health Physical Assessment in Nursing 2nd Edition DAmico
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/health-physical-assessment-in-
nursing-2nd-edition-damico-test-bank/

4. Introduction to Programming Using Visual Basic 2012 9th
Edition Schneider Test Bank
https://testbankdeal.com/product/introduction-to-programming-using-
visual-basic-2012-9th-edition-schneider-test-bank/

5. 663
Chapter 10
Externalities
TRUE/FALSE
1. Markets sometimes fail to allocate resources efficiently.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Market failure MSC: Interpretive
2. When a transaction between a buyer and seller directly affects a third party, the effect is called an externality.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Definitional
3. Buyers and sellers neglect the external effects of their actions when deciding how much to demand or supply.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
4. In a market characterized by externalities, the market equilibrium fails to maximize the total benefit to society
as a whole.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Definitional
5. In a market with positive externalities, the market equilibrium quantity maximizes the welfare of society as a
whole.
ANS: F DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
6. Barking dogs cannot be considered an externality because externalities must be associated with some form of
market exchange.
ANS: F DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
7. The social cost of pollution includes the private costs of the producers plus the costs to those bystanders
adversely affected by the pollution.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Definitional
8. Organizers of an outdoor concert in a park surrounded by residential neighborhoods are likely to consider the
noise and traffic cost to residential neighborhoods when they assess the financial viability of the concert
venture.
ANS: F DIF: 1 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Negative externalities MSC: Applicative
9. When a driver enters a crowded highway he increases the travel times of all other drivers on the highway.
This is an example of a negative externality.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
10. When firms internalize a negative externality, the market supply curve shifts to the left.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Negative externalities MSC: Analytical

6. 664 Chapter 10/Externalities
11. Government subsidized scholarships are an example of a government policy aimed at correcting negative
externalities associated with education.
ANS: F DIF: 1 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Positive externalities MSC: Applicative
12. A congestion toll imposed on a highway driver to force the driver to take into account the increase in travel
time she imposes on all other drivers is an example of internalizing the externality.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Corrective taxes MSC: Interpretive
13. Negative externalities lead markets to produce a smaller quantity of a good than is socially desirable, while
positive externalities lead markets to produce a larger quantity of a good than is socially desirable.
ANS: F DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Negative externalities | Positive externalities MSC: Interpretive
14. The government can internalize externalities by taxing goods that have negative externalities and subsidizing
goods that have positive externalities.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Negative externalities | Positive externalities MSC: Applicative
15. If the social value of producing robots is greater than the private value of producing robots, the private market
produces too few robots.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Positive externalities | Technology spillovers MSC: Analytical
16. The patent system gives firms greater incentive to engage in research and other activities that advance
technology.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Technology spillovers MSC: Applicative
17. Government intervention in the economy with the goal of promoting technology-producing industries is
known as patent policy.
ANS: F DIF: 1 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Industrial policy MSC: Definitional
18. A technology spillover is a type of negative externality.
ANS: F DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Technology spillovers MSC: Interpretive
19. Even if possible, it would be inefficient to prohibit all polluting activity.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
20. When correcting for an externality, command-and-control policies are always preferable to market-based
policies.
ANS: F DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Command-and-control policies | Corrective taxes MSC: Interpretive

7. Chapter 10/Externalities 665
21. Corrective taxes enhance efficiency, but the cost to administer them exceeds the revenue they raise for the
government.
ANS: F DIF: 1 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Corrective taxes MSC: Interpretive
22. Corrective taxes cause deadweight losses, reducing economic efficiency.
ANS: F DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Corrective taxes MSC: Interpretive
23. Most economists prefer regulation to taxation because regulation corrects market inefficiencies at a lower cost
than taxation does.
ANS: F DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Corrective taxes MSC: Applicative
24. A corrective tax places a price on the right to pollute.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Corrective taxes MSC: Interpretive
25. According to recent research, the gas tax in the United States is lower than the optimal level.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
KEY: Corrective taxes MSC: Applicative
26. The least expensive way to clean up the environment is for all firms to reduce pollution by an equal
percentage.
ANS: F DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Corrective taxes MSC: Interpretive
27. Corrective taxes are more efficient than regulations for keeping the environment clean.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Corrective taxes | Tradable pollution permits MSC: Applicative
28. A market for pollution permits can efficiently allocate the right to pollute by using the forces of supply and
demand.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Tradable pollution permits MSC: Applicative
29. Economists believe that the optimal level of pollution is zero.
ANS: F DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Tradable pollution permits MSC: Interpretive
30. The Environmental Protection Agency (EPA) cannot reach a target level of pollution through the use of
pollution permits.
ANS: F DIF: 1 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Tradable pollution permits MSC: Applicative
31. Social welfare can be enhanced by allowing firms to trade their rights to pollute.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Tradable pollution permits MSC: Applicative

8. 666 Chapter 10/Externalities
32. Firms that can reduce pollution easily would be willing to sell their pollution permits.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Tradable pollution permits MSC: Applicative
33. One example of a real-world market for tradable pollution permits is the market for carbon permits in Europe.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-2
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Tradable pollution permits MSC: Applicative
34. Government can be used to solve externality problems that are too costly for private parties to solve.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-3
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
35. Government intervention is necessary to correct all externalities.
ANS: F DIF: 2 REF: 10-3
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
36. According to the Coase theorem, if private parties can bargain without cost, then the private market will solve
the problem of externalities.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-3
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Coase theorem MSC: Definitional
37. According to the Coase theorem, the private market will need government intervention in order to reach an
efficient outcome.
ANS: F DIF: 1 REF: 10-3
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Coase theorem MSC: Definitional
38. Despite the appealing logic of the Coase theorem, private actors often fail to resolve on their own the problems
caused by externalities.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-3
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Coase theorem MSC: Applicative
39. According to the Coase Theorem, individuals can always work out a mutually beneficial agreement to solve
the problems of externalities even when high transaction costs are involved.
ANS: F DIF: 2 REF: 10-3
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Coase Theorem MSC: Interpretive
40. According to the Coase theorem, whatever the initial distribution of rights, the interested parties can bargain to
an efficient outcome.
ANS: T DIF: 1 REF: 10-3
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Coase theorem MSC: Definitional
41. Private parties may choose not to solve an externality problem if the transaction costs are large enough.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-3
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Coase theorem MSC: Interpretive
42. Many charities like the Sierra Club are established to deal with externalities.
ANS: T DIF: 2 REF: 10-3
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Coase Theorem MSC: Interpretive

9. Chapter 10/Externalities 667
SHORT ANSWER
1. Using a supply and demand diagram, demonstrate how a negative externality leads to market inefficiency.
How might the government help to eliminate this inefficiency?
ANS:

When a negative externality exists, the private cost (or supply curve) is less than the social cost. The market
equilibrium quantity of Q0 will be greater than the socially optimal quantity of Q1. The government could help
eliminate this inefficiency by taxing the product. In this example, the size of the per-unit tax would be P3 - P1 (or P2 -
P0).
DIF: 2 REF: 10-1 NAT: Analytic
LOC: Markets, market failure, and externalities TOP: Negative externalities
MSC: Analytical
2. Using a supply and demand diagram, demonstrate how a positive externality leads to market inefficiency.
How might the government help to eliminate this inefficiency?
ANS:

When a positive externality exists, the private value (or demand curve) is less than the social value. The market
equilibrium quantity will be less than the socially optimal quantity. The government could help eliminate this
inefficiency by subsidizing the product. In this example, the size of the per-unit subsidy would be P3 - P1.
DIF: 2 REF: 10-1 NAT: Analytic
LOC: Markets, market failure, and externalities TOP: Positive externalities
MSC: Analytical

10. 668 Chapter 10/Externalities
3. Why are efficiency taxes preferred to regulatory policies as methods remedy externalities?
ANS:
Efficiency taxes allow markets to coordinate optimal resource allocation. In order for regulations to be efficient, the
government needs detailed information about specific industries, including information about the alternative
technologies that those industries could adopt. Thus, taxes are likely to reduce pollution at a lower cost to society.
DIF: 2 REF: 10-2 NAT: Analytic
LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Command-and-control policies | Corrective taxes MSC: Applicative
4. Use a graph to illustrate the quantity of pollution that would be emitted (a) after a corrective tax has been
imposed and (b) after tradable pollution permits have been imposed. Could these two quantities ever be
equivalent?
ANS:

Yes, these two quantities could be equal. For example, P
B
could be equal to the amount of the corrective tax.
DIF: 2 REF: 10-2 NAT: Analytic
LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Corrective taxes | Tradable pollution permits MSC: Analytical
5. To produce honey, beekeepers place hives of bees in the fields of farmers. As bees gather nectar, they
pollinate the crops in the fields, which increases the yields of these fields at no additional cost to the farmer.
What might be a reasonable private solution to this externality, and how might the solution be reached?
ANS:
One solution would be to have one person own both the farm fields and the beehives, in which case the externality is
internalized. Another solution would be to have the farmer and beekeeper enter into a contract so that they can
coordinate the number of bee hives and acres of crops to maintain an efficient outcome.
DIF: 1 REF: 10-3 NAT: Analytic
LOC: Markets, market failure, and externalities TOP: Externalities
MSC: Applicative
6. The Coase theorem suggests that efficient solutions to externalities can be determined through bargaining.
Under what circumstances will private bargaining fail to produce a solution?
ANS:
Private parties may fail to bargain to an efficient solution under a variety of circumstances. First, the transaction
costs of bargaining may be so high that one or both of the parties decides not to bargain. Second, the bargaining may
not take place if one or both of the parties believes that the agreement cannot be enforced. Third, one or both of the
parties may try to hold out for a better deal, in which case the bargaining process breaks down. Fourth, if there are a
large number of parties taking part in the negotiations, the costs of coordination may be so great that the bargaining
is not successful.
DIF: 1 REF: 10-3 NAT: Analytic
LOC: Markets, market failure, and externalities TOP: Coase theorem
MSC: Interpretive

11. Chapter 10/Externalities 669
Sec00
MULTIPLE CHOICE
1. In a market economy, government intervention
a. will always improve market outcomes.
b. reduces efficiency in the presence of externalities.
c. may improve market outcomes in the presence of externalities.
d. is necessary to control individual greed.

ANS: C DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
2. In the absence of externalities, the "invisible hand" leads a market to maximize
a. producer profit from that market.
b. total benefit to society from that market.
c. both equality and efficiency in that market.
d. output of goods or services in that market.

ANS: B DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
3. The term market failure refers to
a. a market that fails to allocate resources efficiently.
b. an unsuccessful advertising campaign which reduces demand.
c. ruthless competition among firms.
d. a firm that is forced out of business because of losses.

ANS: A DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Definitional
4. Market failure can be caused by
a. too much competition.
b. externalities.
c. low consumer demand.
d. scarcity.

ANS: B DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
5. An externality is an example of
a. a corrective tax.
b. a tradable pollution permit.
c. a market failure.
d. Both a and b are correct.

ANS: C DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
6. An externality is the impact of
a. society's decisions on the well-being of society.
b. a person's actions on that person's well-being.
c. one person's actions on the well-being of a bystander.
d. society's decisions on the poorest person in the society.

ANS: C DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Definitional

12. 670 Chapter 10/Externalities
7. The impact of one person's actions on the well-being of a bystander is called
a. an economic dilemma.
b. deadweight loss.
c. a multi-party problem.
d. an externality.

ANS: D DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
8. An externality
a. results in an equilibrium that does not maximize the total benefits to society.
b. causes demand to exceed supply.
c. strengthens the role of the “invisible hand” in the marketplace.
d. affects buyers but not sellers.

ANS: A DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
9. An externality is
a. the costs that parties incur in the process of agreeing and following through on a bargain.
b. the uncompensated impact of one person's actions on the well-being of a bystander.
c. the proposition that private parties can bargain without cost over the allocation of resources.
d. a market equilibrium tax.

ANS: B DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Definitional
10. A cost imposed on someone who is neither the consumer nor the producer is called a
a. corrective tax.
b. command and control policy.
c. positive externality.
d. negative externality.

ANS: D DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities KEY: Definitional
11. An externality arises when a person engages in an activity that influences the well-being of
a. buyers in the market for that activity and yet neither pays nor receives any compensation for that
effect.
b. sellers in the market for that activity and yet neither pays nor receives any compensation for that
effect.
c. bystanders in the market for that activity and yet neither pays nor receives any compensation for
that effect.
d. Both (a) and (b) are correct.

ANS: C DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Definitional
12. An externality exists whenever
a. the economy cannot benefit from government intervention.
b. markets are not able to reach equilibrium.
c. a firm sells its product in a foreign market.
d. a person engages in an activity that influences the well-being of a bystander and yet neither pays
nor receives payment for that effect.

ANS: D DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Definitional

13. Chapter 10/Externalities 671
13. When externalities are present in a market, the well-being of market participants
a. and market bystanders are both directly affected.
b. and market bystanders are both indirectly affected.
c. is directly affected, and market bystanders are indirectly affected.
d. is indirectly affected, and market bystanders are directly affected.

ANS: C DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Analytical
14. Dog owners do not bear the full cost of the noise their barking dogs create and often take too few precautions
to prevent their dogs from barking. Local governments address this problem by
a. making it illegal to "disturb the peace."
b. having a well-funded animal control department.
c. subsidizing local animal shelters.
d. encouraging people to adopt cats.

ANS: A DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
15. Which of the following statements about a well-maintained yard best conveys the general nature of the
externality?
a. A well-maintained yard conveys a positive externality because it increases the home's market value.
b. A well-maintained yard conveys a negative externality because it increases the property tax liability
of the owner.
c. A well-maintained yard conveys a positive externality because it increases the value of adjacent
properties in the neighborhood.
d. A well-maintained yard cannot provide any type of externality.

ANS: C DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
16. Since restored historic buildings convey a positive externality, local governments may choose to
a. regulate the demolition of them.
b. provide tax breaks to owners who restore them.
c. increase property taxes in historic areas.
d. Both a and b are correct.

ANS: D DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
17. All externalities
a. cause markets to fail to allocate resources efficiently.
b. cause equilibrium prices to be too high.
c. benefit producers at the expense of consumers.
d. cause equilibrium prices to be too low.

ANS: A DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
18. When externalities exist, buyers and sellers
a. neglect the external effects of their actions, but the market equilibrium is still efficient.
b. do not neglect the external effects of their actions, and the market equilibrium is efficient.
c. neglect the external effects of their actions, and the market equilibrium is not efficient.
d. do not neglect the external effects of their actions, and the market equilibrium is not efficient.

ANS: C DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative

14. 672 Chapter 10/Externalities
19. Dioxin emission that results from the production of paper is a good example of a negative externality because
a. self-interested paper firms are generally unaware of environmental regulations.
b. there are fines for producing too much dioxin.
c. self-interested paper producers will not consider the full cost of the dioxin pollution they create.
d. toxic emissions are the best example of an externality.

ANS: C DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
20. If a paper manufacturer does not bear the entire cost of the dioxin it emits, it will
a. emit a lower level of dioxin than is socially efficient.
b. emit a higher level of dioxin than is socially efficient.
c. emit an acceptable level of dioxin.
d. not emit any dioxin in an attempt to avoid paying the entire cost.

ANS: B DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
21. Which of the following is an example of an externality?
a. cigarette smoke that permeates an entire restaurant
b. a flu shot that prevents a student from transmitting the virus to her roommate
c. a beautiful flower garden outside of the local post office
d. All of the above are correct.

ANS: D DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
22. Which of the following statements is not correct?
a. Government policies may improve the market's allocation of resources when negative externalities
are present.
b. Government policies may improve the market's allocation of resources when positive externalities
are present.
c. A positive externality is an example of a market failure.
d. Without government intervention, the market will tend to undersupply products that produce
negative externalities.

ANS: D DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
23. Which of the following represents a way that a government can help the private market to internalize an
externality?
a. taxing goods that have negative externalities
b. subsidizing goods that have positive externalities
c. The government cannot improve upon the outcomes of private markets.
d. Both a and b are correct.

ANS: D DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
24. Which of the following is not correct?
a. Markets allocate scarce resources with the forces of supply and demand.
b. The equilibrium of supply and demand is typically an efficient allocation of resources.
c. Governments can sometimes improve market outcomes.
d. Externalities cannot be positive.

ANS: D DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Markets | Externalities MSC: Interpretive

15. Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

16. Chapter 10/Externalities 673
25. A negative externality arises when a person engages in an activity that has
a. an adverse effect on a bystander who is not compensated by the person who causes the effect.
b. an adverse effect on a bystander who is compensated by the person who causes the effect.
c. a beneficial effect on a bystander who pays the person who causes the effect.
d. a beneficial effect on a bystander who does not pay the person who causes the effect.

ANS: A DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Negative externalities MSC: Definitional
26. A positive externality arises when a person engages in an activity that has
a. an adverse effect on a bystander who is not compensated by the person who causes the effect.
b. an adverse effect on a bystander who is compensated by the person who causes the effect.
c. a beneficial effect on a bystander who pays the person who causes the effect.
d. a beneficial effect on a bystander who does not pay the person who causes the effect.

ANS: D DIF: 1 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Positive externalities MSC: Definitional
27. When an externality is present, the market equilibrium is
a. efficient, and the equilibrium maximizes the total benefit to society as a whole.
b. efficient, but the equilibrium does not maximize the total benefit to society as a whole.
c. inefficient, but the equilibrium maximizes the total benefit to society as a whole.
d. inefficient, and the equilibrium does not maximize the total benefit to society as a whole.

ANS: D DIF: 2 REF: 10-0
NAT: Analytic LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
Sec01-Externalities and Market Inefficiency
MULTIPLE CHOICE
1. If an externality is present in a market, economic efficiency may be enhanced by
a. increased competition.
b. weakening property rights.
c. better informed market participants.
d. government intervention.

ANS: D DIF: 1 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
2. Externalities tend to cause markets to be
a. inefficient.
b. unequal.
c. unnecessary.
d. overwhelmed.

ANS: A DIF: 1 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
3. If a sawmill creates too much noise for local residents,
a. noise restrictions will force residents to move out of the area.
b. a sense of social responsibility will cause owners of the mill to reduce noise levels.
c. the government can raise economic well-being through noise-control regulations.
d. the government should avoid intervening because the market will allocate resources efficiently.

ANS: C DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative

17. 674 Chapter 10/Externalities
4. Private markets fail to account for externalities because
a. externalities don't occur in private markets.
b. sellers include costs associated with externalities in the price of their product.
c. decisionmakers in the market fail to include the costs of their behavior to third parties.
d. the government cannot easily estimate the optimal quantity of pollution.

ANS: C DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
5. Altering incentives so that people take account of the external effects of their actions
a. is called internalizing the externality.
b. can be done by imposing a corrective tax.
c. is the role of government in markets with externalities.
d. all of the above.

ANS: D DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
6. When the government intervenes in markets with externalities, it does so in order to
a. increase production when negative externalities are present.
b. protect the interests of bystanders.
c. make certain all benefits are received by market participants.
d. reduce production when positive externalities are present.

ANS: B DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
7. All remedies for externalities share the goal of
a. moving the allocation of resources toward the market equilibrium.
b. moving the allocation of resources toward the socially optimal equilibrium.
c. increasing the allocation of resources.
d. decreasing the allocation of resources.

ANS: B DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
8. At any given quantity, the willingness to pay in the market for gasoline is reflected in the
a. height of the demand curve at that quantity.
b. height of the supply curve at that quantity.
c. value to the producer of the last unit of gasoline sold.
d. total quantity of gasoline exchanged in the market.

ANS: A DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
9. The supply curve for a product reflects the
a. willingness to pay of the marginal buyer.
b. quantity buyers will ultimately purchase of the product.
c. cost to sellers of producing the product.
d. seller's profit from producing the product.

ANS: C DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative

18. Chapter 10/Externalities 675
10. Since air pollution creates a negative externality,
a. social welfare will be enhanced when some, but not all air pollution is eliminated.
b. social welfare is optimal when all air pollution is eliminated.
c. governments should encourage private firms to consider only private costs.
d. the free market result maximizes social welfare.

ANS: A DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
11. The difference between social cost and private cost is a measure of the
a. loss in profit to the seller as the result of a negative externality.
b. cost of an externality.
c. cost reduction when the negative externality is eliminated.
d. cost incurred by the government when it intervenes in the market.

ANS: B DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
12. When a market is characterized by an externality, the government
a. can correct the market failure only in the case of positive externalities.
b. can correct the market failure only in the case of negative externalities.
c. can correct the market failure in the case of both positive and negative externalities by inducing
market participants to internalize the externality.
d. cannot correct for externalities due to the existence of patents.

ANS: C DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Interpretive
13. Which of the following statements is correct?
a. Government should tax goods with either positive or negative externalities.
b. Government should tax goods with negative externalities and subsidize goods with positive
externalities.
c. Government should subsidize goods with either positive or negative externalities.
d. Government should tax goods with positive externalities and subsidize goods with negative
externalities.

ANS: B DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative

19. 676 Chapter 10/Externalities
Figure 10-1

14. Refer to Figure 10-1. This graph represents the tobacco industry. The industry creates
a. positive externalities.
b. negative externalities.
c. no externalities.
d. no equilibrium in the market.

ANS: B DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
15. Refer to Figure 10-1. This graph represents the tobacco industry. Without any government intervention, the
equilibrium price and quantity are
a. $1.90 and 38 units, respectively.
b. $1.80 and 35 units, respectively.
c. $1.60 and 42 units, respectively.
d. $1.35 and 58 units, respectively.

ANS: C DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative
16. Refer to Figure 10-1. This graph represents the tobacco industry. The socially optimal price and quantity are
a. $1.90 and 38 units, respectively.
b. $1.80 and 35 units, respectively.
c. $1.60 and 42 units, respectively.
d. $1.35 and 58 units, respectively.

ANS: B DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Externalities MSC: Applicative

20. Chapter 10/Externalities 677
Figure 10-2 P rivate Cost
Social Cost
Demand
100200300400500600700800900 Quantity
0.5
1
1.5
2
2.5
3
3.5
4
4.5
5
5.5
6
6.5
7
7.5
8
8.5
Price

17. Refer to Figure 10-2. Suppose that the production of plastic creates a social cost which is depicted in the
graph above. Without any government regulation, how much plastic will be produced?
a. 200
b. 500
c. 650
d. 900

ANS: C DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Negative externalities MSC: Applicative
18. Refer to Figure 10-2. Suppose that the production of plastic creates a social cost which is depicted in the
graph above. Without any government regulation, what price will the firm charge per unit of plastic?
a. $3
b. $3.50
c. $5
d. $8

ANS: B DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Negative externalities MSC: Applicative
19. Refer to Figure 10-2. Suppose that the production of plastic creates a social cost which is depicted in the
graph above. What is the socially optimal quantity of plastic?
a. 200 units
b. 450 units
c. 500 units
d. 650 units

ANS: C DIF: 2 REF: 10-1
NAT: Analytical LOC: Markets, market failure, and externalities
TOP: Negative externalities MSC: Applicative

21. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

22. jokisuvannolla uiskentelee musta mykkä ja loiskahtelee
hopeanhohtava lohi yöperhoa tavotellen…
Mutta mitä varten kaikki tämä luonnon kauneus ja pohjolan kesän
lyhyt hurma, jos ei Mirjam siitä nauti, jos ei Mirjam, minun elämäni
valittu, siitä nauti eikä nauttia saa?…
Orjo oli kummallisessa sieluntilassa. Hän tajusi ikäänkuin puolittain
vain että oli lähtenyt yksin pitkälle matkalle ilman todellista
päämäärää. Ja kuta kauvemmas hän ehti, kuta etäämpänä mies älysi
olevansa sieltä, missä hänen sydämensä oli hautonut elämän onnea,
sitä surullisemmaksi hän muuttui, sitä aremmaksi ja orvommaksi
itsensä tunsi. Ajoiko hän uhmaten takaa saavuttamatonta ihannetta?
Jo ennen merilaivaan astumista hänet yllätti kotiseudun kaiho ja hän
piti itseänsä puolihulluna että aikoi muka Sveitsiä ja Rheiniä
ihailemaan hän, Ulpukkasaaren erakko.
Mitä varten, mitä varten? Kannattiko hänen elämässään enää
mikään — sen jälkeen kun hän oli tehnyt ikävän havainnon omasta
kohtalostaan, sen jälkeen kun Mirjam ei enää hänelle merkinnyt sitä,
mitä vaimon piti merkitä rakkautta janoavalle miehelle? Mirjam häntä
rakasti — tavallaan — mutta se ei häntä tyydyttänyt: oliko hän
puolestaan koskaan asettanut sydämelleen kysymystä, tyydyttikö
Mirjamia Orjon lainen mies? Ajattelipa mitä tahansa, tulos oli aina
sama: heidän, Mirjamin ja Orjon välit eivät olleet kirkkaat, eivät
olleet varmat eivätkä lujaa tulevaisuutta ennustavat. Ja kuitenkin oli
Orjonkin puolelta olemassa niin sanomattoman paljon kiintymystä
vaimoonsa, luottamusta, jota ei voinut itseltään kieltää.
Hän tunsi sen joka kerta, kun matkaltaan lennätti viestejä
erämaiseen kotiinsa.

23. Lübeck 11 p. heinäkuuta
Mirjam!
Hirveän meritaudin kuvaamattomissa tuskissa, rikkona ja
paikaltani pääsemättömänä värisi herpautuneiden aivojeni läpi kaikki
se ihmisonnettomuus, mikä aiheutuu terveyden puutteesta. Silloin
älysin, kuinka sanomattoman paljon pyhää ja hyvää pelastaa
itselleen se ihminen, joka harrastaa terveytensä hoitoa. Ja muistin
surulla kaikkea, mikä on laiminlyöty meidänkin kesken — Sinunkin
puolesta. Oi, minä olisin tahtonut silloin huutaa sinua henkesi
herkimpään korvaan: ole oman onnesi seppä, älä tee mitään, minkä
tiedät hiuskarvaakaan vievän sinua pois terveydestä. Terveys on
kultaa, se on elämän voimaa, se — naisessa — on elämän
kauneutta. Sille kauneudelle ainoastaan mies ihanaa arvon antaa,
ruumiin terveydelle, josta sielun ilmiöt ehdottomasti riippuvat; se se
lopuksikin voittaa, kaikki muu haihtuu…
Muistin, kuinka meistä kuka tahansa saapi kuolla kurjiin vaivoihin
ilman että toinen on lohduttamassakaan. Mutta joka jo alussa on
terveydenhoidon oivaltanut, hän välttää kamalimmat karit. Me emme
saisi elämässä nauttia — terveytemme kustannuksella, sillä sitä
suurempi on kärsimys. Jos onnistumme terveiksi tulemaan — ja niin
käy, jos tahdomme — niin me totisesti löydämme parhaimmat
nautinnot.
Mitä minä täällä teen, valeterve mies, joka väliin ei kykene
kahteen vuorokauteen syömään yhtä lusikallista maitoa ja jota
pyörryttää mieto sikaari? Mitä minä täällä teen, Ärjän seljän soutaja?
Vieras maa, vieras kieli! Mainiot kauppamakasiinit, mitä ne minuun
kuuluvat? Ja ulkonaisesti iloiset ihmiset: Ei ole ystävää — minulla.

24. Enpä uskonut että saksalainen rantakaupunki jo saattaa olla niin
pulska paikka ja hienoasuinen. Saksassa näyttää pennikin olevan
arvossa pidetty ropo, ei kuten meillä siellä korvessa. Näkyisi täällä
olevan naistavaraa… No, tämähän onkin koematka minulle. Mutta
miksi sinulle kirjoitan? Minä —? Me, jotka… Voi Jumala ettei voi
pyyhkäistä pois todellisesti elettyä. Ja eikö se voi muuttua? Vai onko
samantekevää jos mies joutuu hornan tuuttiin? Kuka kiinnipitää?
Rakkaat ovat minulle lapset. Niiden puolesta pelkään. Ja rukoilen
sinua: kärsi, ole kiitollinen! Ettei kävisi kuten ensin. Sitä en kestäisi
— minä.
Lienen väsynyt mies. Lienee liika huima hyppäys äärimmäisestä
erämaasta Saksan rannoille viidessä vuorokaudessa. Levähdän yön
hotellissani ja huomenna koetan matkustaa Hamburgiin.
Sinua ja lapsia kaitselmus pyhä suojelkoon.
Rhein-virralta, laivan kannelta.
Rakas Mirjam!
Kuutamoilta ja kypsyvät viinitarhat, tuhansia vilkkuvia tulia
mustassa virrassa, satoja ritarilinnoja huimaavassa korkeudessa.
Saksalaisten ylioppilasten laulua: Ich weiss nicht was soll es
bedeuten dass ich so traurig bin… Loreley-kallio sivuutettu… Tässä
istun, pohjolan koskien huurteinen mies, enkä tiedä mistä lienee
näin mieleni murheinen. Es ist eine alte Geschichte, että minä olen
parantumaton romantikko, joka tietysti kaipaan sitä prinsessaa,
jonka tänä yönä ryöstäisin tuolta jostakin korkealta, mutta pelkään

25. että jos moiselle retkelle lähden, noista ritarilinnojen reijistä lentää
vastaani vain naakkoja ja haikaroita.
Mirjam! Tämä on helvetin ikävää, kun mies näin matkustaa
yksikseen, tämä on jo idiotismin rajoilla ja, tuota ajatusta
tukahduttaakseni, juon tietysti kolme juomalasillista hapanta viiniä
mukautuakseni turistien tuhmiin tunnelmiin. Minulla on kirvelevä
kaiho, sillä mitä hittoa aviomies yksikseen tekee Rheinillä? Ja kysyä
sopii: olisiko siinäkään enempi järkeä, jos kahden matkustaisi?
Zürich, 17 heinäkuuta, sunnuntai-aamu.
Rakas Mirjam! Kirjoittelen kirjeitä ehkä liian paljon, en tiedä
itsekään, miksi pitää kirjoittaa. Niitä mahtaa tulla tukuttain sinne
yhdessä postissa, mutta minulle jokainen tunti on kuin kokonainen
uusi päivä. Mitäpä muutakaan osannen tällä panoraama-matkallani.
Tietysti voisin kirjoittaa sanomalehtiin ja ansaita rahaa, mutta en tee
sitäkään.
Niin. Minusta on koko Saksanmaa satua, sen kaupungit
hämmästyttävät, sen Rhein-joki suurenmoinen ja sen kulttuuritaso
ihmeteltävä. Ihmeellisintä on se, etteivät ihmiset täällä, kuten
Suomessa näytä käyttävän väärin nautintoaineitaan. Ei kukaan
kiroile, ei kukaan riitele. Kaikki menee hienossa järjestyksessä.
Rautatieasemat kaikkine mukavuuksineen ovat ensin merkittävät.
Sieltä löytyy kaikki mitä ihminen tarvitsee — paitsi rakkaus.
Ja kaikki ilmestyy automaattisesti, tarvitsee vain pudotella
kymmen- ja 25-pennisiä rakoihin, niin lähtee sekä voileivät että
desäärit. Koko Mosel-virran — viinin muodossa — voi saada
juoksemaan kranasta suuhunsa, ken vain syöttää rakoa ja samoin

26. kai koko Rhein-virran voi juoksuttaa vatsaansa. Sanoin että
automaattinen kehitys täällä saavuttaa satumaisen huippunsa. Kuka
tietää vaikkapa vielä sattuisi eteeni sellainenkin paikka, jossa
pudottamalla peililasien väliseen rakoon kultarahan, miehen eteen
liukuisi se ihana prinsessa, jota pohjolan herra ritari hakee. Tai saisi
nähdä Muhammedin paratiisin ja kylpeä mantelimaitovirrassa. Jo
Frankfurt am Mainin Keisarikatua kulkiessa muistan eräässä
akkunassa nähneeni paratiisin päänaluksen luultavasti saman, jota
Eva neitsyt käytti nukkuessaan sillä aikaa kun Jumala valmisti
Aadamia aviosyleilyyn. Paradieskopfkissen! Kyllä sieltä olisi saanut
vaikka kultaiset töppöset.
Kummallista saapua Sveitsiin. Pikajuna kiiti läpi loppumattomien
viinimäkien, ja kuule Mirjam: siellä riippui melkein luonnollisessa
koossa Kristus ristinpuulla viinitarhojen keskessä. Hehkuvan kuuma,
sininen auer leijaili ilmassa. Maisemat olivat meheviä. Vuoria,
kukkuloita, syviä laaksoja. Niin saavuin Baseliin, jonka Sant Gotthard
hotellissa huomiotani herättivät ihanat ikkunalasimaalaukset.
Tiedätkös mitä on saksalainen vuode? Se on lumivalkoinen vuori
paljaita untuvia. Sinulle sopiva! Minulle ei! Sillä minusta se on
suoraan sanoen — aistillisuuteen ja hekumallisuuteen viettelevä.
Baselista ajoin tänne Zürichiin. Päivä oli hirveän kuuma, päätä
pyörrytti, paita ihossa kiinni, tuon tuostakin sukelsi pikajuna
kallioiden sisään ja kaikki pimeni ympärillä. Luulen että me menimme
monta kilometriä maan alitse, kallioiden läpi. Siitä arvaat, kuinka
huimaavan korkeat ovat vuorimaisemat. (Muistatko kuinka
häämatkallamme iloisessa maassa otimme suukkoja tunnelissa?)
Zürichin asemalle saavuttua olin peräti väsynyt ja tuska sydämessä.
Siinä hirveässä vilinässä kaiken maailman kansallisuuksien keskessä
piti minun toimia täydellä järjellä saadakseni ensinnäkin ranskalaista

27. rahaa kukkaroni täyteen, sitten ruokaa, sitten tavarat säilyyn, sitten
hotellin tietooni j.n.e. Olin niin väsynyt että tuskin pysyin seisaallani,
mutta viiniä saatuani tulin tietysti huumaukseen. Siitä oli se hyvä
että uskalsin ruveta puhumaan kielillä ja kielillä puhuminen vei minut
vihdoin taivaan portille: kirjoitan tätä kirjettä 600 metrin
korkeudesta, Zürichin hienoimmasta matkailijapalatsista. En osaa
sanoin kuvailla hotellin loistoa ja luonnon ihanuutta. Puistot, soitot,
kukat, sähkövalot, terrassit — kaikkialla tyyliä.
Kirkonkellot kaikuvat sinisessä avaruudessa, et voi uskoa, kuinka
sointuvasti. Sinun, Mirjam kulta, pitäisi saada täällä asua yksi
päiväkään. Minä tahtoisin nyt levähtää, hengittää, miettiä ja
rauhoittua. Sehän on matkani tarkoitus. Jää hyvästi Mirjam.
München 21 p. heinäkuuta.
Mirjam!
Suurella vaivalla löysin eilen tässä isossa maailman kaupungissa
Haupt-Postin ja sain kirjeesi. Palatessani asuntooni yllätti kova sade
ja minä pakenin likimpään Restaurantiin ja koska en ollut syönyt
eilisillasta saakka ja nyt oli jo kello 5, tilasin härkäpaistia nälkääni.
Sattui olemaan hieno paikka. Join puoliskon jotakin Pitsporteria ja
tietysti viini nousi uupuneen uroon nivuksille. Niin luin kirjeesi ja se
tuntui hyvältä… Maailma tanssi silmissäni jossakin määrätyssä
tahdissa, sähkövalot vilisivät ja ulkona rankkasateessa automobiilit ja
raitiot kilisivät. Takanani kaukana puhuttiin kai ruotsia, rupesin
kuuntelemaan, mutta silloin herra ja rouva, vieraita kuten minäkin,
alkoivat puhua ranskaa. Eivät ehkä olleetkaan Suomesta, olin
huumeessani vähällä blaskata itseni. Hekin joivat viiniä kuten kaikki
täällä aterioidessaan tekevät. Sateen lakattua läksin kaupungille ja

28. jouduin Bayer-strasselle! Mikä ääretön liike kaduilla! Ja sitä korean
kapistuksen ylenpalttisuutta loistavissa makasiineissa, niin että jos
katsomaan rupeaa, ehdottomasti hullautuu. Eksyin, harhailin, kyselin
poliiseilta, neuvoivat kohteliaasti, mutta yhä eksyin. Vihdoin sentään,
aterioituani automaatissa, osuin yksityisasuntooni jotenkin
mitättömään pensiooniin. Siinä odotti minua taas tuo kirottu
saksalainen vuode — untuvia, valkoisia vuoria. Pidä akkuna auki, jos
korvasi kestää räminää ja jyryä läpi kesäisen yön! Satoja
automobiileja, sähkövaunuja ja kuormajättiläisvankkureita huristaa
ohi. Tänään sain aamiaisekseni kahvikupin, pari hyvin pientä
pullakikaraa ja niihin kuuluvat pari viiden pennin kokoista voilevyä.
Niin ja lisäksi 3 — sanoo kolme — sokeripalaa. Sepäs oli ravitseva
aamiainen pohjoissuomalaiselle! Pyysin lisää sokeria, tuotiin toiset 3
pientä sirua — voi pirua — jätin yhden emännälle.
Syöneenä miehenä kelpasi lähteä kaupungin merkillisyyksiä
tutkimaan.
Neue Pinakothek — Alte Pinakothek — älä luule niitä apteekeiksi —
National Museum — Baijerin Luonnontieteellinen museum j.n.e.
Niissä
näkee tämän maailman kehityksen Aatamin askeleista Zeppeliiniin
asti.
Kummallista että pääni kesti niin paljon yhdessä päivässä. Kuljin
varmaankin kolme kilometriä läpi salien, joissa on satoja
vahtimestareita. Huomenna jatkan näitä tutkimuksiani, joista tunnen
"kovasti viisastuvani." Kaupunkihan on täynnä kuninkaiden patsaita,
leijonia, suihkukaivoja, taivaan enkeleitä j.m.s. Münchenin
olutmaneesit ovat kuin myrskyävä Atlanti — niihin mahtuu myriaadi
seidelinjuojia. Mainiot viinipaikat naisille ovat nuo
automaattiravintolat — ajatteleppa Mirjam, jos siellä erämaassa olisi

29. petäjissä kranoja, joista helmeilevä viini loriseisi huomaamatta
kahvikuppiisi!
En puhu sinulle mitään samettipöksyistä enkä silkkipaidoista. Mikä
intohimo sekin ihmisessä lienee: tiedustella kaikissa Euroopan
kaupungeissa pohjolaiselle eukolleen — silkkistä paitaa! Muuten
soisin sydämeni pohjasta että kerran pääsisit viikoksi Müncheniin itse
— muutamia tuhansia taskussa. Osaan minäkin tuhlata niin kauvan
kuin kultakolikot helisevät. Pelkäänpä Sveitsin nurkalla menettäneeni
sata frangia päivässä. Hullu olen, tietysti tulee katumus, jahka raha
loppuu.
En minä epäsiveyttä täällä ole nähnyt, mutta enhän ole öisin
liikkeellä ollutkaan. Baijerin katoliikit lienevät paljon ihmisellisempää
väkeä kuin muiden saksalaisten kaupunkien asukkaat. Mutta enpä
ole vielä tavannut niin kaunista naista että olisin hullaantunut.
Tietysti vapautensa kukoistusiässä oleva, ikävöivä, kauneutta
turhaan janoova yksinäinen mies tulee maailman vilinässä
ajatelleeksi naistenkin seuraa, mutta minähän olen luonteeltani,
näissä asioissa naurettava raukka, nahjus ja hölmö. Mieleni on niin
surullinen. Enhän minä osaa nauttia suuren maailman elämästä enkä
vapaudesta. Ja lisäksi: sielulliset ristiriidat, alituinen hautominen:
seuraukset —?
Se on hyvä, sanoo joku. Itse sanon: olen onneton. Sillä mitä
minulla on odotettavissa lähimmässä tulevaisuudessa? Eikö karkea
kokemus todista jotain? Voiko suhde muuttua? Voinko parata? Ja
voitko sinä estää itsestäsi ne syyt, jotka mielestäni ainakin osaksi
heikkouteni aiheuttavat? Kärsin julmasti! Tuntuu kuin kuolisin,
vaikkapa sinne elävänäkin pääsisin. Kohtalo, kohtalo, kohtalo! Tulee
taas tukahduttava, ikävä yö — saksalaisessa vuoteessa: hirveä yöajo

30. akkunani alla; mitä pirua ne ajavat yöllä nuo Baijerin kuninkaat ja
portot? Laskeudun alas kadulle kävelemään viedäkseni tämän kirjeen
laatikkoon. Lapsilleni suudelma rakastavalta isältä. Ja sinulle, Mirjam,
suudelma
Orjolta.
Kun Orjo oli pudottanut kirjeensä postilaatikkoon, istahti hän
hetkeksi hämärään puiston penkille. Vieras maa kuhisi hänen
ympärillään ja hän vaipui mietteisiinsä. Yhtäkkiä hän havahtui siitä
että joku naisolento istuutui hänen viereensä ja alkoi häntä
puhutella. Orjo vilkasi naiseen, mutta käänsi heti katseensa suoraan
eteenpäin jääden kiinteästi tuijottamaan pimeyteen. Ja vaikka nainen
häntä yhä lähenteli ja kuiskasi hänelle jotakin, ei mies hievahtanut.
Silloin nainen ilkeästi nauraen nousi ylös ja läksi tiehensä.
Kiihkeästi tykyttävin sydämin, jollakin tavoin katkerana itselleen ja
koko maailmalle, palasi Orjo yömajaansa ja sukelsi vuoteeseensa.
Koko hänen ruumiinsa värisi ikäänkuin kylmässä. Siinä se taas oli
näyttäytynyt — tuo hänen elämänsä sfinksi, ilotyttö, jota hän inhosi.
Baijerin ilma huljui niin pehmoisena ja kepeänä hänen ympärillään,
Isarkoski välkähteli sähkövaloissaan, kiiltävillä, sulosointuisesti
soivilla umpinaisilla automobiileilla ajettiin ajamistaan hänen
akkunansa alla — mutta hän, lumisen maan mies, ei osannut nauttia
niinkuin olisi tahtonut. Tuo ikuinen ristituli — todellisuus ja
mielikuvitus!
* * * * *
Hän sivuutti Dresdenin — sillä hänen kukkaronsa alkoi laihtua — ja
ajoi suoraan Berliniin. Satunnaisen matkatoverinsa, juutalaisen

31. ylioppilaan, seurassa hän kulki milloin kävellen, milloin
voimaomnibuksella ajaen, milloin maan alitse tai kattojen ylitse
junalla kiitäen ympäri yöllistä Saksan pääkaupunkia nähden kaikkialla
loistoa, suuruutta ja koneellista elämänmukavuutta. Mutta
Friedrichstrassen katuelämä häntä mietitytti — hänelle sanottiin että
tällä kadulla melkein jokainen naishenkilö oli rahalla ostettavissa.
Saattoiko maailma todella olla niin kevyt tai oikeammin: miksi se
oli niin raskas??
Hän tahtoi tutustua Berlinin mysterioihin, mutta — hän oli
luonteeltaan siihen mahdoton. Hän kirosi ihmisten siveettömyyttä ja
kirosi itseään — mitä hänellä, siveellisellä aviomiehellä, oli tekemistä
maailman turmeltuneissa markkinakaupungeissa. Joskus hän tunsi
naisten heittävän uteliaita silmäyksiä häneen, mutta hän ei niihin
kääntänyt huomiota. Väliin hän ihmetteli parittain kävelevien tyttöjen
nuoruutta, mutta sanoi itsellensä: mitäpä se minuun kuuluu?
Uupuneena sielultaan hän katujen vilinästä kiipesi hotelliinsa. Ei, ei
ollut hänestä kalaksi sameaan virtaan. Ja kuitenkin hän ikäänkuin
kirosi nuoren miehen aikaansa että oli ollut — liian siveä.
Kummallista! sanoi hän itselleen. — Minä kuljin kymmenen vuotta
pyhimyksenä, silloin kun se minulle oli vaikeinta, ja nyt ikäänkuin
tahtoisin saada takaisin tuon ajan, jolloin minusta itsestäni riippui,
olinko pyhimys vai syntinen. Kuinka perinpohjin mies voipi muuttua
siveelliseltä pohjaltaan! Piruko minua vaivaa? Lienen halvin
aviomiesten joukossa, kun saatan edes kuvitella muita naisia kuin
omaani!
Mutta kaikista erikoisinta tässä on se että pysyn loppuun asti
uskollisena hänelle!

32. Orjo Korelius muisti samalla pienet lapsensa ja lämmin virta täytti
hänen sydämensä. Ja hän kiitti Jumalaa että hänellä oli vaimo ja
lapset erämaan kätkössä.
Kukaties se sittenkin on elämän kalleinta kultaa — perhe-elämä
eristettynä maailmasta?
Hän nukahti hymyillen ja nukkui rauhallisesti.
Rakas Mirjam!
Luin kirjeesi Unter den Lindenillä. Kiitos! Se oli kaunis, kauniimpi
kuin mitä minun lienevät olleet. Joskus olen matkallani tahtonut
kirjoittaa hyvinkin synkän kirjeen. Entisyyden kokemus —
tulevaisuuden pelko.
Jääpi nyt kirjoittamatta. Mutta saanko minä milloinkaan oikein
levähtää? Ja saanko vielä koettaa, lähteekö minusta enää mitään, vai
onko kaikki lopussa? Siihen tarvitaan erityistä sielun rauhaa. Mutta —
minä pelkään. Heti tultuani alkaa elämä ahdistaa minua taloudellisilla
vaatimuksilla. Hyvä Jumala — minähän olen vain se mikä olen.
Jumala tietää etten minäkään ristissä käsin ole tahtonut istua.
Ihminen sentään on oikeutettu joskus lepoa nauttimaan. Varsinkin
surussa — suuressa, ikuisessa — ja ikuisessa taistelussa.
Mirjam! Miksikä sinun kirjeesi ovat aivan päinvastaiset kuin
todellisuuden vaikutus?? Siinä on minulle miettimistä.
Olen ristiriitaisissa tunnelmissa, minkä vaikuttaa osaksi se harmi
että olen — rahatta. Turhaan postista, tiedustin ja tiedustan yhä
rahalähetystä, joka oli tilattu tänne. Muuten ei minulla ole hätää,
vaan — eräät tuliaiset voivat jäädä ostamatta. Pois, pois! Berlin jääpi

33. jotenkin vähälle tutkimiselle. Ei minusta oikein tänne. Hurina hirveä,
ihmiset juoksevat. Alku oli lupaava, loppu huono. Ei ainoata tuttavaa.
Ja Berlinin saksalaisiin mahdoton tutustua. Nyrpeyden leima —
naistenkin nenien päissä.
Lapsilleni sydämen syleily. Isä palaa kotiin!
* * * * *
Elokuun ihanat, pehmeät ilmat Perä-Pohjolassa ovat alkaneet.
Päivillä paistaa aurinko etelämaisen kuumasti ja vaahtoharjat laineet
välkkyvät marmorivalkoisina hypellen pitkin sinimustia järven
ulapoita. Rannat ovat vehmaimmallaan: koivut, raidat, lepät ja
pajupensaat koettavat kilvan peittää tumman rantarakon ja
kanervaisen manteren rajaviivaa. Yöt ovat hämärän hempeät, täynnä
tuoretta tuoksua, ja aamun kimmeltävä laine heleällä hiekkarannalla
on hekumallinen kylpeä. Linnunpoikaset ovat hilpeimmillään, marjat
makeimmillaan, kukat puutarhoissa loistavimmillaan — koko
luomakunta kukoistavimmillaan.
Mirjam lapsineen ja palvelustyttöineen viettää vapaata elämää
Ulpukkasaarella. Hän käy puettuna niin keveästi että elokuun
pehmeä ilma esteettömästi pääsee hyväilemään hänen ruumistaan,
ohi soutava taikauskoinen kalamies saattaisi häntä luulla saaren
haltiattareksi: valloillaan aaltoavat valkealla kaulalla pitkät suortuvat,
lyhyt on punainen hame ja helmojen alta vilkkuvat nilkat ja pienet
jalat.
Ja saaren haltiattarella on toverinaan pieni keijukainen,
hohtavasilmäinen, pellavapäinen tyttönen Maila. Yhdessä he käyvät
kylpemässä auringonpaisteisella rannalla, yhdessä he tutkivat
pikkulinnun pesiä, yhdessä poimivat marjoja ja kukkasia ja yhdessä

34. istuvat mäntyjen välisessä keinussa. Mutta joskus on Mirjamin sylissä
myös toinen, pienempi keiju, Sirkka, joka ei vielä osaa kävellä. Ja
keinu kesäinen heiluu ja nuori äiti laulaa sydänkäpysilleen
kauneimmat laulunsa:
    Lapseni mun, lapseni mun,
    Tuulan tuulan tei!
    Nouse kiikku, sävel soi,
    Laulan kunnes lakastun,
    Lapseni mun, lapseni mun —
    Muuta mulla ei!
Mirjam on onnellinen. Mutta silloin tällöin kesäpäivän
kirkkaimmillaan ollen hän yhtäkkiä säpsähtää ja katsahtaa
peljästyneenä ympärilleen: näkeekö kukaan häntä?
Mutta seuraavassa silmänräpäyksessä katkera varjo väistyy hänen
kasvoiltaan, hän väljentää hiukan hameensa miehustaa ja
kuljeskelee ympäri saarta avojaloin hyräillen kuin nuori tyttö. Elämä
on yhtäkaikki suloista.
Ja hän naurahtaa ääneen, kun huomaa aina vaan ja joka
askeleella muistavansa Orjoa.
"Hänelle minä kuulun ja nyt taas — sitä enemmän."
"Häntä rakastan."
"Oh! että naisen pitää… niin ikävöidä miestä!"
— Huhuu! Kuka huutaa?

35. Mirjam säpsähti yhtäkkiä omia ajatuksiaan ja kuulosti henkeään
pidättäen.
— Hoi! Hoooi! Tuokaa ve—nettä. Hoi! kuului ääni selvästi
vastapäiseltä rannalta.
Rouvan veret pysähtyivät hämmästyksestä. Ja vasta seuraavassa
silmänräpäyksessä hän ymmärsi ettei veneenhuutaja ollut kukaan
muu kuin Orjo, joka palasi ulkomaaretkeltään. Iloinen sykähdys kävi
läpi hänen ruumiinsa ja hän läksi juoksemaan pitkin saarta huutaen
palvelustyttöä.
— Katri, kierrätä vene. Minä tulen mukaan. Se on hän — Orjo.
Vene keikkui aalloilla. Mirjam ohjasi.
— Älä souda! pysäytti rouva palvelustyttöään. Hänestä oli yhtäkkiä
ruvennut näyttämään ettei, rantakivellä seisoja ollutkaan hänen
miehensä, vaan joku ventovieras herra. Tuollainen hieno
panamahattu päässä, korkeat kaulukset ja tumma mantteli —?
Ja Mirjamia kauheasti ujostutti punainen hameensa ja paljaat
jalkansa.
Mutta rantakivellä seisova herrasmies heilautti käsilaukkuaan ja
huusi:
— No, tule nyt vaan!
Se oli sittenkin hän, se oikea.
Orjo varjeli venettä töksähtämästä kiveen ja hyppäsi
kapsäkkeineen veneeseen.

36. — Päivää — päivää.
Orjoa harmitti, miksi ei Mirjam ollut saattanut soutaa yksikseen ja
samoin Mirjam huomasi vasta nyt tehneensä tuhmasti, että oli
ottanut palvelustytön mukaan.
Hän näet ujosteli suutelemasta miestään palvelustytön
läsnäollessa.
Kummallista, sanoi Orjo puolittain kuin itsekseen saapua Berlinistä
suoraapäätä Ulpukkasaareen? Et voi aavistaa Mirjam, miltä se
tuntuu!…
23.
Vähitellen, aste asteelta, pala palalta heidän elämänsä tuli
myrkytetyksi. Turhaan kumpikin teki hyviä päätöksiä, turhaan he
lukivat hyviä kirjoja, turhaan katselivat hyviä ihmisiä ja turhaan
rukoilivat Jumalaa. Turhaan he omaan epäsopuunsa tuskastuneina
vannoivat uutta rakkautta ja syleilivät toisiansa hetkien huumassa.
Turhaan oli Orjo tehnyt ulkomaanretkensä saadakseen voimia ja
rauhan näkökantoja — sietääksensä omia ja Mirjamin hermoja.
Ja turhaan odotti Mirjam taas lasta, jonka saamiseen kumpikin
suloisen sopusoinnun hetkenä oli sydämensä pohjasta suostunut
toivossa vielä kerran vastaanottaa poikalapsen iäksi kadotetun
esikoisen sijaan.

37. Kaikki turhaan! Avioliiton hengetär kuljetti heitä ikäänkuin kädestä
vetäen väkisin pitkin pimeitä polkuja, jotka kaartelivat pohjattomien
kuilujen reunoilla.
Yksi askel vain syrjään — ja ihminen olisi pelastumattomissa. Ja
kuitenkin heistä kummastakin tuntui että kaikki paha oli heidän
välillään vain pahaa unta ja että todellisuuden täytyi olla toinen.
Sillä tietysti he toisiaan rakastivat — sehän oli koettua, tunnettua,
nähtyä — tietysti he toinen toisensa parasta tahtoivat!
On marraskuun ilta. Orjolle on marraskuu jostakin syystä kaikista
kauhein kuukausi. Hänen synkkämielisyytensä on silloin niin raskas
ettei sillä ole enää rajoja. Hänestä tuntuu että kaikki loppuu, ettei
hän kestä omaa elämäänsä, jonka ikävän syyt hän löytää
ympäristöstään eikä koskaan itsestään, josta kuitenkin monet, ehkä
raskaimmat olisivat olleet etsittävissä!
Kaikki loppuu varmaan pian, sanoo Orjo itseksensä ja kauhistuu
oman tunteensa todellisuutta. Joko minä — taikka hän — taikka
molemmat… Hän ei tiedä selvästi, mutta jotakin hirveätä tapahtuu?
Ja silloin hänellä tulee sääli itseään. Jos nyt kuolen, sanoo hän
itselleen, niin ei kukaan osaa selittää, mikä sitä miestä vaivasi. Jospa
jätän selityksen, tunnustuksen, paljastuksen pöytälaatikkooni, niin
ainakin saavat vihiä.
Tuo ajatus tyynnyttää häntä hetkeksi, hän tarttuu siihen kuin
hukkuva oljenkorteen. Ei hän niin paljon omaa vaimoaan tarkoittanut
— raivosi yleensä avionsa onnettomuuden vuoksi omalta
yksipuolisella kannaltaan.

38. "Itselleni — jälkeenjääneille — kohtalon varalta." kirjoittaa hän
kuoren päälle ja sitten alkaa selitys, paljastus, aviomiehen purkaus.
Elämän hirmumyrskyissä… 8 p. marraskuuta.
Se ei ole totta, kuten yleisesti sanotaan, että aviomiehet ovat
häijyjä vaimoilleen. Se on verinen vääryys siinä suhteessa että syyt,
miksi aviomies voipi tulla julmaksi (ei häijyksi), lankeavat
ulkopuolelle miehen syyntakeisuutta.
Jos aviomies, vaimo, joka antautui avioliittoon rakastaaksensa
miestänsä ja tulevia lapsiansa, rikkoo avioelämän pyhintä sääntöä
vastaan, joka on yhteinen, alati näkyvä, alati jatkuva rakastava
käytös lapsia kohtaan; jos hän vuodesta vuoteen, päivästä päivään
ärsyttää omaa aviomiestään näyttämällä äidinoikeuden varjoa
miehen edessä, s.o.: tekemällä pahaa sanoilla tai käytöksellä lapsille,
joita mies ei minään silmänräpäyksenä salli loukattavan; jos hän
täten myrkyttää kodin päätunteen, jonka pitäisi olla kärsivällinen
sopusointu; jos hän täten, tuhansia muita pahoja lisäämällä saapi
aikaan niinsanotun kotihelvettitunteen aviomiehen rinnassa,
aviomiehen, joka on pettynyt ihanteissaan, niin silloin — jos aviomies
puolestaan unohtaa sopivaisuuden rajat ja sielunsa tuskissa esiintyy
järjettömänä petona järjestystä aikaan saadaksensa, silloin — hän
on oikeassa ja vaimo väärässä; miehen puolella on se totuuden
Jumala, joka näkee läpi ihmisten juonien. Hän sortuu ehkä
helvettiinsä, jossa hän omin käsin onnettomuutensa surmakiveä
liikuttelee, mutta — ikuinen syytös, syiden kiro, lepää hänen elämän
toverinsa petoksen tehneessä sydämessä.
Hän, nainen, raiskasi pyhän — siksi mies hävitti kodin viimeisenkin
mahdollisuuden. Naisella ei pyhinkään ollut pyhää — mies tahtoi

39. kaiken tai ei mitään. Mies tahtoi varjella avioliiton kukkia
polkeutumasta — lastensa hermoja äidin väärältä oikeudelta — siksi
traagillinen, ainoastaan syvien sielujen ymmärtämä kohtalon laki
pakotti hänet itsensä kiskomaan rakkaat kukkaset (lapset) juurineen
irti maasta. Mies itkee jo vuosia edeltäpäin nähden psykologiset
seuraukset siitä tai toisesta metoodista, nainen ei näe kuin lentävän
hetken: — siksi mies lentävässä hetkessä, kantaen hirmuisia
aavistusten, kuormia, raukeaa itsensä hillitsemisessä…
Syvimmin onnettomat, hienotunteisimmat sielut muuttuvat
sellaisissa avioissa, kuluttavan tulen uhreina, raakatuntoisimmiksi.
Miehellä, raivotessaan vihdoinkin petona, ei ole silmäinsä edessä
mitään muuta kuin särjetty ihanteensa: ihminen, joka häntä on
kiduttanut, on sekin vain paha aate, jonka hän uhmaa hetkessä
hävittää.
Hän kärsii hyvyytensä tähden — siksi hän muuttuu pahaksi
maailman silmissä.
Ulkonaiset tapaukset ovat kuitenkin toisarvoisia totuuksia.
Päätotuudet ovat sisäiset, ja mies, joka hyvän aatteen, ihanteensa
tähden, on sortunut pahaksi, on marttyyri, ei muuta, kuin elämän
marttyyri, viaton…
* * * * *
Kolme päivää kului — eikä kumpikaan, ei aviomies eikä aviovaimo,
toivottanut toiselleen hyvää yötä eikä hyvää huomenta, vaan
kumpikin paadutti sydäntään. Eikä kumpikaan näiden päivien
kuluessa, ei ruokapöydässäkään, virkkanut toiselleen ystävällistä

40. sanaa, ainoastaan jonkun syrjäisen kuullen sanottiin muodon vuoksi
joku arkipäiväinen asia.
Vihdoin kävi tämä jännitys yli voimain ja vaimo hiipi itkien
miehensä vuoteeseen ja syleili häntä rajusti. Ja mies myös itki oman
elämänsä katkeruutta, mutta siunasi hellän hetken puuskaa antaen
ja saaden kaikki anteeksi. Sitten taas nousi pilviä. Vaimo osoitti
hermostusta lapsia kohtaan, ei jaksanut ottaa vastaan miehensä
tovereita eikä pitänyt miehensä esityksistä että vieraille täytyi antaa
erikoisissa tapauksissa ruokaa ja tarjota yösija.
— Koeta nyt rakas Mirjam tulla järkiisi! Minähän saan ihan hävetä
sinun tähtesi!
— Eivätkö voi mennä muualle! Minä en jaksa. Ja rouvan silmät
leimahtivat vihasta.
— Mutta muista nyt, rakas Mirjam, että ihmiselle on arvokkaampaa
olla ystävällinen niillekkin, jotka meitä kohtaan ovat epäystävällisiä.
Ei, minä en tahdo!
Silloin veret karkasivat aviomiehen kasvoihin ja hän raivostui. Ja
perhekohtaus tapahtui…
Orjo sulkeutui huoneeseensa ja läähätti kiihkeästi. Hänen
ensimäinen ajatuksensa oli ampua itsensä. Sitten häntä äkkiä väsytti
ja hän nukahti pöytäänsä vasten.
Ei kummaltakaan puolelta tapahtunut lähestymistä moneen
päivään. Päinvastoin: poistyöntämisen tunne yhä paisui.
Lastenhuoneessa tapahtui joka päivä surkeita näytelmiä —

41. raskaudentilassa oleva naisparka siellä purki elämänsä katkeruutta
pikkutyttöihin, jotka eivät osanneet olla äitinsä mieliksi.
Orjo oli mielellään lastensa kanssa. Hän piteli niitä sylissään,
hyväili hellästi, kiikutteli jalallaan ja konttailikin leikkien. Mutta äiti
ikäänkuin ei ollut sitä huomaavinaan. Hän jatkoi menettelyään ja oli
aviomiehen mielestä järjetön menettelyissään.
Kun ukkosenilmaa oli jatkunut viikon päivät, silloin Orjo taas tarttui
kynäänsä ryhtyen tekemään selkoa asemasta. Vaikka hänen
vaimonsa oli raskaudentilassa, joka selvitti paljon, ei hän voinut olla
tekemättä ankaria syytöksiä.
Suru on tuhat kertaa arvokkaampi asia kuin kotihelvetti! — kirjoitti
hän. Joko sinun tai minun on edes lyhyeksikään aikaa lähdettävä
talosta!
Sinä olet ärsyttänyt minun kärsimykseni siihen huippuun ettei
minulla kohta ole muuta jälellä kuin rientää lopettamaan onneton
sisäinen elämäni rakkaimpani pyhimmällä haudalla…
Minä en ole nukkunut taaskaan moneen yöhön hirveän
hermojännityksen ja kurjan vihan takia. Tietäköön koko maailma,
että kun minä vihaan huonoja ominaisuuksia, vääriä tekoja tai
halpaa menettelyä, minulle ei merkitse mitään, kuka joutuu vihani
alaiseksi.
Tuhansia kertoja olen sinua varoittanut sinun nykyisestä
helmasynnistäsi, joskus harvoin olet sinä vikasi tunnustanut, mutta
heti taas siihen sortunut.

42. Sinun helmasyntisi, juuri se vika, mikä tekee minut onnettomaksi,
avuttomaksi ja kurjaksi aviomieheksi, on sanoilla sanottuna (vaikka
ei kuvattuna) tämä: Sinä et kestä elämän arkea! Sinä vaatisit että
ympärilläsi aina olisi sunnuntain vapaus, sinä tahtoisit päästä
helpolla. Lasten muka pitäisi olla semmoiset ja semmoiset, vaan ei
sellaiset kuin todella ovat. Sinä olet pienimmissäkin
vastoinkäymisissä tuskainen, sinä kadotat kymmenesti päivässä
kärsivällisyytesi, malttisi, järkesi ja itsehillitsemiskykysi.
Kysymys ei ole nyt siitä, mistä ja milloin ihminen on siveellisesti
oikeutettu rankaisemaan lapsia, vaan siitä, miten, missä henki-
ilmakehässä, missä hermotilassa ja ennenkaikkea millä sanoilla ja
miten vaikuttavalla käytöksellä tuo kuritus tapahtuu. Sinä rikot
kauheasti elämän siveellisiä sääntöjä vastaan tekemällä jokaisesta,
huomaa jokaisesta alle 1-vuotiaan lapsen "virheestä" suuren
numeron. Sinä kostat — vaan et kasvata, kuten väität. Sinä seuraat
omia hermojasi etkä säästä lastasi, vielä vähemmän miehesi
hermoja. Omat hermot sinulla aina ovat etunenässä, niiden mukaan
komento tapahtuu. Kaikkialla vain sinä, sinä itse — hermostunut
riehuva egoismi.
Sinä olet väärin sanonut että minun läsnäoloni sinua kiihoittaa
olemaan liian kova lapsille. Minua poissa ollessani olet sinä
samallainen, joskus pahempikin juuri sentähden että saat muka
rauhassa tehdä niin kuin haluttaa.
Tämä sinun riehumisesi, alituinen, päivästä toiseen jatkuva,
useasti päivässä uudistuva hermostumisesi ja monilla tylyillä sanoilla
riehuminen lastesi kanssa — se on tehnyt minut kipeäksi, pilannut
minunkin hermoni, jotka eivät enää kestä pieniäkään koetuksia.
Samalla on se kasvattanut minussa kauhean pelon — minun täytyy

43. alituisesti aamusta iltaan olla varuillani ja peljätä vaimoani — omaa
vaimoani. Ymmärrätkö sinä, missä asti ollaan? Sinun velvollisuutesi
on hoitaa lapsia niin kauvan kuin he ruumiillisesti ja taloudellisesti
ovat likinnä äitiään, mutta sinä — aina kun pieninkään henkinen
arvostelu tapahtuu — pidät oikeutenasi vihastua ja tyrkyttää lapsia
isän hoidettavaksi. Sinä et tahdo ymmärtää rehellistä työnjakoa, sinä
tahdot aina vain kostaa ja päästä helpolla.
Minä rakastan lapsiani, minä rakastan niitä sielullisesti, melkein
intohimoisesti ja tiedän että ne ovat meidän hyvät hengettäremme
pahan maailman keskessä — sinä rakastat vain aika-ajoittain, et joka
hetki, sillä moninkertaisten hermostumisiesi hetkinä sinä et rakasta,
vaan työnnät pois.
Kalleimpamme, pyhimpämme, ainoimpamme!
Kunpa sinä kerrankin tahtoisit ymmärtää, miten vähitellen, aste
asteelta, vuosien pitkään, alituisesti antamalla aihetta ja
aiheuttamalla noita häpeällisiä kohtauksia — miehen, aviomiehenkin
sydän myrkyttyy, myrkyttyy, repeilee ja lopuksi paatuu jääkylmäksi.
Läpi koko minun hermostoni on jo mennyt tämä asia, ja sinun äänesi
kuuleminen heikkoina hetkinä — kun lapsia varoittelet — vaikuttaa
pahasti. Enkä minä jaksa ajatella mitään muuta. Tunnen
voimakkaasti minkä tunnen. Ja sinun pitäisi tietää miten
minunkaltaiseni mies tuntee: hän näkee kaiken perspektiivissä
taakse ja eteen. Hänelle syntyy tuhat kuvaa ja viriää tuhat muistoa
tai johtopäätöstä yhdestä kipinästä, yhdestä asiasta, sattumasta tai
tapahtumain yhteydestä. Minulla on muistossa raatelevia totuuksia
rakkaan vainajan ajalta, jotka sinulta ovat unohtuneet ja saavatkin
unohtua… Voi vaimoni, miksi sinä et viisastunut hänen
kuolemastaan? Ettei vaan taas…! Olihan hetkiä, jolloin sinussa näkyi

44. syvä, uskonnollinen itsetunto. Mutta sinä annoit entisen ohjelman
vaikuttaa ja maailman voittaa. Sinä lankesit vielä Pahemmin, tahdoit
taaskin jollekkin — Jumalalle — ostaa. Aina vain jollekkin kostaa. Se
on sinun temperamenttisi. Kostamisperiaatteella sinä koetat tämän
elämän läpi kulkea ja vaadit elämältä palkintoa — koston jälkeen!
Oi! minä pelkään sinua. Sinä itse olet saanut miehesi sinua
pelkäämään. Tuhannet taistelut, tuhannet sopimukset, tunnustukset,
katumiset, neuvot, alistumiset ja tuhannet ikävät päivät, yöt ja
helvetintunteet — eivät ole mitään opettaneet. Sinä et ole
tahtonutkaan olla varovainen. Ja tämä johtuu sinun ikuisesta
itsekkäisyydestäsi, vastustushalustasi, kiusanteon halustasi,
parantumattomasta kostonhimostasi.
Sinä olet niitä, joka et tiedä kuilujen vaarallisuutta. Yksi askel vielä
ja luonnon lain välttämättömyydellä ihminen syöksyy syvyyteen ja on
kadotettu itseltään ja muilta. Sinä tanssit mieletöntä tanssia kuilun
reunalla!
Jos sinä enemmän rakastaisit lapsiasi — vaikka et miestäsi teoilla
rakasta — niin sinä tekisit kaikissa asioissa toisella tavalla. Sinä
säästäisit heille elämän. Mutta sinä et huoli laskea eteenpäin, sinä
elät vain hetkien oikuissa.
Ja näin on minulta mennyt luottamus. Mistä, asiasta me poloiset
enää voimme todenteolla ja pyhästi sopia? Mistä voimme enää
haaveilla, iloita, uneksia?
Kaikki asiat talonrakennukset, raha-asiat, lasten kohtalo — kaikki
kärsivät tästä meidän välisestä hirveästä sydänten erosta. Me
olemme jo kauvan olleet erotetut. Joskus on luultu oltavan lähellä

45. toisiaan — muutaman minuutin kuluttua onkin selvennyt että kaunis
näky on ollutkin vain valheellinen kangastus.
Näin on ollut alusta asti. Lapset, suloisemmat, joiden piti yhdistää
kaksi vastakkaista luonnetta, ovatkin joutuneet — ne viattomat
rakkaat — välikappaleiksi eroon.
Ei mikään enää ole pyhää. Ei pyhin kärsimyskään, ei pyhin surun
aarrekkaan…
Vaimoani ei kiinnitä mikään pyhä asia, mikä miestänsä kiinnittää.
Ja mies paatuu, tulee kylmäksi. Hän on jo päässyt yli sen asteen,
jolloin mies vaatii vaimoltaan ainoastaan ruumiillista kauneutta ja
miellyttäväisyyttä, mutta kun sisäinen kuva tummenee, kun sekin
rumenee, missä ovat silloin yhdyssiteet?
— Lapsissa.
Meillä ei ole mitään muuta yhteistä kuin lapset.
Minä en kestä! huudahtaa aviomies jatkaen tutkimustaan.
Minä suren siinä määrin oman kotini, oman avioelämäni
rauhattomuutta, oman ihanteeni särkymistä naisen suhteen, naisen,
joka olisi voinut olla elämän sulostuttaja, mutta joka ei tahtonut, ei
älynnyt niitä hienoja vaikuttimia — että tahdon päästä häpeästä.
Tuliset hiilet, nämä hirveät ristiriidat, luonnollisesti johtavat miehen
raivoamaan…
Sinä et kuule kellojen, hätäkellojen soittoa…

46. Sinä olet kuuro…
Minä tunsin itsessäni suurta, salattua voimaa. Tahdoin sen antaa
isänmaalle, kansalle, ihmiskunnalle, vieläpä sinulle ja koko
perheelleni. Sinä tulit väliin — sinä häiritsit, sinä sekoitit ajatukseni,
kulutit — kulutat miestäsi — tosin pienillä asioilla, mutta kylliksi
runsailla, jotta ne vähitellen murtavat voimani.
Ja se, sekin tekee katkeraksi. Lisäksi sinun vuosia jatkuvat
suhteesi, antipatiasi talossa oleskelevia kohtaan.
Minun ystäväni pitäisi olla sinun ystäväsi, minun vihamieheni
pitäisi olla sinun — en tarkoita kirjaimellisesti — mutta sinä revit
tässäkin.
Kun kaiken, kaiken panee yhtenä päivänä vaakalaudalle, kaiken
kauhean, jo kestetyn kokemuksen, niin hämmästyy…
Ei paremmatkaan vetäjät kestä, jos kuormaa tunnottomasti
lisätään. Minä en koskaan pese käsiäni synneistäni, mutta en myös
koskaan tunnusta itseäni pahemmaksi kuin olen.
Nainen, onko sinulla vielä mitään tekemistä perheessä?
Yhdennellätoista hetkelläsi ja minun yhdennellätoista hetkellä?
Säilytä tämä surkea kirje — todistuksena, joka tarvitaan.
En enää voi vaijeta, sentähden kirjoitan. Minä rakastan lapsia ja
totuutta.
Enkä enää mitään pyydä, vaan suorastaan — varoitan.
Hän sulki tämän kirjeen kuoreen ja kirjoitti päälle:

47. Vaimolleni — Itselleni — Jumalani edessä!
Ja kuoren alareunaan hän lisäsi: Ystävilleni kovan kohtalon varalta
psykologian ymmärtämiseksi.
Jätti kirjeen pöydälleen, pukeutui hiljaa, otti suksensa ja painui
metsän hämärään.
Hän ei tiennyt minne mennä, mutta jonnekkin oli mentävä — — —
* * * * *
Lumipuhdas luonto? Vienosti syttyväiset iltatähdet! Hauskasti
liukuvat sukset ja raikas talvinen sää, ympärillä juhlallinen avaruus!
Eivätkö ne kaikki olleet Jumalan suuruuden, Jumalan laupeuden ja
Jumalan käsittämättömyyden todistuksia?
Kuinka mitätön, pieni, halpa oli ihminen kiiluvan tähtitaivaan alla!
Miksi hän teki itsensä onnettomammaksi kuin ehkä olikaan?
* * * * *
Aviomies ajatteli:
Yritin rikoksen tielle. Saatanhan kääntyä takaisin. Vielä ei ole
myöhäistä! Vielä ei ole mitään sellaista tehty, mikä ei paraneisi. Ja
tästä kaikesta ei tarvitse kenenkään tietää. Se on — meidän
kahdenkeskisiä salaisuuksia.
Kaikki minun puoleltani on enemmän tai vähemmän —
näyttelemistä. Tehtyä ankaruutta! Ja kenties on koko Mirjamin

48. käytöskin näyttelemistä vain. Tai ainakin ohimenevää. Hyvä Jumala
— hänhän on viimeisillään.
Heittäkäämme naamarit pois, niin olemme taas luonnollisia
ihmisiä!
* * * * *
Ja kovan myrskyn jälkeen tuli jälleen tyven. Ihana, jumalainen,
hiljainen, pohjolan lämmin tyven, jossa orjanruusut punoittavat
rannoilla…
24.
Tammikuun pakkasyönä kiitää kiireellinen matkue pitkin lumista
valtatietä. Edellä ajaa mies porolla, jäljessä juoksee hevonen
rekineen, jossa paitsi kyytimiestä istuu kaksi naista. Tiuvut, kulkuset
ja aisakello helisevät, poron kaviot naksuvat ja hevosreen jalakset
narisevat — yksikään ihmisistä ei puhu mitään.
Ensimäisessä kievarissa vaihdetaan kiireesti hevosia ja matkue
vierii äänettömänä eteenpäin yli korkeiden vaarojen ja läpi ulapoiden
rämeiden.
"Miten käy? miten käy? Kerkeämmekö vai tapahtuuko
onnettomuus?"
Matkaa on viisi penikulmaa.

49. Toisessa kievarissa valtaa matkustajat raukea väsymys ja he
nukahtavat vaatepäällä yhdeksi tunniksi. Sitten taas jatketaan
matkaa pimeässä talviyössä yli mäkien, poikki loppumattomien
rämekorpien.
Poromies edellä ajattelee: miten käynee jälessätulevan? Hyvä
Jumala, mikä tulisikaan, jos se tapahtuisi keskellä taivalta, reessä…?
Hän muistaa että on kerran ennenkin saattanut synnytystuskassa
olevaa vaimoaan. Silloinkin oli jännitys suuri, mutta kaikki kävi hyvin.
Vaan se olikin pääkaupungissa — nyt ollaan synkässä korvessa, jossa
ei ole kätilöitä joka kylässä eikä lääkäriä joka pitäjässä.
Tie suikertelee metsässä, painautuu notkoihin, nousee kunnaille,
laskeutuu taas metsäjärvien jäille, joilla käy hyytävä viima.
Poromiehen parta on valkeana kuurasta. Kaakon taivaalla siintää
heikko aamurusko luoden kalpean kajastuksen yli alakuloisten
rämemaisemain. Ei risahdusta missään, kitukasvuiset kelohongat
soilla ojentelevat kuin vilussa väristen paljaita käsivarsiaan. Masea
mieli valtaa ajajan, mutta hän koettaa sen karkoittaa pois,
arvostellen sen yön valvomisesta johtuvaksi sielun autiudeksi.
Vähät minusta — mutta hän? Hän pysäyttää poronsa, pidättää
hengitystään ja kuuntelee. Minne jäikään hevoskyyti? Ei kuulu
aisakelloa. Ettei vaan…?
Pakkanen kovenee, keli sitkastuu, taivaan ranta kelmenee
kelmenemistään ja yön haamotus häipyy.
"Voi tätä viheliäistä erämaata! Voi näitä loppumattomia taipaleita!
Että ovatkin ihmiset tänne raivanneet itselleen tyyssijansa — tänne
kylmään avaruuteen, jossa on vain ikuinen taistelu hallaa vastaan."

50. Jo kuuluu aisakellon kalkatus kaukaa takaapäin — "sieltä hän
tulee, hän, minun elämäni toveri erämaassa. Hän, jonka minä…"
Ja porolla-ajaja heittäytyy pulkkaansa ja läiskäyttää lämsäänsä.
Tullaan kolmanteen kievariin, päivä juuri valkenee, yli lumisten
peltojen, jonka keskessä harmaa talo nukkuu…
— Mirjam, miltä nyt tuntuu?
— Nyt on hyvä, ei tunnu miltään. Matkustajat tulevat iloiselle
mielelle, kun pääsevät pakkasesta lämpimään huoneeseen. Isäntä ja
emäntä ovat niin harvinaisen ystävällisiä ihmisiä, eivät mitenkään
lupaa lähteä ilman aamiaista ja kahvia.
— Mihinkä sitä nyt reissutaan? Ja läpi öiseen?
— Tämä minun eukkoni vain vähän tuulottelee, sille tuli niin ikävä
Syrjäkorvessa!
Aviomies ihmettelee itseänsä että uskaltaa jo leikkiä laskea, kun
vaara näyttää olevan ohitse.
Ja vaimo myös iskee iloisesti silmää ja nauraa. Eilisiltaiset kauheat
väänteet ovat unohtuneet ja ruokahalu on mainio.
— Mirjam, minä saatan sinua kaikissa tapauksissa perille asti.
Ja he lähtevät taas taipaleelle. — Perille saavuttua on Mirjam
kummissaan ettei hänen asiallaan näytä olevan mitään kiirettä. Ihan
hävettää! Ja sellaista hiidenhamppua kun pidettiin ja koluttiin läpi
öiseen…
Hän eroaa illan tullen Orjosta, miehestään, reippain mielin:

51. — Ei minulla ole mitään hätää. Täällä on hyvä olla. Ja asia tietysti
käy hyvin.
— Ole nyt kaikissa tapauksissa varovainen, ja hoida itseäsi, sanoo
aviomies.
— Kirjoitathan Orjo taas kirjeitä?
— Sitä tuskin tarvitsee sanoa. Rakas ystävä, voi nyt oikein hyvin.
Hihna huiskahtaa ja poromies katoaa pimeään yöhön. Elämä on
reippautta.
25.
28 p. tammikuuta.
Rakas Mirjam!
Taas paistaa aurinko ja taas kirjoitan sinulle. Tänä aamuna kello 6
nousin ylös pikku Mailan vierestä, valjastin poroni ja kyyditsin
postineidin pakkasessa postiin. Ja ajatteles mitä tapahtui:
Mykrämäen alla, kun nykäsin, jäi hihna käteeni — poro oli yön
aikana purrut sen niin ohueksi että se katkesi. Emme uskaltaneet
porolle ilmaista sen irtioloa, vaan annoimme sen itsestään mennä ja
se menikin totuttuun paikkaansa.
Minä olin nyt vihdoinkin varma siitä että saan, viestin sinusta tai
sinulta. Mutta kun postilaukut aukaistiin — ei hiiskausta? Ja minä
kun luulin että kohtalo sallii sinun synnyttää lapsemme 26 päivä

52. tammikuuta — sinä ymmärrät minut! Miten siis lienee — missä
ihmeessä se viipyy? Tämähän on hullunkurista: koko Syrjäkorpi ja
Suopunki, vieläpä koko Kieringin kihlakunta vartoo päivästä toiseen
että "milloin Orjo Koreliuksen uusin teos ilmestyy maailmaan?" Ne
eivät ymmärrä että äidin kohdussakin saattaa vallita "lakko." Mutta
Jumala ehkä suopi sen pienen pakkastiaisen tulla tähän maailmaan
sitä valmiimpana.
No, niinhän näyttivätkin viimeiset tilimme että pahimmassa
tapauksessa lapsi syntyy vasta tammikuun ja helmikuun vaiheilla. Ne
ovat oikullista herrasväkeä ne meidän lapset: ne suvaitsevat tulla
joskus kahta viikkoa aikaisemmin (jos lamppu savustaa!) tai kahta
viikkoa myöhemmin (kun eivät toiset lapset kiiruhda).
Maanantai-aamuna tietysti taas vahdin viestiä, kukasties ajan
pyhäiltana ensimäiseen kievariin: eikö postimies mitäkuta olisi
urkkinut. Käskeppä nyt siis heti jonkun pistää pienikään raportti
yksityisesti Syrjäkorven postimiehelle, niin en tyhjään aja yöllä
kievariin tähtien valossa. Vaikka ei asia olisi valmiskaan, ilmoituta
sekin.
Ihmeen suloiset ovat pikku tyttimme, molemmat. Jospa ne itse
voisivat muistaa kaikki seikat sitten kun isoiksi tulevat, jos nimittäin
kaitselmus suo niiden jäädä eloon. Meidän täytyy olla valmiit ne
myös kadottamaan. Kun kerran kalleimpamme olemme kadottaneet,
emme saa ajatella niin ylpeästi.
Ja kuitenkin toivon koko sielustani että ne saisivat jäädä eloon.
Varmasti niissä nyt ovat elonmerkit. Maila oli sinun lähdettyäsi
jollakin tavoin kipeä, mutta nyt on tytti entistä terveempi, ei huuda
eikä juonittele, syöpi hyvin, nauttii kaikesta, räiskyttää ympärilleen
elämänilon kultaa ja kehittyy puheissaan hämmästyttävästi. Tyttöä

53. on käytetty saunassa ja nykyään on se häneen tepsinyt hyvin. Sekä
Mailaa että Sirkkaa käytetään joka päivä ulkona tuulottelemassa ja
luulenpa että tämä murun komennukseni tekee hyvää Agnes siskosi
huonoille keuhkoille. Terveellinen pikku pakko ei ole "alentavainen
sisarellesi", kuten "rouva Korelius" joskus on suvainnut ajatella.
Se tässä nykyisessä elämässä on parasta että kun ei mitään
hermokohtausten rähäkkää koskaan ilmene, lapsetkin ovat aivan
kuin muuttuneet. Se on ihan ihmeellistä! Minuun he nyt tietysti
enemmän turvautuvat ja panenhan useinkin aikaa heidän
kantelemiseensa olkapäilläni. Tätiään he kunnioittavat.
Esimerkkinä Mailan kehityksestä saatan mainita, kuinka hän
tänään juoksi kamariini nukke sylissään ja käski minun "sanoa paljon
kiitoksia Maijalle!" Kysäsin: "mistä hyvästä minun piti häntä kiittää?
Tai mitä hän siis on tehnyt?" Ja Maila vastasi totisena: "Se on tehnyt
isot asiat housuun!" Tietysti minä silloin otin nukkea kädestä ja
sanoin: "paljon kiitoksia!" ja Maila juoksi riemastuksissaan saliin —
hän oli voittanut tarkoituksensa. Sitten hän tuli sanomaan: "Loviisa
on hämmästynyt!"
— Mistä niin? utelin minä.
— Kelkasta! vastasi tyttö. Kun selitin että ihminen hämmästyy
tavallisesti silloin, kun jotakin yhtäkkiä tapahtuu, niin katsoi hän
veitikkamaisesti silmiin ja sanoi: niinkö? Ihminenkö? Hämmästyykö?
mutta väitti yhä että olipa Loviisakin aikalailla tänä aamuna
hämmästynyt. Sitten hän kävi huokaisemassa: "Minulla pitäisi olla
paljon työtä!"
— Kyllä sinulle, lapsi kulta, tulee paljon työtä, kunhan kasvat
isoksi! arvelin minä isänä.

54. "Voi!" sanoi hän kirkkain silmin. Ja meni huutamaan tädilleen että
hänellekkin tulee kerran paljon työtä!
— Loviisallekkin tulee paljon työtä!
— Ei! sanoin minä. — Loviisa jääpi nukeksi, vaan sinä kasvat
ihmiseksi.
Hän mietti, mutta hyväksyi mielipiteeni.
— Eikö äiti kirjoittanutkaan? hän kysyi tänä aamuna, mutta vastasi
itse heti perään: Ei äiti jaksa kirjoittaa!
Kerran minä ilmoitin että äidille tulee pikku lapsi.
— Mistä se tulee? kysyi Maila uteliaasti. Luuletko että minä
vastasin vanhan tavan mukaan että äiti muka löytää lapsen saunan
lattian alta t.m.s. Ei, vaan minä ainoastaan painostin että äidille tulee
ja vain sentähden ettei Maila ymmärrä, jätin sanomatta että äiti itse
tekee lapsen isälle (kuten kansa sanoo). Mirjam! Sinun ei tarvitse
luulla etten minä kiitollisuudella vastaanottaisi — kolmattakin tyttöä.
Tietysti poika olisi henkisiä haaveitani likempänä, mutta eihän noita
tyttöjäkään joka mies saa ja sentähden ne, varsinkin pieninä, ovat
sokeria suolan päälle. Kyllä lastensaanti on jotakin erinomaista, sano
sinä mitä tahansa.
Lapsissahan me uudestaan elämme oman itsemme. Jospa sen
muistaisimme silloin kun väsymme oman heikkoutemme takia.
Oi, elämän murhetta emme saa päästää myrkyttämään lyhyttä
vaellustamme maan päällä!

55. Ilo, ei kevytmielisyys, vaan siveellisiin saavutuksiin perustuva ilo,
on parempi kuin tuo ikuinen mököttäminen ja kaikkeen
kyllästyminen.
Mutta se riippuu eräästä salaisuudesta — terveydenhoidosta.
Jos sinäkin…? niin et… Te sisarukset olette mököttäjäsukua,
jonkunlaisia märehtijöitä, pieninisäisiä nisäkkäitä, jotka vaativat että
ihmisen terveyden pitää kestää alituisessa huone-ilmassa. Minäpä
sanon: jollei teistä jokainen ala uhrata, omaa järkensä käskystä,
aikaa luonnollisiin virkistyksiin, niin te, jokainen varpunen, kuolette
harmajan kuoleman harmaan räystään alle. Syrjäinen sen parhaiten
tietää.
Sinun täytyy vahvistua. Sinun täytyy päästää ärtyisistä
hermosäikeistäsi ja kohottaa Koreliuksenkin uusi sukupolvi! Se on
sinun kunnia-asiasi. Nyt et sitä jaksane ajatella, lue tämä siis sitten
kun jaksat.
Oh, kuinka paljon minullakin olisi sisätyötä, vaan kuinka rakkaalta
tuntuu ajella peuralla kimmeltäviä lumia. Virkisty!
Orjo.
Suopunki, 29 p. tammikuuta.
Rakas Mieheni!
Poika!!!
Syntyi meille 27 päivä, perjantai-iltana klo 11.45. Olemme
molemmat terveet. Painoi yli 3 kg. Kovempia polttoja kesti tunnin —

56. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com