Semiconductor Radiation Detectors: Technology and Applications 1st Edition Iniewski

Semiconductor Radiation Detectors: Technology and Applications 1st Edition Iniewski
Semiconductor Radiation Detectors: Technology and Applications 1st Edition Iniewski
Semiconductor Radiation Detectors: Technology and Applications 1st Edition Iniewski

1. Explore the full ebook collection and download it now at textbookfull.com
Semiconductor Radiation Detectors: Technology and
Applications 1st Edition Iniewski
https://textbookfull.com/product/semiconductor-radiation-
detectors-technology-and-applications-1st-edition-iniewski/
OR CLICK HERE
DOWLOAD EBOOK
Browse and Get More Ebook Downloads Instantly at https://textbookfull.com
Click here to visit textbookfull.com and download textbook now

2. Your digital treasures (PDF, ePub, MOBI) await
Download instantly and pick your perfect format...
Read anywhere, anytime, on any device!
Semiconductor Radiation Detectors 1st Edition Alan Owens
(Author)
https://textbookfull.com/product/semiconductor-radiation-
detectors-1st-edition-alan-owens-author/
textbookfull.com
Handbook of Radioactivity Analysis: Radiation Physics and
Detectors: Volume 1: Radiation Physics and Detectors 4th
Edition Michael F. L'Annunziata (Editor)
https://textbookfull.com/product/handbook-of-radioactivity-analysis-
radiation-physics-and-detectors-volume-1-radiation-physics-and-
detectors-4th-edition-michael-f-lannunziata-editor/
textbookfull.com
Signal Processing For Radiation Detectors Mohammad
Nakhostin
https://textbookfull.com/product/signal-processing-for-radiation-
detectors-mohammad-nakhostin/
textbookfull.com
Novel Compound Semiconductor Nanowires: Materials,
Devices, and Applications 1st Edition Buyanova
https://textbookfull.com/product/novel-compound-semiconductor-
nanowires-materials-devices-and-applications-1st-edition-buyanova/
textbookfull.com

3. Semiconductor nanocrystals and metal nanoparticles:
physical properties and device applications 1st Edition
Chen
https://textbookfull.com/product/semiconductor-nanocrystals-and-metal-
nanoparticles-physical-properties-and-device-applications-1st-edition-
chen/
textbookfull.com
Physics and Technology of Crystalline Oxide Semiconductor
CAAC IGZO Application to Displays Tsutsui
https://textbookfull.com/product/physics-and-technology-of-
crystalline-oxide-semiconductor-caac-igzo-application-to-displays-
tsutsui/
textbookfull.com
Advances in Semiconductor Nanostructures. Growth,
Characterization, Properties and Applications Alexander V.
Latyshev
https://textbookfull.com/product/advances-in-semiconductor-
nanostructures-growth-characterization-properties-and-applications-
alexander-v-latyshev/
textbookfull.com
Radiochromic Film: Role and Applications in Radiation
Dosimetry 1st Edition Indra J. Das
https://textbookfull.com/product/radiochromic-film-role-and-
applications-in-radiation-dosimetry-1st-edition-indra-j-das/
textbookfull.com
An introduction to synchrotron radiation : techniques and
applications Second Edition Willmott
https://textbookfull.com/product/an-introduction-to-synchrotron-
radiation-techniques-and-applications-second-edition-willmott/
textbookfull.com

6. Semiconductor Radiation
Detectors
Technology and Applications

7. Devices, Circuits, and Systems
Series Editor
Krzysztof Iniewski
Emerging Technologies CMOS Inc.
Vancouver, British Columbia, Canada
PUBLISHED TITLES:
Advances in Imaging and Sensing
Shuo Tang and Daryoosh Saeedkia
Analog Electronics for Radiation Detection
Renato Turchetta
Atomic Nanoscale Technology in the Nuclear Industry
Taeho Woo
Biological and Medical Sensor Technologies
Krzysztof Iniewski
Building Sensor Networks: From Design to Applications
Ioanis Nikolaidis and Krzysztof Iniewski
Cell and Material Interface: Advances in Tissue Engineering,
Biosensor, Implant, and Imaging Technologies
Nihal Engin Vrana
Circuits and Systems for Security and Privacy
Farhana Sheikh and Leonel Sousa
Circuits at the Nanoscale: Communications, Imaging, and Sensing
Krzysztof Iniewski
CMOS: Front-End Electronics for Radiation Sensors
Angelo Rivetti
CMOS Time-Mode Circuits and Systems: Fundamentals
and Applications
Fei Yuan
Design of 3D Integrated Circuits and Systems
Rohit Sharma
Diagnostic Devices with Microfluidics
Francesco Piraino and Šeila Selimovi´c
Electrical Solitons: Theory, Design, and Applications
David Ricketts and Donhee Ham
Electronics for Radiation Detection
Krzysztof Iniewski

8. Devices, Circuits, and Systems
Series Editor
Krzysztof Iniewski
Emerging Technologies CMOS Inc.
Vancouver, British Columbia, Canada
PUBLISHED TITLES:
Advances in Imaging and Sensing
Shuo Tang and Daryoosh Saeedkia
Analog Electronics for Radiation Detection
Renato Turchetta
Atomic Nanoscale Technology in the Nuclear Industry
Taeho Woo
Biological and Medical Sensor Technologies
Krzysztof Iniewski
Building Sensor Networks: From Design to Applications
Ioanis Nikolaidis and Krzysztof Iniewski
Cell and Material Interface: Advances in Tissue Engineering,
Biosensor, Implant, and Imaging Technologies
Nihal Engin Vrana
Circuits and Systems for Security and Privacy
Farhana Sheikh and Leonel Sousa
Circuits at the Nanoscale: Communications, Imaging, and Sensing
Krzysztof Iniewski
CMOS: Front-End Electronics for Radiation Sensors
Angelo Rivetti
CMOS Time-Mode Circuits and Systems: Fundamentals
and Applications
Fei Yuan
Design of 3D Integrated Circuits and Systems
Rohit Sharma
Diagnostic Devices with Microfluidics
Francesco Piraino and Šeila Selimovi´c
Electrical Solitons: Theory, Design, and Applications
David Ricketts and Donhee Ham
Electronics for Radiation Detection
Krzysztof Iniewski
Electrostatic Discharge Protection: Advances and Applications
Juin J. Liou
Embedded and Networking Systems:
Design, Software, and Implementation
Gul N. Khan and Krzysztof Iniewski
Energy Harvesting with Functional Materials and Microsystems
Madhu Bhaskaran, Sharath Sriram, and Krzysztof Iniewski
Gallium Nitride (GaN): Physics, Devices, and Technology
Farid Medjdoub
Graphene, Carbon Nanotubes, and Nanostuctures:
Techniques and Applications
James E. Morris and Krzysztof Iniewski
High-Speed Devices and Circuits with THz Applications
Jung Han Choi
High-Speed Photonics Interconnects
Lukas Chrostowski and Krzysztof Iniewski
High Frequency Communication and Sensing:
Traveling-Wave Techniques
Ahmet Tekin and Ahmed Emira
High Performance CMOS Range Imaging:
Device Technology and Systems Considerations
Andreas Süss
Integrated Microsystems: Electronics, Photonics, and Biotechnology
Krzysztof Iniewski
Integrated Power Devices and TCAD Simulation
Yue Fu, Zhanming Li, Wai Tung Ng, and Johnny K.O. Sin
Internet Networks: Wired, Wireless, and Optical Technologies
Krzysztof Iniewski
Introduction to Smart eHealth and eCare Technologies
Sari Merilampi, Krzysztof Iniewski, and Andrew Sirkka
Ionizing Radiation Effects in Electronics: From Memories to Imagers
Marta Bagatin and Simone Gerardin
Labs on Chip: Principles, Design, and Technology
Eugenio Iannone
Laser-Based Optical Detection of Explosives
Paul M. Pellegrino, Ellen L. Holthoff, and Mikella E. Farrell
Low Power Emerging Wireless Technologies
Reza Mahmoudi and Krzysztof Iniewski
PUBLISHED TITLES:

9. Magnetic Sensors and Devices: Technologies and Applications
Laurent A. Francis, Kirill Poletkin, and Krzysztof Iniewski
Medical Imaging: Technology and Applications
Troy Farncombe and Krzysztof Iniewski
Metallic Spintronic Devices
Xiaobin Wang
MEMS: Fundamental Technology and Applications
Vikas Choudhary and Krzysztof Iniewski
Micro- and Nanoelectronics: Emerging Device Challenges and Solutions
Tomasz Brozek
Microfluidics and Nanotechnology: Biosensing to the Single Molecule Limit
Eric Lagally
MIMO Power Line Communications: Narrow and Broadband Standards,
EMC, and Advanced Processing
Lars Torsten Berger, Andreas Schwager, Pascal Pagani, and Daniel Schneider
Mixed-Signal Circuits
Thomas Noulis
Mobile Point-of-Care Monitors and Diagnostic Device Design
Walter Karlen
Multisensor Attitude Estimation: Fundamental Concepts and Applications
Hassen Fourati and Djamel Eddine Chouaib Belkhiat
Multisensor Data Fusion: From Algorithm and Architecture Design
to Applications
Hassen Fourati
MRI: Physics, Image Reconstruction, and Analysis
Angshul Majumdar and Rabab Ward
Nano-Semiconductors: Devices and Technology
Krzysztof Iniewski
Nanoelectronic Device Applications Handbook
James E. Morris and Krzysztof Iniewski
Nanomaterials: A Guide to Fabrication and Applications
Sivashankar Krishnamoorthy
Nanopatterning and Nanoscale Devices for Biological Applications
Šeila Selimovic´
Nanoplasmonics: Advanced Device Applications
James W. M. Chon and Krzysztof Iniewski
Nanoscale Semiconductor Memories: Technology and Applications
Santosh K. Kurinec and Krzysztof Iniewski
PUBLISHED TITLES:

10. Magnetic Sensors and Devices: Technologies and Applications
Laurent A. Francis, Kirill Poletkin, and Krzysztof Iniewski
Medical Imaging: Technology and Applications
Troy Farncombe and Krzysztof Iniewski
Metallic Spintronic Devices
Xiaobin Wang
MEMS: Fundamental Technology and Applications
Vikas Choudhary and Krzysztof Iniewski
Micro- and Nanoelectronics: Emerging Device Challenges and Solutions
Tomasz Brozek
Microfluidics and Nanotechnology: Biosensing to the Single Molecule Limit
Eric Lagally
MIMO Power Line Communications: Narrow and Broadband Standards,
EMC, and Advanced Processing
Lars Torsten Berger, Andreas Schwager, Pascal Pagani, and Daniel Schneider
Mixed-Signal Circuits
Thomas Noulis
Mobile Point-of-Care Monitors and Diagnostic Device Design
Walter Karlen
Multisensor Attitude Estimation: Fundamental Concepts and Applications
Hassen Fourati and Djamel Eddine Chouaib Belkhiat
Multisensor Data Fusion: From Algorithm and Architecture Design
to Applications
Hassen Fourati
MRI: Physics, Image Reconstruction, and Analysis
Angshul Majumdar and Rabab Ward
Nano-Semiconductors: Devices and Technology
Krzysztof Iniewski
Nanoelectronic Device Applications Handbook
James E. Morris and Krzysztof Iniewski
Nanomaterials: A Guide to Fabrication and Applications
Sivashankar Krishnamoorthy
Nanopatterning and Nanoscale Devices for Biological Applications
Šeila Selimovic´
Nanoplasmonics: Advanced Device Applications
James W. M. Chon and Krzysztof Iniewski
Nanoscale Semiconductor Memories: Technology and Applications
Santosh K. Kurinec and Krzysztof Iniewski
PUBLISHED TITLES:
Novel Advances in Microsystems Technologies and Their Applications
Laurent A. Francis and Krzysztof Iniewski
Optical, Acoustic, Magnetic, and Mechanical Sensor Technologies
Krzysztof Iniewski
Optical Fiber Sensors: Advanced Techniques and Applications
Ginu Rajan
Optical Imaging Devices: New Technologies and Applications
Ajit Khosla and Dongsoo Kim
Organic Solar Cells: Materials, Devices, Interfaces, and Modeling
Qiquan Qiao
Physical Design for 3D Integrated Circuits
Aida Todri-Sanial and Chuan Seng Tan
Power Management Integrated Circuits and Technologies
Mona M. Hella and Patrick Mercier
Radiation Detectors for Medical Imaging
Jan S. Iwanczyk
Radiation Effects in Semiconductors
Krzysztof Iniewski
Reconfigurable Logic: Architecture, Tools, and Applications
Pierre-Emmanuel Gaillardon
Semiconductor Devices in Harsh Conditions
Kirsten Weide-Zaage and Malgorzata Chrzanowska-Jeske
Semiconductor Radiation Detection Systems
Krzysztof Iniewski
Semiconductor Radiation Detectors, Technology, and Applications
Salim Reza and Krzysztof Iniewski
Semiconductors: Integrated Circuit Design for Manufacturability
Artur Balasinski
Smart Grids: Clouds, Communications, Open Source, and Automation
David Bakken
Smart Sensors for Industrial Applications
Krzysztof Iniewski
Soft Errors: From Particles to Circuits
Jean-Luc Autran and Daniela Munteanu
Solid-State Radiation Detectors: Technology and Applications
Salah Awadalla
Structural Health Monitoring of Composite Structures Using Fiber
Optic Methods
Ginu Rajan and Gangadhara Prusty
PUBLISHED TITLES:

11. Technologies for Smart Sensors and Sensor Fusion
Kevin Yallup and Krzysztof Iniewski
Telecommunication Networks
Eugenio Iannone
Testing for Small-Delay Defects in Nanoscale CMOS Integrated Circuits
Sandeep K. Goel and Krishnendu Chakrabarty
Tunable RF Components and Circuits: Applications in Mobile Handsets
Jeffrey L. Hilbert
VLSI: Circuits for Emerging Applications
Tomasz Wojcicki
Wireless Medical Systems and Algorithms: Design and Applications
Pietro Salvo and Miguel Hernandez-Silveira
Wireless Technologies: Circuits, Systems, and Devices
Krzysztof Iniewski
Wireless Transceiver Circuits: System Perspectives and Design Aspects
Woogeun Rhee
FORTHCOMING TITLES:
3D Integration in VLSI Circuits: Design, Architecture, and
Implementation Technologies
Katsuyuki Sakuma
Energy Efficient Computing: Devices, Circuits, and Systems
Santosh K. Kurinec and Krzysztof Iniewski
Nanoelectronics: Devices, Circuits, and Systems
Nikos Konofaos
Noise Coupling in System-on-Chip
Thomas Noulis
Radio Frequency Integrated Circuit Design
Sebastian Magierowski
X-Ray Diffraction Imaging: Technology and Applications
Joel Greenberg and Krzysztof Iniewski
PUBLISHED TITLES:

12. Semiconductor Radiation
Detectors
Technology and Applications
Edited by
Salim Reza
Managing Editor
Krzysztof Iniewski
Technologies for Smart Sensors and Sensor Fusion
Kevin Yallup and Krzysztof Iniewski
Telecommunication Networks
Eugenio Iannone
Testing for Small-Delay Defects in Nanoscale CMOS Integrated Circuits
Sandeep K. Goel and Krishnendu Chakrabarty
Tunable RF Components and Circuits: Applications in Mobile Handsets
Jeffrey L. Hilbert
VLSI: Circuits for Emerging Applications
Tomasz Wojcicki
Wireless Medical Systems and Algorithms: Design and Applications
Pietro Salvo and Miguel Hernandez-Silveira
Wireless Technologies: Circuits, Systems, and Devices
Krzysztof Iniewski
Wireless Transceiver Circuits: System Perspectives and Design Aspects
Woogeun Rhee
FORTHCOMING TITLES:
3D Integration in VLSI Circuits: Design, Architecture, and
Implementation Technologies
Katsuyuki Sakuma
Energy Efficient Computing: Devices, Circuits, and Systems
Santosh K. Kurinec and Krzysztof Iniewski
Nanoelectronics: Devices, Circuits, and Systems
Nikos Konofaos
Noise Coupling in System-on-Chip
Thomas Noulis
Radio Frequency Integrated Circuit Design
Sebastian Magierowski
X-Ray Diffraction Imaging: Technology and Applications
Joel Greenberg and Krzysztof Iniewski
PUBLISHED TITLES:

13. CRC Press
Taylor & Francis Group
6000 Broken Sound Parkway NW, Suite 300
Boca Raton, FL 33487-2742
© 2018 by Taylor & Francis Group, LLC
CRC Press is an imprint of Taylor & Francis Group, an Informa business
No claim to original U.S. Government works
Printed on acid-free paper
International Standard Book Number-13: 978-1-138-71034-4 (Hardback)
This book contains information obtained from authentic and highly regarded sources. Reasonable efforts
have been made to publish reliable data and information, but the author and publisher cannot assume
responsibility for the validity of all materials or the consequences of their use. The authors and publishers
have attempted to trace the copyright holders of all material reproduced in this publication and apologize
to copyright holders if permission to publish in this form has not been obtained. If any copyright material
has not been acknowledged please write and let us know so we may rectify in any future reprint.
Except as permitted under U.S. Copyright Law, no part of this book may be reprinted, reproduced, trans-
mitted, or utilized in any form by any electronic, mechanical, or other means, now known or hereafter
invented, including photocopying, microfilming, and recording, or in any information storage or retrieval
system, without written permission from the publishers.
For permission to photocopy or use material electronically from this work, please access www.copyright​
.com (http://www.copyright.com/) or contact the Copyright Clearance Center, Inc. (CCC), 222 Rosewood
Drive, Danvers, MA 01923, 978-750-8400. CCC is a not-for-profit organization that provides licenses and
registration for a variety of users. For organizations that have been granted a photocopy license by the
CCC, a separate system of payment has been arranged.
Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks, and are
used only for identification and explanation without intent to infringe.
Visit the Taylor & Francis Web site at
http://www.taylorandfrancis.com
and the CRC Press Web site at
http://www.crcpress.com

14. ix
Contents
Preface.......................................................................................................................xi
Series Editor............................................................................................................xv
Editor....................................................................................................................xvii
Contributors..........................................................................................................xix
1. Direct Conversion Semiconductor Detectors for Radiation Imaging..... 1
Shiva Abbaszadeh and Craig S. Levin
2. GaAs:Cr as Sensor Material for Photon Counting Pixel Detectors.... 21
Elias Hamann
3. LAMBDA Detector—An Example of a State-of-the-Art Photon
Counting Imaging System...........................................................................55
David Pennicard, Julian Becker, and Milija Sarajlić
4. Theoretical Consideration of the Response Function
of a Two-Dimensional CdTe Detector....................................................... 85
Hiroaki Hayashi
5. Monte Carlo Modeling of Solid State X-Ray Detectors
for Medical Imaging...................................................................................109
Yuan Fang and Aldo Badano
6. Synthesizable Inverter-Based Analog Processor for Radiation
Detection Read-Out Front Ends...............................................................133
Lampros Mountrichas, Thomas Noulis, and Stylianos Siskos
7. Semiconductor Detector Readout ASICs for Baggage Scanning
Applications..................................................................................................157
Kris Iniewski and Chris Siu
8. Applications of Hybrid Pixel Detectors for High Resolution
Table-Top X-Ray Imaging..........................................................................183
Jan Dudák
9. Conebeam CT for Medical Imaging and Image-Guided
Interventions................................................................................................209
Tianye Niu and Yu Kuang

15. x Contents
10. Cadmium (Zinc) Telluride 2D/3D Spectrometers for Scattering
Polarimetry...................................................................................................241
Rui Miguel Curado da Silva, Ezio Caroli, Stefano del Sordo,
and Jorge M. Maia
Index......................................................................................................................283

16. xi
Preface
The foundation of the study of ionizing radiation was pioneered by three
brilliant scientists: Wilhelm. C. Röntgen, Henri Becquerel, and Marie Curie.
In November 1895, Professor Röntgen discovered a new kind of ray, later
named as the x-ray, while studying electrical discharge through gases in a
Crookes tube at the University of Würzburg. He noticed that the mysterious
new ray has the ability to penetrate through opaque objects. A few months later,
Henri Becquerel observed the emission of similar rays, naturally, from ura-
nium salts. His observation eventually led to the discovery of the phenom-
enon called radioactivity. Then Marie Curie, a doctoral student of Becquerel,
conducted extensive research on radioactive materials together with her
husband Pierre. She is credited with the discovery of radium and polonium
and is the only scientist who has won the Nobel Prizes in both physics and
chemistry, to date.
Shortly after the discoveries of x-ray and radioactivity, scientists around
the world became really curious and started to investigate the physics behind
and the potential applications with great enthusiasm. Resources and efforts
were put together in order to develop systems that can detect radiations.
The earliest radiation detectors were the gas chambers. The incident ionizing
radiations ionize the gas inside the chamber and create ion pairs. Then the
charges generated by those ion pairs are measured under the influence of an
externally applied electric field.
Substantially better energy resolution was achieved when the scientists
started to use semiconductor detectors. The solid semiconductor materials
have the ability to shorten the distance traveled by particles within them. So,
it was possible to build durable detectors with smaller size and eventually
better portability. During the 1960s, germanium had mostly been used as the
detector material. Germanium detectors require the measurements to be con-
ducted at low temperatures in order to reduce the thermally generated leak-
age current. This limitation in usability was a source of motivation to focus
on building silicon-based detectors. Silicon has significantly larger bandgap
when compared to germanium and thus can be used as sensitive material in
radiation detectors to be operated at room temperature. Radiations can also
be detected indirectly using a scintillation layer. The scintillation layer con-
verts the incoming high-energy photons into visible light, which then can be
detected by photodetectors.
The chapters in this book cover the physics and technologies behind mod-
ern semiconductor detectors for mainly x-ray radiation together with their

17. xii Preface
applications. The contents of this book are carefully selected and arranged in
such a way that it maintains a profound information flow.
Chapter 1: This chapter briefly shows the differences between the
direct and the indirect conversion x-ray detectors and discusses the
key properties of the photoconductive materials in direct conversion
detectors in details. Two direct conversion detectors based on amor-
phous selenium (a-Se) and cadmium zinc telluride (CZT) for medical
imaging applications are presented.
Chapter 2: Chromium compensated gallium arsenide (GaAs:Cr) is a
relatively new detector material. It is possible to fabricate a thick,
large area detector with high resistivity and with uniform and sta-
ble electric field throughout the sensitive volume using GaAs:Cr.
In this chapter, the fabrication process, the material properties,
and the performance of a GaAs:Cr based Medipix3RX detector are
demonstrated.
Chapter 3: LAMBDA is a Medipix-based state-of-the-art x-ray imager,
mainly developed for the experiments at synchrotrons. The authors
of this chapter have presented the core technology and the applica-
tions of LAMBDA, together with the ongoing research on improving
the system using edgeless technology and through-silicon via (TSV).
Chapter 4: In this chapter, the response function of a detector is defined
and its importance is highlighted. The response functions of single-
probe and multipixel CdTe detectors are estimated.
Chapter 5: Monte Carlo (MC) algorithm is widely used in order to
study charge generation and charge transport inside semiconduc-
tor materials. MC algorithm-based modeling approaches for direct
conversion x-ray detectors for medical imaging are discussed in this
section of the book.
Chapter 6: The most important part in a detector system after the sensi-
tive volume is the readout electronics, also known as the front-end
electronics. It collects the charge generated inside the sensitive layer
and processes it before sending it to the ADC, which then sends the
digital information to a display or a storage unit. The authors of this
chapter propose a novel inverter-based readout circuitry for radia-
tion detectors.
Chapter 7: One of the most important applications of x-ray detectors
is its usage in security scanning. This chapter continues the discus-
sions about the readout electronics for x-ray detectors focused on
the baggage-scanning applications. It also summarizes some of the
popular imaging techniques and available detectors that are suitable
for scanning applications.

18. xiiiPreface
Chapter 8: This chapter is devoted to the applications of photon-
counting detectors (PCD) in high-resolution x-ray imaging, such as
tomography, in a lab-scale environment. Other applications of PCDs
in different fields of science are also listed.
Chapter 9: The principles of the cone beam computed tomography
are discussed in this chapter along with its applications in medical
imaging. The authors have reviewed the advantages and the chal-
lenges of the technology.
Chapter 10: The measurements of the polarization angle and the level
of linear polarization using scattering polarimetry can play an
important role in high-energy astrophysics. This chapter deals with
the development and the performance of CdTe/CZT spectroscopic
imagers for scattering polarimetry.
This book is written by internationally recognized experts in their respec-
tive fields from both academia and industry. The intended audiences are
scientists and practicing engineers with some physics and electronics back-
ground. This book can also be used as a recommended reading and sup-
plementary material in graduate-level courses. We wish all the readers an
interesting journey through the existing and emerging technologies and the
applications of semiconductor-based x-ray detectors.
Dr. Salim Reza
Dr. Krzysztof Iniewski

19. http://taylorandfrancis.com

20. xv
Series Editor
Krzysztof (Kris) Iniewski is managing R&D at
Redlen Technologies, Inc., a startup company in
Vancouver, British Columbia, Canada. Redlen’s revo-
lutionary production process for advanced semicon-
ductor materials enables a new generation of more
accurate, all-digital, radiation-based imaging solu-
tions. Kris is also a founder of Emerging Technologies
CMOS Inc. (http://www.etcmos.com), an organiza-
tion of high-tech events covering communications,
microsystems, optoelectronics, and sensors. In his
career, Dr. Iniewski held numerous faculty and man-
agement positions at the University of Toronto, University of Alberta, SFU,
and PMC-Sierra Inc. He has published over 100 research papers in interna-
tional journals and conferences. He holds 18 international patents granted
in the United States, Canada, France, Germany, and Japan. He is a frequent
invited speaker and has consulted for multiple organizations internationally.
He has written and edited several books for CRC Press, Cambridge University
Press, IEEE Press, Wiley, McGraw-Hill, Artech House, and Springer. His per-
sonal goal is to contribute to healthy living and sustainability through inno-
vative engineering solutions. In his leisure time, Kris can be found hiking,
sailing, skiing, or biking in beautiful British Columbia. He can be reached at
kris​[email protected].

21. http://taylorandfrancis.com

22. xvii
Editor
Salim Reza is a research scientist at Mid Sweden
University, Sweden. He has a licentiate and a PhD
degree in radiation detectors and measurements.
He has earned his PhD degree from Mid Sweden
University and Deutsches Elektronen-Synchrotron
(DESY), Hamburg, Germany. He is an expert in the
phase-contrast x-ray imaging technique, Monte Carlo
and finite element method-based simulation of radia-
tion sensors, and developing radiation detection
systems. He has worked in the development of the
PERCIVAL detector system, intended to be used in
the experiments at the European XFEL. He is also
involved in the development and the characterization of the Medipix detec­
tor, developed by an international collaboration of scientists hosted by
CERN. Improving work conditions and environment for academics is one
of his major concerns. He has been elected as the vice-chairman in the
national committee for The Swedish Association of University Teachers and
Researchers, PhD section.

23. http://taylorandfrancis.com

24. xix
Contributors
Shiva Abbaszadeh
Department of Nuclear, Plasma,
and Radiological Engineering
University of Illinois at
Urbana-Champaign
Urbana, Illinois
Aldo Badano
Division of Imaging, Diagnostics
and Software Reliability
Office of Science and Engineering
Laboratories
Center for Devices and Radiological
Health
Food and Drug Administration
(FDA) 
Silver Spring, Maryland
Julian Becker
Laboratory of Atomic and Solid
State Physics
Cornell University,
and
Cornell High Energy Synchrotron
Source (CHESS)
Cornell University,
Ithaca, New York
Ezio Caroli
Istituto Nazionale di Astrofisica
(INAF)/Istituto di Astrofisica
Spaziale (IASF)-Bologna
Bologna, Italy
Rui Miguel Curado da Silva
Laboratório de Instrumentação e
Física Experimental de Partículas
(LIP)
Departamento de Física
Universidade de Coimbra
Coimbra, Portugal
Stefano del Sordo
Istituto Nazionale di Astrofisica
(INAF)/Istituto di Astrofisica
Spaziale (IASF)-Palermo
Palermo, Italy
Jan Dudák
Institute of Experimental and
Applied Physics
Czech Technical University
Prague, Czech Republic
Yuan Fang
Diagnostic X-ray Systems Branch
Division of Radiological Health
Office of In Vitro Diagnostics and
Radiological Health
Center for Devices and Radiological
Health
Food and Drug Administration
(FDA)
Silver Spring, Maryland

25. xx Contributors
Elias Hamann
Institute of Photon Science and
Synchrotron Radiation
Karlsruhe Institute of Technology
Karlsruhe, Germany
Hiroaki Hayashi
Graduate School of Biomedical
Sciences
Tokushima University
Tokushima, Japan
Kris Iniewski
Redlen Technologies
Vancouver, British Columbia, Canada
Yu Kuang
Department of Medical Physics
University of Nevada
Las Vegas, Nevada
Craig S. Levin
Department of Radiology
and
Department of Physics
and
Department of
Electrical Engineering
and
Department of Bioengineering
Stanford University
Stanford, California
Jorge M. Maia
Departamento de Física
Universidade da Beira Interior
Covilhã, Portugal
Lampros Mountrichas
Electronics Laboratory of Physics
Department
Aristotle University of Thessaloniki
Aristotle University Campus
Thessaloniki, Greece
Tianye Niu
Sir Run Run Shaw Hospital
Zhejiang University School
of Medicine
and
Institute of Translational Medicine
Zhejiang University
Hangzhou, Zhejiang, China
Thomas Noulis
Electronics Laboratory of Physics
Department
Aristotle University of Thessaloniki
Aristotle University Campus
Thessaloniki, Greece
David Pennicard
Deutsches Elektronen-Synchrotron
(DESY)
Center for Free-Electron Laser
Science (CFEL)
Hamburg, Germany
Milija Sarajlić
Deutsches Elektronen-Synchrotron
(DESY)
Center for Free-Electron Laser
Science (CFEL)
Hamburg, Germany
Stylianos Siskos
Electronics Laboratory of Physics
Department
Aristotle University of Thessaloniki
Aristotle University Campus
Thessaloniki, Greece
Chris Siu
Department of Electrical and
Computer Engineering
Technology
British Columbia Institute
of Technology (BCIT)
Burnaby, British Columbia, Canada

26. 1
1
Direct Conversion Semiconductor
Detectors for Radiation Imaging
Shiva Abbaszadeh and Craig S. Levin
The detection and conversion of high-energy photons (such as x-ray, gamma-
ray, and 511 keV annihilation photons) to electric charges can be divided into
two classes: direct conversion and indirect conversion (Figure 1.1). Direct
conversion detectors contain a photoconductive material, which converts
high-energy photons directly into electrical charges. In contrast, indirect
conversion detectors have a scintillation layer that converts the high-energy
photons into optical photons. These optical photons are then converted into
electrical charges using photodetectors, such as silicon photomultipliers
(SiPMs). The indirect conversion detection is the most dominant technology
for high-energy photon imaging due to the maturity of scintillation mate-
rial and optical detection technology. Direct conversion semiconductors,
especially compound semiconductors, have experienced slower develop-
ment due to challenges in growth of high-purity, stable, and uniform crys-
tals. However, there has been an ongoing interest in direct conversion for
higher spatial resolution applications [1,2]. In this chapter, we discuss the key
properties of photoconductive materials for high-performance direct conver-
sion detectors for medical imaging applications. Two commercially available
direct conversion photoconductors, amorphous selenium (a-Se) for large area
x-ray imaging and cadmium zinc telluride (CZT) for high-resolution posi-
tron emission tomography (PET), are presented.
CONTENTS
1.1 Direct Conversion Photoconductor..............................................................2
1.2 Direct Conversion Semiconductor Detectors in X-Ray Imaging............. 5
1.2.1 X-Ray System Performance Characteristics. ...................................6
1.2.2 a-Se Direct Conversion Detector.......................................................7
1.3 Direct Conversion Semiconductor Detectors in PET............................... 11
1.3.1 PET System Performance.................................................................11
1.3.2 CZT Direct Conversion Detector....................................................13
1.4 Summary........................................................................................................16
References................................................................................................................17

27. 2 Semiconductor Radiation Detectors
1.1 Direct Conversion Photoconductor
A simple direct conversion detector (Figure 1.1) contains three main parts:
1. A photoconductive material, which converts high-energy photons
directly into electrical charges.
2. Biasing electrodes, which are used to apply the bias and create the
electric field within the photoconductive material. The electrical sig-
nal generated from the drift of photogenerated carriers is induced
on the electrodes. They also define the position of charge collection
generated by the incident photons. The electrodes have typically
square pixelated or cross-strip configurations.
3. A readout circuit that reads the electrical signal from each pixel ele-
ment and converts the signal chain to the digital domain to be trans-
ferred to a computer.
The photoconductive material can be complex in structure. It can be sand-
wiched between blocking layers (Figure 1.2) to prevent charge injection from
the biasing electrodes and limit the dark current to the bulk properties of the
photoconductive material. A hole-blocking layer is usually an n-type mate-
rial that prevents the injection of holes from positively biased electrodes and
allows conduction of the electrons being collected. An electron-blocking
High energy
photon
High energy
photon
ScintillatorS emiconductor
Photodiode
Readout electronics
Readout electronics
Biased electrode
Indirect conversion Direct conversion
Light
Electron-hole pairs
+
–
FIGURE 1.1
Schematic of cross-sectional view of (left) indirect conversion detector and (right) direct con-
version detector. For indirect conversion, high-energy photons interact with a scintillator and
generate visible photons, which are then absorbed by a photodetector (e.g., photodiode) and
converted to charge, and then processed with readout electronics. Note that the light is emitted
isotropically and spreads to neighboring pixels. For direct conversion, high-energy photons
are converted directly into a collectable charge. Voltage is applied across the semiconductor,
and the electric field within the semiconductor guides the generated charge to be collected by
the pixel in the same planar spatial location where it is generated. This leads to a better spatial
resolution since the electrode pattern pitch can be very fine. However, the energy of the photon
is important, since if the size of the electron–hole cloud is bigger than the electrode pitch, the
signal will be shared by neighboring pixels, reducing the spatial resolution.

28. 3Direct Conversion Semiconductor Detectors for Radiation Imaging
layer is usually a p-type material that prevents the injection of electrons
from negatively biased electrodes and allows the conduction of holes [3]. A
high-energy photon in medical imaging applications has an energy-depositing
interaction within the photoconductive material either by photoelectric
absorption or Compton scatter. The primary electrons produced from these
interactions will ionize the material as they lose energy and generate more
electron–hole pairs. A voltage is applied across the detector to drift the gen-
erated electron–hole pairs. The drift of the electrons and holes will induce
a current in the detector as described by the Shockley–Ramo theory [4]. The
charges generated at the electrodes due to the drift of electrons and holes
are proportional to the number of electron–hole pairs generated and can be
calculated by Hecht’s equation [5]:

QQ
L
Lx
L
x
=− −
−










+− −


0
11
λ
λ
λ
λ
e
e
h
h
ex
pe xp
()


















where Q
0 is the initial ionization charge, L is the detector thickness, x is the
distance between the point of interaction and cathode, and λ
e and λ
h are the car-
rier Schubweg for electrons and holes, respectively. The Schubweg is the aver-
age distance a charge carrier drifts under the applied electric field before it
is permanently captured by traps or recombination centers [6]. It is deter-
mined by the product μ · τ · E , where μ is the mobility, τ is carrier lifetime,
Hole blocking
Semiconductor
e
–
h
+
Electron blocking
FIGURE 1.2
Schematic of a semiconductor detector sandwiched between electron and hole-blocking layers.
A hole-blocking layer prevents injection of holes from positively biased electrodes and allows
the photogenerated electrons to be collected. On the other hand, an electron-blocking layer
prevents the injection of electrons from negatively biased electrodes and allows the photogen-
erated holes to pass through it. The blocking layers are used if the most dominant part of the
dark current of the detector is due to injection of charge from biasing electrodes.

29. 4 Semiconductor Radiation Detectors
and E is the applied electric field. Due to the creation of a uniform electric
field across the photoconductor, all of the generated holes or electrons (based
on the polarity of the pixel electrode) will drift to the pixel underneath the
position of generation. The lack of spatial dispersion effects (e.g., light scat-
tering for scintillators) in the direct conversion process and the fine electrode
pitch allow this method to have an increased spatial resolution compared to
indirect conversion. However, the requirement of a high-voltage supply and
the manufacturing of a uniform thick layer of photoconductor over a large
area are drawbacks of direct conversion semiconductor detectors.
A high atomic number (Z) is desirable for the photoconductive material
since it leads to a greater probability to absorb the photons incident on the
detector. The photoelectric interaction probability increases proportional to
Z
4
/E
3
, and the Compton scattering probability increases proportional to Z /E,
where E is the energy of the incident photon [7]. Photoconductors with small
atomic numbers need to be thicker in order to absorb the same amount of
photons as materials with higher atomic numbers.
The amount of energy required to form a detectable electron–hole pair in a
semiconductor is given by the electron–hole pair creation energy and is typi-
cally two to three times that of the semiconductor’s bandgap energy [8]. As
the amount of energy required to create an electron–hole pair decreases, the
number of detectable pairs for a given photon energy increases, leading to a
larger detected signal. Other important properties of a photoconductive mate-
rial include low dark current and the possibility for large area fabrication.
The most commonly used semiconductor detector is silicon. However,
due to its low Z and low density, silicon is not efficient in direct detection
of high-energy photons such as x-rays, gamma-rays, and 511 keV annihila-
tion photons. Therefore, materials with a higher atomic numbers have been
under development as alternative semiconductor direct conversion detectors.
It should be noted, however, that silicon has found use as a detector in an
edge-on configuration for mammography, which is at the lower end of ener-
gies used for medical imaging [9,10]. Table 1.1 lists properties of numerous
TABLE 1.1
Selected Properties of Several Photoconductor Candidates for Direct Conversion
Detectors
Material Si Ge a-Se CdZnTe CdTe HgI
2 PbI
2
Atomic number (Z) 14 32 34 48, 30, 5248,52 80, 5382, 53
Energy bandgap (eV)1.12 0.67 2.2 1.5–1.7 1.44 2.1 2.3
Charge pair energy
formation (W) (eV)
3.62 2.96 50 4.6 4.43 5 5.5
Mobility lifetime
product (cm
2
/V)
(h) >1
(e) ~1
(h) >1
(e) >1
(h) 10
−6
(e) 10
−8
(h) 10
−5
(e) 10
−3
(h) 10
−4
(e) 10
−3
(h) 10
−5
(e) 10
−4
(h) 10
−6
(e) 10
−7
Source: Adapted from W. Zhao and J. A. Rowlands, Proc. SPIE: Medical Imaging, vol. 1651,
pp. 134–143, 1992.

30. 5Direct Conversion Semiconductor Detectors for Radiation Imaging
photoconductors. From Table 1.1, a-Se is a very mature technology that can
be uniformly deposited up to a thickness of 1–2 mm [11]. A thickness of
200 μm a-Se is sufficient for absorption of the majority of photons having
x-ray energy typical for mammography, and 1 mm thick a-Se is enough for
chest x-ray imaging. For imaging photons with energy higher than 100 keV,
the growth technology of CZT and cadmium telluride (CdTe) has progressed
to meet this need, and crystals as thick as several centimeters are commer-
cially available [12]. The crystal growth and purification of mercuric iodide
(HgI
2) and lead iodide (PbI
2), which contain the high atomic number elements
mercury (Z = 80) and lead (Z = 82), respectively, are still under research and
development [13,14].
1.2 Direct Conversion Semiconductor
Detectors in X-Ray Imaging
X-ray imaging is among the most important medical imaging procedures
used today. The high energy of the radiation allows it to penetrate through
the body and provide an image of the interior of the body, which is otherwise
not visible by the human eye. A depiction of image acquisition using x-ray
imaging is shown in Figure 1.3. The object, or patient, to be imaged is placed
between the radiation source and the detector that acquires the image. The
variation of x-ray attenuation within the body, due to varying tissue compo-
sition, causes the variation, or contrast, in the acquired image. An exposure
Detector ImagePatientX-ray tube
FIGURE 1.3
Radiographic image acquisition.

31. 6 Semiconductor Radiation Detectors
of uniform intensity exposes the body, and the intensity is modulated by the
differential attenuation within the body. The modulated intensity that exits
the body contains the internal structure information and is sensed by the
detector to form the image. Therefore, adjacent regions having a greater dif-
ference in x-ray attenuation will have greater contrast.
There are several modalities used to meet the various needs in the field
of medical imaging. X-ray imaging modalities include chest radiography,
mammography, fluoroscopy, and computed tomography (CT). Each of these
modalities serves a different purpose. Properties for the first three of these
modalities are summarized in Table 1.2 [15]. Note that the x-ray spectrum is
quoted in terms of kVp, which is the x-ray tube voltage, and the exposure is
expressed in roentgens (R).
1.2.1 X-Ray System Performance Characteristics
In x-ray imaging, there is a need for high spatial resolution detectors in appli-
cations with small feature sizes, for example, microangiography, where we
are looking at small blood vessels, and mammography, where microcalcifica-
tions are important since small microcalcifications are a hallmark of breast
malignancy [16,17]. The spatial resolution in an x-ray system is characterized
by measuring the modulation transfer function (MTF) of the system. The
MTF is a measure of the contrast as a function of spatial frequency. As illus-
trated in Figure 1.4, if we have an input signal with components at all spatial
frequencies, with the same intensity, and they are imaged with the imaging
system in question, then if we take the ratio of the amplitude at the output
compared to the amplitude at the input, we obtain the attenuation relation-
ship as a function of frequency, where the high-frequency components are
generally attenuated. This attenuation comes from the different sources of
blurring in the system such as K-fluorescence reabsorption, Compton scat-
tering, and primary photoelectron range, which is related to the electron–
hole pair cloud diameter. One way to measure the MTF is using the so-called
TABLE 1.2
Digital X-Ray Imaging System Properties
Clinical Task Chest Radiography Mammography Fluoroscopy
Detector size 35 cm × 43 cm 18 cm × 24 cm 25 cm × 25 cm
Pixel size 200 μm × 200 μm 50 μm × 50 μm 250 μm × 250 μm
Number of pixels 1750 × 2150 3600 × 4800 1000 × 1000
Readout time <5 s <5 s 1/30 s
X-ray spectrum 120 kVp 30 kVp 70 kVp
Mean exposure 300 μR 12 mR 1 μR
Noise level 6 μR 60 μR 0.1 μR
Source: D. L. Y. Lee, L. K. Cheung and L. S. Jeromin, “New digital detector for projection radi-
ography,” in Proc. SPIE: Medical Imaging, pp. 237–249, 1995.

32. 7Direct Conversion Semiconductor Detectors for Radiation Imaging
“edge-method” [18,19]. As was discussed earlier in the chapter, the direct
conversion detector drifts the charge toward the pixel electrodes, and there
is no blurring like there is in scintillators due to isotropic spreading of light.
As a consequence, direct conversion semiconductor detectors provide a bet-
ter MTF compared to their indirect conversion counterpart. We will compare
the MTF of direct conversion imaging detectors with indirect conversion
imaging detectors in the next section.
Another important characteristic of an x-ray detector is how well it pre-
serves the signal-to-noise ratio (SNR) of the incident signal. Similar to the
MTF, a metric for quantifying degradation in the signal quality as a function
of spatial frequency can be computed by the ratio of the SNR at the output to
that at the input of the imaging system, and taking the square of the result.
This metric is known as the detective quantum efficiency (DQE) [20,21]. A
DQE of unity perfectly preserves the SNR at the input of the imaging sys-
tem; however, this is generally not achievable, even at zero spatial frequency,
due to incomplete absorption of all incident photons (i.e., a probability less
than unity for detecting incident photons). Noise sources in the imaging sys-
tem will degrade the DQE, and thus the DQE is dependent on the incident
exposure level. Typically the DQE will improve with increasing exposure as
the noise becomes less dominated by the electronics (i.e., becomes quantum-
noise limited).
1.2.2 a-Se Direct Conversion Detector
The a-Se photoconductor is the most highly developed photoconductor for
large area x-ray imaging and is still the only commercially available mate-
rial for flat-panel x-ray detectors [22–25]. a-Se has an acceptable x-ray absorp-
tion coefficient for low x-ray energy, good charge transport properties, and
1
0
–1
1
0
–1
1
0
–1
1
0
–1
1
0
–1
1
0
–1
Large
structures
Small
structures
1.0
0.5
0.0
01 23 4
FIGURE 1.4
Conceptual depiction of the MTF. Large structures have low spatial frequency components,
while small structures have high spatial frequency components. The imaging system may
exhibit a different response to the various frequency components of the object being imaged.
The relative signal of the output of the imaging system to its input as a function of frequency
yields the MTF. Typically, higher frequency signals are more difficult to preserve due to vari-
ous forms of blurring in the imaging system.

33. 8 Semiconductor Radiation Detectors
low dark current. Typically, a-Se detectors are operated at an electric field
strength of ~10 V/μm to get an acceptable x-ray sensitivity and acceptable
levels of lag and ghosting [26,27]. Figure 1.5 compares the MTF of an a-Se
detector with another detector technology, demonstrating that a-Se is capa-
ble of providing a very high spatial resolution. In addition, in order to make
a-Se reach its highest charge collection efficiency, higher electric fields are
required [28–30]. A higher electric field within the a-Se layer improves the
detector performance by increasing carrier motilities and photogeneration
efficiency that leads to better dose efficiency [31,32]. However, maintaining
low dark current (≤10 pA/mm
2
) at high electric fields is challenging [33]. A
high dark current reduces the dynamic range of the device. It also increases
noise levels, thus degrading SNR and can lead to crystallization of the detec-
tor due to joule heating [34]. Previous studies of dark current on a simple
metal/a-Se/metal structure have shown that dark current is dependent on
time and voltage and changes by the nature of the positively biased metal
contact employed [35].
Juska et al. first observed avalanche multiplication in a-Se in 1980 while
they were studying the photogeneration efficiency and electron and hole
mobility of a-Se at high electric fields [28]. They measured transient pho-
tocurrent in a-Se (20–200 μ m) sandwiched between two insulating layers
using the time-of-flight technique. It was observed that at fields higher than
8 0 V/μm, the photogeneration efficiency increased sharply. Photogeneration
efficiency larger than unity is due to photocurrent multiplication phenom-
ena. Photocurrent multiplication in Juska’s structure has been attributed
to the avalanche phenomena, which entails the generation of secondary
Spatial frequency (lp/mm)
0
0
0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0
0.2
0.4
0.6
0.8
1.0
MTF(f)
Csl
a-Se
FIGURE 1.5
MTF of a-Se and CsI, a common indirect conversion material, x-ray detector technologies.
(Adapted from M. Spahn, Eur. Radiol ., vol. 15, pp. 1934–1947, 2005.)

34. Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

35. sananlasku, vai mitä?) Mene naimisiin toisen nuoren neitosen
kanssa, tule suuriarvoiseksi herra Hartrightiksi, parlamentin
jäseneksi; ja kun sinä seisot korkeimmillaan onnen portailla, niin
muista kuitenkin, että vähäpätöinen Pesca on aikaansaanut kaikki
tyyni!"
Minä koetin yhdessä pikku ystäväni kanssa nauraa hänen leikkisille
jäähyväisilleen, mutta se oli minusta mahdotonta. Oli jotakin, joka
vaikutti minuun melkein kiusallisen mielialan, hänen hyvästellessään
näin ilosesti.
Jäätyäni jälleen yksikseni ei ollut enää mitään muuta tehtävää,
kuin mennä Hampsteadiin lausumaan äidilleni ja sisarelleni
jäähyväiset.
IV.
Kuumuus oli koko päivän ollut painostava, ja nyt oli tyyni ja lämmin
yö.
Äidilläni ja sisarellani oli niin paljon puhumista minulle, ja he olivat
niin monta kertaa pyytäneet minua viipymään vielä viisi minuuttia,
että oli lähes puoliyö talonveräjää takanani suljettaessa. Minä kuljin
muutamia askelia eteenpäin lähintä Lontooseen johtavaa tietä, mutta
pysähdyin sitten epäröimään.
Täyskuu loisti kirkkaana tummansiniseltä taivaalta ja levitti niin
kummallisen valon kedon kummuille ja laaksoille, että se näytti
olevan ainakin sata peninkulmaa suuresta kaupungista, joka oli
tuolla alhaalla. Ajatus tulla ennen, kuin todella tarpeen oli, kuumaan
tukahduttavaan Lontooseen kiusasi minua. Mennä levolle

36. kuumentuneihin huoneihini tai vähitellen tukahtua näytti minusta,
tuntiessani nyt sekä ruumiillista että sielullista levottomuutta, olevan
melkein sama. Minä päätin mennä kotiin pisintä kiertotietä, jonka
voin löytää, saadakseni olla kauemmin raikkaassa ilmassa; minä
halusin kulkea erästä valkosta polkua, joka koukertelee aution kedon
poikki ja lähenee Lontoota Finchleyn tiellä, ja siten palata erään sen
raikkaimman etukaupungin kautta, päivän ensi koitteessa —
Regents-Parkin länsipuolelta.
Minä aloin siis kulkea aivan hitaasti ketoa nauttiessani maiseman
ihanasta hiljaisuudesta ja ihmetellessäni valon ja varjojen kauneita
värähdyksiä, kun ne seurasivat toisiansa epätasaisella maalla
kaikkialla ympärilläni. Niin kauan kun minä vielä etenin tällä
ensimmäisellä ja kauneimmalla osalla yöllistä matkaani, valtasi
sieluni avonaisesti se vaikutelma, jonka ympäröivä näytelmä loitsi, ja
minä ajattelin aivan vähän mitään muuta — niin, totta tosiaan voin
minä sanoa ajatelleeni tuskin mitään.
Mutta kuljettuani kedon ja tultuani eräälle syrjätielle, jossa ei ollut
mitään nähtävää, alkoi minun ajatuksissani aivan luonnollisesti
kierrellä pian koituva muutos elämäntavoissani ja tehtävissäni. Kun
minä olin saapunut tämän pienen tien päähän, olin minä aivan
vaipunut unelmiini ja epämääräisiin kuvitelmiini Limmeridge-
Housesta, herra Fairliestä ja kahdesta nuoresta naisesta, joiden
opetuksesta maalata vesivärillä minun tuli heti pitää huolta.
Minä olin nyt kulkiessani tullut siihen kohtaan, jossa neljä tietä
yhtyy — Hampsteadiin johtava, jota olin tullut, Finchleyhin vievä,
West-Endiin vievä ja Lontoosta tuleva. Koneellisesti olin minä
poikennut viimemainitulle ja astuskelin autiota maantietä mietteissä,
jotka minä varsin hyvin muistin, miltähän nuo Cumberlandin nuoret

37. naiset näyttäisivät — kun silmänräpäyksessä veri jähmettyi
suonissani siitä, että joku takanani laski olkapäälleni käden, nopeasti,
kevyesti.
Minä pyörähdin samassa ympäri ja puristin kiivaasti kävelykeppini
kädensijaa.
Siinä, keskellä leveää, kuun valaisemaa maantietä seisoi —
ikäänkuin hän olisi samana hetkenä kohonnut maasta tai pudonnut
taivaasta — yksinäinen nainen puettuna kiireestä kantapäähän
valkoseen pukuun, hänen silmänsä tarkastivat vakavalla, tutkivalla
ilmeellä minua, hänen ojennettu kätensä osoitti Lontoon yllä olevaa
tummaa pilveä siinä seisoessamme vastakkain. Hämmästyin liian
paljon ja vakavasti nähdessäni aavistamatta tuon kummallisen
olennon tällä yksinäisellä paikalla sydän yöllä kysyäkseni, mitä hän
tahtoi. Omituinen nainen puhui ensin.
"Johtaako tämä tie Lontooseen?" kysyi hän.
Minä katsoin tarkkaan häntä hänen tehdessään tämän
kummallisen kysymyksen. Kello oli nyt melkein yksi. Kuunvalossa
voin minä huomata, että hänellä oli väritön, nuorekas muoto, laiha ja
kuihtunut poskilta ja leuan ympäriltä; suuret, suruiset, tavattoman
tarkastavat silmät, hermostunut, päättämätön ilme suupielissä ja
vaalea, kullankeltainen tukka. Ei ollut mitään rohkeata, mitään
häpeämätöntä hänen esiintymistavassaan; se oli hiljaista ja
välttelevää — hieman surullista ja epäilevää; se ei näyttänyt olevan
aivan ylhäisen naisen, mutta ei taas alhaissäätyisenkään. Ääni oli —
sikäli kuin olen vielä kuullut sitä — jotenkin kummallisen hiljaista ja
yksitoikkoista, ja hän puhui tavattoman nopeaan. Hänellä oli pieni
matkareppu kädessä ja hänen pukunsa — hattunsa, kaulahuivinsa ja
hameensa, kaikki tyyni valkosia — ei mielestäni näyttänyt hienolta

38. eikä kalliilta. Hänen vartalonsa oli solakka ja hieman yli
keskipituuden, käynti ja liike vapaat sopimattoman vallattomuuden
viitteestäkin. Kaiken tämän voin minä huomata epävakaisessa
kuunvalossa ja ällistyksissäni kohtauksemme johdosta. Millainen
nainen hän oli ja miksi hän oli maantiellä yksin kello yhden aikaan
sydänyöllä, en minä ollenkaan voinut ymmärtää. Siitä olin aivan
varma, ett'ei kukaan mies, olkoonpa kuinka halpa ajatustavaltaan
tahansa, olisi voinut selittää väärin hänen syitään puhutella minua
näin myöhäisenä aikana ja noin yksinäisellä paikalla.
"Kuulitteko, mitä minä sanoin?" jatkoi hän samalla kertaa
levollisesti ja kiireesti, mutta ilman vähintäkään kärsimättömyyttä ja
tyytymättömyyttä. "Minä kysyin, viekö tämä tie Lontooseen."
"Kyllä", vastasin minä, "tämä on oikea tie; se johtaa S:t Johns-
Woodin ja Regents-Parkiin. Teidän täytyy suoda anteeksi, ett'en minä
heti vastannut. Minä hämmästyin todellakin Teidän
odottamattomasta näkemisestänne tässä tiellä — nytkään en voi
ymmärtää Teitä."
"Ettehän epäile minun tehneeni jotakin pahaa? Sitä en ole tehnyt.
Minulle on tapahtunut onnettomuus — tunnen itseni kovin
onnettomaksi ollessani yksin näin myöhään. Miksi epäilette minun
tehneen väärin?"
Hän puhui tarpeettoman vakavasti ja liikuttavasti ja peräytyi
muutamia askelia takaisin. Minä koetin kaikin tavoin rauhoittaa
häntä.
"Pyydän, ett'ette epäile minun pahaa ajattelevan Teistä", sanoin
minä, "tai mitään muuta toivovan kuin saavani auttaa Teitä voimieni

39. mukaan. Minä hämmästyin vain, että Te niin aavistamatta
ilmaannuitte tälle tielle, joka hetkinen sitä ennen oli aivan typi tyhjä."
Hän kääntäytyi ja osoitti sitä kohtaa, jossa Lontooseen ja
Hampsteadiin johtavat tiet yhtyivät; siellä voi huomata
pensasaidassa olevan aukon. "Minä kuulin Teidän tulevan", sanoi
hän, "ja kätkeydyin sinne nähdäkseni, minkälainen mies Te olitte,
ennenkuin uskaltaisin puhutella Teitä. Epäröin ja pelkäsin, kunnes
olitte kulkenut ohitseni, jolloin minun oli pakko hiipiä perästänne ja
koskettaa Teitä".
Hiipiä perästäni ja koskettaa minua! Miksi ei yhtä hyvin huutaa
minulle? Tämä oli, lievimmin sanoen, varsin kummallista.
"Uskallanko minä luottaa Teihin?" kysyi hän. "Ettehän ajattele
pahaa minusta, vaikka minä olen joutunut onnettomuuteen?" Hän
vaikeni hämillään ja muutteli matkareppuansa kädestä toiseen ja
huoahti syvästi.
Naisen yksinäinen ja turvaton asema säälitti minua. Minun
luonnollinen haluni auttaa häntä voitti viisauden, varovaisuuden ja
maailman kokemuksen — nämä ominaisuudet, jotka vanhempi,
viisaampi ja kylmempi mies olisi käyttänyt apunaan niin
tavattomassa asemassa kuin tämä.
"Te voitte turvallisesti luottaa siihen, ett'en minä tahdo mitään
pahaa Teille", sanoin minä. "Jos Teitä vaivaa selittää ikävän
asemanne syy, niin pyydän minä, ett'ette virka sanaakaan siitä
asiasta enää. Minulla ei ole mitään oikeutta vaatia Teiltä sellaista
selitystä. Sanokaa minulle vain, kuinka minun on autettava Teitä; jos
voin auttaa, niin tahdon tehdä sen."

40. "Te olette kovin hyvä, ja minä olen suuresti iloissani, että olen
tavannut Teidät." Ensimmäinen pilkahdus naisellista tunnetta, jonka
tähän asti olin huomannut hänessä, pani hänen äänensä
vavahtelemaan lausuessaan nämä sanat, mutta ei ainoakaan kyynel
loistanut noissa suurissa, surullisissa, tarkkaavissa silmissä, jotka yhä
tuijottivat minuun. "Minä olen ainoastaan kerran ennen ollut
Lontoossa", jatkoi hän entistä nopeammin, "enkä minä löydä
ollenkaan tietä sinne tältä taholta. Voinko saada vuokravaunut tai
mitkä ajoneuvot tahansa? Onko liian myöhäistä? En tiedä sitä itse.
Oi, jospa Te tahtoisitte sanoa vain minulle, mistä voisin saada
vaunut! Jospa Te vain tahtoisitte luvata; ett'ette huoli minusta sen
enempää, vaan — annatte minun mennä seurastanne, milloin minua
miellyttää — minulla on Lontoossa ystävä, joka ilostuu saadessaan
vastaanottaa minut — mitään muuta en minä tarvitse — tahdotteko
luvata minulle tämän?"
Hän katsoi levottomasti edes ja taakse tietä; muutteli taaskin
matkareppuansa kädestä toiseen, toisteli sanoja: "Tahdotteko luvata
sen?" ja katsoi tutkivasti minuun rukoilevalla, aralla ja alakuloisella
silmäyksellä, joka teki minuun kiusallisen vaikutuksen.
Mitä voin minä tehdä? Tässä oli turvaton vieras, joka oli pyytänyt
apuani, — ja tämä vieras oli nainen. Ei yhtään ihmisasuntoa ollut
läheisyydessä, ei yhtään ihmistä näkynyt, jolta minä olisin voinut
neuvoa kysyä, eikä mikään maallinen voima antanut minulle sitä
paitsi oikeutta määrätä hänen tekojansa, vaikka minä olisin
tietänytkin, kuinka minä voisin käyttää tätä voimaa. Minä kirjoitan
nämä rivit, puoleksi epävarmana, teinkö minä viisaasti, kun niiden
tapausten varjo, jotka seurasivat, lankeaa paperille — ja kumminkin
sanon minä: — mitä pitäisi minun tehdä?

41. Mitä tein, tein voittaakseni aikaa kyselemällä häneltä yhtä ja
toista.
"Oletteko varma, että lontoolainen ystävänne ottaa Teidät vastaan
näin myöhään?" kysyin minä.
"Kyllä, aivan varma. Luvatkaa vain, että päästätte minun
menemään, milloin vain tahdon — sanokaa vain, ett'ette sekaannu
siihen, mitä minä päätän. Tahdotteko luvata sen?"
Kun hän kolmannen kerran toisti nämä sanat, tuli hän aivan
luokseni ja laski kätensä, kiireesti ja huomaamatta, rintaani vasten —
käsi oli niin laiha, se oli niin kylmä tänä lämpöisenä yönäkin.
Muistettakoon vain, että minä olin nuori; älköön unhotettako, että
tämä käsi oli naisen.
"Tahdotteko luvata sen?"
"Kyllä."
Se oli vain yksi sana! Tämä pieni, hyvin tunnettu sana, joka on
kaikkien huulilla joka hetki päivästä. Mutta voi! kuinka minä vapisen
kirjoittaessani sitä.
Me käännyimme Lontoota kohti ja vaelsimme yhdessä uuden
päivän ensimmäisenä, hiljaisena tuntina — minä ja tämä nainen,
jonka nimeä, jonka arvoa, kohtaloita ja tulevaisuuden tuumia minä
en ollenkaan tuntenut, niin, jonka paljas läsnäolo vierelläni tänä
hetkenä oli minusta syvä salaisuus. Kaikki oli kuin unelma. Olinko
minä Walter Hartright? Oliko tämä hyvin tuttu, epärunollinen
maantie, jota juhlapukuiset ihmiset kulkivat sunnuntaisin? Olinko
minä todellakin hiukan enemmän kuin tunti sitten lähtenyt äitini

42. rauhaisasta, kunnioitetusta talosta? Minä tunsin itseni liian
sotkeutuneeksi — liian levottomaksi jonkin epämääräisen tunteen ja
itsenuhtelujen tähden voidakseni useampien minuuttien aikana
puhutella kummallista seuraajaani. Sen vuoksi alkoi hän taaskin
ensiksi puheen.
"Minä haluan kysyä Teiltä jotakin", sanoi hän nopeasti.
"Tunnetteko paljon ihmisiä Lontoossa?"
"Kyllä, varsin paljon".
"Monta ylhäistä ja rikasta herraa?" Selvästi oli vahva epäluulon
ilme tässä merkillisessä kysymyksessä. Minä epäröin ennen
vastaamistani.
"Muutamia", sanoin minä pari silmänräpäystä vaiettuani.
"Montako" — hän astui pari askelta edelleni ja katsoi minua
tutkivasti suoraan silmiin — "montako vapaaherran arvoista?"
Liiaksi kummastuneena voidakseen vastata, kysyin minä
puolestani häneltä:
"Miksi kysytte sitä?"
"Koska toivon itseni vuoksi olevan yhden vapaaherran, jota ette
tunne".
"Tahdotteko sanoa hänen nimensä?"
"Minä en voi — en uskalla — tulen aivan suunniltani, jos mainitsen
sen." Hän puhui äänekkäästi, melkein rajusti, kohotti nyrkkinsä
ilmaan ja pudisti sitä rajusti; pian hillitsi hän kumminkin itsensä ja

43. lisäsi, hiljentäen äänensä kuiskaukseksi: "Sanokaa minulle niiden
nimet, jotka Te tunnette."
Minä en katsonut voivani kieltäytyä täyttämästä niin vähäpätöstä
pyyntöä ja mainitsin kolme nimeä. Kaksi näistä herroista oli
perheenisiä, joiden tyttäriä minä opetin maalaamaan; kolmas oli
nuorimies, joka kerran oli ottanut minut mukaansa huvimatkalle
merelle piirustamaan hänelle muutamia paikkoja.
"Ahaa! Te ette tunne häntä", sanoi hän hengittäessään jälleen
vapaasti. "Oletteko itse ylhäinen mies?"
"Kaukana siitä. Minä olen vain piirustuksenopettaja."
Kun tämä vastaus pääsi suustani — kenties jollakin katkeruuden
tunteella — tarttui hän minun käteeni nopealla, äkkinäisellä
tavallansa, joka oli ominaista kaikille hänen hankkeillensa.
"Ette ylhäinen mies", toisti hän itseksensä. "Jumalan kiitos!
Häneen voin minä luottaa."
Tähän asti oli minun huomaavaisuudesta seuraajaani kohtaan
onnistunut hillitä uteliaisuuttani; nyt voitti se kumminkin paremman
tietoni.
"Minä pelkään Teillä olevan vakavat syynne valittaa jonkun
ylhäisen miehen menettelyä?" sanoin minä. "Minä pelkään
vapaaherran, jonka nimeä ette tahdo mainita, tehneen Teille jonkun
suuren vääryyden? Onko hän syypää siihen, että Te olette tässä
tähän merkilliseen vuorokauden aikaan?"
"Älkää kysykö minulta; älkää pakottako minua puhumaan siitä",
vastasi hän. "Minä en voi sitä nyt sanoa. Minua on julmasti kohdeltu,

44. minua on julmasti loukattu. Osoitatte sitä enemmän hyvyyttänne, jos
tahdotte käydä nopeammin ettekä puhele kanssani — minä haluan
niin paljon kuin mahdollista koettaa rauhoittua."
Me jatkoimme kulkuamme nopein askelin, ja puolisen tuntia kului,
ennenkun kumpikaan meistä lausui sanaakaan. Vaikkakin minua
kiellettiin puhumasta, en kumminkaan malttanut olla väliin varkain
silmäämättä häntä kasvoihin. Ne olivat entisenlaisensa, huulet
tiukkaan yhteenpuristetut, silmät tuijottaen suoraan eteenpäin
tutkivasta, mutta kumminkin hajamielisen ilmeellä. Lähestyessämme
ensimmäisiä huonerivejä ja ollessamme aivan likellä Weslegan
Collegea alkoivat ensin hänen kasvonsa saada elostuneemman ja
ihmisellisemmän leiman, ja hän puhui taas.
"Asutteko Te Lontoossa?" kysyi hän.
"Kyllä." Vastatessani pälkähti päähäni, että hänen tarkoituksensa
oli kenties edelleenkin kääntyä puoleeni saadakseen minulta neuvoa
ja apua, ja mielestäni täytyi minun poistaa häneltä pettävä toive
ilmoittamalla, että minä aion heti matkustaa pois. Minä lisäsin siis:
"Mutta huomenna matkustan minä Lontoosta joksikin ajaksi. Matkani
on maalle."
"Mihin?" kysyi hän. "Pohjoiseenko vai etelään?"
"Pohjoiseen — Cumberlandiin".
"Cumberlandiin!" toisti hän vienolla äänellä. "Ah! minäkin toivoisin
saavani matkata sinne. Minä olin kerran niin onnellinen
Cumberlandissa."

45. Minä koetin taaskin kohottaa sitä huntua, joka oli tuon naisen ja
minun välillä.
"Olette kenties syntynyt järvien kauniissa maassa?" kysyin minä.
"En", vastasi hän. "Olen syntynyt Hampshiressä; mutta minä olin
lyhyen ajan Cumberlandissa koulussa. Järviäkö? Minä en voi muistaa
mitään järviä. Tahtoisin jälleen nähdä Limmeridgen kylän ja
maatilan."
Nyt oli minun vuoroni pysähtyä. Niin jännittynyt kuin uteliaisuuteni
olikin tällä hetkellä, ei tämä kummallisen seuralaiseni odottamaton
herra Fairlien tilan mainitseminen voinut muuta kuin suurimmassa
määrässä hämmästyttää minua.
"Kuulitteko jonkun huutavan perästämme?" kysyi hän ja silmäsi
arasti eteenpäin tietä samana hetkenä, kuin minä pysähdyin.
"Ei, ei. Se oli vain nimi, Limmeridge-House, joka herätti minun
huomiotani. — Minä kuulin muutamien Cumberlandista kotoisin
olevien henkilöiden mainitsevan sen joku päivä sitten."
"Ah! ne eivät olleet minun ystäviäni! Rouva Fairlie on kuollut;
hänen miehensä on kuollut, ja heidän pikku tyttärensä on
varmaankin naimisissa ja viety pois näihin aikoihin. En voi sanoa,
ketkä nyt asuvat Limmeridgessä. Jos ne ovat joitakin samasta
perheestä, tiedän vain rakastavani heitä rouva Fairlien tähden."
Hän näytti aikovan sanoa vielä enemmän, mutta hänen vielä
puhuessaan tulimme. Avenue-kadun päässä olevalle tulliportille.
"Onko portinvartija näkyvissä?" kysyi hän.

46. Vartijaa ei näkynyt; ei kukaan muukaan ollut läheisyydessä meidän
mennessämme portista. Kaasulyhtyjen ja talorivien näkeminen näytti
tekevän hänet levottomaksi ja vaivaavan häntä.
"Tämä on Lontoo", sanoi hän. "Näettekö Te yhtään ajuria, jonka
voisin saada? Minä olen väsynyt ja peloissani. Minä tahdon sulkeutua
vaunuihin ajaakseni matkoihini."
Minä sanoin hänelle, että meidän täytyi kulkea hieman etemmäksi
tullaksemme paikalle, jossa olisi ajureita ellemme olisi kyllin
onnellisia tavataksemme jonkun vastaanajavan; sen jälkeen koetin
minä palata Cumberlandia koskevaan keskusteluumme. Mutta se oli
turhaa. Toive päästä vaunuihin ja ajaa tiehensä oli kokonaan
vallannut hänet. Hän ei voinut ajatella eikä puhua mistään muusta.
Me olimme tuskin ennättäneet kävellä kolmanneksen Avenue-
katua, kun minä huomasin vuokra-ajurin erään portin edustalla
muutamia taloja meistä toisella puolen katua. Eräs herra hyppäsi
vaunuista ja aukaisi itse puutarhan portin ja meni sinne. Minä huusin
ajuria hänen hypätessään istuimelleen. Mennessämme viistoon yli
kadun tullaksemme sinne oli seuralaiseni kärsimättömyys kohonnut
siihen määrään, että hän melkein pakotti minun juoksemaan.
"On niin myöhäistä", sanoi hän. "Kiiruhdan siksi niin paljon, että
on niin myöhäistä."
"Minä en voi lähteä ajamaan, sir, jollette aio Tottenham-court-
tielle", sanoi ajuri kohteliaasti, kun minä avasin vaununoven.
"Hevoseni on lopen väsynyt, enkä minä saa sitä enää muualle kuin
talliin."

47. "Kyllä, kyllä. Aivan hyvä. Minä aijon juuri sinne päin — minä aion
juuri sitä tietä!" Hän voi tuskin hengittää kärsimättömyydeltään ja
tunkeutui ohitseni vaunuihin.
Minä olin tullut vakuutetuksi, että mies oli raitis ja kohtelias,
ennenkuin sallin hänen nousta vaunuihin. Hänen otettuaan
paikkansa pyysin minä saada seurata häntä nähdäkseni, saapuiko
hän onnellisesti ja hyvin tarkoittamaansa paikkaan.
"Ei, ei ei", sanoi hän varmasti. "Nyt on kaikki hyvin; nyt olen niin
tyytyväinen. Jos Te olette gentleman, niin muistakaa, mitä olette
luvannut. Antakaa hänen ajaa nyt, kunnes minä käsken hänen
pysäyttämään. Kiitän Teitä — ah! kuinka kiitän Teitä!"
Minun käteni oli vaununovella. Hän puristi sitä molemmilla
käsillään, suuteli sitä ja lykkäsi sen luotaan. Samassa läksi hevonen
liikkeelle — minä juoksin katua eteenpäin mielien epävarmasti
pyytää ajuria seisauttamaan, tietämättä itsekään miksi — epäröin
pelottavani ja murehduttavani naista — huusin vihdoin, mutta liian
hiljaa, että ajuri olisi kuullut huutoni. Vaununpyöräin räminä kaikui
yhä kauempaa — vaunut katosivat varjoihin kaukana kadulla —
valkopukuinen nainen oli poissa!
Kymmenen minuuttia tai hieman enemmän oli kulunut. Minä
viivyin vielä samalla puolen katua, milloin kuljin minä koneellisesti
muutamia askelia eteenpäin, milloin pysähdyin hajamielisenä.
Yhtenä hetkenä epäilin minä seikkailuni todellisuutta, toisena tunsin
jonkun kiusallisen tunteen, että olin tehnyt jotakin väärin, saavan
minun levottomaksi ja sekaannuksiin, vaikka minä samalla olin
kerrassaan kykenemätön ymmärtämään, kuinka minun olisi pitänyt
toisin menetellä. Minä tuskin tiesin, mihin kuljin ja mitä minun piti
tehdä. En tietänyt mitään muuta varmaa kuin omien ajatuksieni

48. sekavuuden, kun minä pian sain käsitykseni — heräsin, voisin
melkein sanoa — kuullessani ajoneuvojen kolinan kiiruusti lähenevän
takaani.
Olin pimeällä puolen katua ja sitä paitsi muutamain tuuheiden
puiden varjossa, jotka ojensivat latvojansa erään puutarhamuurimme
yli, kun pysähdyin ja katsoin ympärilleni. Toisella, valaistulla puolella,
lähellä minua, käveli eräs poliisikonstaapeli hitaasti eteenpäin
Regents-Parkia.
Ajoneuvot vierivät sivutseni, avonaiset, kevyet kiesit; kaksi miestä
istui niissä.
"Pidätä!" huusi toinen. "Tuossa menee poliisikonstaapeli.
Kysykäämme häneltä."
Hevonen seisahtui heti muutamia syltä siitä paikasta, jossa olin.
"Poliisikonstaapeli!" huusi se, joka oli ensin puhunut. "Oletteko
nähnyt erään naisen kulkevan tätä katua?"
"Minkälaisen naisen, sir?"
"Hän oli puettu lavendelinväriseen hameeseen."
"Ei, ei", puuttui toinen mies puheeseen. "Teidän antamanne
vaatteet olivat hänen sängyssään. Hän on varmaankin mennyt
matkoihinsa niissä vaatteissa, jotka hänellä olivat tullessaan meille.
Valkoisessa puvussa, poliisikonstaapeli. Valkopukuinen nainen."
"En ole nähnyt häntä, sir."

49. "Jos Te tai joku Teidän tovereistanne tapaa sellaisen naisen, niin
ottakaa hän talteen ja lähettäkää varmasti vartioittuna tällä
osotteella. Minä maksan kaikki kustannukset ja lupaan Teille sievän
palkkion päälle päätteeksi."
Poliisikonstaapeli katsoi korttia, jonka hän oli saanut.
"Miksi pitää meidän ottaa hänet kiinni, sir? Mitä hän on tehnyt!"
"Mitäkö tehnyt? Hän on karannut minun mielisairaalastani. Älkää
unhottako: valkopukuinen nainen. Aja!"
V.
"Hän on karannut minun mielisairaalastani."
Minä en voi totta tosiaan päättää, että se kauhea vakuutus, jonka
nämä sanat sisälsivät, ahdisti minua aivan aavistamatta. Muutamat
kummalliset kysymykset, jotka valkopukuinen nainen oli tehnyt
minulle annettuani huonosti mietityn lupaukseni hänen saada
menetellä ja päättää oman mielensä mukaan, olivat jo saaneet
minun miettimään, että hän oli joko luonnostaan kuvitteleva ja
ajattelematon, tahi oli hänen arvostelukykynsä jonkun kiihkeän
kauhun takia joutunut pois tasapainostaan. Mutta sen voin minä
kunniani kautta vakuuttaa, ett'en minä hetkeäkään sovittanut
häneen niitä ajatuksia todellisesta mielipuolisuudesta, joita meissä
kaikissa herättää paljas nimi: mielisairaala. En enempää hänen
puheessaan kuin esiintymisessäkään ollut huomannut mitään, joka
olisi voinut antaa aihetta minulle sellaiseen käsitykseen, enkä minä
voi muistaa niissäkään häntä koskevissa uusissa tiedoissa, jotka

50. vieras antoi poliisikonstaapelille, mitään, mikä oikeuttaisi sellaisen
lausunnon.
Mitähän olin minä tehnyt? Olinko minä auttanut mitä julmimman
väärän vankeuden uhria saavuttamaan vapautensa vai viskannut
mahdottoman suureen Lontooseen onnettoman olennon, joka olisi
ollut minun ja jokaisen ihmisen velvollisuus ottaa ihmisyyden
nimessä suojaansa ja hoitoonsa? Olin kovin levoton tehdessäni nämä
kysymykset, varsinkin kun käsitin, että ne tulivat liian myöhään.
Sen sielunlevottomuuden vallitessa, jota minä tunsin, ei ollut
ajattelemistakaan mitään yölepoa, kun minä vihdoinkin saavuin
Clements-Innissä olevaan asuntooni. Muutamien tuntien kuluttua
olisi minun lähdettävä matkalleni Cumberlandiin. Minä istuuduin alas
ja koetin ensin piirustaa ja sitten lukea — mutta valkopukuinen
nainen tunkeutui minun ja kynäni, minun ja kirjani väliin. Olikohan
jotakin pahaa tapahtunut tuolle onnettomalle olennolle? Se oli
ensimmäinen ajatus, joka pälkähti päähäni, vaikka minä itsekkäästi
koetin karkottaa sitä. Toisia ajatuksia seurasi perästä, jotka olivat
vähemmän tuskallisia. Olivatko kiesseissä olevat miehet hänet
tavanneet ja ottaneet kiinni, vai oliko hän vielä vapaudessaan
määräämässä itse toimenpiteistänsä? Ja tapaisimmeko me varsin
erilaisilla elämämme teillä vielä kerran toisemme salaperäisessä
tulevaisuudessa?
Tunsin itseni tyytyväiseksi, kun oli aika sulkea ovi perästäni; kun
minä sain sanoa jäähyväiset lontoolaisille puuhilleni, lontoolaisille
oppilailleni ja ystävilleni ja heittäytyä uuteen toimintaan, uusiin
harrastuksiin ja uuteen elämään. Yksinpä asemalla vallitseva
mylläkkä ja sekasorto lähtiessä, joka muulloin oli niin väsyttävä ja
hermostuttava, tuntui mielestäni nyt tekevän hyvää.

51. Se matkasuunnitelma, joka oli annettu seurattavakseni, määräsi
ensin matkustamaan Carlisleen ja sieltä poikkeamaan rautatieltä
sivuradalle, joka kulki pitkin rannikkoa. Kumminkin tapahtui se
onnettomuus jo heti matkani alussa, että veturi meni rikki
Lancasterin ja Carlislen välillä. Se pysähdys, joka tästä seurasi,
vaikutti, että tulin liian myöhään päästäkseni lähtemään siinä
junassa, jolla olin aikonut. Minun täytyi siis odottaa muutamia
tunteja ja kun minä saavuin myöhäisemmässä junassa sille asemalle,
joka oli lähinnä Limmeridge-Housea, oli kello yli kymmenen ja ilta
niin pimeä, että minä tuskin voin hapuilla niille vaunuille, jotka herra
Fairlie oli lähettänyt minua hakemaan.
Ajaja oli nähtävästi tyytymätön minun myöhäiseen tulooni. Hän
osoitti sitä jörömäistä kunnioitusta, joka on niin ominaista
englantilaisille palvelijoille. Me ajoimme hitaasti ja aivan vaiti
pimeässä. Tiet olivat huonoja ja vaikeuttivat nopeampaa ajoa. Kelloni
mukaan oli kulunut puolitoista tuntia asemalta lähdöstämme, kun
minä aloin kuulla meren kohinaa ja huomasin, että me ajoimme
sileää hiekkatietä. Olimme ajaneet eräästä veräjästä, ennenkuin
tulimme sinne, ja ajoimme vielä toisestakin, jonka jälkeen
saavuimme asuinrakennukselle. Minut otti vastaan virkapuvuton
palvelija, jolla oli arvokas ja juhlallinen ulkomuoto, ilmoitti perheen jo
menneen yölevollensa ja saattoi minut suureen ja korkeaan
huoneeseen, jossa illalliseni odotti minua ilottomassa
yksinäisyydessä, suuren mahonkisen ruokapöydän yläpäässä.
Olin liian väsynyt ja huonolla tuulella voidakseni syödä ja juoda
paljoa, varsinkin kun juhlallinen palvelija tarjoili minulle niin
huolellisesti, kuin pieni päivällisseurue olisi saapunut taloon
yksinäisen miehen asemesta. Neljännestunnin kuluttua olin valmis
menemään makuuhuoneeseeni. Juhlallinen palvelija seurasi minua

52. hyvin järjestettyyn huoneeseen, sanoi: "Aamiainen kello yhdeksän
sir", katsoi ympärilleen, oliko kaikki oikeassa kunnossa, ja poistui sen
jälkeen aivan ääneti.
"Mitähän minä mahdan uneksia tänä yönä?" ajattelin minä
sammuttaessani kynttilän; "uneksinkohan minä valkopukuisesta
naisesta vai tämän Cumberlandin tilan tuntemattomista asukkaista?"
Minusta tuntui omituiselta maata talossa perheen ystävänä
tuntematta kumminkaan sen asukkaita edes ulkomuodolta.
VI.
Seuraavana aamuna herättyäni ja vedettyäni uutimen ylös, oli meri
edessäni, loistaen kirkkaassa auringonpaisteessa ja Skotlannin
etäinen ranta siinsi kaukana taivaanrannalla.
Taulu oli hämmästyttävä — se oli kerrassaan uutta minusta
ikävien, lontoolaisten käsityksieni jälkeen maisemasta, jossa tiili ja
muurisavi muodostavat pääosan. Ajatukseni ja koko minun elämäni
näyttivät saavan aivan uuden muodon samana hetkenä kuin minä
katsoin sitä. Sieluni valtasi sekava tunne siitä, että olin kerrassaan
kadottanut kaiken tutun menneisyyden, saamatta kumminkaan
mitään selvempää käsitystä nykyisyydestä tai tulevaisuudesta.
Tapaukset, jotka olivat ainoastaan muutamia päiviä vanhoja,
hälvenivät niin muistossani, että näyttivät kuukausia sitten
sattuneilta. Pescan omituinen kertomus, kuinka hänen oli onnistunut
hankkia minulle nykyinen paikkani; viimeinen ilta, jonka olin
viettänyt äitini ja sisareni luona — niin, salaperäinen seikkailunikin
kotimatkalla Hampsteadista — kaikki tämä tuntui minusta jo aikoja
sitten tapahtuneen elämässäni. Vaikka minä vieläkin ajattelin

53. valkopukuista naista, oli hänenkin kuvansa jo vaalennut mielessäni ja
tullut yhä muodottomammaksi.
Vähää ennen kello yhdeksää menin minä alakerrokseen. Eilisillan
juhlallinen palvelija tapasi minun kävelemässä käytävissä ja neuvoi
minulle armeliaasti tien ruokailuhuoneeseen.
Ensi silmäyksellä, kun mies avasi oven, näin minä runsaasti
katetun aamiaispöydän keskellä pitkää huonetta, jossa oli monta
ikkunaa. Heti sen jälkeen silmäsin minä pöydältä ikkunaan, joka oli
etimpänä huoneessa, ja näin naisen seisovan sen edessä selkä
minuun päin. Samana hetkenä kuin huomasin hänet, hämmästyin
hänen vartalonsa tavatonta kauneutta ja koko hänen asentonsa
teeskentelemätöntä viehättävyyttä. Hän oli pitkä, vaikka kohtuullisen
täyteläinen ja hyvin muodostunut, olematta lihava; hänen päänsä
asennossa oli samalla kertaa jotakin lempeää, luontevaa ja varmaa.
Miehen silmillä katsoen täytyi hänen ruumiinsa näyttää varsin
kauniilta ja luonnolliselta, sillä se oli tarpeellisen vankka, eikä sitä
ollut kureliivi turmellut. Hän ei ollut kuullut minun tuloani
huoneeseen, enkä minä voinut kieltäytyä ihailemasta häntä
muutamia hetkisiä, ennenkuin minä liikutin muuatta lähinnä olevaa
tuolia herättääkseni yksinkertaisimmalla tavalla hänen huomiotansa.
Tästä liikkeestäni kääntäytyi hän heti. Hänen käyntinsä ja koko
olentonsa viehkeä sulo hänen lähestyessään huoneen toiselta puolen
herätti minussa innokkaan halun saada nähdä hänen muotonsa. Hän
poistui ikkunan luota, ja minä lausuin itsekseni: "Hän on tumma." —
Hän kävi muutamia askelia eteenpäin, ja minä ajattelin itsekseni:
"Hän on nuori". - Hän lähestyi vieläkin ja hämmästyksellä, jota en
voi sanoin selittää, mielin mielessäni: "Hän on ruma!"

54. Ei koskaan ole tuo vanha hyväksytty sääntö, ett'ei luonto voi tehdä
mitään erehdyksiä, ilmeisemmällä tavalla kumottu — ei koskaan voisi
kasvonpiirteet odottamattomammasti ja murtavammasti nolata iloisia
toiveita, joita kaunis vartalo herättää. Naisen iho oli varsin tumma ja
vahvaa varjostusta ylähuulella voi melkein kutsua viiksiksi. Suu oli
leveä, ja siitä kuvastui melkein miehen voima ja päättäväisyys;
silmät olivat hieman ulkonevat, läpi tunkevat, kirkkaat, ruskeat,
hiukset pikimustat ja kasvoivat tavattoman alas otsalle. Hänen
kasvonilmeeltänsä, joka muutoin oli reipas, rehellinen ja älykäs,
näytti, hänen vaietessaan, puuttuvan kerrassaan se naisellinen
lempeys ja viehätys, jota ilman maailman kauneinkin nainen olisi
epätäydellinen kaunotar. Nähdä sellaisen pään liittyvän olkapäihin,
joita muovaellessaan kuvanveistäjä olisi pitänyt itseään onnellisena
— tuntea ihastuneensa siihen kainoon viehkeyteen, jolla
sopusuhtaisen kaunis vartalo liikkui, ja seuraavana silmänräpäyksenä
joutua melkein peräytymään kasvonpiirteiden vahvan, miehevän
muodostuksen ja ilmeen takia — sepä herätti tunteen, joka muistutti
sitä avutonta, epäselvää vastenmielisyyttä, mitä me varmaan kaikki
olemme nukkuessamme kokeneet, kun emme ole voineet selvästi
käsittää haaveellista ja hajanaista unta.
"Herra Hartrightko?" sanoi nainen kysyvä väre äänessään, samalla
kun hänen kasvonsa lehahtavasta hymystä saivat lempeän
naisellisen ilmeen. "Me emme toivoneet enää saavamme nähdä Teitä
eilen illalla ja menimme sen vuoksi tavallisuuden mukaan levolle.
Toivon Teidän suovan anteeksi näennäisen huomaavaisuuden
puutteemme ja sallivan minun esittää itseni toisena oppilaananne.
Puristammeko toistemme kättä? Ennemmin tai myöhemmin,
luullakseni tulee se tapahtumaan, ja miks'ei siis yhtä hyvin heti?"

55. Hän lausui tämän harvinaisen tervehdyksen selvällä, sulosoivalla,
miellyttävällä äänellä ja ojensi kätensä, joka kenties oli liian suuri,
mutta kaunismuotoinen, minulle hyvin kasvatetun naisen tyynellä,
huolettomalla varmuudella. Me istuimme kumpikin aamiaispöytään
niin ystävällisesti ja tuttavallisesti, kuin olisimme tunteneet toisemme
monta vuotta ja nyt saapuneet Limmeridge-Houseen tehdyn
sopimuksen mukaan luottavasti puhelemaan vanhoista ajoista.
"Minä toivon Teidän tulleen tänne sillä hyvällä edellytyksellä, että
teette asemanne tässä talossa niin hauskaksi kuin mahdollista",
jatkoi nuori nainen. "Teidän täytyy, alkaakseni puhelemistamme,
tyytyä ainoastaan minun seuraani aamiaisella ollessamme. Sisareni
on omassa huoneessaan kärsien naisten tavallista kipua, hieman
päänkivistystä, ja hänen entinen kotiopettajattarensa, rouva Vesey —
tuo hurskas sielu! — touhuaa valmistaessaan hänelle vahvistavaa
teetä. Setäni, herra Fairlie, ei ole koskaan ruokaillessamme läsnä;
hän on vanha ja raihnainen ja elää kuin erakko omissa huoneissaan.
Paitsi heitä ei ole ketään muuta talossa kuin minä. Kaksi nuorta
naista on ollut täällä mutta he matkustivat eilen pois aivan
epätoivoissaan, mikä ei olekkaan ihmeteltävää. Koko sinä aikana,
jonka he olivat täällä, emme voineet herra Fairlien sairauden takia
hankkia hauskuutta taloon kutsumalla ainoatakaan tanssivaa,
sukostelevaa ja rupattavaa miespuolista sielua; seuraus oli, ett'emme
me koskaan tehneet muuta kuin väittelimme, varsinkin päivällisillä.
Kuinka voi ajatella neljän naisen syövän päivällistä joka päivä
yhdessä joutumatta väittelyyn? Me olemme sellaisia höpäköitä,
ett'emme voi keskustella järkevästi toistemme kanssa ruoka-aikoina.
Te näette siis, ett'ei minulla ole varsin korkeita ajatuksia meistä,
herra Hartright — mitä haluatte, teetä vai kahvia? — ei kellään
naisella ole erikoisen suurta käsitystä omasta sukupuolestaan vaikka
harvat heistä sanovat sen minun laillani suoraan. Totta tosiaan

56. näytättepä olevan aika hämmennyksissä. Kuinka on laitanne?
Epäröittekö, mitä Teidän pitäisi syödä, vai oletteko hämmästynyt
minun huolettomasta puhetavastani? Ensimainitussa tapauksessa
neuvon Teitä ystävällisesti jättämään kylmän lammaslihan rauhaan ja
odottamaan, kunnes omeletti tuodaan pöytään. Viimemainitussa
suhteessa tahdon antaa Teille teekupin rauhoittuaksenne ja yleensä
luopua kaikesta siitä huolehtimisesta, josta nainen kykenee (mikä
kyky, meidän kesken sanoen, on varsin vähäinen) vaikenemaan."
Hän ojensi minulle teekupin iloisesti hymyten. Hänen kevyt
puheliaisuutensa ja huoleton esiintymistapansa vento-vierasta
kohtaan yhtyi teeskentelemättömään yksinkertaisuuteen ja
synnynnäiseen omanarvonsa ja asemansa tuntoon, jonka
ehdottomasti täytyi taata hänelle rohkeimmankin miehen
kunnioittava huomaavaisuus. Samalla kun oli mahdotonta jäädä
kylmäksi ja vaiteliaaksi hänen seurassaan, oli myöskin, ja vielä
suuremmassa määrässä, mahdotonta edes ajatuksissakaan omata
sopimattoman vapauden vivahdustakaan häntä kohtaan. Minä tunsin
tämän vaistomaisesti silloinkin, kun minä ihastuin hänen
iloisuuteensa, ja koetin parhaani mukaan käyttää hänen omaa,
elämän raikasta, eloisaa seurustelutapaansa.
"Niin, niin", sanoi hän, esitettyäni ainoan selitykseni, jonka voin,
hämmästymiseni anteeksi-pyynnöksi, "minä ymmärrän. Te olette
vielä sellainen vieras talossa, joka hämmästyy minun hyvässä
luottamuksessa antamiani tietoja asianomaisista perheenjäsenistä.
Sehän on vallan luonnollista: minun olisi pitänyt ymmärtää se ennen.
Kaikissa tapauksissa voin minä saattaa asian oikealle tolallensa
jälleen. Sallikaa minun nyt esimerkiksi alkaa itsestäni — koetan
tehdä jutun varsin lyhyeksi. Nimeni on Marian Halcombe, ja minä
annoin äsken näytteen naisen puuttuvasta tarkkuudesta kutsuessani

57. herra Fairlietä sedäkseni ja neiti Fairlietä sisarekseni. Äitini oli
kahdesti naimisissa — ensi kerran herra Halcomben, isäni, kanssa ja
sitten herra Fairlien, sisarpuoleni isän kanssa. Lukuunottamatta sitä,
että me kumpikin olemme isättömiä, olemme me niin erilaisia kuin
mahdollista. Isäni oli köyhä, neiti Fairlien isä rikas. Minulla ei ole
mitään, hänellä melkoinen omaisuus. Minä olen tumma ja ruma, hän
vaalea ja kaunis. Joka ihminen arvostelee minut karmeaksi ja
omituiseksi, — täydellä syyllä! — ja hänet lempeäksi ja ihastuttavaksi
— vielä suuremmalla syyllä. Sanalla sanoen: hän on enkeli, ja minä
— ottakaa hieman marmelaadia, herra Hartright, ja täydentäkää itse
ajatukseni, niin ett'ei se tule liiaksi loukkaamaan minun naisarvoani.
Mitäpä sanon sitten herra Fairliestä? Totta tosiaankin, tiedänpä sen!
Hän kutsuttaa varmaankin Teidät luoksensa aamiaisen jälkeen, ja
silloin saatte itse tilaisuuden tehdä huomioita hänestä. Etukäteen
voin sanoa, että hän on herra Fairlie-vainajan nuorempi veli, toiseksi
että hän on naimaton, ja kolmanneksi, että hän on neiti Fairlien
holhooja. Minä en tahdo elää erillään neiti Fairliestä, eikä hän voi
elää erillään minusta — tämä syynä siihen, miksi minä olen
Limmeridge-Housessa. Sisareni ja minä olemme toisiimme
sydämmellisesti kiintyneet, mikä Teistä luonnollisesti näyttää aivan
selittämättömältä yllämainituissa olosuhteissa ja minä olen siitä aivan
samaa mieltä kansanne — mutta niin on asianlaita kaikissa
tapauksissa. Teidän täytyy miellyttää joko meitä molempia, herra
Hartright, tai ei kumpaakaan, ja mikä pahempaa — Te ette saa
odottaa kenenkään muun seuraa kuin meidän. Rouva Vesey on
varsin kunnioitettava henkilö, jolla on kaikki perushyveet, mutta ei
juuri muutoin laskuun otettava, ja herra Fairlie on liian sairaloinen
ollakseen seuranpitäjänä. Minä en tiedä, mikä häntä vaivaa, ja yhtä
vähän tietävät lääkärit — niin eipä hän itsekään tiedä. Me sanomme
kaikki olevan sen hermokipua, mutta kukaan meistä ei oikein tiedä,

58. mitä sillä tarkoitetaan. Tahdon kumminkin neuvoa Teitä suostumaan
hänen pikkuomituisuuksiinsa, kun tulette hänen luoksensa. Ylistäkää
vain hänen rahakokoelmiaan, piirustuksiaan ja vesivärimaalauksiaan,
niin takaampa voittavanne hänen sydämmensä. Jos Teitä huvittaa
hiljainen maaelämä, niin enpä todellakaan huomaa mitään syytä,
miksi Te ette tuntisi olevanne jotenkin tyytyväinen täällä.
Aamiaisesta kello kahteen, jolloin me syömme päivällisemme, saatte
järjestellä herra Fairlien piirustuksia. Sitten otamme neiti Fairlie ja
minä piirustuskirjamme ja menemme ulos Teidän johdollanne
tekemään jonkun onnistumattoman piirroksen luonnon mukaan.
Hänen lempihuvinsa on maalata mutta ei minun — olkaa hyvä
muistakaa se. Naiset eivät voi maalata — heidän mielensä ei ole
kyllin tyyni eikä silmänsä kyllin tarkka. Mutta välipä sillä! minun
sisartani se huvittaa, ja hänen tähtensä tuhlaan minä väriä ja
paperia yhtä hyvin kuin kuka muu Englannin nainen tahansa. Mitä
iltoihin tulee, toivon minä Teidän parhaanne mukaan selviävän niistä.
Neiti Fairlie soittaa varsin hyvin — minä raukka en voi erottaa
nuotteja toisistaan, mutta sen sijaan voin minä koettaa kanssanne
sakkipeliä tai tricktrackia tai hätätapauksessa biljardiakin. Mitä
sanotte tästä ohjelmasta? Voiko teitä tyydyttää meidän tyyni,
säännöllinen elintapamme, vai tuletteko ehkä tuntemaan ikävää ja
kaipaamaan vaihtelua ja seikkailua tässä Limmeridge-Housen
hiljaisessa ilmapiirissä?"
Tällä tavoin jatkoi hän puheluaan omituisella, iloisella,
miellyttävällä tavallaan minun keskeyttämättäni muutoin kuin
kohteliaisuuden vaatimilla vähäpätöisillä vastauksilla. Ne sanat, joita
hän käytti viimeisessä kysymyksessään, tai oikeammin sanottuna
sana "seikkailu", niin helposti kuin se livahtikin hänen huuliltaan,
palautti mieleeni silmänräpäyksessä kohtaukseni valkopukuisen
naisen kanssa, ja mieleni teki kovin ottaa selko siitä suhteesta, joka

59. vieraan omien sanojen mukaan rouva Fairliestä, mielestäni täytyi olla
tuon mielisairaalasta paenneen tuntemattoman henkilön ja
Limmeridge-Housen entisen hallitsijattaren välillä.
"Vaikka olisinkin maailman levottomin ihminen", sanoin minä, "niin
puuttuisipa minulta kaikki halu joutua mihinkään seikkailuun
toistaiseksi. Tänne-tuloni edellisenä iltana tapahtui minulle jotakin
merkillistä, jonka muisto, minä voin sen vakuuttaa Teille, neiti
Halcombe, riittää minulle koko Limmeridge-Housessa oloajakseni,
jollei kauemmaksikin."
"Mitä sanotte, herra Hartright! Saanko kuulla, mitä se oli?"
"Teillä on jonkunlainen oikeus siihen. Tämän seikkailun päähenkilö
on tuiki tuntematon minulle ja kenties Teillekin, mutta sen tiedän,
että hän mainitsi rouva Fairlie-vainajan nimen sydämmellisen
kiitollisuuden ja kunnioituksen huudahduksella."
"Mainitsiko hän minun äitini nimen? Te saatte minut varsin
uteliaaksi. Kertokaa enemmän, olkaa hyvä!"
Enempää viivyttelemättä kerroin minä kohtauksen valkopukuisen
naisen kanssa siten, kuin se oli tapahtunut, ja minä toistin sana
sanalta kaiken sen, mitä hän lausui minulle rouva Fairliestä ja
Limmeridge-Housesta.
Neiti Halcomben kirkkaat, älykkäät silmät olivat elokkaalla
harrastuksella koko ajan kiintyneet minuun kertomukseni alusta
loppuun. Hänen kasvoillaan kuvastui jännitetty huomio ja
hämmästys, vaan ei mitään muuta. Selvään näkyi, ett'ei hän voinut
sen enempää ratkaista tätä arvotusta kuin minäkään.

60. "Oletteko aivan varma, että hän puhui näin minun äidistäni?"
"Aivan varma", vastasin minä. "Kuka tämä nainen lieneekään, olen
vakuutettu kumminkin, että hän ennen on käynyt koulua
Limmeridgen kylässä ja saanut siihen aikaan kokea rouva Fairlien
erityistä hyväntahtoisuutta, jonka vuoksi hän tuntee lämmintä
harrastusta kaikkia perheen nyt eläviä jäseniä kohtaan. Hän tiesi,
että sekä rouva Fairlie että hänen puolisonsa on kuollut, ja puhui
neiti Fairliestä, ikäänkuin he olisivat tunteneet toisensa lapsina."
"Kuulin Teidän sanovan, ett'ei hän maininnut olevansa tältä
paikkakunnalta."
"Niin, hän sanoi olevansa kotoisin Hampshirestä."
"Ettekö Te voinut saada ollenkaan selkoa hänen nimestään?"
"Se on aivan mahdotonta!"
"Varsin merkillistä! Mielestäni teitte oikein, herra Hartright,
antaessanne raukan mennä vapauteensa, sillä eipä hän näytä
minusta millään lausunnolla teidän seurassanne menettäneen
oikeuttansa olla vapaa. Mutta minä olisin toivonut Teidän sitkeämmin
koettaneen saada selkoa hänen nimestään. Tavalla taikka toisella
täytyy meidän saada valaistusta tähän asiaan. On parasta,
luullakseni, ett'ette puhu ollenkaan tästä herra Fairlien ja sisareni
kanssa. Minä olen täysin vakuutettu siitä, että he tietävät yhtä vähän
kuin minäkin, kuka tämä nainen on ja millä tavalla hänen entinen
elämänsä on yhteydessä meikäläisten elämän kanssa. Mutta he ovat
myöskin, vaikka aivan toisella tavalla, hermostuneita ja varsin
tunteellisia; Te voisitte saattaa siis vain toiselle kiihkeän
hermotäristyksen ja toiselle paljon levottomuutta varsin

61. hyödyttömästi. Mitä minuun tulee, niin olen tavattoman utelias ja
aion käyttää kaiken ajatuskykyni tästä hetkestä saadakseni valoa
tähän pimeyteen. Kun minun äitini mentyänsä toisiin naimisiin muutti
tänne, perusti hän kyläkoulun, juuri sellaisenaan kuin se nyt on.
Entiset opettajat ovat kumminkin kuolleet tai muuttaneet pois — en
tiedä mihin — eikä mitään tietoa ole odotettavana tältä taholta.
Ainoa mahdollinen keino, jota minä voin ajatella…"
Tässä kohden katkasi keskustelumme huoneeseen tullut palvelija,
joka ilmoitti, että herra Fairlie tahtoisi mielihyvällä nähdä minua
aamiaisen päätyttyä.
"Odottakaa muutamia hetkisiä eteisessä", sanoi neiti Halcombe,
joka eloisalla, varmalla tavallaan vastasi minun puolestani, "herra
Hartright tulee heti. Minä tahdoin sanoa", jatkoi hän minulle, "että
sisarellani ja minulla on tallella koko joukko äitini kirjeitä, jotka ovat
kirjoitetut sekä hänelle että isälleni. Kun ei mitään muuta keinoa ole
saada valaistusta, tahdon minä käyttää aamupäivän silmäilläkseni
äitini kirjevaihdon herra Fairlien kanssa. Herra Fairlie piti Lontoosta ja
oli alinomaa poissa maatilaltaan, jolloin äidilläni oli tapana kirjoittaa,
millä kannalla asiat olivat Limmeridgessä. Hänen kirjeensä ovat
täynnään kertomuksia koulusta, jota kohtaan hän osoitti erikoista
harrastusta, ja minä pidän varsin luultavana, että minun on
onnistunut tehdä muutamia havaintoja, kun me uudelleen tapaamme
toisemme. Kello 2 on minulla ilo esittää teidät, herra Hartright,
sisarelleni ja iltapäivällä ajelemme me ympäristöllä ja näytämme
Teille muutamia näköaloja, joista me erityisesti pidämme. Hyvästi siis
kello 2 saakka."
Hän nyökkäsi minulle sillä sulavalla miellyttävyydellä, sillä
ihastuttavalla, hienolla ystävyydellä, joka ilmeni kaikesta, mitä hän

62. sanoi ja teki, sekä poistui huoneen alipäässä olevasta ovesta. Niin
pian kun hän oli poissa, suuntasin minä askeleeni eteiseen ja
seurasin palvelijaa esiytyäkseni ensi kertaa herra Fairlien luona.
VII.
Saattajani vei minut ylös portaita samaan käytävään, jossa minun
makuusuojani sijaitsi; hän avasi sen viereisen oven ja pyysi minun
silmäämään tähän huoneeseen.
"Herrani on käskenyt näyttää Teille työhuoneenne, sir", sanoi
mies, "ja kysyä, hyväksyttekö Te laitokset ja valaistuksen."
Olisipa minua totta tosiaan ollut vaikea tyydyttää, jollen minä olisi
hyväksynyt tätä huonetta joka suhteessa. Siinä oli suuri, kaareva
ikkuna, josta oli sama kaunis näköala, mitä minä huoneestani heti
aamulla olin ihaillut. Kalustus oli samalla kertaa komea ja kaunis;
pöytä keskellä lattiaa täynnään kauniisti sidottuja kirjoja, muhkeita
kirjoitusneuvoja ja kauniita kukkia; toisella pöydällä lähellä ikkunaa
oli erityisiä tarpeita vesivärimaalausta varten ja siihen oli kiinnitetty
pieni maalausteline, jota mielensä mukaan voi kohottaa tai laskea.
Seinillä oli loistoväriset sitsipaperit ja lattialla punakeltainen itä-
intialainen matto. Se oli sievin ja muhkein pikku atelieri, jonka
milloinkaan olin nähnyt, ja minä ihmettelin sitä todellisella
ihastuksella.
Juhlallinen palvelija oli kumminkin liian hyvin kasvatettu
ilmaistakseen vähintäkään mielihyvää. Hän kumarsi jäisen
kunnioittavasti minun lausuttuani kaikki kiitossanani ja avasi ääneti
oven minulle tullakseni uudelleen käytävään.

63. Me kaarsimme erään kulmauksen, tulimme sen jälkeen toiseen
pitkään käytävään, kävimme muutamia porrasaskelia ylös, sitten
poikki pienen, pyöreän etuhuoneen ja pysähdyimme vihdoin oven
eteen, joka oli peitetty tummalla oviverholla. Palvelija avasi tämän
oven ja saattoi minua muutamia kyynäriä etemmäksi toisen
samanlaisen luo, avasi senkin ja osoitti minulle sen läpi kahta
vaaleata, merensinistä uudinta, jotka riippuivat edessämme ääneti
kohotti hän toista niistä, lausui matalalla äänellä: "herra Hartright",
ja poistui.
Minä olin suuressa ja korkeassa huoneessa, jossa oli komea
veistoskuvainen katto ja lattialla niin paksu ja pehmeä matto, että
luulin astuvani koko pinkoille samettia. Huoneen toisen seinän täytti
pitkä kirjakaappi, joka oli kallisarvoista, silailtua työtä, tähän asti
minulle aivan uutta. Sen korkeus oli ainoastaan kuusi jalkaa ja sen
yläreuna oli koristettu pienillä marmorikuvilla, jotka olivat järjestetyt
määrätyn matkan päähän toisistaan. Vastapäisellä seinällä oli kaksi
vanhanaikuista kaappia ja niiden välillä taulu: madonna Kristus-
lapsineen; sitä suojasi lasi ja kullatussa levyssä kehyksen
alareunassa oli Rafaelin nimi. Sekä oikealla että vasemmalla
puolellani, minun seisoessani siinä oven edessä, oli piironkeja ja
pikku telineitä, kaikki koristellut kultauksilla ja loistavilla väreillä,
täynnään hienosta posliinista valmistettuja kuvia, kalliita
kukkamaljakolta norsunluukoristeineen sekä leikkikaluja ja
kalleuksia, joista kulta, hopea ja jalokivet loistelivat. Vastassani
olevat ikkunat olivat verhostetut; auringonvalon heikensi
kallisarvoiset, samanväriset verhot, kuin ovessakin. Se valaistus, joka
täten pääsi huoneeseen, oli lienteä, salaperäinen ja hillitty. Se levisi
yhtä vahvana kaikille esineille ja soveltui siihen hyvin syvään
hiljaisuuteen ja rauhaisaan yksinäisyyteen, joka kuului tähän
asuntoon; niin, se antoi jonkunlaisen pyhän levon huoneen herralle,

64. kun hän siinä istui väsyneesti nojaten suuressa tuolissaan, jonka
toiseen käsinojaan oli kiinnitetty pieni kirjateline ja toiseen pieni
pöytälevy.
Jos miehen persoonallinen ulkonäkö, hänen täytettyään
neljäkymmentä vuotta ja puettuaan itsensä, voidaan ottaa
määräämään hänen ikäänsä — mitä minä suuresti epäilen — niin
voitaisiin siihen aikaan, kuin minä näin herra Fairlien, jotenkin
varmasti otaksua hänen olevan viidenkymmenen ja
kuudenkymmenen ikävuoden välillä. Hänen huolellisesti ajetut
kasvonsa olivat laihat ja surkastuneet ja melkein läpikuultavan
kalpeat, mutta silti rypyttömät; nenä oli suuri ja koukkuinen, silmät
laimean harmaansiniset, suuret ja ulkonevat, punaiset reunat
silmäluomissa; tukka oli ohut ja pehmeä ja väriltään tuhanharmaa,
joka on viimeinen vivahdus, ennenkun se tulee harmaaksi. Hänellä
oli tumma nuttu, joka oli tehty verkaa paljon ohuemmasta
kankaasta, ja liivi sekä loistavat, lumivalkoiset alusvaatteet. Hänen
naisellisen pienissä jaloissaan oli ihonväriset silkkisukat ja pikkuiset,
hienot pronssinahkaiset tohvelit. Kaksi sormusta koristi hänen
hienoja, valkoisia sormiansa, sormusta, jotka minäkin vähäisen
kokemukseni perusteella arvostelin varsin kalleiksi. Koko olennossa
oli jotakin arkaa, voimatonta, hienostuneen äreätä — jotakin
kummallista ja epämiellyttävän velttoa miehelle, ja samalla huomasi,
ett'ei se naisellekaan olisi ollut enemmän luonnollista kuin
sopivaakaan. Aamullinen tutustumiseni neiti Halcombeen oli
saattanut minut etukäteen suopeamieliseksi kaikkia talon asukkaita
kohtaan, mutta ensi silmäykseni hera Fairlieeseen oli omiaan täysin
kylmentämään kaikki ystävälliset käsitteet hänen persoonataan
kohtaan.

65. Lähestyessäni huomasin, ett'ei hän ollutkaan niin toimeton, kuin
olin otaksunut. Muiden kalliiden ja kauniiden esineiden joukossa,
jotka olivat hänen vieressään olevalla suurella pyöreällä pöydällä, oli
myöskin pienoinen mustastapuusta ja hopeasta valmistettu kaappi,
jossa oli kaiken muotoisia ja suuruisia rahoja järjestettyinä
laatikoihin, mitkä olivat tummalla purppurasametilla peitetyt. Eräs
näistä laatikoista oli sillä pienellä pöytälevyllä, joka oli kiinnitetty
tuolin reunaan, ja vieressä oli muutamia kultasepän harjoja,
säämyskänahkainen tölkki ja jotakin nestettä sisältävä pullo, joiden
kaikkien tarkoituksena oli eri tavoin poistaa rahoista tilapäiset pilkut
ja tahrat. Hänen ohuet, valkoiset sormensa hieroskelivat varovasti
jotakin, joka minun oppimattomista silmistäni näytti likaiselta
tinamitalilta rikkinäisine reunoineen, minun lähestyessäni
kunnioittavan matkan päässä nojatuolista ja pysähtyessäni
tervehtimään.
"Minua miellyttää tavattomasti saada Teidät tänne Limmeridgeen,
herra Hartright", sanoi hän surkean särisevästi, mikä varsin vähän
miellyttävästi yhdisti epäsointuvan, karhean äänen uniseen ja
venyttävään lausumiseen. "Olkaa hyvä, istukaa. Älkääkä vaivatko
itseänne muuttamalla tuolia, minä pyydän! Siinä surkuteltavassa
kunnossa, jossa minun hermoni ovat, on jokainen liike varsin
kiusallinen minulle. Oletteko nähnyt työhuonettanne? Meneekö se
mukiin?"
"Tulen juuri sieltä, herra Fairlie, ja minä vakuutan Teille…"
Hän keskeytti minut sukkelaan sulkemalla silmänsä ja rukoillen
nostamalla toisen valkoisen kätensä. Minä vaikenin kummastuneena,
ja naukuva ääni kunnioitti minua seuraavalla selityksellä:

66. "Suokaa anteeksi, olkaa hyvä. Mutta voitteko puhua hieman
hiljempaa? Onnettomassa hermosairaudessani tuottavat kaikki
voimakkaat äänet minulle sanomatonta tuskaa. Suottehan anteeksi
sairas-raukalle? Sanon Teille vain, mitä heikko terveyteni pakottaa
kaikille sanomaan. Vai niin, Te pidätte huoneesta?"
"En voisi toivoa itselleni mitään miellyttävämpää ja parempaa",
vastasin minä hiljaisella äänellä. Minä aloin jo huomata, että herra
Fairlien heikot hermot merkitsevät samaa kuin itsekäs teeskentely.
"Miellyttää minua sanomattomasti. Te olette huomaava, että
Teidän arvonne tunnustetaan sopivalla tavalla talossamme, herra
Hartright. Täällä ei ole mitään tavallista englantilaista barbarisuutta
taiteilijan aseman suhteen yhteiskunnassa. Minä olen viettänyt niin
suuren osan aikaisempaa elämääni ulkomailla, että minä olen
päässyt vapaaksi loukkaavista ennakkoluuloista tässä suhteessa.
Minä toivoisin voivani sanoa samaa paikkakunnan muusta
hienostosta — varsin epämiellyttävä sana, mutta täytyyhän minun
käyttää sitä. — He ovat todellisia vandaaleja taidetta kohtaan, herra
Hartright. Vakuutan teille, ettei tuo kunnon väki olisi uskonut
silmiänsä, jos se olisi saanut nähdä Kaarlo V:nnen nostavan
siveltimen ylös Titianille. Vaivaisiko Teitä asettaa kaappiin tämä
rahalaatikko ja antaa sijaan seuraava? Siinä onnettomassa tilassa,
jossa hermoni ovat, on pieninkin ponnistus minulle sanomattoman
kiusallinen. Niin, juuri se! Kiitän Teitä."
Niiden vapaamielisten yhteiskunta-teoriiain todenperäisyyden
todistuksena, joista hän juuri minulle oli puhunut, ei herra Fairlien
huolimaton pyyntö voinut olla minua huvittamatta. Minä panin
laatikon kaappiin ja annoin hänelle toisen kaikella mahdollisella
huomaavaisuudella. Hän alkoi heti arvotonta työtänsä pikku harjoilla

67. ja katseli rahaa väsyneillä, mutta ihailevilla silmäyksillä koko ajan
puhellessaan kanssani.
"Kiitän tuhannesti ja pyydän tuhannesti anteeksi! Pidättekö
rahoista? Vai niin — minua miellyttää, että me, paitsi taiteiden
suhteen, ajattelemme samoin toisessakin tapauksessa. Tullaksemme
nyt sopimuksemme rahalliseen puoleen, niin — olkaa hyvä ja
sanokaa, oletteko tyytyväinen siihen?"
"Aivan tyytyväinen, herra Fairlie."
"Miellyttää minua sanomattomasti. Ja — mitäpä minun piti sanoa?
Niin, sen korvauksen suhteen, jonka Te olette kyllin hyvä
vastaanottamaan siitä voitosta, jonka minä nautin Teidän
kyvystänne, saapuu hovimestarini ensi viikon loputtua kuulemaan,
onko Teillä jotain käskemistä. Ja — mitäpäs minun vielä piti lausua?
— Varsin merkillistä! ettekö ajattele niin? Minulla oli vielä aika paljon
puhumista kanssanne, mutta enkös kautta kunniani ole kaikkea
unhottanut. Tahtoisitteko soittaa? Kellonauha on nurkassa. Kas niin.
Olen sanomattoman kiitollinen!"
Minä soitin. Uusi palvelija tuli hiljaa huoneeseen — ulkomaalainen,
jolla oli alinomainen hymy kasvoilla ja hyvin harjattu tukka —
kamaripalvelija kiireestä kantapäähän asti.
"Louis", sanoi herra Fairlie uinaillen puhdistaen sormenpäitänsä
pikku harjalla, "minä tein muutamia muistoonpanoja lompakkooni
tänä aamuna. Mene hakemaan se. Pyydän tuhannesti Teiltä
anteeksi, herra Hartright — pelkään väsyttäväni Teidät."
Kun hän läpiväsyneenä sulki silmänsä, ennenkuin minä ennätin
vastata, ja kun hän todellakin mitä suurimmassa määrässä väsytti

68. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
textbookfull.com