Solution Manual for HDEV 6th Edition Rathus,

Solution Manual for HDEV 6th Edition Rathus,
Solution Manual for HDEV 6th Edition Rathus,
Solution Manual for HDEV 6th Edition Rathus,

1. Solution Manual for HDEV 6th Edition Rathus,
download
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-hdev-6th-
edition-rathus/
Find test banks or solution manuals at testbankbell.com today!

2. Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankbell.com
Test Bank for HDEV 6th Edition Rathus,
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-hdev-6th-edition-rathus/
Test Bank for HDEV 3rd Edition by Rathus
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-hdev-3rd-edition-by-
rathus/
Test Bank for HDEV 5th Edition by Rathus
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-hdev-5th-edition-by-
rathus/
Methods in Behavioral Research 12th Edition Cozby Test
Bank
http://testbankbell.com/product/methods-in-behavioral-research-12th-
edition-cozby-test-bank/

3. Solution Manual for The Economics of Money, Banking and
Financial Markets 12th Edition Mishkin
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-the-economics-of-
money-banking-and-financial-markets-12th-edition-mishkin/
Test Bank for Campbell Essential Biology, 5th Edition:
Simon
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-campbell-essential-
biology-5th-edition-simon/
Test Bank for Essentials of Business Statistics, 2nd
Edition, Sanjiv Jaggia, Alison Kelly
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-essentials-of-business-
statistics-2nd-edition-sanjiv-jaggia-alison-kelly/
Microeconomics Theory and Applications with Calculus
Perloff 3rd Edition Test Bank
http://testbankbell.com/product/microeconomics-theory-and-
applications-with-calculus-perloff-3rd-edition-test-bank/
Test bank for Criminology: Theories Patterns and
Typologies 13th Edition by Siegel
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-criminology-theories-
patterns-and-typologies-13th-edition-by-siegel/

4. Test Bank for Research Stories for Introductory
Psychology, 3/E 3rd Edition : 0205520650
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-research-stories-for-
introductory-psychology-3-e-3rd-edition-0205520650/

5. 1
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
HDEV 6th Edition Rathus
Full chapter at: https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-hdev-6th-edition-
rathus/


Chapter 1
History, Theories, and Methods

Chapter Overview

This chapter provides the general introduction to the field of developmental psychology. It
begins with a definition of child development and a discussion of the purposes and goals of
theory and research in the field of developmental psychology. A brief survey of the pioneers in
the field of developmental psychology, including John Locke, Jean-Jacques Rousseau, G.
Stanley Hall, Alfred Binet, William Perry, and Gisella Labouvie-Vief, is followed by a
description and evaluation of each of the major perspectives on child development—
psychoanalytic, learning (behavioral and social cognitive theories), cognitive, biological,
ecological, and sociocultural. Next, the nature-nurture, continuity-discontinuity, and active–
passive controversies in the field of development are overviewed. Finally, research methods are
described (naturalistic-observation, case study, correlation, experimental research, longitudinal
research, cross-sectional studies, and cross-sequential research), including a presentation of the
general idea behind the scientific method, ways of gathering information in child developmental
science, the correlational method (and its limitations), and how to approach and design
experiments. The chapter ends with an overview of the special methods needed to assess
development over time, specifically longitudinal versus cross-sectional research and the ways in
which the cross-sequential research design handles the advantages and disadvantages of each, as
well as a discussion of the ethical issues in research with children.

Chapter Learning Objectives

Having read the chapter, students should be able to achieve the objectives given below.
 Explain what child development is
 Describe why it is important to study child development
 Discuss the history of child development
 Compare the different developmental views across time
 Compare the different major theories of child development
 Analyze the major controversies in the study of child development

6. 2
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Identify and compare different research methods used in the study of child development
 Explain the purpose of each of the different research methods discussed in this chapter
 Describe the different ethical considerations when conducting developmental research

Chapter Outline

I. The Development of the Study of Human Development

 Developmental psychology is the discipline that studies the physical, cognitive, social,
and emotional development of humans.
 In ancient times and in the Middle Ages, children often were viewed as innately evil and
discipline was harsh.
 English philosopher John Locke (1632-1704) believed that the child came into the world as
a tabula rasa—a “blank tablet” or clean slate—that was written on by experience.
 Jean-Jacques Rousseau (1712-1778), a Swiss-French philosopher, argued that children are
inherently good and that, if allowed to express their natural impulses, they will develop
into generous and moral individuals.
 G. Stanley Hall (1844-1924) is credited with founding child development as an academic
discipline and bringing scientific attention to focus on the period of adolescence.
 French psychologist Alfred Binet (1857-1911), along with Theodore Simon (1872-1961),
developed the first standardized intelligence test near the beginning of the 20
th
century.
 In the 20
th
century, psychologists began to take on a life-span perspective, in which they
viewed human development as occurring throughout the individual’s lifetime.
o William Perry and Gisella Labouvie-Vief, for example, have studied the
development of cognitive complexity from adolescence to late adulthood.
o K. W. Schaie and others have studied trends in various mental abilities throughout
middle and late adulthood, showing that some abilities decline in middle and late
adulthood, but others that represent the accumulation of decades of knowledge can
advance into late adulthood.

II. Theories of Development

 John B. Watson (1878-1958), the founder of American behaviorism, viewed development
in terms of learning theory.
o He generally agreed with John Locke that children’s ideas, preferences, and skills are
shaped by experience.
 Arnold Gesell expressed the opposing idea that biological maturation—the unfolding of
genetically determined traits, structures, and functions—was the main principal of
development.

7. 3
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
A. The Psychoanalytic Perspective

 A number of theories fall within the psychoanalytic perspective.
o Each owes its origin to Sigmund Freud and views children—and adults—as
caught in conflict.
 The expression of basic drives, such as sex and aggression, conflict with parental
expectations, social rules, moral codes, even laws.
o But the external limits—parental demands and social rules—are brought inside or
internalized.
o Once internalization occurs, the conflict takes place between opposing inner
forces.
 Freud’s theory of psychosexual development and Erik Erickson’s theory of
psychosocial development are stage theories that see children developing through
distinct periods of life.
o Each suggests that the child’s experiences during early stages affect the child’s
emotional and social life at the time and later on.

Sigmund Freud’s Theory of Psychosexual Development

 Sigmund Freud’s (1856-1939) theory of psychosexual development focused on the
following three parts of the personality.
o Id: It is present at birth and is unconscious.
 It represents biological drives and demands instant gratification, as
suggested by a baby’s wailing.
o Ego: It curbs the appetites of the id and makes plans that are in keeping with
social conventions so that a person can find gratification but avoid social
disapproval.
o Superego: It develops throughout infancy and early childhood.
 It brings inward the wishes and morals of the child’s caregivers and other
members of the community.
 According to Freud, the following are the five stages of psychosexual development.
o Oral stage: During the first year of life, “oral” activities such as sucking and
biting bring pleasure and gratification.
o Anal stage: During this stage, gratification is obtained through control and
elimination of waste products.
o Phallic stage: During this stage, parent-child conflict may develop over
masturbation, which many parents treat with punishment and threats.
o Latency stage: By age five or six, Freud believed, children enter this stage
during which sexual feelings remain unconscious, children turn to schoolwork,
and they typically prefer playmates of their own sex.

8. 4
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
o Genital stage: The final stage of psychosexual development begins with the
biological changes that usher in adolescence.
 Adolescents generally desire sexual gratification through intercourse with
a member of the other sex.

Evaluation

 Freud’s views about the anal stage have influenced child-care workers to
recommend that toilet training not be started too early or handled punitively.
o His emphasis on the emotional needs of children has influenced educators to
be more sensitive to the possible emotional reasons behind a child’s
misbehavior.
 Freud’s work has also been criticized.
o For one thing, Freud developed his theory on the basis of contacts with adult
patients (mostly women) (Henley, 2019), rather than observing children
directly.
o Some of Freud’s own disciples, including Erik Erikson, believe that Freud
placed too much emphasis on basic instincts and unconscious motives.

Erik Erikson’s Theory of Psychosocial Development

 Erik Erikson (1902-1994) modified Freud’s theory and extended it through the adult
years.
o Erikson’s theory, like Freud’s, focuses on the development of the emotional
life and psychological traits, but Erikson focuses on social relationships rather
than sexual or aggressive instincts.
o Therefore, Erikson speaks of psychosocial development rather than of
psychosexual development.
o Furthermore, Erikson places greater emphasis on the ego, or the sense of self.
 Erikson (1963) extended Freud’s five stages to eight to include the concerns of
adulthood.
o Rather than label his stages after parts of the body, Erikson labeled them after
the life crisis—an internal conflict that attends each stage of psychosocial
development—that people might encounter during that stage.
 Early experiences affect future developments.
o Successful resolution of each crisis bolsters children’s sense of identity—of
who they are and what they stand for—and their future expectation of future
success.
 Erikson’s views, like Freud’s, have influenced child rearing, early childhood
education, and child therapy.

9. 5
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
o For example, Erikson’s views about an adolescent identity crisis—a period of
inner conflict during which one examines one’s values and makes decisions
about one’s life roles—have entered the popular culture and have affected the
way many parents and teachers deal with teenagers.

Evaluation

 Erikson’s views are appealing in that they emphasize the importance of human
consciousness and choice.
o There is also some empirical support for the Eriksonian view that positive
outcomes of early life crises help put people on the path to positive
development (Gfellner & Cordoba, 2017; Marcia, 2010).

B. The Learning Perspective: Behavioral and Social Cognitive Theories

Behaviorism

 John B. Watson argued that a scientific approach to development must focus on
observable behavior only and not on things like thoughts, fantasies, and other mental
images.
 Classical conditioning is a simple form of learning in which an originally neutral
stimulus comes to bring forth, or elicit, the response usually brought forth by a
second stimulus as a result of being paired repeatedly with the second stimulus.
 Behaviorists argue that much emotional learning is acquired through classical
conditioning.
 In operant conditioning, children learn to do something because of its effects.
 B. F. Skinner introduced the key concept of reinforcement.
o Reinforcers are stimuli that increase the frequency of the behavior they follow.
 Skinner distinguished between positive and negative reinforcers.
o Positive reinforcers increase the frequency of behaviors when they are
applied. Food and approval usually serve as positive reinforcers.
o Negative reinforcers increase the frequency of behaviors when they are
removed. Fear acts as a negative reinforcer in that its removal increases the
frequency of the behaviors preceding it.
 Extinction results from repeated performance of operant behavior without
reinforcement.
o Punishments are aversive events that suppress or decrease the frequency of the
behavior they follow.
 Operant conditioning is used every day in the socialization of young children.
o Parents and peers influence children to acquire behavior patterns they consider

10. 6
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
to be appropriate to their gender through the elaborate use of rewards and
punishments.
o Boys may ignore other boys when they play with dolls and housekeeping toys,
but play with boys when they use transportation toys. This type of conditioning
is obviously restrictive and harmful when it counters the child’s personal
desires.

Social Cognitive Theory

 Social cognitive theorists such as Albert Bandura (1986, 2011) have shown that
much learning occurs by observing other people, reading, and viewing characters in
the media.
 Observational learning occurs when children observe how parents cook, clean, or
repair a broken appliance.
 In social cognitive theory, the people after whom one patterns one’s own behavior
are termed models.

Evaluation of Learning Theories

 Learning theories allow people to explain, predict, and influence many aspects of
behavior.
 Many of the teaching approaches used in educational TV shows are based on
learning theory.

C. The Cognitive Perspective

 Cognitive theorists focus on people’s mental processes.
 One cognitive perspective is cognitive-developmental theory, advanced by Swiss
biologist Jean Piaget (1896-1980) and further developed by many theorists.
o This theory holds that the child’s abilities to mentally represent the world and
solve problems unfold as a result of the interaction of experience and the
maturation of neurological structures.

Cognitive-Developmental Theory

 Through his studies, Piaget realized that when children answered questions
incorrectly, their wrong answers still often reflected consistent—although illogical—
mental processes.
 Piaget used the following concepts to describe and explain cognitive development.
o Schemes: It is a pattern of action or mental structure that is involved in

11. 7
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
acquiring or organizing knowledge.
o Adaptation: It is the interaction between the organism and the environment. It
consists of assimilation and accommodation, which occur throughout life.
o Assimilation: It is the process by which someone responds to new object or
events according to existing schemes or ways of organizing knowledge.
o Accommodation: It is the modification of existing schemes to permit the
incorporation of new events or knowledge.
o Equilibration: It is the creation of an equilibrium, or balance, between
assimilation and accommodation.

Piaget’s Stages of Cognitive Development

 Piaget identified four major stages of cognitive development: sensorimotor,
preoperational, concrete operational, and formal operational.
 Because Piaget’s theory focuses on cognitive development, its applications are
primarily in educational settings.
 Piaget’s theory ends with formal operational thought.

Evaluation

 Many researchers, using a variety of methods, find that Piaget may have
underestimated the ages when children are capable of doing certain things.
o It also appears that many cognitive skills may develop gradually and not in
distinct stages.

Information-Processing Theory

 Many psychologists and educators speak of people as having working or short-term
memory and a more permanent long-term memory (storage).
o Thus, many cognitive psychologists focus on information processing in
people—the processes by which people encode (input) information, store it
(long-term memory), retrieve it (place it in short-term memory), and
manipulate it to solve problems.
 People’s strategies for solving problems are sometimes referred to as their “mental
programs” or “software.”
o In this computer metaphor, people’s brains are the “hardware” that runs their
mental programs.
o People’s brains—containing billions of brain cells called neurons—become
their most “personal” computers.
 When psychologists who study information processing contemplate cognitive

12. 8
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
development, they are likely to talk in terms of the size of the person’s short-term
memory and the number of programs she or he can run simultaneously.



D. The Biological Perspective

 The biological perspective directly relates to physical development: to gains in height
and weight; development of the brain; and developments connected with hormones,
reproduction, and heredity.

Evolutionary Psychology and Ethology: “Doing What Comes Naturally”

 Evolutionary psychology and ethology were heavily influenced by the 19
th
-century
work of Charles Darwin and by the work of 20
th
-century ethologists Konrad Lorenz,
and Niko Tinbergen.
 Ethology—study of behaviors that are specific to a species—is concerned with
instinctive, or inborn, behavior patterns.
 The field of evolutionary psychology studies the ways in which adaptation and
natural selection are connected with mental processes and behavior.
o One of the concepts of evolutionary psychology is that not only physical traits
but also patterns of behavior, including social behavior, evolve and are
transmitted genetically from generation to generation.
o The behavior patterns are termed instinctive or species-specific because they
evolved within certain species.
 The nervous systems of most, and perhaps all, animals are “prewired” to respond to
some situations in specific ways.
o These behaviors are “built in,” or instinctive.
o They are also referred to as inborn fixed action patterns (FAPs)—a
stereotyped pattern of behavior that is evoked by a “releasing stimulus.”
 During prenatal development, genes and sex hormones are responsible for the
physical development of female and male sex organs.
 Research into the ethological perspective suggests that instinct may play a role in
human behavior.

E. The Ecological Perspective

 Ecology is the branch of biology that deals with the relationships between living
organisms and the environment.
 The ecological systems theory of development addresses aspects of psychological,

13. 9
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
social, and emotional development as well as aspects of biological development.
o Ecological systems theorists explain development in terms of the interaction
between people and the settings in which they live (Bronfenbrenner & Morris,
2006).
 According to Urie Bronfenbrenner (1917-2005), for example, people need to focus on
the two-way interactions between the child and the parents, not just maturational forces
(nature) or child-rearing practices (nurture).
o Bronfenbrenner suggested that people can view the setting or contexts of human
development as consisting of multiple systems, each embedded within the next
larger context (Bronfenbrenner & Morris, 2006; Losike-Sedimo, 2018).
 From narrowest to widest, Bronfenbrenner’s systems are as follows:
o Microsystem: This involves the interactions of the child and other people in the
immediate setting, such as the home, the school, or the peer group.
o Mesosystem: This involves the interactions of the various settings within the
microsystem. For instance, the home and the school interact during parent–teacher
conferences.
o Exosystem: This involves the institutions in which the child does not directly
participate but which exert an indirect influence on the child. For example, the
school board is part of the child’s exosystem because board members put together
programs for the child’s education, determine what textbooks will be acceptable,
and so forth.
o Macrosystem: This involves the interaction of children with the beliefs, values,
expectations, and lifestyles of their cultural settings.
o Chronosystem: This considers the changes that occur over time. For example, the
effects of divorce peak about a year after the event, and then children begin to
recover.

F. The Sociocultural Perspective

 The sociocultural perspective teaches that people are social beings who are affected by
the cultures in which they live.
 Developmentalists use the term sociocultural in a couple of different ways.
o One refers quite specifically to the sociocultural theory of Russian psychologist
Lev Semenovich Vygotsky (1896-1934).
o The other addresses the effect of human diversity on people, including such
factors as ethnicity and gender.

Vygotsky’s Sociocultural Theory

 Whereas genetics is concerned with the biological transmission of traits from

14. 10
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
generation to generation, Vygotsky’s (1978) theory is concerned with the
transmission of information and cognitive skills from generation to generation.
o Like Piaget, Vygotsky sees the child’s functioning as adaptive, and the child
adapts to his or her social and cultural interactions.
 Key concepts in Vygotsky’s theory include the following:
o Zone of proximal development (ZPD): This refers to a range of tasks that a
child can carry out with the help of someone who is more skilled, as in an
apprenticeship.
o Scaffolding: This is Vygotsky’s term for temporary cognitive structures or
methods of solving problems that help the child as he or she learns to function
independently.

G. Human Diversity

 The sociocultural perspective asserts that people cannot understand individuals without
awareness of the richness of their diversity (Markus, 2016; Tatto et al., 2017).
o For example, people differ in their ethnicity (cultural heritage, race, language, and
common history), their gender, and their socioeconomic status.
 Studying diversity is important so that students have appropriate educational
experiences.
o To teach students and guide their learning, educators need to understand
children’s family values and cultural expectations.
 Gender is another aspect of human diversity.
o It is the psychological state of being male or being female, as influenced by
cultural concepts of gender-appropriate behavior.
o Expectations of females and males are often polarized by cultural expectations.
o Males may differ from females in some respects, but history has created more
burdens for women than men as a result.
o Historically, females have been discouraged from careers in the sciences, politics,
and business.
o Women today earn more than half of the undergraduate degrees in the so-called
STEM field of biology, chemistry and mathematics (Cheryan et al., 2017).
o Women are making inroads into academic and vocational spheres such as
medicine, law engineering, and the military—traditionally male fields.
o Most college students in the United States are female, but there remain many parts
of the world in which women are prevented from obtaining an education
(Yousafazi & Lamb, 2013).

III. Controversies in Development

15. Visit https://testbankbell.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

16. 11
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
A. The Nature-Nurture Controversy

 Researchers are continually trying to sort out the extent to which human behavior is the
result of nature (heredity) and of nurture (environmental influences).
o Scientists seek the natural causes of development in children’s genetic heritage,
the functioning of the nervous system, and in maturation.
o Scientists seek the environmental causes of development in children’s nutrition,
cultural and family backgrounds, and opportunities to learn about the world,
including cognitive stimulation during early childhood and formal education.
 Today, nearly all researchers agree that nature and nurture play important roles in nearly
every area of development.

B. The Continuity-Discontinuity Controversy

 Some developmentalists view human development as a continuous process in which the
effects of learning mount gradually, with no major sudden qualitative changes.
o In contrast, other theorists believe that a number of rapid qualitative changes usher
in new stages of development.
 Stage theorists such as Sigmund Freud and Jean Piaget saw development as
discontinuous.
o They saw biological changes as providing the potential for psychological changes.
 Certain aspects of physical development do occur in stages.
o However, psychologists disagree on whether developments in cognition occur in
stages.

C. The Active-Passive Controversy

 Historical views of children as willful and unruly suggest that people have generally
seen children as active, even if mischievous (at best) or evil (at worst).
o John Locke introduced a view of children as passive beings (blank tablets);
experience “wrote” features of personality and moral virtue on them.
 At one extreme, educators who view children as passive may assume that they must be
motivated to learn by their instructors.
o At the other extreme, educators who view children as active may assume that they
have a natural love of learning.
 These debates are theoretical.
o Scientists value theory for its ability to tie together observations and suggest new
areas of investigation, but scientists also follow an empirical approach.
o That is, they engage in research methods to find evidence for or against various
theoretical positions.

17. 12
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

IV. How do We Study Development?

 Strong arguments or reference to authority figures are not evidence.
 Scientific evidence is obtained only by gathering sound information and conducting
research.

A. Gathering Information

 Researchers use various methods to gather information.
o For example, they may ask teachers or parents to report on the behavior of
children, use interviews or questionnaires with adults, or study statistics compiled
by the government or the United Nations.

Naturalistic Observation

 Naturalistic-observation studies are conducted in “the field”; that is, in the natural,
or real-life, settings in which they happen.
o In field studies, investigators observe the natural behavior of children in
settings such as homes, playgrounds, and classrooms and try not to interfere
with it.

The Case Study

 The case study is a carefully drawn account of the behavior of an individual.
o Parents who keep diaries of their children’s activities are involved in informal
case studies.
 In addition to direct observation, case studies may include questionnaires,
standardized tests—a test in which an individual’s score is compared to the scores
of a group of similar individuals—and interviews.

B. Correlational: Putting Things Together

 Researchers use the correlational method to determine whether one behavior or trait
being studied is related to, or correlated with, another.
 Correlation coefficient is a number ranging from +1.00 and –1.00 that expresses the
direction (positive or negative) and strength of the relationships between two variables.
 Positive correlation is a relationship between two variables in which one variable
increases as the other increases.
 Negative correlation is a relationship between two variables in which one variable

18. 13
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
increases as the other variable decreases.

Limitations of Correlational Information

 Correlational information can reveal relationships between variables, but it does not
show cause and effect.
 It may seem logical to assume that exposure to violent media makes people more
aggressive, but it may also be that more aggressive people choose violent media.
o This research bias is termed a selection factor.

C. The Experiment: Trying Things Out

 The experiment is the preferred method for investigating questions of cause and effect.
 In the experiment, a group of research participants receives a treatment and another
group does not.
o The subjects are then observed to determine whether the treatment changes their
behavior.
 Experiments are usually undertaken to test a hypothesis—a proposition to be tested.

Independent and Dependent Variables

 Independent variable is a variable whose presence is manipulated by the
experimenters so that its effects can be determined.
 Dependent variable is a measure of an assumed effect of an independent variable.

Experimental and Control Groups

 Subjects in the experimental group receive the treatment, whereas subjects in the
control group do not.
o All other conditions are held constant for both groups.

Random Assignment

 Subjects should be assigned to experimental or control groups on a chance or random
basis.
 Ethical and practical considerations prevent researchers from doing experiments on
the effects of many life circumstances, such as divorce or different patterns of child
rearing.
 When experiments cannot ethically be performed on humans, researchers sometimes
carry them out with animals and try to generalize the findings to humans.

19. 14
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

D. Longitudinal Research: Studying Development over Time

 In longitudinal research, the same people are observed repeatedly over time, and
changes in development, such as gains in height or changes in mental abilities, are
recorded.
 In cross-sectional research, children of different ages are observed and compared.
o It is assumed that when a large number of children are chosen at random, the
differences found in the older age groups are a reflection of how the younger
children will develop, given time.

Longitudinal Studies

 The Terman Studies of Genius, begun in the 1920s, tracked children with high IQ
scores for more than 50 years.
o Male subjects, but not female subjects, went on to high achievements in the
professional world.
o Contemporary studies of women show that women with high intelligence
generally match the achievements of men and suggest that women of the earlier
era were held back by traditional gender-role expectations.
 Most longitudinal studies span months or a few years, not decades.
o For example, briefer longitudinal studies have found that the children of
divorced parents undergo the most severe adjustment problems within a few
months of the divorce, peaking at about a year.
 Longitudinal studies have drawbacks.
o For example, it can be difficult to enlist volunteers to participate in a study that
will last a lifetime.
o Many subjects fall out of touch as the years pass; others die.

Cross-Sectional Studies

 Because of the drawbacks of longitudinal studies, most research that compares
children of different ages is cross-sectional.
 A major challenge to cross-sectional research is the cohort effect.
o A cohort is a group of people born at about the same time.
o As a result, they experience cultural and other events unique to their age group.
o In other words, children and adults of different ages are not likely to have
shared similar cultural backgrounds.
 Children of past generations also grew up with different expectations about gender
roles and appropriate social behavior.

20. 15
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
o Women in the Terman study generally chose motherhood over careers because
of the times.
 In longitudinal studies, researchers know that they have the same individuals as they
have developed over 5, 25, even 50 years or more.
o In cross-sectional research, researchers can only hope that they will be
comparable.

Cross-Sequential Research

 Cross-sequential research combines the longitudinal and cross-sectional methods
so that many of their individual drawbacks are overcome.
 In the cross-sequential study, the full span of the ideal longitudinal study is broken
up into convenient segments.
 Assume that researchers wish to follow the attitudes of children toward gender roles
from the age of four through the age of 12.
o The typical longitudinal study would take eight years.
o Researchers can, however, divide this eight-year span in half by attaining two
samples of children (a cross-section) instead of one: four-year-olds and eight-
year-olds.
 An obvious advantage to this collapsed method is that the study is completed in four
years rather than eight years.
o Still, the testing and retesting of samples provides some of the continuity of the
longitudinal study.
 By observing both samples at the age of eight (a time lag comparison), researchers
can also determine whether they are, in fact, comparable or whether the four-year
difference in their birth date is associated with a cohort effect.

E. Ethical Considerations

 Researchers adhere to ethical standards that are intended to promote the dignity of the
individual, foster human welfare, and maintain scientific integrity.
 These standards also ensure that they do not use methods or treatments that harm
subjects.
o Researchers are not to use methods that may do physical or psychological harm.
o Participants (and parents, if participants are minors) must be informed of the
purposes of the research and about the research methods.
o Participants must provide voluntary consent to participate in the study.
o Participants may withdraw from the study at any time, for any reason
o Participants should be offered information about the results of the study.
 These guidelines present researchers with a number of hurdles to overcome before

21. 16
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
proceeding with and while conducting research, but because they protect the welfare of
participants, the guidelines are valuable.



Discussion Topics

Nature or Nurture?

Few traits are influenced purely by nature or nurture. Nature seems to dictate predominantly
physical characteristics, such as blood type and eye color. By contrast, nurture influences learned
abilities such as the specific language that one speaks. Babies are born with the ability to
understand all the phonemes in the world’s languages. But by six months, they can only
distinguish the phonemes in the languages being spoken around them. Most characteristics are
influenced by a combination of nature and nurture. Point out to students that most psychological
traits are influenced by both of these forces, but physical characteristics may also be a result of
nature and nurture. For instance, weight is influenced by a person’s genetic makeup and by the
diets in their environment.

Everyday Examples of Classical Conditioning and Operant Conditioning

Help students understand how classical conditioning affects their behavior by pointing out a few
everyday examples. This can also help students master the confusing terminology associated
with classical conditioning. Point out that this is really a learning of association. Following are
some examples.
 Thunderstorms
o US = loud clap of thunder
o UCR = jump or tense up
o CS = lightning
o UCR = tense up
 Fast-food commercial
o US = picture of juicy, delicious burger
o UCR = hunger or salivation
o CS = commercial jingle or song
o UCR = hunger

Note: Unlearned or unconditioned stimulus (US), unlearned or unconditioned response (UCR,
learned or conditioned stimulus (CS)

Operant conditioning is learning the effects that a particular behavior incurs, whether that is a

22. 17
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
reinforcement or a punishment. Stress that reinforcements increase the frequency of a behavior
and can be positive (something added) or negative (something taken away). Explain that the
positive and negative should be associated with addition or subtraction, not with good or bad.
The following are some everyday examples.
 Positive reinforcement: A teenager cleans her room to earn allowance.
 Negative reinforcement: A teenager cleans her room to stop the annoying nagging of her
parents. Punishments decrease the frequency of a behavior and can be either positive or
negative.
 Positive punishment: A teenager is given additional chores for failing to clean her room.
 Negative punishment: A teenager is grounded for failing to clean her room, that is, her
social life is removed. Note that a student who is sent to his room that is filled with
gadgets, such as a TV, a computer, and an iPod, may not be experiencing a punishment.

Vygotsky vs. Piaget in Teaching

The developmental theories of Piaget and Vygotsky have implications for education. Have
students discuss the following questions in terms of the perspectives of each theorist: Would
Piaget or Vygotsky see the value of peer tutoring? How much teacher intervention should occur
in discovery learning? Which theorist provides a basic framework for helping teachers to know
what level of educational material is appropriate to teach to children of various ages? What are
the strengths of this perspective, and what are its limitations?

Collecting Data

While studying development, researches use various methods to gather information. According
to the text, researchers might ask the parents about the behavior of their children. Also,
information about the development can be achieved by observation. What other methods can
researchers use to gather relevant data, while studying development? Can they use survey
methods? What would be the targeted audience for such a survey? Does the data from already
available research stay true to the changing conditions and trends in the society? Can one rely on
the information that is already there? Discuss the different methods that are available for
collecting data and their advantages over the ones discussed in this chapter.

Class Activities and Projects

Designing Studies

There are many ways to examine issues of interest to child development. One issue that has often
been investigated is the theory that watching violent TV shows causes aggression in children.
Have students (either individually or in small groups) explain how they would study this using

23. 18
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
the methods given below.
1. Naturalistic observations: Where would you conduct these observations? What behaviors
would you look for?
2. Case study: What kinds of behaviors would interest you?
3. Correlational study: What are the variables you are correlating? What would a positive
correlation indicate? What would a negative correlation indicate?
4. Experimental study: What is the independent variable (IV)? What is the dependent variable
(DV)? What is the experimental group? What is the treatment group?

Make sure students discuss what evidence would support and contradict the theory, as well as the
pros and cons of each methodology.

Modifying Child Behavior Using the Principles of Operant Conditioning

Have students write a short paper making recommendations to a parent dealing with their two-
year-old’s temper tantrums to get a cookie in the grocery store. Make sure students identify
parent responses that would reinforce the tantrums and make them increase (e.g., giving attention
to the child or giving him or her the cookie), as well as behaviors that would extinguish the
behavior (e.g., ignoring them). Also, have students include a section on the possible
consequences of spanking in this situation. A review by E. Gershoff (2002) is available in
Psychological Bulletin, 128(4), 539-579 which students can use for this activity.

Child Rearing Over Three Generations

Have students interview their parents and grandparents about their experiences as children.
Include in the interview such parenting practices as sleeping arrangements, infant feeding,
discipline, household chores and responsibilities, after school activities, and rules for dating in
adolescence. Encourage students to be creative when they think about other changes and/or
differences for how children experienced childhood, even in recent times. Have students
organize their findings into a chart; list their experiences down the left-hand side of the paper and
their three generations across the top. Have students highlight the differences that surprised them
the most.

Scaffolding in Real Life: Assembling Puzzles with Children

If possible, invite children of various ages to class (i.e., a two-year-old, four-year-old, and six-
year-old). Have students help the children put together age-appropriate puzzles. Then have
students discuss the ways in which they helped to scaffold the children’s thinking. Students will
notice that the degree of assistance given to the younger children was more (perhaps showing
them where the pieces go) when compared with the older children (perhaps only suggesting to

24. 19
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
start with the outside edges). This can also work as a class discussion if child participants are not
available.

Demonstration of Classical Conditioning: 3, 2, 1, POP!

A simple demonstration can help students grasp the concepts involved in classical conditioning.
Kohn and Kalat (1991) discussed an activity involving several air-filled balloons and a long dart
or pin. To replicate this activity, students should inflate the balloons as much as possible so they
will easily pop. Tape the balloons to a table in front of the class. Ask students to pay attention to
their responses as you conduct the demonstration. Then, count down “3, 2, 1,” and pop the first
balloon (if you are in a large auditorium, try doing this activity near a microphone so that the
loud pop produces a startle response). Repeat this for the next few balloons. On the last balloon,
count down, but then miss the balloon. Most students will actually not flinch to the last
countdown. Ask the students to describe their responses. Then, help students to identify the
aspects of classical conditioning: UCS = loud popping sound, UCR = flinching or other startle
reaction, CS = countdown or hand movement, UCR = clinching muscles to prevent flinching.
Students may have trouble identifying these components.

Correlational Research and the Effects of Divorce on Children

Have students work through the following research questions concerning the effects of divorce
on children. This activity can be used as a way of expanding their understanding of research
design and related concepts (naturalistic, correlational, experimental designs, developmental
change investigation, independent and dependent variables, cause and effect, confounds, and
ethical considerations).
1. Why do we think there might be consequences of divorce on child development? What
kinds of naturalistic observational research may have supported these conclusions?
2. What might be some of the specific consequences of divorce on child development? What
kinds of correlational studies might be conducted by developmental psychologists to
examine whether or not there were reliable and valid relationships between divorce and
these consequences? What are the possible confounding variables in this type of research?
3. What might be some of the issues concerning age differences in relationships between
divorce and negative consequences? How could these be examined?
4. What kind of evidence might suggest that divorce causes negative consequences? What
other explanations might there be for any correlational findings between negative
consequences and divorce? What kind of research needs to be conducted to determine
cause and effect in this case? In this research, what is (are) the independent variable(s), and
what is (are) the dependent variable(s)?
5. In regard to ethical concerns, would any of this research be questionable? What might
those be, and how should a researcher deal with them?

25. 20
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

Theoretical Positions of Developmental Theories

One way for students to appreciate the similarities and differences of the many developmental
theories presented in this chapter is to examine the stance each theory takes on the controversies
of child development (i.e., nature-nurture, active-passive, and continuity-discontinuity). The
theories can be discussed in small groups or as a class.



Nature-Nurture Active-Passive Continuity-
Discontinuity
Freud’s Theory of
Psychosexual
Development
Both Passive Discontinuous
Erikson’s Theory
of Psychosocial
Development
Both Active Discontinuous
Watson’s
Behaviorism
Nurture Passive Continuous
Bandura’s Social
Cognitive Theory
Nurture Active Continuous
Piaget’s Cognitive-
Developmental
Theory
Both Active Discontinuous
Information-
Processing Theory
Both Active Continuous
Lorenz’s Ethology Both (primarily
nature but early
experience is
necessary)
Passive
Discontinuous (due to
early critical period)
Bronfenbrenner’s
Ecological Systems
Theory
Both Active Continuous
Vygotsky’s
Sociocultural
Theory
Both Active Continuous

Conducting Research

26. Visit https://testbankbell.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

27. 21
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
Ask students to select some negative (coming late to the class) and positive (taking notes in the
class) behaviors that are common among students. After selecting certain types of behaviors, ask
students to make a note of the governing factors of such behaviors. What methods would they
use to assess such behaviors? If time permits, students should conduct a survey in their class or
in groups to identify the governing factors of the behaviors chosen.



Answer Key: Truth or Fiction?

As an introduction to each chapter, several statements are presented for students’ consideration.
This is an excellent first class activity. For each question, you can ask students how confident
they are about their answers and, if they were confident (especially about questions they got
wrong), ask them where they thought their knowledge about the topic came from—personal
experience, another person, an expert perhaps, intuition, or common sense. Use this discussion to
highlight the importance of investigation and hypothesis testing in developmental psychology for
accurate understanding of behavioral phenomena.

Use of the scientific method involves collecting data on more than one person. The observations
need to be made by an unbiased observer, and reliable and valid measurement instruments need
to be used. In addition, care needs to be taken to control for confounding influences. Many times
over the course of the semester, students will feel they already “know” something about a topic
in child development only to find that the research does not support their position. Remind them
about this discussion early and often.

1. During the Middle Ages, children were often treated as miniature adults.
Truth. This does not mean that they were given more privileges, however. Instead, more
was expected of them (1-2).

2. Nail biting and smoking cigarettes are signs of conflict experienced during early childhood.
Fiction. Actually, there is no evidence that nail biting and smoking cigarettes are signs of
conflict experienced during early childhood. The statement must therefore be considered
“fiction” (1-2a).

3. Research with monkeys has helped psychologists understand the formation of attachment
in humans.
Truth. Researchers have exposed monkeys and other nonhuman animals to conditions that
would be unethical to use with humans (1-4c).

4. To learn how a person develops over a lifetime, researchers have tracked some individuals

28. 22
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
for more than 50 years.
Truth. It is true that researchers have tracked some individuals for more than 50 years to
learn how a person develops over a lifetime. The Terman study did just that. What are the
advantages and disadvantages of longitudinal research as compared with cross-sectional
research? (1-4d)

Additional Reading Material

Kohn, A. & Kalat, J.W. (1992). Preparing for an important event: Demonstrating the modern
view of classical conditioning. Teaching of Psychology, 19(2), 100–102.

Video Suggestions

Theories of Development (1997, Insight Media, 29 minutes)
This video provides an overview of the cognitive, psychosexual, psychosocial, behaviorist,
social-learning, and sociocultural theories of child development.

Piaget’s Developmental Theory: An Overview (1989, Davidson Films, 25 minutes)
This video provides a good introduction or review of basic concepts, including interviews with
children by David Elkind.

Erik Erikson: A Life’s Work (1991, Films Media Group, 38 minutes)
This video integrates biographical information about Erikson with an overview of his eight-stage
psychosocial theory of human development.

B. F. Skinner: A Fresh Appraisal (1999, Davidson Films, 40 minutes)
This video includes both archival and recent footage and is narrated by Murray Sidman. It
clarifies some myths about behaviorism in the context of presentation of his theory and research.

His Own Best Subject: A Visit to B.F. Skinner’s Basement (2000, Davidson Films, 20 minutes)
This video consists of Skinner’s daughters discussing their father’s affection toward them and
the kind of attention he gave to them. They also give a tour of the basement in which he used to
write.

Vygotsky’s Developmental Theory: An Introduction (1994, Insight Media, 28 minutes)
This video provides a presentation of the basic concepts and vocabulary of Vygotsky’s
constructivist educational approach to development.

Innocence: What is a Child? (1997, Films for the Humanities and Social Sciences, 54 minutes)
This video provides historical perspectives on the construct of childhood innocence from the late

29. 23
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
nineteenth century to the present.

Total Baby (1995, Filmakers Library, 59 minutes)
This video discusses childrearing as a reflection of societal and cultural views of the era and
examines ideas about children by different theorists (Aristotle, Dr. Spock).

Research Methods for the Social Sciences (1995, Insight Media, 33 minutes)
This video provides an overview of the key concepts of experimental design and reviews the
different steps of the scientific method.

Research Methods in Psychology (2001, Insight Media, 28 minutes)
This video provides an overview of the observational and descriptive research designs (uses
example of correlational findings on aggressive behavior and video games).

Key Terms

Developmental psychology
Life-span perspective
Behaviorism
Maturation
Psychosexual development
Stage theory
Psychosocial development
Life crisis
Identity crisis
Classical conditioning
Operant conditioning
Reinforcement
Positive reinforcer
Negative reinforcer
Extinction
Social cognitive theory
Cognitive-developmental theory
Scheme
Adaptation
Assimilation
Accommodation
Equilibration
Ethology
Evolutionary psychology
Fixed action pattern (FAP)
Ecology
Ecological systems theory
Microsystem
Mesosystem
Exosystem
Macrosystem
Chronosystem
Zone of proximal development (ZPD)
Scaffolding
Nature
Nurture
Empirical
Naturalistic observation
Case study
Standardized tests
Correlation coefficient
Positive correlation
Negative correlation
Experiment
Hypothesis
Independent variable
Dependent variable
Experimental group

30. 24
© 2020 Cengage. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
Control group
Longitudinal research
Cross-sectional research
Cohort effect
Cross-sequential research
Time lag

31. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

32. Mugambi, että se putosi maahan ja osa sen sisällyksestä valui
nurmikolle.
Mugambi oli aikaisemmin ollut isäntänsä kanssa Lontoossa. Hän ei
ollut sellainen yksinkertainen villi kuin asusta päättäen näytti. Hän oli
ollut tekemisissä maailman suurimman kaupungin kirjavien
ihmisjoukkojen kanssa, käynyt museoissa ja tarkastellut kauppojen
ikkunoita, ja lisäksi hän oli teräväpäinen ja älykäs mies.
Samalla hetkellä kun Oparin jalokivet kimaltelevina vierivät hänen
hämmästyneiden silmiensä eteen, ymmärsi hän mitä ne olivat. Mutta
hän huomasi myös jotakin muuta, mikä kiinnitti paljon enemmän
hänen mieltään kuin kivien arvo. Hän oli tuhansia kertoja nähnyt
nahkapussin, joka riippui hänen isäntänsä kupeella, kun Apinain
Tarzan oli halunnut kisailu- ja seikkailuhengen valtaamana palata
muutamaksi tunniksi poikuutensa alkeellisiin tapoihin ja oloihin ja
alastomien soturiensa ympäröimänä ajaa takaa leijonaa ja pantteria,
puhvelia ja norsua sillä tavalla, josta hän eniten piti.
Werper näki, että Mugambi oli huomannut pussin ja kivet. Hän
kokosi kiireesti kallisarvoiset esineet ja pani ne takaisin pussiin. Sillä
välin Mugambi maleksi välinpitämätön ilme kasvoillaan alas joelle
kylpemään.
Seuraavana aamuna Abdul Murak oli raivoissaan, huomattuaan,
että hänen kookas musta vankinsa oli yön aikana karannut. Werper
oli omasta syystä kauhuissaan, kunnes hänen vapisevat sormensa
tunsivat, että pussi teräväsärmäisine pikkukivineen yhä oli paikallaan
hänen paitansa alla.

33. KUUDESTOISTA LUKU
Tarzan johtaa taas manganeja
Ahmet Zek oli kahden seuralaisensa kanssa tehnyt laajan
kaarroksen etelään, sulkeakseen pakotien karanneelta apuriltaan
Werperiltä. Toiset olivat hajaantuneet eri suuntiin, muodostaen siten
yön aikana avaran kehän, ja nyt he suuntasivat kaikki kulkunsa
keskustaa kohti.
Ahmet ja hänen kaksi miestään pysähtyivät hieman levähtämään
juuri ennen puoltapäivää. He kyyristyivät puiden alle erään
aukeaman eteläreunaan. Rosvopäällikkö oli huonolla tuulella. Sekin
oli jo paha, että uskoton oli puijannut häntä, mutta kun hän samalla
oli menettänyt jalokivet, joihin hänen ahne sydämensä oli kiintynyt,
oli se jo ihan liikaa — varmaan Allah oli palvelijalleen vihainen.
No, hänellä oli vielä nainen hallussaan. Tästä hän saisi pohjoisessa
hyvän hinnan ja sitten hänellä oli tiedossaan maahan haudattu aarre
englantilaisen talon raunioiden vieressä.
Viidakosta aukeaman vastakkaiselta puolelta kuului jotakin ääntä,
ja se sai Ahmet Zekin heti valppaaksi ja tarkkaavaiseksi. Hän tarttui

34. pyssyynsä, ollen valmis käyttämään sitä viipymättä, ja viittasi
tovereitaan olemaan hiljaa ja piiloutumaan. Ryömien pensaiden
taakse nuo kolme miestä odottivat, silmät kiintyneinä aukeaman
toiseen päähän.
Pian tuli lehväverhoon aukko, ja siihen ilmestyi pelokkaasti
ympärilleen katselevan naisen kasvot. Hetkeä myöhemmin hän astui
aukeamalle arabialaisten näkyviin, ollen ilmeisesti varma, ettei
mikään välitön vaara väijynyt häntä.
Ahmet Zek pidätti henkeään ja tukahdutti epäuskoisuuden
huudahduksen ja kirosanan. Nainen oli hänen vankinsa, jonka hän
oli luullut olevan turvallisesti vartioituna leirissä!
Nainen oli ilmeisesti yksin, mutta Ahmet Zek odotti asian
varmistumista, ottaakseen hänet sitten kiinni. Jane Clayton lähti
hitaasti liikkeelle aukeaman poikki. Kahdesti sen jälkeen, kun hän oli
karannut rosvojen kylästä, oli hän töintuskin välttänyt petojen
hampaat, ja kerran hän oli miltei osunut takaa-ajajien tielle. Vaikka
hän oli melkein epätoivoissaan pelastuksen saavuttamisesta, päätti
hän kuitenkin jatkaa ottelua, kunnes kuolema tai voitto lopettaisi
hänen ponnistuksensa.
Kun arabialaiset tarkkasivat häntä turvallisesta kätköpaikastaan ja
Ahmet Zek tyytyväisenä totesi, että uhri käveli suoraan hänen
kynsiinsä, katseli toinen silmäpari koko näyttämöä läheisen puun
lehvistöstä.
Silmät olivat hämmästyneet ja vaivaantuneet, kaikesta harmaasta
ja villistä välkkeestä huolimatta, sillä niiden omistaja otteli vaikeasti
määriteltävän ajatuksen kanssa: hänen alitseen kävelevän naisen
kasvot ja vartalo tuntuivat hänestä tutuilta.

35. Äkillinen räiskinä pensaissa sillä kohdalla, josta Jane Clayton oli
ilmestynyt aukeamalle, sai nuoren naisen äkkiä pysähtymään ja
kiinnitti arabialaisten ja puussaolijan huomion samaan kohtaan.
Nainen käännähti ympäri nähdäkseen, mikä uusi vaara uhkasi
häntä takaa, ja silloin vaappui suuri ihmisapina näkyviin, jäljessään
toisia, mutta lady Greystoke ei jäänyt odottamaan saadakseen tietää,
kuinka monta noita hirveitä olentoja oli niin likellä.
Tukahduttaen huudahduksensa hän syöksyi vastapäistä viidakkoa
kohti, ja hänen saapuessaan sen pensaisiin nousivat Ahmet Zek ja
kaksi hänen apuriaan ja tarttuivat häneen. Samassa hetkessä
pudottautui alaston ruskea jättiläinen puun oksilta aukeaman oikealla
puolella.
Kääntyen hämmästyneitä apinoita kohti hän päästi tulvan matalia
kurkkuääniä ja odottamatta sanojensa vaikutusta heihin kääntyi
ympäri ja hyökkäsi arabialaisia vastaan.
Ahmet Zek raastoi paraillaan Jane Claytonia liekaan sidottua
hevosta kohti. Hänen kaksi palvelijaansa irrotti nopeasti kaikkia
kolmea ratsua. Nainen, joka ponnisteli päästäkseen arabialaisesta
irti, kääntyi ja näki apinamiehen juoksevan itseään kohti.
"John!" huudahti hän. "Jumalan kiitos, että tulit ajoissa."
Tarzanin takana tulivat suuret apinat, ihmetellen, mutta kuitenkin
totellen hänen käskyään. Arabialaiset näkivät, ettei heillä olisi aikaa
nousta ratsaille ja päästä pakoon, ennenkuin eläimet ja mies olisivat
heidän kimpussaan. Ahmet Zek tunsi miehen vanhaksi pelottavaksi
viholliseksi, mutta näki myös, että olosuhteet antoivat hänelle
tilaisuuden ikiajoiksi vapautua uhkaavasta apinamiehestä.

36. Kehottaen miehiään seuraamaan esimerkkiään hän kohotti
pyssynsä ja laukaisi sen hyökkäävää jättiläistä vastaan. Hänen
seuralaisensa, jotka toimivat yhtä nopeasti kuin hänkin, ampuivat
melkein yhtaikaa, ja laukausten kajahtaessa suistuivat Apinain
Tarzan ja kaksi hänen karvaista apulaistaan viidakon nurmelle.
Pyssynpamausten ääni sai muut apinat ihmetellen pysähtymään.
Käyttäen hyväkseen heidän hetkellistä hämmennystään Ahmet Zek
ja hänen apurinsa hyppäsivät hevostensa selkään ja laukkasivat pois,
vieden toivottoman ja tuskan murtaman naisen mukanaan.
He ratsastivat takaisin kylään, ja lady Greystoke oli taas vankina
likaisessa pienessä majassa, josta oli luullut ainiaaksi päässeensä.
Mutta tällä kertaa hän ei ollut ainoastaan vahvemmin vartioitu, vaan
lisäksi myös sidottu.
Etsijät, jotka olivat Ahmet Zekin kanssa lähteneet belgialaisen
jäljille, palasivat tyhjin käsin joko yksitellen tai kaksittain. Kun he
toivat tietonsa, yltyi rosvopäällikön raivo ja suuttumus, kunnes hän
oli sellaisessa villin vihan huumassa, ettei kukaan uskaltanut häntä
lähestyä. Uhkaillen ja kiroillen Ahmet Zek asteli edestakaisin
silkkitelttansa lattialla, mutta hänen suuttumuksensa ei auttanut
häntä ollenkaan — Werper oli poissa ja hänen mukanaan kokonainen
omaisuus kimaltelevia jalokiviä, jotka olivat herättäneet hänen
päällikkönsä saaliinhimoa ja tuottaneet luutnantille
kuolemantuomion.
Arabialaisten paetessa olivat suuret apinat kääntäneet huomionsa
kaatuneihin tovereihinsa. Toinen oli kuollut, mutta toinen ja suuri
valkoinen apina hengittivät yhä. Karvaiset hirviöt kokoontuivat
näiden kahden ympärille muristen ja jupisten omalla tavallaan.

37. Tarzan tuli ensiksi tajuihinsa. Nousten istumaan hän katseli
ympärilleen. Hänen olkapäässään olevasta haavasta vuoti verta.
Laukauksen voimakkuus oli paiskannut hänet maahan ja tehnyt
hänet tiedottomaksi, mutta hän ei ollut suinkaan kuollut. Nousten
hitaasti pystyyn hän suuntasi silmänsä siihen paikkaan, missä oli
viimeksi nähnyt naaraan, joka oli nostattanut hänen villissä
rinnassaan niin omituisia tunteita.
"Missä on naaras?" hän kysyi.
"Tarmanganit veivät hänet pois", vastasi toinen apinoista. "Kuka
sinä olet, joka puhut manganien kieltä?"
"Olen Tarzan", vastasi apinamies, "mahtava metsästäjä, suurin
taistelijoista. Kun minä karjun, on viidakko vaiti ja vapisee kauhusta.
Olen Apinain Tarzan. Olen ollut poissa, mutta nyt olen tullut takaisin
kansani luo."
"Niin", aloitti muuan vanha apina, "hän on Tarzan. Tunnen hänet.
Hyvä, että hän on tullut takaisin. Nyt me saamme paljon riistaa."
Muut apinat tulivat likemmäs ja nuuskivat apinamiestä. Tarzan
seisoi hyvin hiljaa, hampaat puoliksi näkyvissä, lihakset jännitettyinä
ja valmiina toimimaan. Mutta kukaan ei tahtonut evätä hänen
oikeuttaan olla heidän kanssaan, ja heti kun tarkastus oli päättynyt
apinoiden tyydytykseksi, he käänsivät taas huomionsa toiseen
eloonjääneeseen.
Tämäkin oli vain lievästi haavoittunut; luoti, joka oli riipaissut
hänen kalloansa, oli vain huumannut hänet, niin että hän tultuaan
tuntoihinsa oli ilmeisesti yhtä hyvässä kunnossa kuin ennenkin.

38. Apinat kertoivat Tarzanille olleensa matkalla itää kohti, kun
naaraksen heikko jälki oli herättänyt heidän huomiotaan ja he olivat
alkaneet hiipiä hänen perässään. Nyt he halusivat jatkaa
keskeytynyttä matkaansa, mutta Tarzan piti parempana, että he
seuraisivat arabialaisia ja koettaisivat heiltä riistää naaraksen. Melko
pitkän väittelyn jälkeen päätettiin, että he ensin metsästelisivät
idässä päin muutamia päiviä ja sitten palaisivat etsimään arabialaisia.
Kun aika ei merkitse paljon apinoille, myöntyi Tarzan heidän
vaatimuksiinsa, koska hän itsekin oli palannut sellaiseen henkiseen
tilaan, joka vain vähän kohosi apinoiden tason yläpuolelle.
Toinen seikka, joka sai hänet lykkäämään arabialaisten takaa-ajon,
oli hänen haavansa tuskallisuus. Parempi oli odottaa sen
parantumista, ennenkuin taas asettuisi tarmanganien pyssyjä
vastaan.
Kun Jane Clayton työnnettiin vankilamajaansa ja hänen kätensä ja
jalkansa sidottiin lujasti, vaelteli hänen luonnollinen suojelijansa itää
kohti parinkymmenen karvaisen hirviön seurassa, joiden hartioihin
hän hieroi hartioitansa yhtä tuttavallisesti kuin muutamia kuukausia
aikaisemmin oli seurustellut moitteettomien, ylhäisten tovereitten
kanssa.
Mutta koko ajan väikkyi hänen vahingoittuneiden aivojensa
pohjukassa tuskallinen tietoisuus, ettei hänellä ollut mitään
tekemistä nykyisessä olopaikassaan — että hänen piti jostakin
selittämättömästä syystä olla muualla, toisenlaisissa oloissa. Hän
tunsi myös pakottavaa tarvetta seurata arabialaisten jälkiä ja lähteä
auttamaan naista, joka oli niin voimakkaasti vedonnut hänen villeihin
tunteisiinsa; tosin kyllä sana, joka itsestään tuli hänen mieleensä

39. hänen ajatellessaan seikkailua, oli pikemmin "ryöstäminen" kuin
"apuuntulo".
Naisella oli hänen ajatuksissaan sama asema kuin muillakin saman
sukupuolen olennoilla viidakossa. Niinpä Tarzan oli päättänyt saada
hänet puolisokseen. Kun hän oli tullut likemmäksi naista aukeamalla,
jossa arabialaiset olivat ottaneet hänet kiinni, oli hieno tuoksu, joka
ensi kerran oli nostattanut hänen halunsa naisen vankimajassa,
tuntunut hetken ajan hänen sieraimissaan ja sanonut hänelle, että
hän oli uudelleen löytänyt olennon, jota kohtaan hän oli alkanut
tuntea niin äkillistä ja selittämätöntä intohimoa.
Jalokivipussi askarrutti myös jossakin määrin hänen ajatuksiaan,
niin että hänellä oli kaksinkertainen tarve palata rosvojen leiriin. Hän
anastaisi sekä sievät piikivensä että naaraksen. Sitten hän palaisi
suurten apinoiden luo, mukanaan uusi puolisonsa ja lelunsa, ja veisi
karvaiset toverinsa kaukaiseen erämaahan pois ihmisasunnoilta ja
eläisi omaa elämäänsä metsästellen ja taistellen alempiarvoisten
olentojen joukossa sillä ainoalla tavalla, joka nyt muistuisi hänen
mieleensä.
Hän puhui apinatovereilleen asiasta, koettaen saada heitä
seuraamaan häntä, mutta kaikki kieltäytyivät, Taglatia ja Tshulkia
lukuunottamatta. Jälkimmäinen oli nuori ja vahva; hänellä oli
suurempi äly kuin hänen toverillaan ja siksi myöskin paremmin
kehittynyt mielikuvitus. Hänen mielestään tässä retkessä oli
seikkailun tuntua, ja sentakia se houkutteli häntä suuresti. Taglatilla
oli toinenkin kannustin — salainen ja pahaa ennustava. Jos Apinain
Tarzan olisi sen tiennyt, olisi hän mustasukkaisuuden raivosta käynyt
toisen kurkkuun.

40. Taglat ei ollut enää nuori, mutta vieläkin kauhistava peto,
mahtavalihaksinen, julma ja suuremman kokemuksen perusteella
myös viekas ja kavala. Lisäksi hän oli jättiläiskokoinen, ja juuri hänen
suuren ruhonsa paino usein auttoikin häntä voittamaan nuoremman
vastustajan, joka oli ketterämpi.
Hän oli luonteeltaan äreä ja synkkä, ollen erikoisesti tunnettu tästä
ominaisuudestaan murjottavien tovereittensakin kesken, joille
sellaiset piirteet ovat pikemmin sääntönä kuin poikkeuksena. Ja
vaikka Tarzan ei aavistanutkaan asiaa, vihasi hän apinamiestä
intohimoisen rajusti: hän kykeni salaamaan tunteensa vain sen
vuoksi, että jalomman olennon valtiashenki oli herättänyt hänessä
jonkinlaista pelkoa, joka oli yhtä voimakas kuin selittämätönkin
hänelle.
Nämä kaksi siis tulivat Tarzanin tovereiksi hänen palatessaan
Ahmet Zekin kylään. Heidän lähtiessään soi muu heimo heille vain
katseen hyvästiksi ja alkoi sitten taas vakavana etsiä ravintoa.
Tarzan huomasi olevan vaikeata pysyttää tovereittensa ajatuksia
seikkailun tarkoituksessa, sillä apinan mieli ei jaksa kauan aikaa
keskittyä yhteen asiaan. Se, että lähtee pitkälle matkalle, jolla on
määrätty tarkoitus, ei merkitse ollenkaan sitä, että aina muistaisi
tämän päämäärän ja pitäisi sitä alituisesti etualalla ajatuksissaan. On
niin paljon sellaista, mikä matkalla johtaa huomion toisaalle.
Tshulk tahtoi alussa syöksyä nopeasti eteenpäin ikäänkuin
rosvojen kylä olisi vain tunnin matkan päässä heistä, vaikka
perilletulo todellisuudessa olikin usean päivän asia. Mutta jonkun
minuutin kuluttua sai muuan kaatunut puu hänen huomionsa
puoleensa, koska sen alla saattoi olettaa paljon mehukasta ruokaa.
Ja kun Tarzan, kaivaten häntä, palasi etsimään, löysi hän Tshulkin

41. kyyryllään mätänevän rungon vieressä. Sen alta hän kaivoi uutterasti
toukkia ja kuoriaisia, jotka ovat melkoisena osana apinoiden
ruokajärjestyksessä.
Jos Tarzan halusi välttää tappelua, ei hän voinut muuta kuin
odottaa, kunnes Tshulk oli tyhjentänyt varaston, ja niin hän tekikin ja
huomasi sitten, että Taglat oli poissa. Melko pitkän etsinnän jälkeen
hän tapasi tämän kaverin tarkastelemassa, mitä kärsimyksiä on
loukkaantuneella nakertajalla, jonka kimppuun hän oli käynyt. Hän
istuskeli näennäisen välinpitämättömänä tuijottaen toiseen suuntaan
samalla kuin raajarikkoinen olento hitaasti ja vaivaloisesti ryömi
hänestä poispäin. Ja silloin juuri kun hänen uhrinsa luuli varmasti
päässeensä pakoon, ojensi hän jättiläiskämmenensä ja iski sen
pakolaiseen. Hän uudisti tämän tempun moniaita kertoja, kunnes
leikkiin kyllästyneenä lopetti lelunsa kärsimykset syömällä sen
suuhunsa.
Sellaiset epätoivoon saattavat viivytykset hidastuttivat Tarzanin
paluumatkaa Ahmet Zekin kylää kohti. Mutta apinamies oli
kärsivällinen, sillä hänen mielessään oli suunnitelma, joka teki
Tshulkin ja Taglatin läsnäolon välttämättömäksi, kun hän saapuisi
perille.
Ei ollut aina helppoa saada ihmisapinain huikentelevaa mieltä
jatkuvasti kiintymään esilläolevaan yritykseen. Tshulk oli vähällä
väsyä yhtämittaiseen etenemiseen ja lepohetkien harvalukuisuuteen
ja lyhyyteen. Hän olisi ilomielin heittänyt seikkailun etsimisen
sikseen, jollei Tarzan olisi alinomaa loihtinut hänen mieleensä
houkuttelevia kuvia niistä suurista ruokavaroista, joita tavattaisiin
tarmanganien kylässä.

42. Taglat piti salaisesta tarkoituksestaan kiinni paremminkin kuin olisi
voinut odottaa apinalta. Mutta oli kuitenkin hetkiä, jolloin hänkin olisi
luopunut seikkailusta, jollei Tarzan olisi houkutellut häntä jatkamaan
yritystä.
Oli troopillisen helteisen päivän iltapuoli, kun kolmen matkaajan
terävät aistit ilmaisivat heille, että arabialaisleiri oli likellä. He
lähestyivät sitä varovasti, pysyen puiden ja pensaiden tiheissä
rykelmissä, joihin heidän, kokeneiden viidakkoasujanten, oli vaaran
uhatessa helppo piiloutua.
Ensiksi tuli jättimäinen apinamies, ja hänen sileällä ruskealla
ihollaan kiilsi ponnistusten ja viidakon ummehtuneen, kuuman ilman
aiheuttama hiki. Hänen takanaan hiipivät Tshulk ja Taglat jumalaisen
johtajansa eriskummaisina ja karvaisina irvikuvina.
He etenivät meluttomasti sen aukeaman reunalle, jota paalutus
ympäröi, ja kiipesivät siellä suuren, vihollisten kylän yläpuolelle
ulottuvan puun alaoksille, saadakseen paremmin vakoilla vastustajan
liikkeitä.
Valkoviittainen ratsastaja läksi kylän portista ulos. Tarzan kuiskasi
Tshulkille ja Taglatille, että jäisivät paikoilleen, ja heilautteli itseään
apinan tavoin puita pitkin samaan suuntaan kuin arabialainen
ratsasti. Hän kiiruhti viidakon jättiläisestä toiseen nopeasti kuin orava
ja äänettömästi kuin aave.
Arabialainen ratsasteli hitaasti eteenpäin tietämättä vaarasta, joka
leijaili puissa hänen takanaan. Apinamies teki pienen kierroksen ja
lisäsi vauhtiaan, kunnes oli päässyt polulle ratsastajan eteen. Siinä
hän pysähtyi lehväiselle oksalle, joka ulottui kapean viidakkotien yli.
Uhri läheni yhä, hyräillen pohjoisessa leviävän erämaan villiä

43. sävelmää. Hän kulki ylikaartuvan oksan alta; lehdistä kuului heikkoa
kahinaa; hevonen korskahti ja kavahti pystyyn, kun ruskeaihoinen
olento pudottautui sen selkään. Mahtavat käsivarret kiertyivät
arabialaisen ympäri, ja hänet raastettiin satulasta polulle.
Kymmenen minuuttia myöhemmin apinamies tuli taas
tovereittensa luo kantaen arabialaisen vaatteita kainalossaan
kääröksi sullottuina. Hän näytti heille voitonmerkkejään, selittäen
matalalla kurkkuäänellä urotyönsä yksityiskohtia. Tshulk ja Taglat
koskettivat pukimia, maistelivat ja koettivat kuunnella niitä, pannen
ne korvansa juureen.
Sitten Tarzan vei heidät viidakon läpi takaisin polulle, missä kaikki
kolme kätkeytyivät odottamaan. Heidän ei tarvinnutkaan varrota
kauan, ennenkuin kaksi Ahmet Zekin mustaa, jotka olivat
samanlaisissa puvuissa kuin heidän herransa, tulivat jalkaisin pitkin
polkua paluumatkalla leiriin.
He nauroivat ja puhelivat hetken ajan keskenään — seuraavalla
hetkellä he makasivat kuoliaina polulla, ja kolme mahtavaa
tuhontuojaa kumartui heidän ylitseen. Tarzan otti heiltä vaatteet
kuten ensimmäiseltäkin uhriltaan ja vetäytyi Tshulkin ja Taglatin
kanssa sen puun turviin, jonka he alussa olivat valinneet
olopaikakseen.
Täällä apinamies verhosi karvaiset toverinsa ja itsensä vaatteilla,
niin että jonkun matkan päästä saattoi näyttää siltä kuin kolme
valkoviittaista arabialaista olisi ääneti istunut kyyryssä metsän oksien
keskellä.
He jäivät asemilleen pimeän tuloon asti, sillä Tarzan saattoi
edulliselta paikaltaan nähdä paalutuksen sisäpuolisen aukeaman.

44. Hän pani merkille sen majan aseman, jossa ensiksi oli keksinyt
etsimänsä naaraksen heikon jäljen. Hän näki kaksi vartijaa seisovan
sen ovella ja sai myöskin selville Ahmet Zekin asuinpaikan; jokin
sanoi hänelle, että hän sieltä hyvin todennäköisesti löytäisi
kadonneen pussinsa ja piikivensä.
Tshulk ja Taglat olivat alussa kovin innostuneita ihmeelliseen
pukuunsa. He koskettelivat kangasta, haistelivat sitä ja katselivat
toisiaan tarkkaavasti, osoittaen kaikkia tyydytyksen ja ylpeyden
merkkejä. Tshulk, joka oli tavallaan leikinlaskija, ojensi pitkän,
karvaisen käsivartensa ja tarttuen Taglatin burnusin päähineeseen,
veti sen toverinsa silmien yli ikäänkuin se olisi ollut
kynttilänsammuttaja.
Vanhempi apina, joka oli luonteeltaan alakuloinen, ei ymmärtänyt
leikinlaskua. Muut olennot tarttuivat häneen käpälillään vain
kahdesta syystä — etsiäkseen kirppuja tai tehdäkseen hyökkäyksen.
Tarmanganihajuisen esineen vetäminen hänen päänsä ja silmiensä
yli ei voinut tarkoittaa edellistä temppua; sen täytyi siis viitata
jälkimmäiseen. Hänen kimppuunsa oli hyökätty! Tshulk oli rohjennut
häntä ahdistaa.
Hän kävi vihaisesti muristen toisen kurkkuun, huolimatta edes
nostaa villaverhoa, joka kaihtoi hänen näköään. Tarzan hyppäsi
näiden kahden luo, ja heiluen ja horjuen epävarmalla oksallaan
kaikki kolme suurta eläintä rähisivät ja koettivat purra vastustajiaan,
kunnes apinamiehen lopulta onnistui erottaa raivostuneet
ihmisapinat toisistaan.
Kun anteeksipyyntö on tuntematon asia näiden ihmisen villien esi-
isien kesken ja selittely työlästä ja tavallisesti hyödytöntä, selvitti
Tarzan vaarallisen tilanteen suuntaamalla heidän huomionsa pois

45. riidasta ja ohjaamalla heidät harkitsemaan välittömästi edessä olevia
tehtäviä. Koska apinat ovat tottuneet taajoihin kiistelyihin, joissa
menetetään enemmän karvoja kuin verta, unohtavat he nopeasti
sellaiset mitättömät ottelut, ja pian Tshulk ja Taglat taas kyyköttivät
likellä toisiaan rauhallisessa levossa ja odottivat hetkeä, jolloin
apinamies ohjaisi heidät tarmanganien kylään.
Oli kulunut pitkä aika pimeän tulosta, kun Tarzan vei toverinsa
puun kätköstä maahan ja kuljetti paalutuksen ympäri kylän
takalaitaan.
Kooten burnusinsa liepeet toiseen kainaloonsa, etteivät ne olisi
estäneet liikkuessa, apinamies otti juosten vauhtia ja kiipesi
varustuksen harjalle. Peläten, että apinat repisivät samanlaisessa
yrityksessä vaatteensa riekaleiksi, hän oli käskenyt heidän odottaa
alhaalla, ja päästyään varmasti istumaan paalutuksen huipulle hän
otti esiin keihäänsä ja laski sen toisen pään Tshulkille.
Apina tarttui siihen, ja Tarzanin pitäessä lujasti kiinni yläpäästä
eläin kiipesi nopeasti keihäänvartta ylös, kunnes sai toisella
käpälällään kiinni seinän harjasta. Sitten oli vain hetken asia kiivetä
Tarzanin sivulle. Samalla tavalla Taglat toimitettiin ylös, ja hetkeä
myöhemmin kaikki kolme pudottautuivat äänettömästi aitauksen
sisäpuolelle.
Tarzan vei heidät ensiksi sen majan taa, johon Jane Clayton oli
suljettu, ja sieltä hän herkillä sieraimillaan tunnusteli kömpelösti
korjattua seinän aukkoa, saadakseen selville, oliko hänen etsimänsä
naaras sisäpuolella.
Tshulk ja Taglat nuuskivat hänen mukanaan, karvaiset naamat
tiukasti puristettuina hänen ylimyksellisiä kasvojaan vasten. Jokainen

46. tunsi sisällä olevan naisen heikon hajun, ja tämä huomio vaikutti
heihin eri lailla kunkin luonteenlaadun ja ajatustavan mukaan.
Tshulk pysyi välinpitämättömänä. Naaras oli Tarzania varten —
Tshulk halusi vain iskeä hampaansa tarmanganien ruokavarastoihin.
Hän oli tullut tänne saadakseen vaivatta syödä itsensä kylläiseksi —
Tarzan oli sanonut hänelle, että se olisi hänen palkkansa, ja hän oli
tyytyväinen.
Mutta Taglatin pahanilkiset, verestävät silmät kapenivat, kun hän
huomasi huolellisesti miettimänsä suunnitelman olevan likellä
toteutumistaan. On totta, että joskus niiden monien päivien aikana,
jotka olivat kuluneet heidän lähdettyään retkelle, Taglatin oli ollut
vaikea pysyttää aiettaan etualalla mielessään, ja monesti hän oli
kokonaan unohtanut sen, kunnes Tarzan oli jollakin satunnaisella
sanalla palauttanut sen hänen ajatuksiinsa. Mutta ollakseen apina oli
Taglat yleensä suoriutunut kaikesta hyvin.
Nyt hän nuoleskeli suupieliään, ja hänen lerpattavat huulensa
saivat aikaan vastenmielisen, maiskuttavan äänen, kun hän veti
henkeään.
Tyytyväisenä siihen, että naaras oli siellä, missä oli toivonut
löytävänsä hänet, Tarzan vei apinansa Ahmet Zekin telttaa kohti.
Ohikulkeva arabialainen ja kaksi orjaa näkivät hänet, mutta yö oli
pimeä, ja valkeat burnusit kätkivät apinain karvaiset jäsenet ja
heidän johtajansa jättiläisvartalon, joten kaikki kolme, jotka olivat
kyyryssä ikäänkuin keskusteluun syventyneinä, eivät herättäneet
mitään epäluuloa. He suuntasivat askeleensa teltan takaosaa kohti.
Sisäpuolella keskusteli Ahmet Zek useiden apulaistensa kanssa.
Tarzan kuunteli ulkopuolella.

47. SEITSEMÄSTOISTA LUKU
Jane Clayton kuolemanvaarassa
Ajatellen kauhun vallassa sitä kohtaloa, joka odottaisi Addis
Abebassa, koetti luutnantti Albert Werper keksiä jotakin
pakosuunnitelmaa. Mutta kun musta Mugambi oli tehnyt tyhjäksi
vartijoittensa valppauden, kävivät abessinialaiset kaksinkerroin
varovaisiksi, estääkseen Werperiä seuraamasta neekerin jälkiä.
Jonkun aikaa Werper tuumi, sopisiko lahjoa Abdul Murak
antamalla hänelle osan pussin sisällöstä, mutta peläten, että hän
vaatisi kaikki jalokivet vapauden hinnaksi, koetti belgialainen
itaruuden valtaamana keksiä jotakin muuta keinoa päästä pulastaan.
Silloin hänen mieleensä juolahti toisenlainen pelastumistapa. Sitä
seuraten hän saisi yhä pitää jalokivensä ja tyydyttäisi samalla
abessinialaisen ahneuden, tämä kun uskoisi saaneensa kaikki, mitä
Werperillä oli tarjottavana.
Ja näin ollen, kun oli kulunut päivä Mugambin katoamisesta,
Werper pyysi päästä Abdul Murakin puheille. Kun belgialainen tuli
vangitsijansa luo, ennusti synkkä ilme jälkimmäisen kasvoilla

48. Werperin toiveiden tyhjäksi tekemistä, mutta hän rohkaisi kuitenkin
itsensä muistelemalla ihmissuvun yleistä heikkoutta, joka saa
jäykimmänkin luonteen taipumaan kaikki voittavan rikkaudenhalun
edessä.
Abdul Murak silmäili häntä synkästi. "Mitä nyt haluat?" hän kysyi.
"Vapauttani", vastasi Werper.
Abessinialainen nauroi pilkallisesti. "Ja sinä olet häirinnyt minua
tällä tavoin sanoaksesi sen minulle, mitä kuka hullu tahansa voi
tietää", hän sanoi.
"Voin maksaa siitä", sanoi Werper.
Abdul Murak nauroi ääneensä. "Maksaa siitä?" huudahti hän. "Mitä
sitten — rääsytkö, jotka sinulla on ylläsi? Tai ehkä takkisi alla on
piilossa tuhannen naulaa norsunluuta? Mene ulos! Olet hullu. Älä
vaivaa minua enää, muutoin pieksätän sinut."
Mutta Werper oli itsepäinen. Hänen vapautensa, ehkä hänen
henkensäkin riippui asian menestymisestä.
"Kuule minua", hän rukoili. "Jos voin antaa sinulle niin paljon
kultaa kuin kymmenen miestä kykenee kantamaan, lupaatko silloin,
että minut saatetaan turvallisesti lähimmän englantilaisen
hallitusmiehen luo?"
"Niin paljon kultaa kuin kymmenen miestä kykenee kantamaan?"
kertasi
Abdul Murak. "Olet mieletön. Missä sinulla on niin paljon kultaa?"

49. "Tiedän, minne se on kätketty", sanoi Werper. "Lupaa, mitä
pyydän, niin vien sinut sinne — jos kymmenen kantamusta on
kylliksi?"
Abdul Murak oli lakannut nauramasta. Hän silmäili belgialaista
tarkkaavasti. Mies näytti kylläkin olevan järjillään — mutta
kymmenen kantamusta kultaa! Sehän oli hassua. Abessinialainen
vaikeni ja mietti asiaa hetken.
"No, jos lupaat", sanoi hän. "Kuinka kaukana kulta on?"
"Runsaan viikon matkan päässä etelään päin", vastasi Werper.
"Ja jollemme löydä sitä sieltä, missä sanot sen olevan,
ymmärrätkö, mikä on rangaistuksesi?"
"Jollei se ole siellä, tiedän olevani mennyttä", vastasi belgialainen.
"Tiedän, että se on siellä, sillä näin omin silmin, että se haudattiin
sinne. Ja lisäksi, — siellä ei ole vain kymmenen kantamusta, vaan
niin monta kuin viisikymmentä miestä voi kuljettaa. Se on kaikki
sinun, jos lupaat huolehtia, että minut saatetaan turvassa
englantilaisten suojelukseen."
"Sinä panet henkesi pantiksi siitä, että kulta löydetään?" kysyi
Abdul.
Werper nyökkäsi myöntymykseksi.
"No hyvä", sanoi abessinialainen. "Minä lupaan, ja jos siellä on
vain viisikin kantamusta, saat vapautesi. Mutta sinä olet vankina,
kunnes kulta on hallussani."
"Olen tyytyväinen", sanoi Werper. "Lähdemmekö jo huomenna?"

50. Abdul Murak nyökkäsi, ja belgialainen palasi vartijoittensa luo.
Seuraavana päivänä abessinialaiset sotilaat hämmästyivät
saadessaan käskyn, joka muutti heidän kulkusuuntaansa koillisesta
etelään. Ja niin tapahtui, että samana yönä, kun Tarzan ja kaksi
hänen apinaansa tulivat rosvojen kylään, olivat abessinialaiset
leirissä vain muutaman kilometrin päässä itäänpäin samasta
paikasta.
Kun Werper uneksi vapaudesta ja häiriintymättömistä
nautinnoista, jotka varastettuun pussiin kätketty omaisuus tarjosi, ja
kun Abdul Murak makasi valveilla hautoen ahnaita ajatuksia
viidestäkymmenestä kultakantamuksesta, jotka olivat vain
muutaman päivämatkan päässä etelään päin, antoi Ahmet Zek
apureilleen käskyn pitää sotureita ja kantajia valmiina etenemään
seuraavana päivänä englantilaisen duarin raunioille ja tuomaan sen
satumaisen rikkauden, jonka hänen karannut apulaisensa oli sanonut
sinne olevan haudatun.
Ja hänen antaessaan määräyksiä teltassa kyyristeli vaitelias kuulija
ulkopuolella, odottaen hetkeä, jolloin voisi turvallisesti tunkeutua
telttaan ja etsiä kadonnutta pussia ja sieviä kiviä, joihin hän oli
mieltynyt. Lopulta Ahmet Zekin mustapintaset toverit lähtivät hänen
teltastaan, ja päällikkö meni heidän mukanaan polttaakseen
piipullisen erään toverinsa seurassa ja jätti tällöin oman silkkisen
majansa vartioimatta. Tuskin he olivat lähteneet, kun veitsen terä
pistettiin takaseinän kankaan läpi noin kuusi jalkaa maasta ylöspäin
ja nopea sivallus alaspäin avasi pääsytien ulkopuolella odottaville.
Apinamies astui aukosta, ja heti hänen takanaan tuli suuri Tshulk,
mutta Taglat ei seurannut heitä. Sensijaan hän kääntyi ja livahti
pimeässä sitä majaa kohti, missä hänen eläimellistä mieltymystään

51. herättänyt nainen makasi lujasti sidottuna. Vartijat istuivat oven
edustalla kyyryssä, keskustellen yksitoikkoisella äänellä. Sisäpuolella
makasi nuori nainen likaisella makuumatolla, ollen täydellisessä
toivottomuudessaan valmistautunut kaikkeen, olipa mikä kohtalo
tahansa hänen edessään, kunnes tulisi tilaisuus vapautua kaikesta
sen ainoan keinon avulla, joka enää näytti mahdolliselta — hän
ajatteli tähän asti inhoamaansa itsemurhaa.
Hiljaa hiipien vartijoita kohti lähestyi valkoburnusinen hahmo
majan seinustalla kyyröttäviä varjoja. Olennon heikosta älystä johtui,
ettei se voinut käyttää hyväkseen valepuvun tarjoamia etuja. Kun se
olisi rohkeasti voinut kävellä vartijoiden viereen, hiipi se mieluummin
näkymättömänä heidän luokseen takaapäin.
Se tuli majan nurkalle ja kurkisteli ympärilleen. Vartijat olivat vain
muutaman askeleen päässä, mutta apina ei uskaltanut hetkeksikään
panna itseään alttiiksi niille pelätyille ja vihatuille ukkoskepeille, joita
tarmanganit osasivat niin hyvin käytellä, kun hänellä oli tarjona
toinen, varmempi hyökkäystapa.
Taglat toivoi, että lähistöllä olisi ollut puu, jonka riippuvilta oksilta
olisi voinut hypätä pahaa aavistamattoman saaliin kimppuun. Mutta
vaikka paikalla ei ollut puuta, synnytti tämä ajatus hänessä erään
suunnitelman. Majan katonräystäs oli juuri vartijoiden pään
yläpuolella — sieltä hän saattoi näkymättä hypätä tarmanganien
kimppuun. Mahtavien leukojen nopea naksahdus tekisi selvän
toisesta, ennenkuin toinen huomaisi, että heidän kimppuunsa oli
hyökätty, ja toinen vartija joutuisi seuraavassa nopeassa
hyökkäyksessä helposti ketteryyden ja rajuuden uhriksi.
Taglat peräytyi muutamia askelia majan taakse, kokosi voimia
ponnistaakseen, juoksi nopeasti eteenpäin ja loikkasi korkealle

52. ilmaan. Hän jysähti katolle juuri majan takaseinän yläpuolella, ja
katto, jota alapuolinen seinä tuki, kannatti hetken ajan hänen
raskasta painoaan. Sitten hän astui askeleen eteenpäin, katto antoi
perään, olkipeite murtui, ja suuri ihmisapina suistui majaan.
Vartijat, jotka kuulivat kattosalkojen räiskeen, hypähtivät pystyyn
ja syöksyivät majaan. Jane Clayton koetti kiertyä syrjään, kun iso
hahmo mätkähti lattialle niin likelle häntä, että toinen jalka osui
hänen hameelleen, likistäen sen kiinni.
Tuntiessaan liikettä vieressään apina kyyristyi ja nosti nuoren
naisen mahtavan käsivartensa varaan. Burnusi peitti karvaisen
ruumiin, joten Jane Clayton luuli, että ihmiskäsivarsi piteli häntä, ja
äärimmäisen toivottomuuden jälkeen heräsi hänen rinnassaan suuri
toivo, että hän vihdoinkin oli pelastajansa turvissa.
Vartijat olivat nyt majassa, mutta epäröivät, koska eivät tietäneet
hämmingin syytä. Heidän silmänsä, jotka eivät olleet vielä tottuneet
huoneen pimeyteen, eivät ilmaisseet heille mitään, eivätkä he
kuulleet yhtään ääntä, sillä apina seisoi vaiti, odottaen heidän
hyökkäystään.
Kun Taglat näki, että he seisoivat paikoillaan, ja huomasi, että hän
naisen painon estämänä voisi vain työläästi pitää puoliaan, piti hän
parempana koettaa äkillisellä iskulla saavuttaa vapautensa. Painaen
päänsä alas hän hyökkäsi suoraan vartijoita kohti, jotka sulkivat
oven. Hänen mahtavien hartioittensa tölmäys viskasi heidät
selälleen, ja ennenkuin he kykenivät kömpimään pystyyn, oli apina
tiessään, pinttäen majojen varjoissa paalutusta kohti kylän toiseen
päähän.

53. Pelastajan nopeus ja voimakkuus täytti Jane Claytonin
ihmetyksellä. Oliko Tarzan jäänyt eloon arabialaisten luodeista
huolimatta? Kuka muu olisi koko viidakossa jaksanut kantaa
täysikasvuista naista niin keveästi kuin se olento, joka nyt piteli
häntä? Hän lausui Tarzanin nimen, mutta vastausta ei tullut.
Kuitenkaan hän ei luopunut toivosta.
Peto ei epäröinyt edes paalutuksen luona. Yksi ainoa mahtava
hyppy vei sen aidan harjalle, jossa se pysyi vain hetken, ennenkuin
pudottautui maahan vastakkaiselle puolelle. Nyt oli nuori nainen
melkein varma, että hän oli turvallisesti miehensä sylissä, ja kun
apina nousi puihin ja vei hänet nopeasti viidakkoon, kuten Tarzan oli
toisinaan tehnyt aikaisemmin, muuttui luulo vakaumukseksi.
Pienellä kuun valaisemalla aukeamalla noin kilometrin päässä
rosvojen leiristä hänen pelastajansa pysähtyi ja laski hänet maahan.
Suojelijan siekailematon käyttäytyminen hämmästytti häntä, mutta
hän ei vieläkään epäillyt mitään. Taas hän lausui Tarzanin nimen, ja
samalla hetkellä apina, jota tarmanganien epämukavat vaatteet
vaivasivat, riisti burnusin yltänsä ja paljasti kauhistuneen naisen
nähtäväksi jättimäisen ihmisapinan hirveän naaman ja karvaisen
hahmon.
Päästäen surkean kauhunvoihkaisun Jane Clayton pyörtyi, ja
samaan aikaan Numa-leijona katseli nälkäisenä apinaa ja naista
läheisen pensaan piilosta ja nuoleskeli suupieliään.
Astuttuaan Ahmet Zekin telttaan Tarzan tutki sen sisäpuolen
perusteellisesti. Hän raastoi vuoteen riekaleiksi ja siroitti laatikkojen
ja pussien sisällyksen lattialle. Hän tarkasti kaikki, mitä hänen
terävät silmänsä näkivät, eikä niiltä jäänyt huomaamatta yksikään

54. esine rosvopäällikön asunnossa. Mutta hän ei löytänyt pussia eikä
sieviä piikiviä perusteellisesta etsinnästään huolimatta.
Päästen lopulta varmuuteen, ettei hänen omaisuutensa ollut
Ahmet Zekin hallussa, jolleivät kivet mahdollisesti olleet päällikön
mukana, päätti Tarzan siepata haltuunsa naaraksen, ennenkuin
jatkaisi pussin etsimistä.
Viitaten Tshulkia mukaansa hän lähti teltasta samaa tietä kuin oli
tullutkin ja kävellen rohkeasti kylän läpi suuntasi matkansa suoraan
sitä majaa kohti, jossa Jane Claytonia oli pidetty vankina.
Hän huomasi hämmästyksekseen, että Taglat, jonka hän oli luullut
odottavan Ahmet Zekin teltan ulkopuolella, olikin poissa. Mutta ollen
tottunut apinoiden epäluotettavuuteen hän ei kiinnittänyt sen
suurempaa huomiota murjottavan toverinsa karkaamiseen. Niin
kauan kuin Taglat ei ollut esteenä hänen suunnitelmilleen, ei hän
välittänyt apulaisensa poissaolosta.
Lähestyessään majaa huomasi apinamies ihmisjoukon, joka oli
kokoontunut sen ovelle. Hän saattoi nähdä, että joukko oli hyvin
kiihtynyt, ja peläten, että Tshulkin valepuku ei voinut salata tätä niin
monen läsnäolijan katseilta, hän käski apinan lähteä kylän toiseen
päähän ja odottaa häntä siellä.
Kun Tshulk vaappui pois pysytellen varjossa, läheni Tarzan
rohkeasti majan oven edessä meluavaa ryhmää. Hän astui mustien
ja arabialaisten joukkoon, koettaen saada selville hämmingin syyn ja
unohti innoissaan, että hänellä yksin koko ryhmässä oli keihäs, jousi
ja nuolet ja että hän siten saattoi joutua epäluuloisen huomion
alaiseksi.

55. Tunkeutuen joukon läpi hän lähestyi ovea ja oli melkein saapunut
sinne asti, kun eräs arabialainen laski kätensä hänen olkapäälleen
huudahtaen: "Kuka tämä on?" ja samalla temmaten burnusin
pääverhon apinamiehen kasvoilta.
Apinain Tarzan ei ollut villin elämänsä aikana milloinkaan tottunut
väittelemään vastustajansa kanssa. Alkeellinen itsesäilytysvaisto
opettaa käyttämään monia viekkaita temppuja ja kepposia, mutta
sanakiista ei kuulu niihin, eikä hän nytkään tuhlannut kallisarvoista
aikaa koettamalla saada rosvot uskomaan, ettei hän ollut susi
lammasten vaatteissa. Sensijaan hän oli paljastajansa kurkussa heti
kun miehen sanat olivat lähteneet hänen huuliltaan, ja viskellen
häntä puolelta toiselle lakaisi tieltään ne, jotka olisivat käyneet
hänen kimppuunsa.
Käytellen arabialaista aseenaan Tarzan tunkeutui nopeasti ovelle ja
oli hetkeä myöhemmin majassa. Pikainen tarkastelu osoitti huoneen
tyhjäksi, ja hänen hajuaistinsa havaitsi myöskin Taglat-apinan heikon
jäljen. Tarzan päästi matalan, pahaenteisen murinan. Ne, jotka
tunkeutuivat ovelle eteenpäin ottaakseen hänet kiinni, peräytyivät
pikaisesti, kun eläimellisen uhmahuudon villi ääni kajahti heidän
korviinsa. He katselivat toisiaan hämmästyneinä ja tyrmistyneinä.
Majaan oli astunut yksinäinen mies, ja kuitenkin he olivat omin
korvin kuulleet sisältä villin pedon äänen. Mitä se tarkoitti? Oliko
leijona tai pantteri hiipinyt majaan vartijoiden tietämättä?
Tarzanin nopeat silmät näkivät katossa aukeaman, josta Taglat oli
pudonnut. Hän arvasi, että apina oli tullut tai mennyt murtumasta, ja
arabialaisten epäröidessä ulkopuolella hän hyppäsi kissan tavoin?
aukkoa kohti, tarttui seinän yläosaan ja kiipesi katolle pudottautuen
heti maahan majan taakse.

56. Kun arabialaiset lopulta, ammuttuaan useita yhteislaukauksia
seinän läpi, saivat rohkeutta mennä majaan, huomasivat he sen
tyhjäksi. Samaan aikaan Tarzan etsi kylän toisessa päässä Tshulkia,
mutta ei voinut löytää apinaa mistään.
Naaraansa menettäneenä, toveriensa hylkäämänä ja yhtä
tietämättömänä pussinsa ja piikiviensä kohtalosta kuin ennenkin, oli
Tarzan vihan vimmassa, kiivetessään paalutuksen yli ja kadotessaan
viidakon pimeyteen.
Tällä kertaa hänen täytyi luopua etsinnästä, koska arabialaisleiriin
tunkeutuminen nyt merkitsi itsensä tuhoamista, kun kaikki sen
asukkaat olivat hereillä ja varuillaan.
Paetessaan kylästä oli apinamies kadottanut pois kiiruhtavan
Taglatin ladun ja teki nyt laajan kierroksen metsän läpi, koettaen
taas sitä löytää.
Tshulk oli jäänyt paikalleen, kunnes arabialaisten huudot ja
laukaukset olivat täyttäneet hänen yksinkertaisen sielunsa kauhulla,
sillä eniten kaikesta pelkäävät apinat tarmanganien ukkoskeppejä.
Sitten hän oli ketterästi kiivennyt paalutuksen yli, repien burnusinsa
ponnistellessaan, ja paennut viidakon syvyyksiin muristen ja toruen
mennessään.
Etsiessään viidakosta Taglatin ja naaraksen jälkiä Tarzan matkasi
nopeasti eteenpäin. Pienellä kuun valaisemalla aukeamalla hänen
edessään oli suuri apina kumarruksissa Tarzanin etsimän naisen
makaavan hahmon yli, tempoen ja pureskellen nuoria, jotka sitoivat
hänen nilkkojaan ja ranteitaan.

57. Apinamiehen kulkusuunta olisi vienyt hänet vain pienen matkan
päähän heistä oikealle, ja vaikkakaan hän ei olisi nähnyt heitä,
puhalsi tuuli heistä häneen päin ja olisi tuonut kylliksi hajua heistä
hänen sieraimiinsa.
Hetki vielä ja Jane Clayton olisi ollut turvassa, vaikka Numa-leijona
jo valmistautui hyökkäämään. Mutta kohtalo, joka nytkin jo oli ollut
liian julma, näytti ihan riehaantuneen — tuuli kääntyi äkkiä
muutamiksi hetkiksi, ja heikko haju, joka olisi vienyt apinamiehen
nuoren naisen viereen, suuntasi vastakkaiselle taholle; Tarzan
sivuutti viidenkymmenen metrin päässä aukeaman, jossa
murhenäytelmä oli tulossa, ja tilaisuus oli peruuttamattomasti
mennyt hukkaan.

58. KAHDEKSASTOISTA LUKU
Taistelu aarteesta
Oli aamu, ennenkuin Tarzan pääsi varmuuteen, että hän oli
etsinnässään epäonnistunut, ja silloinkin hän myönsi vain, että
lopullinen menestyksen saavuttaminen oli ainoastaan viivästynyt.
Viidakko oli laaja, mutta Tarzanin kokemus ja taitavuus oli myöskin
laaja. Taglat voi kyllä edetä kauas, mutta Tarzan löytäisi hänet
lopulta, vaikka hänen olisi etsittävä jokainen puu valtavassa
metsässä.
Puhellen tällä tavoin yksikseen apinamies seurasi Bara-kauriin
jälkiä, tuon kovaonnisen, jonka lihalla hän oli päättänyt tyydyttää
nälkänsä. Puolen tunnin ajan vei tie apinamiestä itää kohti hyvin
viitoitettua riistapolkua pitkin, kun saalis väijyvän hämmästykseksi
tuli äkkiä näkyviin: se juoksi mieletönnä pitkin kapeata tietä takaisin
vainoojaa kohti.
Tarzan, joka oli samonnut polkua myöten, hypähti niin nopeasti
sivulle vehreyden piiloon, ettei kauris vieläkään tiennyt vihollisesta
tällä suunnalla, ja kun eläin oli vielä jonkun matkan päässä, heilautti

59. apinamies itsensä tien yli kaartuvan puun alemmille oksille. Hän
kyyristyi sinne villin petoeläimen tavoin, odottaen uhrinsa tuloa.
Tarzan ei tiennyt mikä oli pelästyttänyt kauriin niin mielettömästi
peräytymään — ehkä syynä oli Numa-leijona tai Shita-pantteri. Mutta
olipa mikä tahansa, Apinain Tarzan välitti siitä vain vähän — hän oli
valmis ja halukas puolustamaan saalistaan kaikkia viidakon asujamia
vastaan. Jollei hän kykenisi siihen ruumiillisilla kyvyillään, oli hänellä
käytettävänään toinen, suurempi voima — terävä älynsä.
Ja näin tuli juokseva kauris eteenpäin suoraan kuoleman kitaan.
Apinamies kääntyi niin, että hänen selkänsä oli lähestyvään eläimeen
päin. Hän heilui polvet koukussa hiljaa huojuvalla oksalla tien
yläpuolella, laskien terävin korvin pelästyneen Baran lähestyviä
kavioniskuja.
Hetken kuluttua uhri vilahti oksan alle, ja samassa
silmänräpäyksessä apinamies hänen yläpuolellaan loikkasi oksaltaan
sen selkään. Miehen ruumiin paino rutisti kauriin maahan. Se teki
turhan yrityksen kompuroida pystyyn, ja sitten mahtavat lihakset
vetivät sen pään kauas taaksepäin, väänsivät kaulaa rajusti, ja Bara
oli kuollut.
Surmaaminen oli käynyt nopeasti, ja yhtä nopeita olivat
apinamiehen seuraavat liikkeet, sillä kuka tiesi, millainen vainooja
ajoi takaa Baraa tai kuinka likellä se oli? Uhrin niska oli tuskin
naksahtanut poikki, kun ruumis jo riippui Tarzanin leveällä
olkapäällä, ja hetkeä myöhemmin apinamies istui taas puun
alemmilla oksilla polun yläpuolella, terävin harmain silmin tutkien
polkua, jota pitkin kauris oli paeten tullut.

60. Ei kulunut kauan, ennenkuin Baran säikähdyksen syy selvisi
Tarzanille, sillä pian kuului lähestyvien ratsastajien ääniä. Vetäen
saalista perässään apinamies nousi keskitasanteelle ja asettui
mukavasti puunhaaraan, josta voi yhä nähdä polun alapuolellaan,
leikkasi mehukkaan palan kauriin reidestä ja upotti vahvat valkoiset
hampaansa lämpimään lihaan, alkaen nauttia urheutensa ja
taitavuutensa hedelmiä.
Nälkäänsä sammuttaessaan hän ei kuitenkaan päästänyt
silmistään polkua. Hänen terävä katseensa näki etummaisen
hevosen turvan, kun se tuli näkyviin kiemurtelevan tien mutkasta, ja
hän tutki tarkasti jokaista ratsastajaa, kun he kulkivat yksimiehisessä
rivissä hänen altaan.
Heidän joukossaan oli muuan, jonka Tarzan tunsi, mutta
apinamies oli niin etevä mielenliikutuksensa hillitsemisessä, ettei
pieninkään ilmeen muutos osoittanut hänen sisäistä kiihtymystään —
puhumattakaan hysteerisestä mielenosoituksesta, joka olisi
paljastanut hänen läsnäolonsa.
Hänen alapuolellaan ratsasti Albert Werper yhtä tietämättömänä
hänen läsnäolostaan kuin abessinialaisetkin hänen edessään ja
takanaan, ja belgialaisen mennessä alitse apinamies tutki häntä
tarkoin nähdäkseen jonkun merkin varastetusta pussista.
Abessinialaisten ratsastaessa etelää kohti leijaili jättiläishahmo
aina heidän polkunsa yläpuolella — kookas, melkein alaston
valkoinen mies, joka kantoi kauriin veristä ruumista olkapäillään, sillä
Tarzan tiesi, että hänellä ei ehkä muutamaan aikaan olisi taas
tilaisuutta metsästämiseen, jos hänen oli seurattava belgialaista.

61. Tarzankaan ei aikonut siepata häntä aseistettujen ratsastajien
keskeltä muutoin kuin viime hädässä, sillä villiolentojen
menettelytavat ovat varovaisia ja viisaita, jollei tuska tai suuttumus
kiihota heitä varomattomuuteen.
Siten abessinialaiset ja belgialainen vaelsivat etelää kohti ja
Apinain Tarzan heilautti itseään ääneti heidän perässään
keskitasanteen huojuvien oksien kautta.
Kahden päivän marssi toi heidät tasangolle, jonka toisella puolella
oli vuoria ja jonka Tarzan hämärästi tunsi; se herätti hänessä
epämääräisiä, puolittaisia muistoja ja omituista kaipuuta. Ratsastajat
suuntasivat kulkunsa tasangolle, ja apinamies hiipi turvallisen
välimatkan päässä heidän takanaan, käyttäen hyväkseen maaperän
tarjoamaan suojaa.
Abessinialaiset pysähtyivät hiiltyneen hirsiröykkiön viereen, ja
Tarzan, joka hiipi likelle ja kätkeytyi läheiseen pensaikkoon, tarkkasi
heitä ihmetellen. Hän näki heidän kaivavan maata ja aprikoi, olivatko
he aikaisemmin kätkeneet sinne ruokaa ja tulleet nyt sitä hakemaan.
Sitten hän muisti, kuinka hän itse oli haudannut sievät piikivensä ja
mikä hänet oli saanut niin tekemään. He kaivoivat sieltä mustien
hautaamia esineitä!
Pian hän näki heidän saavan sieltä esiin likaisen, keltaisen
möhkäleen, ja hän pani merkille Werperin ja Abdul Murakin ilon, kun
tahrainen esine tuli näkyviin. He kaivoivat monia samanlaisia likaisen
keltaisia, ja lopulta niitä oli maassa kokonainen pino, jota Abdul
Murak hyväili ja taputteli ahneuden huumassa.
Jotakin liikkui apinamiehen mielessä, kun hän katsoi kultaharkkoja
pitkään. Missä hän oli nähnyt sellaisia ennen? Mitä ne olivat? Miksi

62. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankbell.com