Staffing Organizations 8th Edition Heneman Test Bank

Staffing Organizations 8th Edition Heneman Test Bank
Staffing Organizations 8th Edition Heneman Test Bank
Staffing Organizations 8th Edition Heneman Test Bank

1. Staffing Organizations 8th Edition Heneman Test
Bank download
https://testbankdeal.com/product/staffing-organizations-8th-
edition-heneman-test-bank/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankdeal.com

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankdeal.com
for more options!.
Staffing Organizations 8th Edition Heneman Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/staffing-organizations-8th-edition-
heneman-solutions-manual/
Staffing Organizations 9th Edition Heneman Test Bank
https://testbankdeal.com/product/staffing-organizations-9th-edition-
heneman-test-bank/
Staffing Organizations 7th Edition Heneman Test Bank
https://testbankdeal.com/product/staffing-organizations-7th-edition-
heneman-test-bank/
Mind And Heart Of The Negotiator 5th Edition Thompson
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/mind-and-heart-of-the-negotiator-5th-
edition-thompson-solutions-manual/

3. General Chemistry Principles and Modern Applications 11th
Edition Petrucci Test Bank
https://testbankdeal.com/product/general-chemistry-principles-and-
modern-applications-11th-edition-petrucci-test-bank/
Oral Pathology Clinical Pathologic Correlations 6th
Edition Regezi Test Bank
https://testbankdeal.com/product/oral-pathology-clinical-pathologic-
correlations-6th-edition-regezi-test-bank/
Research Experience Planning Conducting and Reporting
Research 1st Edition Devlin Test Bank
https://testbankdeal.com/product/research-experience-planning-
conducting-and-reporting-research-1st-edition-devlin-test-bank/
Financial Accounting 2nd Edition Kemp Test Bank
https://testbankdeal.com/product/financial-accounting-2nd-edition-
kemp-test-bank/
Financial Accounting A User Perspective Canadian 6th
Edition Hoskin Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/financial-accounting-a-user-
perspective-canadian-6th-edition-hoskin-solutions-manual/

4. MGMT 8th Edition Williams Test Bank
https://testbankdeal.com/product/mgmt-8th-edition-williams-test-bank/

5. 8-1
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Chapter 08
External Selection I


True / False Questions

1. External selection refers to the assessment and evaluation of external job applicants.

True False

2. Cost should not be used to guide the choice of initial assessment methods.

True False

3. Job analysis sometimes finds that seemingly unrelated jobs may have more in common than
would be expected by relying just on job titles.

True False

4. The logic of prediction indicates that a point-to-point comparison needs to be made between
requirements of the job be filled and the qualifications of the job applicants.

True False

5. A power test is used when the speed of work is an important part of the job.

True False

6. The first step in developing a selection plan is to list relevant KSAOs associated with a job.

True False

6. 8-2
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
7. The process of translating the results of a job analysis into actual predictors to be used for
selection is known as a discriminant validity study.

True False

8. Organizations are increasingly finding that the costs of developing a selection plan outweigh
the benefits.

True False

9. A finalist is someone who has not yet received an offer, but who possesses the minimum
qualifications to be considered for further assessment.

True False

10. Contingent methods mean that the job offer is subject to certain qualifications, such as the
offer receiver passing a medical exam or a drug test.

True False

11. A major problem with resumes and cover letters is lying.

True False

12. Although employers can outsource résumé collection to résumé-tracking services, in practice
this type of outsourcing is too inefficient to be worth the cost.

True False

13. Résumé scanning software tends to look for nouns more than action verbs.

True False

14. Video résumés have become a major component of selection in most large organizations.

True False

7. 8-3
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
15. To protect an employer from charges of unfair discrimination, it is best to only include
information related to KSAOs demonstrated as important to the job on an application blank.

True False

16. Research has found that level of education is moderately related to job performance.

True False

17. College grades are more valid predictors of job performance than high school grades.

True False

18. Research suggests that the quality of the school a person graduates from makes a difference
in the labor market.

True False

19. Occupational certifications are nearly all regulated by the Department of Labor to ensure that
they accurately reflect job knowledge.

True False

20. Occupational certification helps guard against the misuse of job titles in human resource
selection.

True False

21. Scored evaluations of unweighted application blanks are good predictors of job performance.

True False

22. The validity evidence for weighted application blanks is better than that for unweighted
application blanks.

True False

8. 8-4
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
23. Most organizations use only weighted application blanks for initial screening decisions.

True False

24. The principal assumption behind the use of biodata in selection processes is the axiom, "the
best predictor of future behavior is past behavior."

True False

25. Biodata refers to medical or physiological tests of applicants prior to hiring.

True False

26. Biodata is like a background check in many ways, but background checks tend to focus on
external references rather than applicant surveys.

True False

27. Biodata items are generally the same, regardless of the job being staffed.

True False

28. Research suggests that biodata does not provide incremental validity over personality and
cognitive ability.

True False

29. Research on the reliability and validity of biodata has been quite positive.

True False

30. Biographical information tends to have low reliability.

True False

31. Research shows that applicants have a favorable attitude toward biodata inventories.

True False

9. 8-5
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
32. Letters of recommendation are an excellent way to help organizations separate highly
qualified from moderately qualified applicants.

True False

33. One study that showed there was a stronger correlation between two letters written by one
person for two different applicants than between two different people writing letters for the
same person.

True False

34. The most common person to be contacted in a reference check is the applicant's former
colleagues who worked in the same position.

True False

35. Many organizations are reluctant to give out detailed reference information regarding their
former employees because they are afraid of being sued.

True False

36. Surveys suggest that only 3 out of 10 organizations conduct reference checks.

True False

37. The proportion of organizations that conduct pre-hire background checks to determine if
employees have criminal records or inaccurate reporting on résumés, has risen dramatically in
recent years.

True False

38. Genetic screening is becoming a valuable component of many organizations' selection
systems.

True False

10. 8-6
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
39. The purpose of the initial interview is to screen out the most obvious cases of person/job
mismatches.

True False

40. The initial interview is the least expensive method of initial assessment.

True False

41. Initial interviews can be made more useful by asking the same questions of all job applicants.

True False

42. Most initial assessment methods have moderate to low validity.

True False

43. The most frequently used methods of initial assessment are education level, training and
experience, reference checks, and initial interview.

True False

44. Level of education requirements have little adverse impact against minority applicants.

True False

45. Disclaimers are used as a means of protecting employer rights.

True False

46. Employers are advised to let applicants know in advance that they reserve the right to not
hire, terminate, or discipline prospective employee for providing false information during the
selection process.

True False

11. 8-7
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
47. Failure to conduct a reference check opens an organization to the possibility of a negligent
hiring suit.

True False

48. The laws in most states provide employers with little protection if they provide any
information in a reference check that might damage an applicant's chances of getting a job.

True False

49. Although arrest information may be gathered in the process of doing a background check, it
cannot be used in staffing decisions.

True False

50. It is illegal to use pre-employment inquiry information that has a disparate impact on the basis
of a protected characteristic, unless such disparate impact can be shown to be job-related
and consistent with business necessity.

True False

51. Bona fide occupational qualifications are not of relevance to the initial assessment phase.

True False

52. Bona fide occupational qualification claims made on the basis of customer preferences are
typically upheld by the courts.

True False

53. Adverse impact refers to the possibility that a disproportionate number of protect class
members may be rejected using a given predictor.

True False

12. 8-8
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
54. The Americans with Disabilities Act states that employers may not ask disability-related
questions and may not conduct medical examinations until after it makes a conditional job
offer to a person.

True False

55. Title VII of the Civil Rights Act explicitly permits discrimination on the basis of sex, religion, or
national origin if it can be shown to be a bona fide occupational qualification.

True False

56. The burden of proof is on employers to defend BFOQ claims.

True False



Multiple Choice Questions

57. Within the context of the selection process, the "logic of prediction" means that:


A. indicators of an applicant's future performance are predictive of likely job performance

B. indicators of a person's degree of success in past situations should be predictive of future
job success

C. predictors of job performance are correlated with KSAOs

D. indicators of job outcomes can be used to predict job performance


58. Which of the following is necessary for the logic of prediction to work in practice for selecting
employees?


A. the organization has adopted a thorough competency modeling approach

B. qualifications carry over from one job to another

C. that each candidate is assessed based on his or her unique experiences

D. anonymous periodic reviews of applicant files to ensure accuracy

13. 8-9
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
59. If the correctness of a response is essential for a job, then a(n) ________ test should be used.


A. essay

B. speed

C. power

D. objective


60. Essay tests are best used to assess ___________ skills.


A. oral communication

B. written communication

C. interpersonal

D. none of these


61. The most accurate description of the basic purpose of a selection plan is _______________.


A. a selection plan determines the means for attracting qualified job applicants

B. a selection plan matches applicants to outcome criteria

C. a selection plan describes predictors to be used to assess KSAOs required to perform the
job

D. a selection plan consists of interview rating criteria


62. The strength of the relationship between a predictor and performance is called _________.


A. reliability

B. validity

C. utility

D. instrumentality

14. 8-10
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
63. Most initial assessment methods have _________ validity.


A. moderate to low

B. high to very high

C. moderately high to high

D. moderate


64. Which of the following statements regarding the development of a selection plan is false?


A. The list of KSAOs used in the selection plan are derived from the job requirements matrix

B. The process of developing a selection plan is usually straightforward and can be done
quickly

C. One reason KSAOs may be deemed unimportant for selection is because they will be
learned on the job

D. Possible methods for assessing every identified job-relevant KSAO need to be developed


65. Which of the following is(are) initial assessment methods?


A. Résumés and cover letters

B. Application blanks

C. Biographical information

D. All of these


66. Which of the following are common sources of résumé fraud?


A. inflated titles

B. inflated education or "purchased" degrees

C. inaccurate dates to cover up job hopping or unemployment

D. all of these

15. Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

16. 8-11
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
67. Which of the following statements regarding résumés is true?


A. Even background checks cannot reduce the problem of résumé fraud

B. Most surveys suggest that around half of all résumés have substantial inaccuracies or
distortions

C. Video résumés are highly respected by most employers

D. Extensive evidence suggests that résumés are highly accurate predictors of employee job
performance


68. In using educational level as an initial selection criterion, which of the following statements is
false?


A. The degree received from an institution is not sufficient as a sole indicator of an applicant's
level of education.

B. A GED is a high school equivalency degree and is about as good as a conventional high
school diploma in predicting job performance.

C. Educational level is a predictor of job performance.

D. High-level degrees from non-accredited schools may be indicators of lesser
accomplishment than lower-level degrees from accredited schools.


69. Which of the following statements regarding the use of grade point averages as a predictor
is(are) true?


A. GPA may be influenced by many factors in addition to the applicant's KSAOs and
motivation.

B. GPAs in one's major tend to be highly similar to one's GPAs in other classes.

C. Grades do not vary widely by field.

D. GPAs from different schools mean the same thing.

17. 8-12
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
70. When considering the use of extracurricular activities as a job performance predictor, one
should __________.


A. use extracurricular activities whenever possible

B. de-emphasize the use of extracurricular activities

C. use extracurricular activities mainly for selection of managerial personnel

D. use extracurricular activities when they correlate with KSAOs required by the job


71. Asking applicants to complete a supplemental application in which they describe their most
significant accomplishments relative to a list of job behaviors is known as the ________.


A. behavioral consistency method

B. experiential summary method

C. biodata approach

D. none of these


72. The highest estimate of validity coefficients of unweighted applicant banks as predictors of
job performance are __________.


A. 1.00

B. .80

C. .20

D. .60

E. .40


73. Research on application blanks has suggested that the most common questions that are
misinterpreted include __________.


A. previous employers

B. reasons for leaving previous jobs

C. previous positions held

D. all of these are true

18. 8-13
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
74. The principal assumption behind the use of biodata is the axiom, _________.


A. The best predictor of future behavior is motivation level

B. The best predictor of future behavior is KSAOs

C. The best predictor of future behavior is education level

D. The best predictor of future behavior is past behavior


75. Which of the following is true regarding biodata and background tests?


A. Background information is obtained through interviews and conversations with references.

B. They are two different names for the same thing.

C. Only background tests look into an applicant's past.

D. Biodata is used primarily when screening applicants for positions in which integrity and
emotional adjustment are necessary.


76. Biographical information is like application blanks, except ________.


A. biographical information is based on history, but application blanks are based on current
events

B. application blanks are more likely to be used for substantive selection decisions

C. biographical data is more likely to be accepted by applicants

D. biographical data can be more fruitfully used for substantive selection decisions


77. Which of the following is a criterion on which biodata items can be classified?


A. historical vs. nonverifiable

B. invasive vs. firsthand

C. objective vs. subjective

D. equal access vs. easy access

19. 8-14
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
78. The problem with using _____ for hiring purposes is that only very poor applicants cannot
obtain these, and the format is unstandardized.


A. certifications

B. biodata forms

C. letters of recommendation

D. MBAs


79. The information collected for an accomplishments record includes _______.


A. a written statement of the accomplishment

B. when the accomplishment took place

C. any recognition for the accomplishment

D. all of these


80. Which of the following methods is the most valid predictor of performance?


A. Initial interviews

B. Handwriting analysis

C. Biodata

D. Unweighted application blanks


81. Research has indicated that job applicants generally have a __________ view of biodata
inventories.


A. very positive

B. negative

C. positive

D. neutral

20. 8-15
Copyright © 2015 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
82. One major problem with letters of recommendation is that they __________.


A. are too lengthy to be useful

B. are not structured or standardized

C. are too ambiguous to interpret

D. all of these are correct


83. The most common person to be contacted in a reference check is the applicant's ___________.


A. former coworkers

B. HR department at his/her former employer

C. former supervisor

D. friends


84. Background testing is concerned with the __________ of an applicant.


A. integrity

B. reliability

C. personal adjustments

D. all of these


85. One of the major disadvantages of using handwriting analysis as an assessment method is
that it is _______.


A. expensive

B. not related to job performance

C. easy to fake

D. inefficient

21. Other documents randomly have
different content

25. The Project Gutenberg eBook of
Valkopukuinen nainen 1

26. This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Valkopukuinen nainen 1
Author: Wilkie Collins
Translator: Aukusti Airanne
Release date: January 8, 2017 [eBook #53922]
Language: Finnish
Credits: Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VALKOPUKUINEN
NAINEN 1 ***

27. Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
VALKOPUKUINEN NAINEN I
Romaani
Kirj.
WILKIE COLLINS
Suomentanut Aukusti Airanne

28. Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto, 1908.

29. SISÄLLYS:
Wilkie Collins, elämäkerrallinen esitys.
Piirustuksen opettaja Walter Hartrightin Clements-Innistä, alkama
kertomus. Luvut I-XV.
Kertomusta jatkaa Wincent Gilmore, asianajaja Chancery-Lanesta.
Luvut I-IV.
Maria Halcomben jatkama kertomus. Otteita hänen
päiväkirjastaan. Luvut I-XII.
Wilkie Collins.
Etevän, omintakeisen kirjailijan työ tavallisesti luo "koulun", sarjan
oppilaita, jotka häntä esikuvanaan käyttäen koettavat oman kykynsä
ja luonteensa mukaisesti edelleen kehittää sellaisia ansioita joiden
avulla mestari on kohonnut suuruuteen ja suosioon. Mutta
ainoastaan nerot onnistuvat, ja tämä onnistuminen merkitsee sitä,
että he saavat jotakin itsenäistä aikaan eivätkä antaudu kenenkään

30. jäljittelijöiksi, joskin ottavat vaikutelmia muualta ja käyttävät
hyväkseen jo saavutettuja ennätyksiä. Tuollaiset "koulut" siten ovat
vain vaillinaista heijastusta menneestä loisteesta; ne eivät pysty
yhtenä kokonaisuutena kuvastamaan esikuvansa eri puolia, vaan
ovat joko värittömien, laimeitten mukailujen tuottajia tahi kykenevät
ainoastaan joitakuita erillisiä piirteitä taidokkaasti tavottelemaan.
Rappiolle joutuneena kirjallisen tuotannon haarana saa
nykyhetken jännityskertomus ankaraa arvostelua osakseen. Ihan
viime vuosina on tämä ala saanut suunnattoman määrän
työskentelijöitä, esittämään salaperäisiä tapauksia, joiden
eriskummaisen vyyhdin tekijä tavallisesti jättää salapoliisin
selvitettäväksi, valiten ne silloin tietysti rikoksien maailmasta.
Valitettavasti on tämä kirjallisuuden ala tuottoisa sekä kirjailijoille
että kustantajille; menekki on hyvä, yleisö ilmeisesti kaipaa sellaista
ajankulua. Satumme vain olemaan sellaisessa ajankäänteessä, joka
edustaa heikkoa "koulua", vähäkykyistä jäljittelijäsarjaa alalla jolla
mennyt sukupolvi loi parempaa. Edellisen ajan ennätyksiä ovat nämä
sepittelijät pukeneet nykyhetken muotoon, ja senvuoksi on
kilpatanner heidän, vaikka he kaikessa muussa ovatkin esikuvistaan
jäljessä. Nykyisen ajan teknilliset kehitykset — puhelin,
sähkölennätin, hyry, "langaton" j.n.e. — sekä sähkön aikakauteen
kuuluva kiireisyys, joka vaatii lyhytsanaista kerrontaa, ne tekevät
mahdolliseksi, että suuretkin nimet unohtuvat sellaiselta kaudelta,
joka keksintöjen kautta on jäänyt kauvas taakse, kun on
kysymyksessä sellainen kirjallisuuden haara, joka juuri näitä
tarvitsee, välineikseen.
Yleisenä heikkoutena parhaassakin jännistyskirjallisuudessa
nykyaikana on luonnekuvauksen puute. Paino annetaan pelkille
tapauksille, eipä suuria välitetä edes koossapitävästä juonesta. Tämä

31. kirjallisen tuotannon haara on siten siirtynyt kirjallisen arvostelun
ulkopuolelle, vajonnut arvottomaksi ajantappajaksi, joka ei esitä
eläviä yksilöitä eikä siis kuvasta ehtymättömän kirjavana vilisevää
ihmiselämää, vaan yhä uudestaan ja uudestaan kertailee
kaavamaisen sarjan selkkauksia, joissa henkilöitä käytellään
elottomina marionetteina. Että tällainen kirjallista makua kuolettava
sepittely on pahaksi, sitä ei käy kieltäminen. Mutta ainoana
parannuskeinona tietysti saattaa olla vain tarjota yleisölle sellaista
jännityslukemista, jolla on todellista kirjallista arvoa, joskin se
samalla täyttää ne vaatimukset mitä meidän aikamme yleisö
mieltäkiinnittävältä ajankululta odottaa. Tehtävä ei ole helppo.
Uusimmissa kirjailijoissa ei moista mestaria löydy.
Wilkie Collinsin esittäminen suomalaiselle lukijalle johtuu siitä
vakaumuksesta, että jännittävää lukemista ajankulukseen kaipaava
yleisö osaa sellaisessa arvostaa sille harvinaista ominaisuutta,
kirjallista ansiokkuutta. Collins ei ainoastaan ole niitä harvoja
menneen polven kirjailijoita, joiden jännistyskertomukset eivät
kerrontatavan suppeutumisen ja teknillisten suurkeksintöjen kautta
ole vanhentuneet, vaan hän on varsinaisesti tämän kertomuslajin
luoja. Ja kuten jäljittelijät aina ovat laimeampia ja vain muutamia
piirteitä esikuvastaan perineitä, siten Collinsin tuotteissa yhdistyy
kaikki se, mikä todellisuudessa on hyvälle jännittävälle lukemiselle
oleellista. Eihän arvostelukykyisen lukijan mieltä kykene
viehättämään yksistään tapauksien liuta, olkoot kuinkakin
eriskummallisia; mutta tämä on nykyhetken useimpien salapoliisia ja
muiden jännitysjuttujen ainoana sisältönä. Askel eteenpäin on jo se,
että tapaukset liittyvät luontevasti yhteen ja että ne myöskin
kykenevät herättämään hetkellistäkään todellisuuden tunnelmaa.
Mutta oikeata elävyyttä ja mielenkiintoa saa kuvaus vasta sitte, kun
se kykenee elävöitsemään henkilöt tarkalla sielutieteellisellä

32. havaintokyvyllä ja johdonmukaisella luonnekuvailulla, sekä saamaan
taiteellisen tyylin. Nämä ansiot ovat Collinsilla, ja vielä lisäksi se, että
hän kertomustensa pohjaksi asettaa ongelmia, sielutieteellisiä
tutkimuksia, yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka niille antavat
aatteellista merkitystä.
Collins on työllänsä osottanut, että kirjallisuuden halvinkin muoto
on jalostettavissa. Hän kuuluukin merkilliseen aikakauteen, joka
kohotti lukuisia kirjallisuuden ja taiteen muotoja suurimpaan
kukoistukseen mitä mennyt vuosisata tuntee. Valitsemansa alan
vuoksi hän tietysti on tuon jakson vähimmän huomattuja miehiä. Silti
hän on suuren yleisön suosikki; hänen teoksiaan leviää
suunnattomina painoksina, ja kun nyt jännityskertomus on päässyt
erityiseen vauhtiin, on hänenkin merkityksensä silmäänpistävämpi.
Yhdeksännentoista vuosisadan viides kymmen oli Englannin
sivistys-elämässä mitä äkillisimmän loistokauden alkuna. Monilla
aloilla syntyi ihan yksiin aikoihin suuri herätys, nousi neroja, jotka
voimakkaalla omintakeisuudella loivat kehitykselle uusia uria.
Huomattavin oli prerafaelilaisen liikkeen syntyminen
maalaustaiteessa ja romaanikirjallisuuden elpyminen muutamien
mestarikertojain käsissä vielä tähän päivään asti koko brittiläistä
kirjatuotantoa vallitsevaksi muodoksi.
Tähän henkisten voimien vilkkaimpaan kukoistusaikaan sattuu
William Wilkie Collinsin nuoruus. Syntyneenä tammik. 8 p. 1824
Lontoossa hänen ensimäiset kirjalliset vaikutelmansa ovat ajalta,
jolloin Lytton-Bulwer parhaillaan kiehtoi mieliä romanttisilla
rikollissankareillaan ja Charles Dickens alotti kansallisten
porvariromaaniensa sarjan "Pickwick-klubin papereilla". Collinsilla oli
kaikki edellytykset päästä aikansa suurkirjailijain riviin, jotka — -

33. omituista kyllä — olivat melkein järjestään samalla taiteilijoita ja sen
vuoksi oivallisia vaikuttavien kohtausten tyylittelijöitä. Hänen isänsä
oli taidemaalari William Collins (1788—1847), nuorempi veli oli
samalle alalle antautunut Charles Allston Collins, ja kasteessa hän sai
nimensä isänsä läheisimmän ystävän, kuuluisan laatumaalaaja Sir
David Wilkien kunniaksi. Hän oli siten taiteilijaverta, ja sai
kasvatuksensa taiteellisessa ympäristössä, kaikin puolin kuin oli laita
Englannin nykyisen suurimman kertojan Rudyard Kiplingin. 15-
vuotiaana hän pääsi vanhempainsa kanssa pariksi vuodeksi taiteen
kotimaahan Italiaan ja sai Roomasta puitteet ensimäiselle kirjalliselle
yritykselleen. Nuoruuden kasvatus oli siten omiaan taiteellisen
kirjailijan uralle.
Toiselle häntä sentään aiottiin. V. 1841 isä pani hänet oppiin
Antropus & C:on teeliikkeeseen, viiden vuoden sopimuksen solmien
ja Collins sai siten tuntea samaa hengettömän työn katkeruutta kuin
aikaisemmin Dickens. Mutta hänkin oli kiihkeä kirjallisiin
harrastuksiin, ja erittäin vaikutti häneen alussa Lytton Bulwer, jonka
tyyliin hän sepitti ensimäisen kirjallisen yrityksensä "Antoninan".
Tämän sai isä käsikirjotuksena lukeakseen, ja hän tajusi sen
oivallisuuden niin hyvin, että paikalla toimitti poikansa vapaaksi ja
lueskelemaan lakitiedettä. Itse hän heti jälkeenpäin kuoli, ja Wilkien
ensimäiseksi julkaistuna teoksena ilmestyi v. 1848 laaja kaksi-
osainen isän elämäkerta, saavuttaen vilkkaalla, vapaalla
esitystavallaan suurta huomiota. Välillä hän työskenteli
taidemaalarinakin, esittäen akatemian näyttelyssä taulun samana
vuonna (1849), jona prerafaelilainen maalaaja-veljeskunta saneli
suurta myrskyä herättävät opinkappaleensa. Mutta kun hän
seuraavana vuonna sai tavatonta kiittelyä "Antoninan" julkaistuansa
ja pian jälkeenpäin joutui Dickensin pariin, teki hän lopullisen
päätöksen antautua vakinaiseksi kirjailijaksi.

34. Dickens oli jo päässyt siihen johtavaan asemaan, joka hänellä
neljännesvuosisadan ajan oli maansa kirjallisuudessa tänä neroista
rikkaana kautena. Toimittamiinsa novellilehtiin hän keräsi vakinaisen
avustajapiirin, jossa Collins oli hänen oikeana kätenään. Molemmilla
oli yhteistä romaanin käsittäminen kirjoitettuna draamana
selväjakoisine kohtauksineen ja vaikuttavine luonnepiirroksineen,
mutta kun Dickensiä eniten viehätti pelkkä keinokasten juonien
kehittely eriskummallisten luonnetyyppien ja liikuttavien
tunnekoskettelujen kehykseksi, tahtoi Collins luoda kasvattavaa
romaanikirjallisuutta kuten ylempänä on mainittu, silti käytellen
aiheitaan merkillisyyksien romanttisessa maailmassa. Hyvin he siten
täydensivät toisiaan.
Aluksi ilmestyi Collinsin kynästä useita pienempiä yrityksiä, joista
draama "Jäätyneellä syvyydellä" ja novelli "Sisar Rosa" ovat
suomennetutkin. Ne saivat runsaasti lukijoita, mutta vasta kun
hänen pääteoksensa "Valkopukuinen nainen" v. 1860 ilmestyi
jatkuvana Dickensin silloisessa novellilehdessä nimeltä "All the Year
Round" vallotti Collins varsinaisesti yleisön. "Valkopukuinen nainen"
on epäilemättä Collinsin paras teos. "Syöstyinä salaperäisyyteen
ennen ensimäisen luvun loppua, me pysymme epätietoisen
jännityksen tenhossa melkein viimeiselle sivulle asti", lausuu vakava
historioitsija William Francis Collier siitä. Ylipainoksena se ilmestyi
Barry Cornwallille omistettuna ja meni kuudessa kuukaudessa
seitsemänä painoksena kaupaksi, heti ilmestyäkseen useimmille
sivistyskielille käännettynä. "Valkopukuinen nainen" on
jännistysromaaniemme suuri esikuva, kuten varsinaisten pikku
rikosjuttujen "Naisen haamu" tahi salapoliisikertomusten "John
Jagon henki", mainitaksemme loputkin Collinsin suomennetuista
pikku kyhäyksistä.

35. Olisi hukattua vaivaa luetella Collinsin tuotteliaan kynän lukuisia
tuotteita. Riittää mainita muutamat "Valkopukuisen naisen" jälkeen
huomattavimmat. "Kuollut salaisuus" (1857) on tutkielma
sokeudesta. "Armadale" (1866) ja "Kainin perintö" (1888)
käsittelevät kumpikin perinnöllisyyskysymystä. "Kuukivi" (1868) on
"Valkopukuisen naisen" rinnalla hänen toinen pääteoksensa; kallis-
arvoisen timantin ihmeellinen katoaminen on juonena ja sielullinen
toiminta huumaavan lääkkeen vaikutuksen alaisena tekijän
varsinainen ratkaistava. "Mies ja vaimo" (1870) kohdistuu sitä
suunnatonta ihailua vastaan, jolla Englannissa voimailua
harrastetaan. "Kaksi kohtaloa" (1876) käsittelee telepatiaa —
ajatustensiirtoa — harvinaisella sukkeluudella ja on hänen
myöhemmistä teoksistaan paras. Hänen yhteistyönsä Dickensin
kanssa, novelli "Ilman menestystä", on suomennettu.
V. 1873—4 Collins Dickensin esimerkkiä seuraten teki laajan
luentomatkan Yhdysvalloissa, lausuen kappaleita teoksistansa. Sieltä
palattuansa hän vietti lopun ikäänsä suuressa yksinäisyydessä, miltei
erakkona. Jo nuorelta ijältänsä kivulloisena hän joutui unettomien
öiden lieventämiseen käyttämään opiumia, vaipui synkkämielisyyteen
ja äreyteen ja piti yhteyttä muun maailman kanssa vain parin
prerafaelilaisen nuoruuden-ystävänsä kautta. Hän kuoli v. 1889.
Olemme Collinsin teoksien ansioina maininneet tarkan
luonnekuvauksen, aatteellisen pohjan ja todellisuudentunnetta
luovan tyylin — todella ansioita, joiden rinnalla tavattoman
taidokkaasti punottu jännittävä juoni on pelkkänä lisänä, kuten
dramaattisen voimakkaiden kohtaustenkin sommittelu. Tämä
todellisuutta uhkuva tyyli on Collinsin teoksissa mestarillinen, ja sen
avulla hän suurimmatkin eriskummallisuudet loihtii niin eloisiksi
eteemme, ettei lukijassa ennätä nousta epäilyksiä. Sitä

36. saavuttaakseen hän, kuten esim. ranskalainen romantikko Prosper
Mérimée, hyvin suuressa määrin käyttää teoksessa esiintyviä
henkilöitä kertojina, terävällä sielullisella analyysillä jäljitellen kunkin
luonteelle ja asemalle ominaisia muotoja; selostuksia, kirjeitä,
päiväkirja-otteita esiintyy suunnatonta vaihtelua luovina apukeinoina.
Kaikella tällä Collins saavuttaa sen, mikä muille on mahdotonta: että
hänen tuotantonsa vielä on oleellisissa piirteissään vanhentumaton,
ja että hänen nykyiselle aikakaudelle kovin laajat teoksensa
ilmestyvät suurissa sivistysmaissa yhä uusina painoksina.
Kun Collinsin todellisiin ansioihin liittyy se seikka, että hän on
merkkimiehiä sellaiselta kirjallisuuden kaudelta, johon paljon
nykyisestä tuotannosta nojautuu, niin on todellakin aika saada
suomeksikin hänen pääteoksensa, näytteenä siitä miten n.s.
jännittävää romaania parhaiten on käsiteltävä. "Valkopukuinen
nainen" on meillä uutuus joka varmaankin saavuttaa paljon
mielenkiintoa ja suosiota. Sen selostus jääköön lukijan omaksi
tehtäväksi; muutamalla sanalla olemme vain johdatukseksi viitanneet
tekijän asemaan maailmankirjallisuudessa.
VALKOPUKUINEN NAINEN
I:NEN OSA

37. Piirustuksenopettaja Walter Hartrightin, Clements-Innistä, alkama
kertomus.
I.
Tämä kertomus esittää, mitä naisen kärsivällisyys voi sietää ja mitä
miehen kestävyys voi voittaa.
Jos lain temput voisivat varmasti selvittää jokaisen epäillyn
tapauksen ja suorittaa oikeudenkäynnin vain kohtuullisesti käyttäen
avukseen kullan kurjaa voimaa, niin olisivat kenties ne tapahtumat,
jotka nyt täyttävät nämä sivut, saaneet osansa yleisön huomiosta
tuomioistuimen edessä.
Mutta vielä on laki muutamissa, välttämättömissä tapauksissa
lihavan kukkaron etukäteen palkkaama palvelija, ja siksi esitetään
tämä kertomus ensi kerran tässä kirjassa. Samalla tavoin kuin
tuomari muutoin olisi kuullut sen, tulee lukijankin kuulla. Ei mitään
painavampaa asianlaitaa alusta loppuun esitetä vain kuuleman
mukaan. Kun näiden alkusanain kirjoittaja — Walter Hartright on
hänen nimensä — itse on ottanut läheisesti ja vaikuttavasti osaa
tapauksien kulkuun, niin kuvaakin hän ne. Mutta kun hänen oma
kokemuksensa loppuu, väistyy hän kertojan paikalta, ja toiset
henkilöt, jotka voivat esittää tapahtumat oman kokemuksensa
nojalla yhtä varmasti ja epäämättömästi kuin hän, lähtevät
jatkamaan siitä kohdasta, johon hän on päättänyt.
Näin ollen kuvaa useampi kynä sen tapahtuman, jota me nyt
käymme lukijalle esittämään, kuten lainrikoksenkin oikeudessa
esittää useampi kuin yksi todistaja — samassa tarkoituksessa
molemmissa tapauksissa: kuvata nimittäin asiaa selvimmässä ja

38. puolueettomimmassa muodossaan ja esittää sarja yhteenkuuluvia
tapauksia antamalla niiden henkilöiden, jotka ovat ottaneet
tehokkainta osaa niihin, kunkin ajankohdassaan sana sanaltaan
selitellä kokemuksiaan.
Kuunnelkaamme siis ensiksi Walter Hartrightia, 28-vuotiasta
piirustuksenopettajaa.
II.
Oli heinäkuun viimeinen päivä. Pitkä, kuuma kesä läheni loppuaan,
ja me Lontoon kaduilla kulkevat, väsyneet pyhiinvaeltajat aloimme
kaivata pilven varjostamia viljaketoja ja merenrannalla puhaltavia
syksyn raikkaita tuulia.
Mitä minuun itseeni tulee, niin oli, sanoakseni totuuden,
näännyttävän lämmin kesä voivuttanut terveyteni, iloisen luonteeni
ja — suoraan sanoen — kukkaronikin. Minä en ollut edellisenä
vuotena hoitanut talouttani niin viisaasti, kuin minun olisi pitänyt
hankkimiini tuloihin nähden tehdä, ja tämä tuhlaavaisuus pakotti
minut säästäväisyyden vuoksi viettämään syksyä osaksi äitini pikku
kodissa Hampsteadissa, osaksi omissa huoneissani kaupungissa.
Minä muistan aivan hyvin, että ilta oli aivan tyyni ja pilvinen.
Lontoon yli lepäävä ilma oli raskaampi kuin koskaan ennen; sorina ja
liike kaduilla kaikui yhä heikommin ja kauempaa. Minusta tuntui kuin
elämän tykintä minussa ja Cityssä, tässä suurkaupungin
sydämmessä, yhdessä laskeutuisi yhä enemmän, heikkenisi
heikkenemistään mailleen menevän auringon kanssa. Minä heitin
pois kirjan, jota minä olin lukenut, tai pikemmin jonka yli olin
uneksinut, ja läksin huoneistani saadakseni hengittää hieman

39. etukaupunkien vilppaampaa iltailmaa. Oli yksi niistä kahdesta illasta
viikossa, jotka minä tapani mukaan vietin yhdessä äitini ja sisareni
kanssa. Minä suuntasin siis askeleeni pohjoiseen, Hampsteadia
kohden.
Ne tapaukset, joita nyt käyn kertomaan, pakottavat minun
mainitsemaan, että isäni oli jo ollut kuollut useita vuosia siihen
aikaan, jota nyt kuvaan, ja että sisareni Sarah ja minä olimme ainoat
elossaolevat viidestä sisaruksesta. Isänikin oli ollut
piirustuksenopettaja. Uutteraan työskenneltyään oli hänellä ollut
runsas menestys ammatissaan, ja hänen hellä huolenpitonsa niiden
tulevaisuudesta, joiden menestys riippui hänen ahkeruudestaan, oli
saattanut hänen vakuuttamaan henkensä paljon suuremmalla osalla
tulojaan, kuin useimmat ihmiset katsovat välttämättömäksi sellaiseen
tarkoitukseen. Kiitos olkoon hänen ihmeteltävän huolenpitonsa ja
itseuhraavaisuutensa, jäivät äitini ja sisareni hänen kuoltuaan yhtä
riippumattomaan asemaan kuin hänen eläessäänkin. Minä sain
monta hänen oppilastaan hänen jälkeensä, ja minulla oli täysi syy
olla tyytyväinen siihen tulevaisuuteen, joka näytti odottavan minua
urani alussa.
Illan viimeinen valo värähteli vielä kedon korkeimmilla töyräillä, ja
suunnaton Lontoo oli kuin vaipunut mustaan kuiluun, jossa se siinsi
kaukana, yön varjoihin verhottuna, kun minä seisoin äitini asunnon
edessä. Tuskin olin minä vetänyt soittokellonnauhasta, kun jo ovi
kiivaasti ponnahti auki, ja minun arvoisa italialainen ystäväni,
professori Pesca, näyttäytyi palvelustytön asemesta; hän töytäsi
ilosesti ulos kohdatakseen minua ja hujautti kovin muukalaisen
mukailun englantilaisesta hurraa-huudosta.

40. Hänen itsensä vuoksi ja - minun täytyy lisätä — minunkin vuokseni
ansaitsee professori tulla perinpohjaisemmin esitetyksi. Tapaukset
ovat tehneet hänet ensiaiheeksi siihen, että minä jouduin
sekautumaan siihen perhejuttuun, jota tämän kirjan tarkoitus on
kertoa.
Olin tutustunut italialaiseen ystävääni tapaamalla hänet
muutamissa huomattavissa kodeissa, joissa hän opetti äidinkieltään
ja minä piirustusta. Kaikkiaan tiesin minä hänen elämänsä
historiasta, että hän oli ennen ollut professorina Paduan yliopistossa,
että hän oli poistunut Italiasta valtiollisista syistä, joiden lähempää
laatua hän ehdottomasti kieltäysi kertomasta kellekään ihmiselle, ja
että hän nyt, jo useita vuosia sitten, oli ollut Lontoossa
arvossapidettynä kieltenopettajana.
Olematta oikeastaan kääpiö — sillä hän oli kiireestä kantapäähän
varsin täydellisesti kehittynyt — oli Pesca luullakseni pienin ihminen,
jonka koskaan olen nähnyt, lukuunottamatta sellaisia, joita rahasta
näytellään. Jo ulkomuodoltaankin tavattomana herätti hän vielä
enemmän ihmisten huomiota luonteensa hyvillä ominaisuuksilla.
Hänen vallitsevana ajatuksenaan näytti olevan, että hänen tuli
osoittaa kiitollisuutta sille maalle, joka oli suonut hänelle pakopaikan
ja mahdollisuuden tulla toimeen, pyrkimällä äärimmäisyyteen asti
täydelliseksi englantilaiseksi. Tyytymättä osoittamaan kansallemme
tarpeellista huomiota kuljettamalla aina mukanaan sateenvarjoa sekä
käyttämällä sääryksiä ja valkosta hattua halusi hän olla
englantilainen niin huvituksissa ja elämäntavoissa kuin
ulkonäössäkin. Kun hän huomasi meidän kansakuntamme erikoisesti
harrastavan vahvistavia ruumiinharjoituksia, otti tuo pieni mies
sydämmensä viattomuudessa ollenkaan valmistaumatta osaa kaikkiin
meidän englantilaisiin metsästyksiimme ja huveihimme, missä vain

41. sai tilaisuutta siihen, lujasti vakuutettuna voivansa omata meidän
taitavuutemme ja kestäväisyytemme kansallisissa urheiluissa yhtä
helposti, kuin hän oli omannut meidän kansalliset sääryksemme ja
valkosen hattumme.
Olin nähnyt hänen panevan sokeasti henkensä vaaraan
ketunmetsästyksellä ja pallopelissä; kohta sen jälkeen näin minä
hänen yhtä sokeasti heittäytyvän hengenvaaraan uintiretkillä
Brightonin luona.
Me olimme sattumalta tavanneet toisemme siellä ja olimme
yhdessä kylpemässä. Jos me olisimme puuhanneet jossakin huvissa,
joka oli erikoinen meidän kansakunnallemme, olisin minä
luonnollisesti huolellisemmin tarkannut Pescaa, mutta kun muiden
maiden asukkaat tavallisesti ovat yhtä taitavia varomaan itseään
vedessä kuin me englantilaisetkin, niin ei koskaan pälkähtänyt
päähäni, että uimataitokin oli niiden miehuullisten harjotusten
luettelossa, joita professori uskoi voivansa suorittaa omin neuvoin.
Heti sen jälkeen kuin me olimme lähteneet rannasta, huomasin
minä, ett'ei ystäväni ollutkaan matkassa, ja käännyin katsomaan,
mihin hän oli puikahtanut. Kauhukseni ja hämmästyksekseni en minä
nähnyt itseni ja maan välissä mitään muuta valkoista kuin kaksi
pientä käsivartta, jotka hosuivat muutamia hetkisiä veden pinnalla ja
sitten katosivat näkyvistäni. Kun minä sukelsin hänen peräänsä,
makasi tuo pieni miesraukka aivan liikkumattomana,
kokoonkyyristyneenä merenpohjassa liuskakivipaasien
muodostamassa syvennyksessä ja näytti entistäänkin pienemmältä.
Niinä muutamina minuutteina, jotka kuluivat, ennenkuin minä ehdin
viedä hänet rantaan, piristyi hän ja nousi portaita ylös minun
auttaessani. Heti kun hän taas tuli tajuihinsa, valtasi hänet
merkillinen harhaluulonsa uimataidosta. Niin pian kun hän kylliksi oli

42. lakannut loukuttamasta leukojansa voidakseen puhua, hymyili hän
väsyneesti ja lausui, että hän luuli saaneensa suonenvedon vedessä
ollessaan.
Mutta hänen toivuttuansa täysin ja seisoessamme yhdessä
rannalla mursi hänen lämmin, etelämaalainen luonteensa kaikki
teennäiset englantilaiset siteet silmänräpäyksessä. Hän vakuutti
minulle mitä innokkaimmin kiitollisuuttaan — huudahti ihastuneena
liioitellulla, italialaisella tavallaan, että minä tästä lähtien saisin
määrätä hänen elämästään — ja selitti, ett'ei hän koskaan voisi
tuntea itseänsä onnelliseksi, ennenkuin hän puolestaan olisi ollut
tilaisuudessa osoittamaan kiitollisuuttaan minulle jollakin
palveluksella, jota minä voisin muistella koko elämäni ajan.
Minä koetin parhaani mukaan hillitä hänen kyyneliään ja
vakuutuksiaan kääntämällä koko seikkailun leikiksi ja uskoin lopulta
onnistuneeni jossakin määrin vähentämään Pescan liioteltua
kiintymyksen tunnetta minuun. Vähän uskoin minä silloin — vähän
voin minä ajatella sittemmin, kun meidän hupaisa loma-aikamme oli
lopussa — että se tilaisuus palvella minua, jota kiitollinen seuraajani
niin hartaasti odotti, pian tulisi; että hän tekemällä tämän
palveluksen, johtaisi koko minun elämäntehtäväni uudelle uralle,
vieläpä samalla laittaisi niin, että minä tuskin enää olisin sama
ihminen kuin ennen.
Ja kumminkin tapahtui niin. Jollen minä olisi sukeltanut professori
Pescan perästä sinne, missä hän merenpohjassa lojui
liuskakivivuoteellaan, en minä totta tosiaan koskaan olisi joutunut
osalliseksi siihen tapaukseen, jonka nämä lehdet sisältävät, — minä
en silloin kenties koskaan olisi kuullut mainittavan edes sen naisen
nimeäkään, joka on elänyt kaikissa minun ajatuksissani, joka on

43. vallannut koko minun sieluni, ja tullut siksi voimaksi, joka nyt johtaa
tässä elämässä minun kohtaloitani.
III.
Pescan kasvojen ilme ja käytös sinä iltana, jolloin me tapasimme
toisemme äitini oven edessä, ilmoittivat minulle heti, että jotakin
merkillistä oli tapahtunut. Oli kumminkin aivan turhaa nyt heti toivoa
selitystä. Minä voin vain aavistaa hänen vetäessään minua
molemmista käsistä sisään, että hän, tuntien minun tapani, oli
saapunut tänne varmasti tavatakseen minua tänä iltana ja että
hänellä oli minulle ilmoitettavana joitakin asioita, jotka erikoisesti
miellyttäisivät minua.
Me töytäsimme vieraskamariin säädyttömän nopeasti. Äitini istui
avonaisen ikkunan ääressä, hymyillen ja löyhytellen itseänsä
viuhkalla. Pesca oli hänen erikoisia suosikkejaan, ja hänen
rajuimmatkin ominaisuutensa olivat aina anteeksi-annettavia äidin
mielestä. Hellä äitini! Ensi hetkestä, kuin hän huomasi pikku
professorin syvästi kiitollisena kiintyneen hänen poikaansa, oli hän
tuntenut sydämmensä lämmenneen häntä kohtaan ja siitä lähtien
piti kaikkia professorin hullunkurisia ulkomaalaisia ominaisuuksia
hyvinä ja luvallisina yrittämättä edes käsittää niitä.
Sisareni Sarah oli ihme kyllä, huolimatta nuoruudestaan,
vähemmin voitettavissa. Hän antoi tosin täyden arvonsa Pescan
oivallisille ominaisuuksille; mutta hän ei kuitenkaan voinut hyväksyä
häntä niin kaikessa, kuin äitini minun tähteni teki. Hänen kansallista
sopivaisuuskäsitettään loukkasi yhäti Pescan alituinen ulkonaisten
seikkojen halveksiminen, ja hän oli aina enemmän tai vähemmän
hämmästynyt äitinsä luottavasta ystävyydestä innoittelevaa pikku

44. muukalaista kohtaan. Minä olen huomannut, ei ainoastaan nyt
sisareni suhteen, vaan myöskin muissa tilaisuuksissa, että me,
nuorempi sukuhaara, emme läheskään ole niin sydämmellisiä ja
helposti voitettavia kuin muutamat meidän vanhemmista
sukulaisistamme. Yhäti näen minä vanhempain ihmisten innostuvan
ja ilostuvan jostakin koituvasta huvista, joka ei vähimmässäkään
määrässä voi järkähdyttää heidän lastenlastensa levollisuutta.
Tahtosin tietää, olemmeko me nuorukaiset ja neitoset, todellakin niin
väärentämättömän luonnollisia, kuin meidän esivanhempamme
nuoruudessaan olivat. Ovatkohan kasvatuksen suuret edistykset
tehneet kenties liian pitkiä harppauksia, ja olemmeko me, nykyajan
lapset, liikasivistyneen yhteiskunnan viimeisiä, arvottomia jälkeläisiä?
Yrittämättä antaa ratkaisevaa vastausta näihin kysymyksiin,
mainitsen kumminkin, ett'en minä koskaan nähnyt äitiäni ja sisartani
yhdessä Pescan seurassa huomaamatta, että äitini heistä kahdesta
oli nuorempi mieleltään. Esimerkiksi nyt, kun tuo vanha nainen
sydämmellisesti nauroi sille poikamaiselle tavalle, jolla me rymisten
tulimme vierashuoneeseen, oli Sarah totisena keräämässä teekupin
palasia, jonka professori oli pyyhkässyt alas pöydältä juostessaan
ovelle minua vastaanottamaan.
"Minä en todellakaan tiedä, kuinka olisi käynyt, Walter", sanoi
äitini, "jos sinä olisit viipynyt paljoa kauemmin. Pesca on ollut aivan
suunniltaan kärsimättömyydestä ja minä samoin uteliaisuudesta.
Professorilla on jokin tärkeä tiedonanto, jonka hän sanoo koskevan
sinua, ja hän on jyrkästi kieltäynyt antamasta hituistakaan tietää
ystävänsä Walterin tuloa."
"Kovin ikävää: kalusto on rikottu sen takia", mutisi Sarah itsekseen
seisoessaan ja kokoillessaan rikotun kupin kappaleita.

45. Tätä sanottaessa oli Pesca, joka kaikessa tyytyväisyydessään ja
innossaan ei mitään tietänyt tekemästään vahingosta, hilannut
raskaan nojatuolin huoneen toiselle puolelle, josta hän voi katsella
meitä kaikkia kuin puhuja kuulijakuntaansa, käännettyänsä tuolin
selkänojan meihin päin hyppäsi hän siihen, asettautui polvilleen ja
puhui harvalukuisille kuulijoilleen tilapäisestä kateederistaan.
"Nyt, hyvät parhaani", alkoi Pesca, joka aina sanoi "hyvät parhaat"
tarkoittaessaan "arvoisia ystäviä", "kuunnelkaa minua. Hetki on
tullut. Minä kerron hyvät uutiseni — minä puhun nyt."
"Kuule kuule!" sanoi äitini, josta kuje oli varsin hauska.
"Nyt hän lyö rikki meidän parhaimman nojatuolimme selkänojan,
äiti", kuiskasi Sarah.
"Minä palaan elämäni kuluneeseen aikaan ja puhun jaloimmalle
ihmisistä", jatkoi Pesca ja kääntäytyi innostuksen liikkeellä yli tuolin
selustimen puheineen minua kohden. "Häntä, joka löysi minut
suonenvedon voivuttamana merenpohjasta ja nosti minut jälleen
ylös ihmisten ilmoille; mitähän sanoin minä toivuttuani tajuihini ja
saatuani vaatteet päälleni?"
"Paljon enemmän kuin oli tarpeen", sanoin minä niin vakavasti
kuin voin, sillä pienemmästäkin viittauksesta tähän suuntaan oli
ehdottomasti seurauksena, että professorin mielenliikutus pyrki
puhkeamaan kyyneleihin.
"Minä sanoin", jatkoi Pesca terhakasti, "että minä omistaisin
elämäni kalliille Walter-ystävälleni loppupäivikseni — ja niin teenkin.
Minä sanoin, ett'en koskaan voisi tulla, onnelliseksi enää, ennenkun
olisin tilaisuudessa tekemään Walterille tosi palveluksen — enkä

46. minä ole tuntenutkaan itseäni onnelliseksi, ennenkuin tänä
siunattuna päivänä. Mutta nyt", huusi ihastunut pikku mies
voimainsa mukaan, "nyt murtautuu tuntemani suuri onni kaikista
huokosista, sillä sieluni, uskon, kunniani kautta — tämä palvelus on
nyt tehty, ja kaikki, mitä minun enää on sanottava, — hyvin — varsin
hyvin tehty!"
Tässä on mainittava, että Pesca piti kunnianaan olla täydellinen
englantilainen kieleltään, yhtä hyvin kuin puvultaan, esiintymiseltään
ja huveiltaankin. Hän oli painanut päähänsä muutamia meidän
omituisimpia sanankäänteitämme ja sirotteli niitä keskustelussa,
miten milloinkin sopi, samalla kun hän ainoastaan tarkaten niiden
sulosointuisuutta ja aivan tuntematta niiden varsinaista merkitystä,
toisteli niitä milloin oikein, milloin väärin ja aina niin nopeasti, että
olisi luullut niiden olevan yhden ainoan tavuun.
"Niiden talojen joukossa, joissa minä opetan isänmaani kieltä",
sanoi professori, joka eksyi tuohon kauan peitettyyn selitykseen
lausumatta sanaakaan tarkemmaksi johdannoksi, "on yksi, varsin
kaunis, suuren torin vieressä, jota kutsutaan Portlandiksi.
Tiedättehän kaikki, missä se on? Niin, niin — luonnollisesti,
luonnollisesti. Siinä kauniissa talossa, hyvät parhaani, asuu kaunis
perhekin: äiti, vaalea ja lihava, kolme nuorta neitoa, vaaleita ja
lihavia ja isä, vaalein ja lihavin kaikista; hän on mahtava kauppias ja
hänellä on kultaa korvia myöten — kaunis mies kenties aikoinaan,
mutta nyt ruma, tultuansa kaljupäiseksi ja saatuansa kaksi leukaa.
Kuunnelkaa nyt tarkoin! Minä luen jumalaista Dantea noiden kolmen
neitosen kanssa ja ah! — Jumal' auttakoon, Jumal'! jos ihmisvoimin
voi sanoa, kuinka jumalainen Dante panee pyörälle nuo kolme sievää
päätä! Mutta vähätpä siitä — kaikki hyvin — kuta useampia
lukutunteja, sitä edullisempi minulle. Huomatkaa nyt! Kuvitelkaa,

47. että minä tänään luen nuorten naisten kanssa kuten tavallista. Me
olemme kaikki neljä Danten helvetissä. Seitsemännessä piirissä
olemme kiinni, samapa se: kaikki piirit ovat yhtäläisiä noista
kolmesta, vaaleasta, lihavasta neitosesta — seitsemännessä piirissä
kumminkin takertuvat oppilaani, ja saadakseni heidät vauhtiin taas
alan minä kertoa muististani ja selittää, kunnes tulen tulipunaiseksi
hedelmättömästä innostuksesta, silloin — kuuluvat saappaat
narisevan käytävässä, ja sisään astuu pappa-kulta, mahtava
kauppias kaljuine paineen ja kaksine leukoineen. — Haa! hyvät
parhaani, minä olen lähempänä selitystäni, kuin te luulettekaan.
Oletteko olleet kyllin kärsivällisiä vai oletteko sanoneet itseksenne:
mikä tuhat tulimmainen Pescaa vaivaa tänään, hänhän on niin
pitkäveteinen?"
Me vakuutimme kaikki varsin mielellämme kuuntelevamme, ja
professori jatkoi:
"Kädessään oli pappa-kullalla kirje, ja pyydettyään anteeksi, että
hän oli häirinnyt meitä hornan valtakunnassa yksinkertaisilla,
maallisilla asioillaan, kääntyi hän noihin kolmeen nuoreen neitoseen
ja alkaa, kuten te englantilaiset alatte kaiken, mitä teillä tässä
siunatussa maailmassa on toisillenne sanomista, suurella O:lla. 'O'
rakkaimpani', sanoo kauppias, 'minä sain kirjeen ystävältäni M:ltä' —
nimi on hälvennyt muististani, mutta viispä siitä sen kyllä
muistamme, niin, niin — no niin! Pappa sanoo siis: 'minä sain kirjeen
ystävältäni M:ltä — ja hän pyytää minua hankkimaan
piirustuksenopettajan, joka tahtoisi tulla hänen maatilallensa.
Jumal'auttakoon, Jumal', olisipa minua haluttanut käärästä, jos vain
olisin yltänyt, käteni hänen kaulaansa ja painaltaa häntä rintaani
vasten pitkään ja hartaaseen syleilyyn. Vaan kuten nyt oli, liikahtelin
minä vain levottomasti tuolillani. Minä istuin kuin ohdakkeilla ja

48. minun sieluni paloi halusta saada puhua; mutta minä pidätin kieleni
ja annoin papan jatkaa samaan suuntaan: 'kenties te tunnette',
sanoi tuo hyvä rauhaisa mies pujotellessaan ystävänsä kirjettä
edestakaisin peukalonsa ja sormiensa välissä, 'kenties te tunnette
jonkun piirustuksen opettajan, jonka minä voisin esittää?' Kolme
neitoa katsoi toisiansa ja sanoi sitten: 'Oi, ei hyvä pappa! Mutta
tässä on herra Pesca.' — Kun minun nimeni siten mainittiin, en minä
voinut enempää pidättäytyä — ajatus teistä, hyvät parhaani, kohosi
päähäni — minä hyppään ylös niin kiivaasti, kuin olisi naula
ampuutunut lattiasta läpi tuolin täytteen — minä käännyn
mahtavaan kauppiaaseen ja sanon: 'paras sir, mies on tiedossa!
Maailman ensimmäinen, paras piirustuksen opettaja. Kirjoittakaa
hänestä tämän illan postissa, esittäkää ja lähettäkää hän kiluineen
kaluineen (englantilainen sananparsi — eikö niin?), lähettäkää hän
kiluineen kaluineen huomisella junalla!' — 'No, no', sanoi pappa,
'onko hän ulkomaalainen vai englantilainen?' — 'Englantilainen
kiireestä kantapäähän', vastasin minä. — 'Arvossa pidettävä mies?'
kysyy pappa. — 'Sir' sanon minä, sillä tämä viimeinen kysymys
suututtaa minua, enkä minä aio enää antautua luottavaan puheluun
hänen kanssaan, 'sir! neron kuolematon tuli palaa tämän
englantilaisen rinnassa samoinkuin hänen isänsäkin ennen muinoin!'
— 'Nero on suuri asia hra Pesca, suuri asia!' sanoo kultainen
barbaari. 'Me emme suuriakan piittaa nerosta tässä maassa, ellei se
ole yhtynyt kunnioitettavaan luonteeseen — mutta silloin olemme me
varsin iloisia omatessamme sen. Voiko Teidän ystävänne hankkia
joitakin todistuksia — joitakin suosituskirjeitä?' — 'Todistuksia?'
sanon minä. 'Haa! Jumal' auttakoon, Jumal'! Totta tosiaan, uskon
sen' kokonaisia pinkkoja suosituskirjeitä ja todistuksia, jos Teitä
miellyttää.' — 'Pari on kylliksi', sanoo tämä rahakas mies levollisesti.
'Ilmoittakaa hänelle, että hän lähettää ne minulle sekä nimensä ja

49. osoitteensa. Ja — odottakaa, odottakaa, herra Pesca — ennenkun Te
menette ystävänne luo, on ehkä paras, että minä annan Teille pienen
lipun.' — 'Lipun!' minä sanoin harmistuneena. 'Ei mitään
pankkilippuja, jos suvaitsette, ennenkuin minun taitava
englantilaiseni on ansainnut ne.' — 'Pankkilippuja!' sanoo pappa
suuresti kummastuneena, 'kuka puhuu pankkilipuista? Minä tarkoitan
ainoastaan selontekoa ehdoista ja siitä, mitä häneltä vaaditaan.
Jatkakaa luentoanne, herra Pesca, ja minä jätän Teille tarpeellisen
otteen ystäväni kirjeestä.' — Sitten tarttuu kauppias kynäänsä,
musteeseensa ja paperiinsa, ja minä syöksyn alas Danten helvettiin
ja kolme nuorta neitoani perästäni. Kymmenessä minuutissa on
muistilippu valmis ja isän saappaat narisevat taaskin käytävässä yhä
kauemmas. Tästä hetkestä lähtien voin minä uskoni, sieluni ja
kunniani kautta pyhäksi vakuuttaa, ett'en minä tiedä, mitä sitten
tapahtui. Ihana ajatus, että tilaisuus jo on tullut ja että minun
kiitollisuudenvelkani rakkaimmalle ystävälleni maailmassa on kuin
maksettu, syöksee päähäni ja tekee minun melkein juopuneeksi
ilosta. Kuinka minä lopulta toimitin neitoni ja itseni ylös manalan
majoista kuinka minun toiset luentoni sitten sujuivat, kuinka
vähäinen päivälliseni liukui alas kurkustani — tästä kaikesta en tiedä
enempää kuin kuun ukko. Riittää mielestäni, että seison tässä,
vahvana kuin elämä, lämpimänä kuin tuli, onnellisena kuin kuningas,
mahtavan kauppiaan muistilippu kädessäni. Ha-ha-haa! hyvä — hyvä
— hyvä — aivan hyvä!" Professori kieputti paperia päänsä yllä ja
päätti pitkän ja sanarikkaan kertomuksensa terävällä italialaisella
mukailullaan englantilaisesta hurraa-huudosta.
Heti hänen vaiettuaan nousi äitini ylös punertavin poskin ja
loistavin silmin. Hän tarttui lämpimästi pikku miehen molempiin
käsiin.

50. "Paras, hyvä Pesca", sanoi hän, "minä en ole koskaan epäillyt
Teidän todellista ystävyyttänne Walteria kohtaan — nyt olen minä
kumminkin enemmän kuin koskaan vakuutettu siitä".
"Minä olen varma siitä, että me Walterin vuoksi olemme suuressa
kiitollisuuden velassa professori Pescalle", lisäsi Sarah. Hän nousi
puhuessaan puoleksi ylös mennäkseen nojatuolin luo. Mutta
nähdessään, kuinka Pesca ihastuneena suuteli äitini käsiä, tuli hän
vakavannäköiseksi ja istuutui jälleen. "Jos tuo luottava pikku herra
kohtelee tuolla tavalla äitiäni, miten hän sitten minua kohteleisi?"
Kasvot puhuvat joskus totuuden kieltä. Tämä oli epäilemättä Sarah'n
ajatus, hänen istuutuessaan tuolille.
Vaikka minä kiitollisena tunnustinkin Pescan ystävällisen
huolenpidon minun menestyksestäni, olin minä tuskin niin innostunut
asiasta, kuin minun olisi tullut olla, kun nyt toive tästä tulevaisuuden
tehtävästä avautui silmieni eteen. Professorin lopetettua vihdoinkin
käden suutelemisen kiitin minä sydämmellisesti häntä hänen
ystävällisyydestään ja pyysin saada nähdä sen muistilistan, jonka
hänen arvoisa isäntänsä oli lähettänyt minulle.
Pesca ojensi minulle paperin riemuitsevalla käden liikkeellä.
"Lue!" sanoi pikkumies juhlallisesti. "Minä voin vakuuttaa sinulle,
ystäväni, että pappa-kullan kirjoitus kyllä puhuu puolestaan."
Ehdot olivat yksinkertaisesti, selvästi ja hyvin asetetut; ne
kuuluivat seuraavasti:
Ensiksi: että Frederick Fairlie, Esquire, Limmeridge-Housessa
Cumberlandissa, halusi ottaa täysin taitavan piirustuksenopettajan
neljän kuukauden ajaksi.

51. Toiseksi: että työ, jota tältä mestarilta vaaditaan, oli kahta laatua:
hänen pitäisi opettaa kahta nuorta naista maalaamaan vesivärillä ja
käyttämään oppituntiensa välisen ajan järjestääkseen ja
asettaakseen hyvään kuntoon piirustus- ja gravyyrikokoelman, jota
laiminlyönnin takia oli huonosti hoidettu.
Kolmanneksi: että se palkkio, joka tarjottiin tälle henkilölle, jos hän
oikein ja hyvin suorittaisi molemmat tehtävät, oli neljä guineaa
viikossa; että hänen tuli oleskella Limmeridge-Housessa ja että häntä
piti siellä kohdeltaman aivan kuin gentlemania.
Neljänneksi ja viimeiseksi: ettei kenenkään henkilön pitäisi ajatella
hakea tätä paikkaa, ellei hän voi tarjota puolueettomia suosituksia
niin hyvin luonteestaan kuin taidostaankin. Todistukset ovat
jätettävät herra Fairlien ystävälle Lontoossa, joka on saanut
tehtäväkseen järjestää asian. Tässä ohjeessa oli Pescan Portland
placen varrella asuvan isännän allekirjoitus ja osoite — ja siihen
päättyi muistilippu.
Esitys oli todellakin houkutteleva. Se työ, jota tarjottiin minulle,
näytti tulevan sekä helpoksi että mieluiseksi, se oli saatavana
syyskuukausiksi, siksi aikaa vuodesta, jolloin minulla oli vähemmän
muuta työtä, ja sen kokemuksen perusteella, jonka minä olin saanut
ammatissani, olivat ehdot aivan ihmeteltävän hyvät. Minä tiesin
tämän; minä tiesin, että minun tulisi pitää itseäni onnellisena, jos
minä saisin tarjotun paikan — enkä kumminkaan ollut vielä lukenut
läpi muistilippua, kun minä tunsin selittämätöntä vastenmielisyyttä
ottaa vastaan paikka. En koskaan tätä ennen elämässäni ollut
tuntenut velvollisuutena ja taipumukseni — olevan niin kiusallisen
selittämättömästi ristiriidassa keskenään kuin tässä tilaisuudessa.

52. "Oi, Walter, sinun isälläsi ei ollut koskaan sellaista tarjousta!" sanoi
äitini luettuaan paperin ja ojennettuaan sen takaisin minulle.
"Kuinka onnellista sinulle päästä tuttavuuteen sellaisen hyvän
perheen kanssa", lisäsi Sarah ojentautuessaan istuimellaan, "ja
päästä siihen niin tunnollisella ja yhdenvertaisella tavalla."
"Niin, niin, ehdot ovat kylläkin kaikin puolin houkuttelevat",
vastasin minä kärsimättömästi. "Mutta ennenkun minä lähetän
todistukseni, haluaisin kumminkin vähän aikaa miettiä asiaa…"
"Miettiä asiaa!" huudahti äitini. "Kuinka, Walter? Mitä tarkoitat?"
"Miettiä asiaa!" toisti sisarenikin. "Sepä merkillistä! Sellaisessa
olosuhteessa!"
"Miettiä asiaa!" kajahti kuin kaiku professorin huulilta. "Mitä sinulla
on epäilemisen syytä? Vastaa minulle heti! Etkö sinä ole valittanut
terveytesi kärsivän? Etkö ole ikävöinyt edes kerrankin saada
hengittää oikein raikasta maaseutuilmaa? No hyvä! Sinulla on nyt
kädessäsi sitoumus mitä raikkaammasta maaseutuilmasta, niin
paljon kuin sinä voit hengittää sitä neljän kuukauden aikana. Eikö
niin? Häh? Ja toisekseen — sinä tarvitset rahaa. Hyvä! Onko neljä
guineaa viikossa pikkuasia? Jospa minä saisin sen! — Jumal'
auttakoon, Jumal' eipä minun saappaani nariseisi yhtä
itsetyytyväisesti kuin pappakullan! Ajatteleppas vain: neljä guineaa
viikossa ja siihen saada olla kahden ihastuttavan nuoren naisen
seurassa ja mikä parempi: — hyvä vuoteesi, ihana aamiaisesi, hieno
päivällisesi, teesi, vaahtoova englantilainen oluesi — kaikki ilmaiseksi
— kuinka, Walter, paras, hyvä ystäväni — mitä tuhat turkosta, tuhat!
Ensi kerran luulen nyt saavani silmäni oikein auki katsoakseni ja
ihmetelläkseni sinua!"

53. Mutta ei äitini nähtävä hämmästys minun käytökseni johdosta
enemmän kuin Pescan huolekas luetteleminen kaikesta uuden
toimeni loistavista eduista voinut hävittää minun merkillistä
haluttomuuttani matkustaa Limmeridge-Houseen. Tehtyäni kaikki
pikku väitteet, jotka vain keksin, Cumberlandiin matkaamista
vastaan, ja kuultuani kaikki ne peräkkäin kumottavan, koetin minä
lopulta turvautua kysymykseen, mitä tulisi minun lontoolaisista
oppilaistani sillä aikaa, kun minä Limmeridge-Housessa opettaisin
nuoria naisia maalaamaan luonnon mukaan? Hyväksyttävä vastaus
tähän oli, että suurin osa heistä olisi tavallisilla syysmatkoillaan, ja ne
harvat, jotka olisivat kotona, voitaisiin uskoa eräälle
ammattitoverilleni, jonka oppilaat minä kerran ennen olin ottanut
hoitaakseni. Sisareni muistutti, että tämä herra juuri äskettäin, oli
tarjonnut minulle apuansa, jos minä itse tahtoisin poistua
kaupungista; äitini kehotti minua vakavasti olemaan antamatta
perusteettoman oikun olla ehkäsemässä etuani ja terveyttäni, ja
Pesca vannotti minua tuskaisella äänellä, ett'en kiusaisi häntä niin
kovin hylkäämällä ensimmäisen palveluksen, minkä hän voi tehdä
ystävälleen, joka kerran oli pelastanut hänen henkensä.
Sen selvän rehellisyyden ja ystävyyden, joka oli näiden sanojen
takana, täytyi vaikuttaa jokaiseen ihmiseen, jolla oli kipinäkin
tunnetta sydämmessään. Vaikka minä en voinut voittaa kummallista
vastenmielisyyttäni, oli minulla kyllin oikeudentuntoa sydämmellisesti
hävetä sitä ja lopettaa neuvottelu toivotulla tavalla: lupaamalla
kaikki, mitä minulta tahdottiin.
Loppuilta kului varsin rattosasti tehdessä kaikenlaisia hauskoja
kuvitteluja siitä, kuinka minä viettäisin aikani noiden kahden nuoren
naisen kanssa Cumderlandissa. Pesca, joka eloutui meidän
kansallisesta groggistamme, mikä näytti ihmeellisesti kohoavan

54. hänelle päähän viisi minuuttia sen jälkeen, kuin se oli luisunut alas
hänen kurkustansa, osoitti taaskin haluavansa olla täysin
englantilainen pitämällä joukon puheita tiheään toinen toisensa
perästä. Hän esitti maljan äidilleni, sisarelleni, minulle; ja sitten
maljoja joukottain herra Fairlielle, molemmille nuorille naisille ja
Herra ties' kelle kaikille, sekä piti lopulta seuran puolesta liikuttavan
kiitospuheen itselleen. "Tahdon sanoa sinulle sanasen kaikessa
luottamuksessa, Walter", sanoi pikku ystäväni salamyhkäisesti
minulle yhdessä kotia mennessämme. "Tunnen melkein päätäni
viipottavan kaunopuheisuuteni tuottamasta ilosta. Kunnianhimo
hehkuu minussa. Jonakin päivänä piakkoin tulen minä teidän jaloon
parlamenttiinne. Minun elämäni kaunein unelma on saada kerran
olla: suuriarvoinen herra Pesca, M. P. (parlamentin jäsen!)"
Huomisaamuna lähetin minä todistukseni professorin rikkaalle
suosijalle Portland-placen varrella. Kolme päivää kului, ja minä
aavistelin salaisella mielihyvällä, ett'ei minun papereitani katsottu
täysin päteviksi. Mutta neljäntenä päivänä tuli vastaus. Se sisälsi,
että herra Fairlie oli ottanut minut palvelukseensa toivoen, että minä
heti lähtisin matkalle Cumberlandiin. Kaikki tarpeelliset ohjeet
matkaa varten oli selvästi ja tarkkaan merkitty jälkikirjoitukseen.
Jotenkin vastenmielisesti järjestelin minä lähtöäni Lontoosta
seuraavaksi aamuksi. Iltapuoleen pistäytyi Pesca luokseni, matkalla
kutsupäivällisille, ottaakseen minulta hyvästit.
"Kyyneleeni lakkaavat juoksemasta sinun poissaolessasi", sanoi
professori iloisesti, "nauttiessani siitä suloisesta ajatuksesta, että
juuri minun käteni on ensiksi johtanut sinut onnen radalle läpi
elämän. Mene, ystäväni! Kun sinun aurinkosi loistaa Cumberlandissa,
niin kiiruhda Herran nimessä korjaamaan heinääsi. (Englantilainen

55. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com