"Niin", vastaa espanjalainen, "minä käyn harvoin
pääkaupungissanne muuta kuin asioissa. Mutta minulla on
kumminkin ollut kunnia eräänä iltana nähdä teidät parterrilooshissa,
kiikarini seuratessa kaikkien ympärilläni istuvien herrain silmäysten
suuntaa."
"Oo, jospa olisimme tavanneet New Yorklssa!" puhkeaa kaunis
leski sanomaan ihastuneena noin hurmaavan mustasilmäisen herran
korulauseesta.
Amy Ormiston on nimittäin leski, jolla on kolmekymmenlukuun
pitkä matka jäljellä, ja joka ei vielä ole kadottanut toivoa toisesta,
niin, jopa kolmannestakin miehestä, jos kohtalo sellaisen tuo hänen
tiellensä.
"Niin, se oli suuri pahaonni, jonka tunnen nyt syvemmin, sitten
kun olen saanut kuulla ääntänne ja suudella kättänne", sopertelee
Estrabon lempeällä äänellä, sillä hän on aina hyvin kohtelias naisia
kohtaan.
"Hyvä, sitten täytyy meidän kiirehtiä voittaaksemme kadotetun
ajan takaisin", keskeyttää leski iloisesti, ja espanjalaisen pitää
tahtomattansakin saatella häntä huvilaan, vaikka hän useammat
kerrat kääntää päänsä nähdäkseen miss Indran, joka nyt seisoo
jahdin kannella pakisten toisten naisten kanssa, joitten ympärillä
pikku Vortex, nuori vilkaseleinen, kimeä-ääninen ja ylen huolellisesti
pukeutunut herra, lakkaamatta kiertelee, laverrellen huomautuksia:
"Kauhean hauska retki, tiedättekös! En koskaan ole niin hauskassa
ollut mukana. Huvijahdissa on niin romantillista, ettekö tekin niin
pidä? Ei koskaan olisi tietänyt, mitä pikku rakkausjuttuja Blackeley ja
minä olisimme voineet panna alkuun nuorten naisten kanssa, jollei