The Handbook of Development Communication and Social Change Karin Wilkins

The Handbook of Development Communication and Social Change Karin Wilkins
The Handbook of Development Communication and Social Change Karin Wilkins
The Handbook of Development Communication and Social Change Karin Wilkins

1. Download the full version and explore a variety of ebooks
or textbooks at https://ebookultra.com
The Handbook of Development Communication and
Social Change Karin Wilkins
_____ Follow the link below to get your download now _____
https://ebookultra.com/download/the-handbook-of-development-
communication-and-social-change-karin-wilkins/
Access ebookultra.com now to download high-quality
ebooks or textbooks

2. Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at ebookultra.com
Handbook of communication and social interaction skills
Greene
https://ebookultra.com/download/handbook-of-communication-and-social-
interaction-skills-greene/
The Routledge Handbook of Social Change 1st Edition
Richard Ballard
https://ebookultra.com/download/the-routledge-handbook-of-social-
change-1st-edition-richard-ballard/
The NTL Handbook of Organization Development and Change
Principles Practices and Perspectives 1st Edition Brenda
B. Jones
https://ebookultra.com/download/the-ntl-handbook-of-organization-
development-and-change-principles-practices-and-perspectives-1st-
edition-brenda-b-jones/
Blackwell Handbook of Childhood Social Development First
Edition Peter K. Smith
https://ebookultra.com/download/blackwell-handbook-of-childhood-
social-development-first-edition-peter-k-smith/

3. Social Policy and Social Change Toward the Creation of
Social and Economic Justice 2. ed. Edition Jimenez
https://ebookultra.com/download/social-policy-and-social-change-
toward-the-creation-of-social-and-economic-justice-2-ed-edition-
jimenez/
The Mediterranean City in Transition Social Change and
Urban Development Cambridge Human Geography 1st Edition
Lila Leontidou
https://ebookultra.com/download/the-mediterranean-city-in-transition-
social-change-and-urban-development-cambridge-human-geography-1st-
edition-lila-leontidou/
Handbook of Research on Discourse Behavior and Digital
Communication Language Structures and Social Interaction
First Edition Rotimi Taiwo
https://ebookultra.com/download/handbook-of-research-on-discourse-
behavior-and-digital-communication-language-structures-and-social-
interaction-first-edition-rotimi-taiwo/
The Handbook of Life Span Development Vol 2 Social and
Emotional Deve 1st Edition Richard M. Lerner
https://ebookultra.com/download/the-handbook-of-life-span-development-
vol-2-social-and-emotional-deve-1st-edition-richard-m-lerner/
The Handbook of Critical Intercultural Communication
Handbooks in Communication and Media 1st Edition Thomas K.
Nakayama
https://ebookultra.com/download/the-handbook-of-critical-
intercultural-communication-handbooks-in-communication-and-media-1st-
edition-thomas-k-nakayama/

5. The Handbook of Development Communication and
Social Change Karin Wilkins Digital Instant Download
Author(s): Karin Wilkins; Thomas Tufte; Rafael Obregon
ISBN(s): 9781118505311, 111850531X
Edition: Hardcover
File Details: PDF, 3.15 MB
Year: 2014
Language: english

6. Edited by
Karin Gwinn Wilkins, Thomas Tufte,
and Rafael Obregon
GLOBAL HANDBOOKS IN
MEDIA AND COMMUNICATION
RESEARCH
The Handbook of
Development
Communication
and Social Change
90000
9781118505311
ISBN 978-1-118-50531-1
Edit
e
d by
W
il
k
ins,
T
uft
e
,
and
O
br
eg
on
The Handbook of
Development
Communication and Social Change
IAMCR
AIECS
AIERIIAMCR
AIECS
AIERI
IAMCR
AIECS
AIERI
Karin Gwinn Wilkins
Karin Gwinn Wilkins is Professor in the Department
of Radio, TV, and Film at the University of Texas at
Austin, USA, where she is also Associate Director of
the Center for Middle Eastern Studies, and Chair of
the Global Studies Bridging Disciplines Program.
Wilkins has won numerous awards for her teaching
and research, which focuses on development
communication, global communication, and political
engagement. She is the author of Home/Land/
Security: What We Learn about Arab Communities
from Action-Adventure Film (2008), Re-Developing
Communication for Social Change (2000), and is a
prolific contributor to journals including the Journal
of Communication and Media, Culture & Society.
Thomas Tufte
Thomas Tufte is Professor of Communication at
Roskilde University, Denmark. An experienced
director of international research projects, he is the
author or editor of a dozen books including Living
with the Rubbish Queen: Telenovelas, Culture and
Modernity in Brazil (2000), as well as more than 50
research papers published in books and journals.
Tufte is a former UNESCO Chair of Communication
at Universitat Autònoma de Barcelona and was a
long-standing council member of the International
Association for Media and Communication Research.
He is widely consulted by high-profile international
development agencies including UNESCO and the
World Bank.
Rafael Obregon
Rafael Obregon is Chief of Communication for
Development at the United Nations Children’s Fund,
New York, USA, and a former Associate Professor
in the School of Media Arts & Studies at Ohio
University, USA. With more than two decades of
academic experience in development and health
communication, he has published numerous
peer-reviewed journal articles on related topics,
and co-edited The Handbook of Global Health
Communication (Wiley Blackwell, 2012) alongside
Silvio Waisbord.
This valuable resource offers a wealth of practical
and conceptual guidance to advocates, scholars,
and communities engaged in ongoing struggles
for social justice around the world. It explains in
accessible language and painstaking detail how to
deploy and to understand the tools of media and
communication in advancing the goals of social,
cultural, and political change. In a world of growing
grass-roots activism powered by today’s accessible
communications technology, this Handbook
synthesizes the diversity of strategies and academic
perspectives that are often regarded as niche
interests, covering everything from public health
issues to social entrepreneurship.
The comprehensive approach adopted in this
volume brings together a range of themes in order
to transcend misleading binaries separated by
artificial political boundaries between developed
and developing, modern and traditional social
categorizations, and mediated and interpersonal
communication. Integrating material from across
the field, the Handbook covers participatory, health,
and community communication strategies, as well
as broader topics such as communication policy and
technology, gender and communication, political
communication, and political economy.
This Handbook is a unique tool to profoundly understand the strategic use of
communication for social justice. It closes critical gaps and articulates previous traditions.
The editors have brought together a truly impressive collection of original texts and have
opened new directions for the field.
Helena Sousa, University of Minho
A weakness of literature on development communication is its division into streams
with separate, partly artificial niches. This book brings the approaches together. It not only
gives an overview of the field but it creates an integrated conceptual framework toward
understanding communication, media, development, participation, and social change.
Ullamaija Kivikuru, Helsinki University
Professors Wilkins, Tufte, and Obregon’s edited Handbook provides a comprehensive
and critical assessment of the many roles that communication – both theory and practice –
has played in development and social change over the past 60 years. It will be an invaluable
resource for development communication specialists and scholars, and for anyone
committed to advancing the rights and opportunities of historically neglected or oppressed
communities.
John Mayo, Florida State University
‘‘
The Handbook
of Development
Communication
and Social Change
Edited by
Karin Gwinn Wilkins,
Thomas Tufte, and
Rafael Obregon
‘‘
‘‘ ‘‘
‘‘
‘‘

8. The Handbook of Development
Communication and Social Change

9. Global Handbooks in Media
and Communication Research
Series Editor: Annabelle Sreberny (School of Oriental and African Studies, London)
Advisory Board
Marjan De Bruin (Caribbean Institute of Media and Communication at the
University of the West Indies, Jamaica)
John Downing (Southern Illinois University, USA)
Pradip Thomas (University of Queensland and the Center for Communication
and Social Change, Australia)
Helena Sousa (University of Minho, Portugal)
The Global Handbooks in Media and Communication Research series is
­co-published by Wiley Blackwell and the International Association for Media and
Communication Research (IAMCR). The series offers definitive, state-of-the-art
handbooks that bring a global perspective to their subjects. These volumes are
designed to define an intellectual terrain: its historic emergence; its key theoretical
paradigms; its transnational evolution; key empirical research and case study
exemplars; and possible future directions.
Already published
The Handbook of Political Economy of Communications, edited by Janet Wasko,
Graham Murdock, and Helena Sousa
The Handbook of Global Media and Communication Policy, edited by Robin Mansell
and Marc Raboy
The Handbook of Media Audiences, edited by Virginia Nightingale
The Handbook of Development Communication and Social Change, edited by Karin
Gwinn Wilkins, Thomas Tufte, and Rafael Obregon
About the IAMCR
The International Association for Media and Communication Research (IAMCR)
(http://iamcr.org) was established in Paris in 1957. It is an accredited NGO
attached to UNESCO. It is a truly international association, with a membership
representing over 80 countries around the world and conferences held in different
regions that address the most pressing issues in media and communication
research. Its members promote global inclusiveness and excellence within the best
traditions of critical research in the field. The current president of the IAMCR is
Janet Wasko.

10. The Handbook
of Development
Communication
and Social Change
Edited by
Karin Gwinn Wilkins, Thomas Tufte,
and Rafael Obregon

11. This edition first published 2014
© 2014 John Wiley & Sons, Inc
Registered Office
John Wiley & Sons Ltd, The Atrium, Southern Gate, Chichester, West Sussex, PO19 8SQ, UK
Editorial Offices
350 Main Street, Malden, MA 02148–5020, USA
9600 Garsington Road, Oxford, OX4 2DQ, UK
The Atrium, Southern Gate, Chichester, West Sussex, PO19 8SQ, UK
For details of our global editorial offices, for customer services, and for information about how
to apply for permission to reuse the copyright material in this book please see our website at
www.wiley.com/wiley-blackwell.
The right of Karin Gwinn Wilkins, Thomas Tufte, and Rafael Obregon to be identified as
the authors of the editorial material in this work has been asserted in accordance with the
UK Copyright, Designs and Patents Act 1988.
All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system,
or transmitted, in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording
or otherwise, except as permitted by the UK Copyright, Designs and Patents Act 1988, without
the prior permission of the publisher.
Wiley also publishes its books in a variety of electronic formats. Some content that appears in
print may not be available in electronic books.
Designations used by companies to distinguish their products are often claimed as trademarks.
All brand names and product names used in this book are trade names, service marks, trademarks
or registered trademarks of their respective owners. The publisher is not associated with any
product or vendor mentioned in this book.
Limit of Liability/Disclaimer of Warranty: While the publisher and authors have used their
best efforts in preparing this book, they make no representations or warranties with respect to
the accuracy or completeness of the contents of this book and specifically disclaim any implied
warranties of merchantability or fitness for a particular purpose. It is sold on the understanding
that the publisher is not engaged in rendering professional services and neither the publisher nor
the author shall be liable for damages arising herefrom. If professional advice or other expert
assistance is required, the services of a competent professional should be sought.
Library of Congress Cataloging-in-Publication data applied for
Hardback ISBN: 9781118505311
A catalogue record for this book is available from the British Library.
Cover image: © Digital Vision / Getty Images
Cover design by Simon Levy Associates.
Set in 11/13pt Dante by SPi Publisher Services, Pondicherry, India
1 2014

12. Table of Contents
Notes on Contributors viii
Series Editor’s Preface xiii
Acknowledgments xiv
Introduction 1
Karin Gwinn Wilkins, Thomas Tufte, and Rafael Obregon
Part I  Communicating Development and Social Change5
1 Development Communication and Social Change in
Historical Context 7
Pradip Ninan Thomas
2 Globalization and Development 20
Toby Miller
3 Political Economy of Development 40
James Pamment
4 Advocacy Communication 57
Karin Gwinn Wilkins
5 Equality and Human Rights 72
Cees J. Hamelink
6 Public Health 92
Colin Tinei Chasi
7 Indigenous Communication: From Multiculturalism to
Interculturality108
Alfonso Gumucio-Dagron
8 Communication, Development, and the Natural Environment 125
Elske van de Fliert

13. vi Contents
9 Emerging Issues in Communicating Development and
Social Change 138
Karin Gwinn Wilkins
Part II  Developing Strategic Communication for Social Change145
10 The Strategic Politics of Participatory Communication 147
Silvio Waisbord
11 Rethinking Entertainment-Education for Development and
Social Change 168
Rafael Obregon and Thomas Tufte
12 Storytelling for Social Change 189
Kate Winskell and Daniel Enger
13 Theater for Development 207
David Kerr
14 Media Development 226
James Deane
15 Economics and Communication for Development and
Social Change 242
Emile G. McAnany
16 Peace Communication for Social Change: Dealing with
Violent Conflict 259
Ana Fernández Viso
17 Social and Behavior Change Communication 278
Neill McKee, Antje Becker-Benton, and Emily Bockh
18 A Participatory Framework for Researching and Evaluating
Communication for Development and Social Change 298
Jo Tacchi and June Lennie
19 Emerging Issues in Strategic Communication for
Development and Social Change 321
Rafael Obregon
Part III  Activist Approaches for Development and Social Change329
20 Social Movement Media in the Process of Constructive
Social Change 331
John D.H. Downing
21 Transnational Civil Society and Social Movements 351
Anastasia Kavada

14. Contents vii
22 Communication for Transparency and Social Accountability 370
Norbert Wildermuth
23 Citizens’ Journalism: Shifting Public Spheres from Elites to Citizens 393
Clemencia Rodríguez and Ana María Miralles
24 Citizens’ Media: Citizens’ Watchdog Groups and Observatories 411
Rosa María Alfaro Moreno
25 Community Radio 426
Tanja Bosch
26 Youth-Generated Media 439
Joe F. Khalil
27 Video for Change 453
Tina Askanius
28 Emerging Issues in Activism and Social Change Communication 471
Thomas Tufte
Index478

15. Notes on Contributors
Rosa Maria Alfaro Moreno is Professor of Communication at the Universidad de
Lima, Peru. Founder (in 1983) and former director of the Association of Social
Communicators, “Calandria,” and founder of the Civic Observatory of Social
Communication, she has also authored or edited 10 books and contributed
numerous articles in communication and development issues.
Tina Askanius works in the Department of Communication and Media at Lund
University. Her research concerns social movement media practices, with a
particular focus on contemporary forms of video activism in online environments.
Her recent work within this area has been published in international journals such
as Research in Social Movements, Conflict and Change and Interface: A journal for and
about social movements.
Antje Becker-Benton has led a global SBCC portfolio as Deputy Director of
C-Change at FHI360. Over the past 17 years, she has designed health communica-
tion programs with key affected youth and adult populations in multiple countries
in East and Southern Africa for CCP, FHI360, and GTZ. Her publications include
“Guide to Community Health Communication” (GTZ 1997), Strategic
Communication in the HIV/AIDS Epidemic (Sage 2004) and “Communication and the
antiretroviral treatment rollout” in AIDS Education and Prevention (2009).
Emily Bockh has managed over eight years of experience in international health
communication. She manages SBCC activities and contributed to the development,
testing, and implementation of tools and curricula including the C-Modules and
other research reports for C-Change. She has also provided technical and opera-
tional support to programs in sub-Saharan Africa, the Caribbean, and Pakistan.
Tanja Bosch is a lecturer and researcher in the Centre for Film and Media Studies
at the University of Cape Town, South Africa. She teaches radio journalism, health

16. Notes on Contributors ix
communication, and qualitative research methods. Her areas of research and
­publication include talk radio, community media, and youth and gendered uses of
mobile media and online social networks.
Colin Tinei Chasi is Senior Lecturer and Head of Communication Studies,
University of Johannesburg. He works on philosophical aspects of communication
that concern health and development.
James Deane is Director of Policy and Learning at BBC Media Action. This article
is written in his personal capacity and should not necessarily be taken to reflect the
views of BBC Media Action.
John D.H. Downing is professor emeritus and founding director of the Global
Media Research Center in the College of Mass Communication and Media Arts,
Southern Illinois University. His books include Radical Media (1984/2001),
Internationalizing Media Theory (1996), Representing “Race” (2005, with Charles
Husband) and the Sage Encyclopedia of Social Movement Media (2010).
Daniel Enger coordinates the Scenarios from Africa HIV communication process
for the British non-profit organization Global Dialogues. Scenarios from Africa
involves the production of short fiction films on HIV-related themes by leading
African directors. The films are based on winning ideas contributed by young
Africans to continent-wide scriptwriting contests.
Ana Fernández Viso works in the Institute of Communication at the Autonomous
University of Barcelona in Spain. Her research interests include citizen journalism,
community development, and communication for development and social change.
Alfonso Gumucio-Dagron is a writer, filmmaker, journalist, photographer, and
development communication specialist. He is the author of several books on film
and communication for social change, as well as documentary films, photographic
exhibits, and hundreds of articles in journals. He has worked in five continents on
social development projects, as a communication for development specialist.
Cees J. Hamelink is Emeritus Professor of International Communication at
the  University of Amsterdam. He is currently Professor for Technology and
Information Management at the University of Aruba, and Professor of Human
Rights and Public Health at the Vrije Universiteit of Amsterdam. He is also the
editor-in-chief of the International Communication Gazette and Honorary President
of the International Association for Media and Communication Research. He is
author of 17 monographs on communication, culture, and human rights. Professor
Hamelink has received lifetime achievement awards from various international
organizations and has been a consultant to many national governments and
agencies in the UN system.

17. x Notes on Contributors
Anastasia Kavada is Senior Lecturer at the Department of Journalism and Mass
Communication at the University of Westminster. Her research concerns the use
of new communication technologies, such as email lists and social media, by
­protest movements and advocacy groups. Her work has appeared in a variety of
edited books and academic journals, including Media, Culture & Society and
Information, Communication & Society.
David Kerr is a lecturer and author on African theater and media. He has taught
at the Universities of Malawi, Zambia, and Botswana. He is the author of African
Popular Theatre from Pre-Colonial to Modern Times (Heinemann, 1995) and Dance,
Media Entertainment and Popular Theatre in South East Africa (Bayreuth University
Press, 1997), and has directed numerous productions.
Joe F. Khalil is an associate professor in residence at Northwestern University and
a leading expert on Arab television. He is author of a monograph on Arab satellite
entertainment television and co-author of Arab Television Industries. Khalil’s
­scholarly interests revolve specifically around Arab youth, alternative media, and
global media industries.
June Lennie is Senior Research Associate at RMIT University, educated at the
Queensland University of Technology.
Emile G. McAnany is a professor at Santa Clara University in California. His work
in communication and social change spans four decades and his publications include
the recent Saving the World (2012) in addition to Mass Media and Free Trade (1996) and
seven other books. He has focused much of his research on Latin America.
Neill McKee was the Director of C-Change at FHI360 and a communication ­ specialist
with 35 years of experience in international development, working for CUSO, IDRC,
UNICEF, and CCP. He developed the Meena Communication Initiative for the South
Asian girl child and is the author of Social Mobilization and Social Marketing in Developing
Communities (1992), co-editor and co-author of Involving People, Evolving Behavior (2000),
and co-author of Strategic Communication in the HIV/AIDS Epidemic (Sage, 2004).
Toby Miller is Distinguished Professor of Media and Cultural Studies at
the  University of California, Riverside. You can follow his adventures at www.
tobymiller.org.
Ana María Miralles is a professor at the School of Social Science, Universidad
Pontificia Bolivariana (Medellín, Colombia). She has written several books,
including: Voces Ciudadanas, Una idea de periodismo público (2000), Periodismo, ­opinión
pública y agenda ciudadana (2001), Comunicación para el desarrollo urbano (2004),
Periodismo Público en la gestión del riesgo (2009), and El miedo al disenso (2011).

18. Notes on Contributors xi
Rafael Obregon is Chief of the Communication for Development Section, United
Nations Children’s Fund, New York, and has extensive teaching, research, and
professional experience in development and health communication and in interna-
tional development. He is a member of the review board of several journals,
including the Journal of Health Communication, and serves as guest reviewer of Social
Science Medicine, Health Policy Journal, and Biomedcentral. He is also a member of
several international associations, including the International Communication
Association, and has published numerous books, peer-reviewed journal articles,
book chapters, and technical reports, including The Handbook of Global Health
Communication (2012), co-edited with Silvio Waisbord.
James Pamment is currently a Post-Doctoral Fellow at the University of Texas at
Austin. He is also Assistant Professor of Media and Communication Studies at
Karlstad University, Sweden. His research is primarily in the fields of public
diplomacy and international development, with a focus on the relationship
­between policy, organization, and accountability. He is the author of New Public
Diplomacy in the 21st Century: A Comparative Study of Policy and Practice (Routledge
New Diplomacy Studies, 2012) and has published in journals such as The Hague
Journal of Diplomacy and the Journal of Place Branding and Public Diplomacy. He
holds a PhD from Stockholm University (2011). This research was conducted with
the support of a grant from the Swedish Research Council, dnr 350-2012-343.
Clemencia Rodríguez is a professor in the Department of Communication at the
University of Oklahoma. Her books include Citizens’ Media Against Armed Conflict:
Disrupting Violence in Colombia (2011) and Fissures in the Mediascape: An International
Study of Citizens’ Media (2001)
Jo Tacchi is Deputy Dean of Research and Innovation at RMIT University. She
specializes in research on radio and new media. Trained as a social anthropologist,
with a Masters degree from the University of Sussex and a PhD from University
College London, Jo has contributed to a growing field of media anthropology and
media ethnography. Jo is an Associate Professor in the Creative Industries Faculty
at Queensland University of Technology, and a Fellow of the Australian Research
Council’s Centre of Excellence for Creative Industries and Innovation.
Pradip Ninan Thomas is Co-Director, Centre for Communication & Social
Change, University of Queensland, Brisbane. He has written widely on issues
related to Communication and Social Change and has recently completed a three
volume series with Sage on the media in India.
Thomas Tufte is Professor of Communications at Roskilde University and Senior
Research Associate at Faculty of Humanities, University of Johannesburg. He is
currently director of the research program “People Speaking Back? Media,

19. xii Notes on Contributors
Empowerment and Democracy in East Africa” as well as founder and co-director
of the bi-national “Orecomm Research Center on Communication and Glocal
Change.” He is extensively involved in networks with African and Latin American
researchers working on media use, citizenship, and empowerment. Thomas has
written, co-authored, or edited 12 books and more than 50 peer-reviewed journal
articles and book chapters in fields including communication for social change,
health communication, and media ethnography.
Elske van de Fliert is Co-Director at the Centre for Communication and Social
Change, The University of Queensland. Previously, she worked in research,
development, and teaching positions in a range of Asian and African countries.
Her research interests are participatory development communication and impact
assessment of sustainable rural development.
Silvio Waisbord is Professor and Associate Director in the School of Media and
Public Affairs at George Washington University. He is the editor-in-chief of the
International Journal of Press/Politics, and author of Reinventing Professional
Journalism (Polity, forthcoming). His areas of interest are journalism and politics,
and media and communication in aid, development, and social change.
Norbert Wildermuth is associate professor at the Department of Communication,
Business and IT at Roskilde University, Denmark. He participates in the
“ØRECOMM Centre for Communication and Glocal Change,” the research
project “People Speaking Back? Media, Democracy and Empowerment in East
Africa” (2009–2013), and the capacity building project “e-Governance in Bhutan”
(2012–2014).
Karin Gwinn Wilkins serves as Professor of Media Studies, Associate Director
with the Center for Middle Eastern Studies, and Chair, Global Studies Bridging
Disciplines Program at the University of Texas at Austin. Wilkins has won
numerous awards for her research, service, and teaching. Her work addresses
scholarship in the fields of development communication, global communication,
and political engagement.
Kate Winskell is an Assistant Professor in the Hubert Department of Global
Health of Rollins School of Public Health at Emory University. In her research she
seeks to understand how young Africans make sense of HIV through the analysis
of their fictional narratives and thereby to inform communication programming.

20. Series Editor’s Preface
Welcome to the Global Handbooks in Media and Communication Research series.
This grew out of the idea that the field needed a series of state-of the-art reference
works that was truly international. The International Association for Media and
Communication Research (IAMCR), with a membership from over 80 countries, is
uniquely positioned to offer a series that covers the central concerns of media and
communications theory in a global arena.
Each of these substantial books contains newly written essays commissioned
from a range of international authors, showcasing the best critical scholarship in
the field. Each is pedagogical in the best sense, accessible to students and clear in its
approach and presentation. Theoretical chapters map the terrain of an area both
historically and conceptually, providing incisive overviews of arguments in the
field. The examples of empirical work are drawn from many different countries
and regions, so that each volume offers rich material for comparative analysis.
These handbooks are international in the best sense: in scope, authorship and
mindset. They explore a range of approaches and issues across different political
and cultural regions, reflecting the global reach of the IAMCR. The aim is to offer
scholarship that moves away from simply reproducing Westcentric models and
assumptions. The series formulates new models and asks questions that bring
communication scholarship into a more comprehensive global conversation.
The IAMCR (http://iamcr.org) was established in Paris in 1957. It is an accredited
NGO attached to UNESCO. It is a truly international association, with a membership
around the world and conferences held in different regions that address the most
pressing issues in media and communication research. Its members promote global
inclusiveness and excellence within the best traditions of critical research in the field.
This series supports those goals.
Annabelle Sreberny
Past President of IAMCR and Series Editor
London, December 2010

21. Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

25. The Project Gutenberg eBook of
Kaksikymmentä: novellikokoelma

26. This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Kaksikymmentä: novellikokoelma
Author: Anton Pavlovich Chekhov
Translator: Reino Silvanto
Release date: July 29, 2016 [eBook #52672]
Language: Finnish
Credits: E-text prepared by Juha Kiuru and Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK
KAKSIKYMMENTÄ: NOVELLIKOKOELMA ***

27. E-text prepared by Juha Kiuru and Tapio Riikonen
KAKSIKYMMENTÄ:
NOVELLIKOKOELMA
Kirj.
Anton Tsehov
Venäjästä suomentanut Reino Silvanto
Yrjö Weilin, Helsinki, 1909.

28. SISÄLLYS:
 Asianmukaisia toimenpiteitä.
 Kauhea yö.
 Naimiskauppa.
 Soittajan seikkailu.
 Salaisuus.
 Hyvin kävi.
 Paha poika.
 Kumma kuvastin.
 Kyökkipiian naiminen.
 Virkamiehen kuolema.
 Liiotteli.
 Naamioitu.
 Leikinlasku.
 Hammassärky.
 Neiti N. N:n kertomus.
 Ilkityö.
 Samppanja.
 Vedonlyönti.
 Kuuluisuus.
 Ikäviä ihmisiä.

29. Asianmukaisia toimenpiteitä.
Keskipäivän aurinko valaisee pientä maaseutukaupunkia, jota —
kuten sikäläinen vankilan johtaja väittää — ei edes suurennuslasilla
voi löytää maantieteellisestä kartasta. Hiljaisuus ja rauha vallitsee.
Raatihuoneelta puotirivejä päin liikkuu hitaasti terveyslautakunta,
johon kuuluvat kaupunginlääkäri, poliisimestari, kaksi kaupungin
valtuusmiestä ja yksi kauppaseuran edustaja. Kunnioitettavan
matkan päässä heidän jälessään astuu poliiseja… Lautakunnan
matka on, kuten matka helvettiin, täynnä hyviä tarkotuksia.
Terveydenharrastajat keskustelevat siivottomuudesta, pahasta
hajusta, asianmukaisista toimenpiteistä ja muista koleramaisista
asioista, huitoen ahkerasti käsillään. Juttu on siihen määrin
mieltäkiinnittävä ja järkevä, että edellä kulkeva poliisimestari
yht'äkkiä innostuu ja kääntyen muitten puoleen ilmottaa:
— Näin, hyvät herrat, pitäisi meidän kokoontua vähän useammin
pohtimaan asioita! Se on niin hauskaa ja tuntee olevansa seurassa,
kun muulloin sitä vastoin emme taida muuta kuin kinastella.
Jumal'avita!
— Mutta kenestä me oikein alamme? sanoo kauppaseuran
edustaja uhria valitsevan pyövelin äänellä kääntyen lääkärin puoleen.
— Eikös aleta Osheinikowin puodista? Hän on, ensinnäkin, suuri
lurjus ja… toiseksi, olisi jo aika pitää sitä veijaria vähän silmällä. Pari
päivää sitten lähetti minulle tattariryynejä, joissa, suokaa anteeksi,
oli rotan likaa seassa… Minun vaimoni ei voinut mitenkään syödä
niitä!
— Niin, mitä teemme? Alammeko Osheinikowista vai kuinka? —
sanoo lääkäri välinpitämättömästi.

30. Terveyslautakunta astuu Osheinikowin "The, sockuri ja kaffe ja
muiden kolonnialitavarain makasiiniin" ja ryhtyy pitkittä puheitta heti
tarkastukseen.
— Kas vaan!… — huudahtaa lääkäri katsellen Kasanin saippuasta
somasti kokoon pantua pyramidia. — Millaisia torneja sinä rakentelet
saippuasta! Sitä kekseliäisyyttä! Mu… mutta mitä tämä on? Katsokaa
tänne, hyvät herrat! Kauppias suvaitsee leikata leipää ja saippuata
samalla veitsellä!
— Eihän siitä koleraa tule, herra tohtori, — huomauttaa isäntä
järkevästi.
— Eipä taida, mutta se on niin ilkeätä. Ostanhan minäkin täältä
leipää.
— Herrasväkeä varten on meillä eri veitsi. Olkaa huoletta… Mutta
mitä asiaa teillä on, hyvät herrat?…
Poliisimestari tarkastelee kinkkua siristellen likinäköisillä silmillään,
raaputtaa sitä kauan kynnellään, haistelee kuuluvasti ja näpäyttäen
sitä sitten sormellaan kysäsee:
— Ei suinkaan siinä vaan mahda strykniiniä olla?
— Mitä te?… Herra varjelkoon!… — säpsähtää kauppias.
Poliisimestari joutuu hämilleen, jättää kinkun rauhaan ja alkaa
silmäillä "Asmolow ja K:nin hintaluetteloa". Kauppaseuran edustaja
pistää kätensä tynnyriin, jossa on tattariryynejä, ja tuntee siellä
olevan jotakin pehmeätä, hivelevän hienoa… Hän katsoo sinne ja
kasvoilleen nousee hellä ilme.

31. — Kissa … pikku kissa! Kisimirri! — lepertelee hän. — Makaa
ryyneissä ja nostelee nokkaansa… Kuinka kiltti! Kuuleppas, isäntä!
Sinä voisit lähettää minulle yhden kissanpojan.
— Miks'ei!… Mutta, hyvät herrat, täällä olisi yhtä ja toista
nähtävää… Tässä on silliä, juustoa … sampea, jonka saimme viime
torstaina, parasta lajia… Mishka, tuoppas veitsi tänne!
He leikkaavat itselleen palasen sampea, haistelevat ja maistelevat.
— Jos maistaisin minäkin — puhelee isäntä kuin itselleen. —
Olisihan minulla vähän, millä kurkkua kastaisi; emmekö ota ryyppyä
alle, se antaa aivan toisen maun… Mishka, tuoppas meille sellainen
pieni pullo sitä parempaa.
Mishka tuo pullon, kiskoo sitä auki, että pyöreät posket ovat
haljeta ja silmät tipahtaa päästä, ja lyö sen jymähyttäen
kauppapöydälle.
— Ryyppy tyhjään vatsaan — sanoo poliisimestari kahnuttaen
epätietoisena korvallistaan. — No, eihän yksi ryyppy mitään tee…
Mutta koetappas joutua, sillä meillä on kova kiire!
Neljännestunnin kuluttua lähestyvät lautakunnan jäsenet pyyhkien
huuliaan ja kaivaen tulitikuilla hampaitaan vieressä olevaa
Goloryibjenkon puotia. Mutta täällä on kuin kiusaksi tie ummessa.
Viisi punakkaa poikaa vierittää hikipäin voitynnyriä puodista ulos.
— Enemmän oikealle!… Vetäkää sieltä syrjästä … vetäkää vaan!
Tynki alle pian … no, perhana! Varokaa varpaitanne, teidän
ylhäisyytenne!

32. Tynnyri takertuu ovenpieliin eikä liikahda paikaltaan… Pojat käyvät
tynnyriin käsiksi ja kiskovat sitä kaikin voimin, hoilottaen yhteen
ääneen ja riidellen niin äänekkäästi, että kuuluu yli torin. Kovien
ponnistusten jälkeen, kun ilma pitkästä läähötyksestä on tuntuvasti
pilaantunut, näyttää tynnyri vihdoin elon merkkejä, mutta pääseekin
vierähtämään takaisin takertuen uudelleen oveen. Hoilotus alkaa
toistamiseen.
— Thyi! — sylkäisee poliisimestari. — Mennään Shibukinin luo!
Taitavatpa ne pirut iltaan asti siinä tynnyreineen läähöttää.
Tultiin Shibukinin puodin luo, mutta se oli jo suljettu.
— Äskenhän se oli vielä auki! — ihmettelevät he silmäillen
toisiaan. — Kun me astuimme Osheinikovin puotiin, seisoi Shibukin
tuossa kynnyksellä huuhtoen kuparista teekannua. Missä hän on? —
kysyivät he kerjäläiseltä, joka seisoi suljetun puodin edustalla.
— Antakaa Herran tähden vähän… — kähisee kerjäläinen, —
vähän köyhälle raajarikolle … olkaa armeliaita, hyvät herrat… Kyllä
Jumala teitä siunaa…
Terveyslautakunta kieltäen huitoo käsillään, lukuunottamatta toista
kaupungin valtuusmiestä. Tämä antaa kerjäläiselle kopeekan ja,
ikäänkuin pelästyen jotakin, tekee hätäisesti ristinmerkin rientäen
seuransa perään.
Noin parin tunnin kuluttua palaa lautakunta takaisin uupuneena,
rasittuneena. Turhaan se ei ollut liikkeellä: yksi poliiseista kantaa
juhlallisesti vakkaa, jossa on pilaantuneita omenia.

33. — Nyt, virkavaivojen jälkeen ei pieni kulaus tekisi pahaa, —
huomauttaa poliisimestari vilkuen kylttiin, jossa seisoo "Viinikellari".
— Se virkistäisi niin.
— Njaa! Eipä olisi hullummaksi. Poiketkaamme vaan, jos niin
tahdotte.
Terveyden harrastajat laskeutuvat kellarikerrokseen ja istuvat
pyöreän, huojuvan pöydän ympärille. Poliisimestari nyökäyttää
päätään viinurille ja heti ilmaantuu pullo pöydälle.
— Vahinko, ettei ole mitään suuhun pantavaa, — valittaa
kauppaseuran edustaja juoden lasinsa pohjaan ja vääntäen
kasvojaan. — Emmekös tilaa kurkkua tai jotakin muuta?… Mutta
entäs…
Edustaja kääntyy poliisiin, joka pitää vakkaa, valitsee parhaimman
omenan ja alkaa pureskella sitä.
- Kas!… taitaa siellä olla hyviäkin joukossa! — sanoo poliisimestari
ikäänkuin ihmetellen. — Näytäppäs tänne, minäkin valitsen! Pane
vakka tuohon! Me valitsemme parhaat ja puhdistamme ne; loput
saat sinä heittää pois. Kaatakaa laseihin! Kas niin! Näin pitäisi
meidän useammin kokoontua pohtimaan asioita. Muulloin elämme
kuin erämaassa, ei sivistystä, ei minkäänlaista harrastusta, ei seuroja
— kuin Austraaliassa, suoraan sanoen! Kaatakaa lisää, hyvät herrat!
Tohtori, tässä on hyvä omena! Minä itse sen teille puhdistin!
* * * * *
— Teidän ylhäisyytenne, minne käskette panna vakan? — kysyy
poliisi poliisimestarilta, joka seurueineen nousee viinikellarin portaita

34. ylös.
— Va… vakan? Minkä vakan? Mu… muistan! Hävitä se omenineen
päivineen … ei … eipä tiedä vaikka niissä olisi — ru… ruttoa!
— Omenat te suvaitsitte syödä.
— Sy… syödä?!… Vai niin!… Kuules! Mene kotiin ja sano
rouvalle, ettei hän vaan suuttuisi… Mi… minä vaan tunniksi…
Valtuuston kanssa maata … ymmärräks? Hö… höyhensaareen.
Sprechen
Sie deutsch, Ivan Andreitsch?
Ja kohotettuaan katseensa taivasta kohti nyökäyttää poliisimestari
katkerasti päätään, levittää kätensä ja huudahtaa:
— Tällaista se elämä on!
Kauhea yö.
Ivan Petrovitsh Panihidin kalpeni, kiersi lampun liekin hyvin
pieneksi ja alkoi kiihtyneellä äänellä:
— Synkkä, läpinäkymätön sumu peitti maan, kun minä jouluyönä
v. 1883 palasin kotiini hiljakkoin kuolleen ystäväni luota, jossa me
olimme pitäneet spiritististä istuntoa. Poikkikadut, joita pitkin kuljin,
olivat pimeät ja minun täytyi melkein hapuillen liikkua eteenpäin.
Minä asuin Moskovan kolkolla syrjäseudulla erään Trupow-nimisen
virkamiehen talossa. Ajatukset, jotka minua siinä kulkeissani
ahdistivat, olivat raskaita — — —

35. "Elämäsi lähenee loppuaan… Tunnusta syntisi ja kadu…"
— Nämä sanat sanoi minulle Spinozan henki, joka meidän onnistui
kutsua esille. Minä pyysin toistamaan ja lautanen ei ainoastaan
toistanut vaan lisäsipä vielä: "Tänä yönä". En usko spiritismiin, vaan
kuoleman ajatus, vieläpä viittaus siihen sai minut alakuloiseksi.
Kuolema, hyvät kuulijat, on välttämätön, se on hetkellinen, vaan
ajatus siitä on kuitenkin vastenmielinen ihmisen luonteelle… Silloin
kun läpinäkymätön, kylmä pimeys minut ympäröi ja sadepisarat
hurjasti pyörivät silmieni edessä tuulen valittavasti ulvoessa ylhäällä
pääni päällä, kun minä läheisyydessäni en nähnyt ainoatakaan
elävää sielua enkä kuullut ihmisääntä, valtasi epämääräinen,
selittämätön pelko minun sieluni. Minä, ennakkoluuloista vapaa
ihminen, kiiruhdin eteenpäin uskaltamatta katsahtaa sivulle tai
taakseni. Minusta tuntui, että jos vaan sivulleni silmäilen, niin
epäilemättä näen kuoleman kummituksen muodossa.
Ivan Panihidin hengitti katkonaisesti, ryyppäsi vettä ja jatkoi:
— Tämä epämääräinen pelko, jonka saatatte käsittää, ei heittänyt
minua vielä silloinkaan, kun minä kavuttuani Trupowin talon
neljänteen kerrokseen avasin oven ja astuin huoneeseeni. Minun
vaatimattomassa asunnossani oli pimeä. Tuuli valitteli uunin pesässä
ja kolkutteli ilmareiän kantta ikäänkuin pyytäen sisälle lämpimään.
"Jos Spinozaan saattaa luottaa, — hymähdin minä — niin täytyy
minun tänä yönä kuolla näihin valituksiin. Kuinka raskasta kuitenkin!"
Minä sieppasin tikulla tulta… Hurja tuulenpuuska kulki jymähtäen
talon kattoa pitkin. Hiljainen valittelu muuttui julmaksi kiljunnaksi.
Jossakin alhaalla alkoi repaleinen akkunaluukku jyskyttää, mutta
ilmareiän kansi vinkui kovin armonalaisesti apua pyytäen…

36. "Kyllä on turvattoman kurja olla tällaisena yönä", — ajattelin minä.
Mutta ei ollut aikaa tuumia tuollaisia. Kun tulikivi oli tikusta
sinisenä liekkinä palanut loppuun ja minä silmäilin huonettani, niin
näin odottamattoman ja kauhean näyn… Oli vahinko, ettei
tuulenpuuska silloin osunut minun tulitikkuuni! Ehken olisikaan silloin
nähnyt mitään eikä tukkani noussut kauhusta pystyyn. Minä
kiljahdin, hyppäsin ovea kohti ja suljin silmäni epätoivon ja
hämmästyksen valtaamana…
Keskellä huonettani oli ruumisarkku.
Kauan ei tuli palanut tikussa, vaan minä ennätin kuitenkin erottaa
ääriviivat… Minä näin ruusunvärisen, hopeaompeluksilla koristetun,
säkenöivän reunuskankaan, näin kultanauhuksilla varustetun ristin
arkun kannessa. Löytyy esineitä, hyvät kuulijani, jotka painuvat
mieleen huolimatta siitä, että te ainoastaan silmänräpäyksen olette
niitä nähneet. Niin oli tämänkin arkun laita. Minä näin sen ainoastaan
sekunnin ajan, vaan muistan pienimmätkin yksityiskohdat. Tämä
arkku oli keskikokoista ihmistä varten ja, päättäen sen
ruusunpunaisesta väristä, aiottu nuorelle tytölle. Kallis
hopeaompelus, jalat, pronssiset kädensijat — kaikki ilmaisi, että
vainaja oli rikas.
Suin päin syöksyin minä ulos huoneestani ja mitään ajattelematta,
miettimättä, tuntien sanomatonta pelkoa, minä kiisin portaita alas.
Käytävässä ja portaissa oli pimeä, jalkani sekaantuivat turkkini
liepeihin ja oli kerrassaan ihmeellistä, etten kaatunut enkä taittanut
niskojani. Juostuani kadulle minä nojauduin märkää lyhtytolppaa
vasten ja aloin rauhoittaa itseäni. Sydämeni löi rajusti, henkeäni
ahdisti…

37. Eräs kuuntelijoista kiersi lampun liekin suuremmaksi ja siirtyi
lähemmäksi kertojaa, joka jatkoi:
— En olisi ihmetellyt, jos olisin huoneessani nähnyt tulipalon,
varkaan, raivoisan koiran… En olisi ihmetellyt, jos katto olisi
romahtanut alas, permanto rauennut, seinät kaatuneet… Kaikki tämä
olisi luonnollista ja ymmärrettävää. Vaan kuinka on ruumisarkku
voinut joutua minun huoneeseeni? Mistä se on saattanut tulla?
Kallisarvoinen, nähtävästi nuorta ylimysnaista varten tehty arkku, —
kuinka se on voinut joutua alhaisen virkamiehen vaatimattomaan
huoneeseen? Onkohan siinä ruumis? Kuka mahtaa olla hän, tuo
ennen aikojaan kuollut rikas nainen, joka on tehnyt minulle näin
kummallisen ja kauhean vierailun? Tuskallinen salaisuus!
"Ellei tämä ole ihme, niin se on rikos", — välähti aivoissani.
Minä syvennyin arveluihin. Ovi minun poissa ollessani oli suljettu ja
ainoastaan lähimmät ystäväni tietävät missä avain pidetään. He eivät
suinkaan ole arkkua minulle tuoneet. Saattaisi myös olla mahdollista,
että arkuntekijät ovat epähuomiossa tuoneet sen sinne. He ovat
saattaneet erehtyä kerroksen tai oven suhteen ja vieneet sen
väärään paikkaan. Mutta kukapa ei tietäisi, että meidän
arkuntekijämme eivät lähde huoneesta ennenkuin saavat maksun
työstään tai ainakin juomarahaa?
"Henget ennustivat minulle kuolemaa, — ajattelin. — Eivätköhän
he liene minulle myös arkkua varustaneet?"
Minä, hyvät kuulijani, en usko enkä ole koskaan uskonutkaan
spiritismiin, vaan tuollainen yhteensattumus saattaisi filosofinkin
mystilliselle tuulelle.

38. "Mutta tämä on hyvin lapsellista ja minä olen arka kuin
koulupoika, — päätin vihdoin. — Se oli vaan näköhäiriö — eikä
mitään muuta! Olihan kotiin tullessa mieleni kovin synkkä, eikä ollut
siis ensinkään ihmeellistä, että minun heikot hermoni näkivät
ruumisarkun… Se oli varmaan näköhäiriö! Mitä se sitten olisi ollut?"
Sade pieksi kasvojani ja tuuli repi vihaisena turkkini liepeitä ja
hattuani… Minun oli vilu, sillä vaatteeni olivat likomärät. Pitäisi tästä
lähteä, vaan minne? Mennä kotiin takaisin — mutta siellähän uhkaa
minua tuo ruumisarkku, eivätkä voimani enää voi tuota näkyä
kestää. Ja ollessani kahden tuon arkun kanssa, jossa ehkä on
vainaja, näkemättä elävää sielua, kuulematta ihmisääntä minä voisin
menettää järkeni. Mahdoton oli myöskin jäädä kadulle
rankkasateeseen ja kylmään yöhön.
Silloin minä päätin lähteä yöksi ystäväni Upokojewin luo, joka
myöhemmin, kuten tiedätte, ampui itsensä. Hän asui erään
kauppiaan luona Kuolleen kadun varrella.
Ivan Panihidin pyyhkäisi kylmää hikeä pois kalpeilta kasvoiltaan,
huokasi raskaasti ja jatkoi:
— Minä en tavannut ystävääni kotonaan. Koputettuani oveen ja
vakuutettuna siitä, ettei hän ole kotona, minä kopeloin avaimen
poikkilaudan päältä, aukasin oven ja astuin sisään. Märän turkkini
minä heitin lattialle ja osattuani pimeässä sohvan luo, istuin
lepäämään. Oli pimeä… Tuuli suhisi akkunassa. Sirkka siristeli uunin
kolossa yksitoikkoista lauluaan. Kremlissä soitettiin jo
jouluaamukirkkoon. Minä kiiruhdin raapasemaan tulta tulitikulla.
Mutta valo ei vapauttanut minua synkästä mielentilastani, vaan
päinvastoin. Hirveä, selittämätön kauhu valtasi minut uudelleen.

39. Minä huudahdin, horjahdin ja tuntematta enää itseäni, juoksin ulos
huoneesta…
Toverini huoneessa näin, niinkuin kotonakin — ruumisarkun!
Mutta toverini arkku oli melkein puolet suurempi kuin minun ja
tummanruskea päällys antoi sille erittäin synkän värityksen. Kuinka
tämä sitten on tänne joutunut? Tuskin saattoi enää epäillä, että se
olisi näköhäiriö… Eihän toki joka huoneessa saata arkkua olla!
Nähtävästi se oli vaan hermosairautta, mielikuvitusta. Menen minä
minne hyvänsä, kaikkialla näkisin edessäni kuoleman synkän
asumuksen. Kaiketi minä olen menettänyt järkeni, sairastunut
johonkin "arkkumaniian" tapaiseen tautiin. Järjen sekaantumisen
syytä ei tarvitse kauan etsiä: tulee vaan muistella spiritististä
istuntoa ja Spinozan sanoja…
"Minä tulen hulluksi! — ajattelin kauhistuneena päätäni pidellen. —
Hyvä Jumala! Mitä on tehtävä?"
Pääni oli haljeta, jalat notkuivat… Satoi kuin saavista kaataen, tuuli
tunkeutui vaatteitteni läpi, eikä minulla ollut turkkia eikä hattua.
Mahdoton oli mennä hakemaan niitä huoneesta, sillä voimani eivät
olisi siihen riittäneet. Kauhu puristeli minua kylmässä sylissään.
Kylmä hiki juoksi kasvojani pitkin.
— Mitä on tehtävä? — jatkoi Ivan Panihidin. — Olen tullut
mielisairaaksi ja saatan vilustua. Onneksi muistin, että lähellä
Kuollutta katua asuu minun hyvä ystäväni Pogostow, joka on
hiljakkoin valmistunut lääkäriksi. Hän oli tuona samana yönä
spiritistisessä istunnossa. Hänen luokseen kiiruhdin nyt minkä
saatoin… Silloin ei hän vielä ollut naimisissa tuon rikkaan kauppiaan

40. lesken kanssa, vaan asui erään valtioneuvoksen talon viidennessä
kerroksessa.
Sallimus oli määrännyt minun hermoilleni uuden kidutuskoetuksen
Pogostowin luona. Kavutessani ylös viidenteen kerrokseen, minä
kuulin kauheaa melua. Joku juoksi ylhäällä tömistäen hurjasti
jaloillaan ja paiskellen ovia.
— Tänne! — kuului sydäntä särkevä huuto. — Tänne! Yövahti!
Ja hetken kuluttua syöksyi portaita alas minua vastaan musta
haamu, jolla oli turkit yllä ja silinterihattu päässä.
— Pogostow! — huusin minä tunnettuani ystäväni. — Tekö se
olettekin? Mitä teille on tapahtunut?
Tultuaan viereeni Pogostow pysähtyi ja tarttui
suonenvedontapaisesti käsivarteeni. Hän oli kalpea, hengitti
raskaasti, vapisi, silmänsä harhailivat…
— Oletteko Panihidin? — kysyi hän kolkolla äänellä. — Tekö siinä
olette? Mutta tehän olette kalpea kuin haudasta noussut. Kunhan
ette vaan olisi näköhäiriö. Hyvä Jumala, kuinka kauhean näköinen
olette…
— Mutta mikä teitä vaivaa? Te näytätte kovin huonolta!
— Oh, antakaahan kun vähän huokaan. Minä olen iloinen
nähdessäni teidät, jos todella olette Panihidin, eikä mikään
näköhäiriö. Kirottu olkoon tuo spiritistinen istunto, joka sai hermoni
aivan epäjärjestykseen. Ajatelkaas, kun minä nyt juuri kotiin
saapuessani näin huoneessani — ruumisarkun!

41. Minä en uskonut korviani ja pyysin, että hän sanoisi sen kerran
vielä.
— Niin, oikean ruumisarkun, sanoi lääkäri istuutuen uupuneena
portaalle. — Minä en ole pelkuri, mutta johan siitä itse pirukin
pelästyisi, jos spiritistisen istunnon jälkeen pimeässä kompastuisi
ruumisarkkuun!
Hämmästyneenä ja änköttäen minä kerroin lääkärille arkuista,
jotka minä olin nähnyt…
Hetken aikaa me siinä töllistelimme toisiamme silmät suurina
päässä ja suut auki. Sitten, tullaksemme vakuutetuiksi siitä, ettei
tämä ole näköhäiriö, me aloimme nipistellä toisiamme.
— Koska meissä kummassakin koskee kipeästi, — selitti lääkäri, —
niin me emme nyt nuku, emmekä näe toisiamme unessa. Ne
ruumisarkut, jotka olemme nähneet, eivät siis ole näköhäiriöitä, vaan
jotain todellista. Hyvä veli, mitäs nyt tehdään?
Oltuamme jo kokonaisen tunnin kylmässä porraskäytävässä,
harkiten ja tuumaillen asiaa, meidän tuli hirveä vilu ja päätimme
heittää pelkuruuden pois, herättää ovenvartijan ja mennä hänen
kanssaan lääkärin huoneeseen. Ja niin me teimmekin. Astuttuamme
sisälle huoneeseen sytytimme kynttilän ja näimme todellakin
ruumisarkun, joka oli verhottu valkoisella kiiltokankaalla ja koristettu
kullankiiltävillä hetuleilla ja tupsuilla. Ovenvartija teki hartaasti
ristinmerkkejä.
— Nyt sopii katsoa, — sanoi kalpea lääkäri vapisevalla äänellä, —
onko tämä arkku tyhjä vai ei.

42. Kauan epäröityään hän kumartui alas ja pelon kangistamana
tempasi arkun kannen pois. Me kurkistimme arkkuun, joka oli —
tyhjä…
Vainajaa ei siinä ollut, vaan sen sijaan löysimme arkusta kirjeen,
jossa seisoi:
'Hyvä Pogostow! Sinä tiedät, että appeni asiat ovat
joutuneet aivan hunningolle. Hän on velkaantunut korviaan
myöten. Huomenna tai ylihuomenna on kalunkirjotus ja tämä
lopullisesti syöksee hänen samoin kuin minunkin perheeni
perikatoon ja tahraa kunniamme, jota pidän kaikkea muuta
kalliimpana. Eilen perheneuvottelussa me päätimme piilottaa
kaiken kalliimman ja arvokkaimman tavaran. Koska appeni
koko omaisuus ovat nuo arkut — hän on, kuten tietänet,
paras ruumisarkkukauppias kaupungissa — niin me päätimme
salata kalleimmat arkut. Minä käännyn sinun puoleesi niinkuin
ystävän puoleen; auta minua, pelasta meidät pahasta
asemastamme, pelasta kunniamme! Toivossa, että sinä autat
meitä säilyttämään omaisuuttamme, lähetän sinulle, veli hyvä,
yhden ruumisarkun, jonka pyydän piilottamaan luoksesi ja
säilyttämään siellä toistaiseksi. Ilman tuttaviemme ja
ystäviemme apua me joudumme hukkaan. Toivon, ettet sinä
kieltäydy tästä palveluksesta, etenkin kun arkku ei tule
olemaan luonasi viikkoa kauemmin. Kaikille niille, joita pidän
tosi-ystävinämme, olen lähettänyt kullekin yhden arkun ja
minä luotan heidän hyväntahtoisuuteensa ja
jalomielisyyteensä. Ystävyydellä sinun
Ivan Tsheljustin.'

43. Tämän jälkeen minun kokonaista kolme kuukautta täytyi hoitaa
heikkoja hermojani. Meidän ystävämme, ruumisarkkukauppiaan
vävy, pelasti sekä kunniansa että omaisuutensa ja omistaa nykyään
ruumisarkku- ja hautausliikkeen sekä myy hautakiviä ja patsaita.
Mutta hänen asiansa eivät vieläkään ole oikein varmalla kannalla ja
joka ilta, kun tulen kotiini, minä yhä pelkään näkeväni vuoteeni
vieressä valkoisen marmorisen hautapatsaan.
Naimiskauppa.
(Kaksiosainen romaani.)
Ensimäinen osa.
Leskirouva Mimrinin talossa, joka sijaitsee Rakkikoirankadun
varrella, syödään hääillallista. Pöydän ympärillä istuu kaikkiaan
kaksikymmentä kolme henkilöä, joista kahdeksan ei enää jaksa
syödä, vaan nyppii nenäänsä valittaen pahoinvointiaan. Kynttilät,
lamput ja vino kynttelikkö, joka on lainattu ravintolasta, palavat niin
kirkkaasti, että eräs vieraista, muuan sähköttäjä, ei saata olla
räpäyttämättä veikeästi silmäänsä puhuakseen ilman aikojaan
sähkövalosta. Tälle valolle ja yleensä sähkölle hän ennustaa loistavaa
tulevaisuutta muitten kuunnellessa halveksien hänen puhettaan.
— Sähkö… — murisee morsiamen isänsijainen, katsellen tylsästi
lautaseensa. — Minun mielestäni on sähkövalaistus pelkkää
petkutusta. Ajetaan hiiliä sisään ja luullaan siten voitavan sokaista
ihmisten silmät! Ei, veliseni, jos sinä tarjoat minulle valoa, niin älä
anna hiiliä, vaan jotakin olennaista, jotakin tuollaista, jota saattaa

44. sytyttää! Anna tulta, ymmärrätkös, luonnollista tulta, eikä mitään
henkistä.
— Jospa olisitte joskus nähnyt sähköpatterin ja mistä se on
kokoonpantu, — selittää sähköttäjä keikaillen — niin puhuisitte
varmaan toisin.
— Minä en tahtoisi nähdä sellaista. Petkutusta… Yksinkertaista
kansaa petetään… Puristettaisiin viimeisetkin mehut siitä. Kyllä me
heidät tunnemme, nuo tuollaiset… Mutta teidän, herra nuorimies, —
minulla ei ole kunnia tietää puhuttelunimeänne, — teidän pitäisi
juoda lasinne pohjaan ja kaataa uutta, sen sijaan että siinä
petkutusta puolustatte.
— Minä olen, setäseni, kanssanne aivan samaa mielipidettä, —
sanoo käheällä, kimakkaalla äänellään sulhanen, nuori,
pitkäkaulainen ja harjastukkainen mies. — Mitä hyötyä on viisaista
keskusteluista? Minä toisinaan itsekin puhelen kaikellaisista
keksinnöistä oppineessa merkityksessä, mutta nyt ei ole aikaa siihen.
Entä mikä on sinun mielipiteesi, armaani? — kääntyy sulhanen
vieressään istuvan morsiamensa puoleen.
Morsian, jolla kasvoista päättäen näyttää olevan kaikki hyvät
ominaisuudet paitsi yhtä — ajatuskykyä, kiivastuu ja sanoo:
— Hän tahtoo vain näyttää suurta viisauttaan ja puhuu sentähden
käsittämättömistä asioista.
— Jumalan kiitos, me olemme eläneet ikämme ilman sivistystä ja
kolmannen tyttäremme jo annamme kelpo miehelle, — puhuu
huohottaen morsiamen äiti pöydän toisesta päästä sähköttäjän
puoleen kääntyneenä. — Jos me teidän mielestänne näytämme

45. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com