Wardlaw s Perspectives in Nutrition 8th Edition Carol Byrd-Bredbenner

Visit https://ebookultra.com to download the full version and
explore more ebooks or textbooks
Wardlaw s Perspectives in Nutrition 8th Edition
Carol Byrd-Bredbenner
_____ Click the link below to download _____
https://ebookultra.com/download/wardlaw-s-perspectives-in-
nutrition-8th-edition-carol-byrd-bredbenner/
Explore and download more ebooks or textbooks at ebookultra.com

Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Love s Deception Adrianne Byrd
https://ebookultra.com/download/love-s-deception-adrianne-byrd/
Wives and Midwives Childbirth and Nutrition in Rural
Malaysia Carol Laderman
https://ebookultra.com/download/wives-and-midwives-childbirth-and-
nutrition-in-rural-malaysia-carol-laderman/
Dancing in the Flames Linda Byrd Cook
https://ebookultra.com/download/dancing-in-the-flames-linda-byrd-cook/
Advanced Nutrition and Human Metabolism MindTap Course
List 8th Edition Gropper
https://ebookultra.com/download/advanced-nutrition-and-human-
metabolism-mindtap-course-list-8th-edition-gropper/

Quaker Ways in Foreign Policy 1st Edition Robert Byrd
https://ebookultra.com/download/quaker-ways-in-foreign-policy-1st-
edition-robert-byrd/
Kant s Doctrine of Right A Commentary 1st Edition B.
Sharon Byrd
https://ebookultra.com/download/kant-s-doctrine-of-right-a-
commentary-1st-edition-b-sharon-byrd/
Public Finance 8Th Edn 8th Edition Harvey S Rosen
https://ebookultra.com/download/public-finance-8th-edn-8th-edition-
harvey-s-rosen/
Cambridge Checkpoint Mathematics Coursebook 7 Greg Byrd
https://ebookultra.com/download/cambridge-checkpoint-mathematics-
coursebook-7-greg-byrd/
Differentiation in Practice Carol A. Tomlinson
https://ebookultra.com/download/differentiation-in-practice-carol-a-
tomlinson/

Wardlaw s Perspectives in Nutrition 8th Edition Carol
Byrd-Bredbenner Digital Instant Download
Author(s): Carol Byrd-Bredbenner
ISBN(s): 9780072969993, 0072969997
Edition: 8
File Details: PDF, 72.28 MB
Year: 2008
Language: english

Carol Byrd-Bredbenner, Ph.D., R.D.
Rutgers, The State University of New Jersey
Gaile Moe, Ph.D., R.D.
Seattle Paciﬁ c University
Ph.D., R.D.
Rutgers, The State University of New Jersey
Donna Beshgetoor, Ph.D.
San Diego State University
Jacqueline Berning, Ph.D., R.D.
University of Colorado at Colorado Springs
byr69997_FM_i_xxix.indd 1 9/5/08 3:05:06 PM

WARDLAW’S PERSPECTIVES IN NUTRITION, EIGHTH EDITION
Published by McGraw-Hill, a business unit of The McGraw-Hill Companies, Inc., 1221 Avenue of the
Americas, New York, NY 10020. Copyright © 2009 by The McGraw-Hill Companies, Inc. All rights reserved.
Previous editions © 2007, 2004, 2002, 1999, 1996, 1993 and 1990. No part of this publication may be
reproduced or distributed in any form or by any means, or stored in a database or retrieval system, without the
prior written consent of The McGraw-Hill Companies, Inc., including, but not limited to, in any network or
other electronic storage or transmission, or broadcast for distance learning.
Some ancillaries, including electronic and print components, may not be available to customers outside the
United States.
This book is printed on recycled, acid-free paper containing 10% postconsumer waste.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 QPD/QPD 0 9 8
ISBN 978–0–07–296999–3
MHID 0–07–296999–7
Publisher: Michelle Watnick
Executive Editor: Colin H. Wheatley
Director of Development: Kristine Tibbetts
Senior Developmental Editor: Lynne M. Meyers
Project Manager: April R. Southwood
Senior Production Supervisor: Kara Kudronowicz
Senior Media Project Manager: Tammy Juran
Manager, Creative Services: Michelle D. Whitaker
Cover/Interior Designer: Greg Nettles/Squarecrow Design
(USE) Cover Image: © Brand X Pictures/PunchStock RF
Senior Photo Research Coordinator: John C. Leland
Photo Research: Mary Reeg
Compositor: S4Carlisle Publishing Services
Typeface: 10/12 Galliard
Printer: Quebecor World Dubuque, IA
The credits section for this book begins on page C-1 and is considered an extension of the copyright page.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Wardlaw’s perspectives in nutrition / Carol Byrd-Bredbenner ... [et al.]. -- 8th ed.
p. cm.
Previously published as: Wardlaw, Gordon M. Perspectives in nutrition, c2007.
Includes index.
ISBN 978–0–07–296999–3 --- ISBN 0–07–296999–7 (hard copy : alk. paper) 1. Nutrition. I. Byrd-
Bredbenner, Carol. II. Wardlaw, Gordon M. Perspectives in nutrition.
QP141.W38 2009
612.3--dc22
2008010733
www.mhhe.com
byr69997_FM_i_xxix.indd 2 9/5/08 3:05:10 PM

Brief Contents
iii
Part 1 NUTRITION BASICS
1 The Science of Nutrition 2
2 Tools of a Healthy Diet 34
3 The Food Supply 70
4 Human Digestion and Absorption 118
Part 2 ENERGY-YIELDING NUTRIENT S AND ALCOHOL
5 Carbohydrates 152
6 Lipids 188
7 Proteins 224
8 Alcohol 256
Part 3 METABOLISM AND ENER GY BALANCE
9 Energy Metabolism 280
10 Energy Balance, Weight Control,
and Eating Disorders 312
11 Nutrition, Exercise, and Sports 360
Part 4 VITAMINS AND MINERALS
12 The Fat-Soluble Vitamins 398
13 The Water-Soluble Vitamins 434
14 Water and Major Minerals 482
15 Trace Minerals 534
Part 5 NUTRITION APPLICATIONS IN THE LIFE CYCLE
16 Nutritional Aspects of Pregnancy and Breastfeeding 572
17 Nutrition during the Growing Years 612
18 Nutrition during the Adult Years 654
byr69997_FM_i_xxix.indd 3 9/5/08 3:05:12 PM

byr69997_CREDITS_C1_C4.indd 4 9/5/08 3:03:04 PM

Contents
Meet the New Author Team xvi
Preface xix
Part 1 Nutrition Basics
1 The Science of Nutrition 2
1.1 Nutrition Overview 4
Nutrients 4
Phytochemicals and Zoochemicals 8
1.2 Energy Sources and Uses 9
1.3 The North American Diet 11
What Influences Our Food Choices? 11
Take Action: Why You Eat What You Do 13
1.4 Nutritional Health Status 13
Health Objectives for the United States for
the Year 2010 14
Assessing Nutritional Status 14
Limitations of Nutritional Assessment 15
Importance of Being Concerned about Your
Nutritional Status 16
1.5 Genetics and Nutrition 17
Nutritional Diseases with a Genetic Link 18
Your Genetic Profile 19
Gene Therapy 19
Genetic Testing 20
Take Action: Create Your Family Tree
for Health-Related Concerns 21
1.6 Using Scientific
Research to Determine
Nutrient Needs 22
Making Observations
and Generating Hypotheses 22
Laboratory Animal
Experiments 24
Human Experiments 24
1.7 Evaluating Nutrition Claims, Products,
and Advice 27
Buying Nutrition-Related Products 28 Getting Nutrition-Related Advice 29
Summary 30 Study Questions 31 Websites 32 References 33
2 Tools of a Healthy Diet 34
2.1 Dietary R eference Intakes (DRIs) 36
Estimated Average Requirements (EARs) 37 Recommended Dietary Allowances (RDAs) 37 Adequate Intakes (AIs) 38 Tolerable Upper Intake Levels (Upper
Levels, or ULs) 38
Estimated Energy Requirements (EERs) 38 Adequate Macronutrient Distribution
Ranges (AMDRs) 39
Appropriate Uses of the DRIs 39 Putting the DRIs into Action to Determine
the Nutrient Density of Foods 40
2.2 Daily Values (DVs) 40
Reference Daily Intakes (RDIs) 41 Daily Reference Values (DRVs) 43 Putting the Daily Values into Action on
Nutrition Facts Panels 43
Take Action: Applying the Nutrition Facts Label to
Your Daily Food Choices 48
2.3 Nutrient C omposition of F oods 49
Putting Nutrient Databases into Action to
Determine Energy Density and Dietary Intake 50
2.4 Dietary Guidelines for Americans 51
Putting the Dietary Guidelines in Action 55
v
byr69997_FM_i_xxix.indd 5 9/5/08 3:05:14 PM

contentsvi
Take Action: Are You Putting the Dietary
Guidelines into Practice? 57
2.5 MyPyramid 57
Putting MyPyramid into Action 61
Rating Your Current Diet 64
Take Action: Does Your Diet Meet MyPyramid
Recommendations? 65
Summary 66 Study Questions 67 Websites 68 References 68
3 The Food Supply 70
3.1 F ood Availability and Access 72
Health Consequences of Food Insecurity 72 Food Insecurity and Malnutrition in the
United States 73
Programs to Increase Food Security in the
United States 74
Food Insecurity and Malnutrition in the
Developing World 76
3.2 F ood Production 77
Organic Foods 77
Take Action: A Closer Look at Organic Foods 78
Biotechnology—Genetically Modified Foods 79
3.3
Food Preservation and Processing 82
Food Irradiation 82 Food Additives 82 Intentional vs. Incidential Food Additives 83
Take Action: A Closer Look at Food Additives 87
3.4 Food and Water Safety 87
Foodborne Illness 87 Microbial Pathogens 88 Water Safety 99
3.5 Preventing Foodborne and Waterborne
Illnesses 100
Global Perspective: Traveler’s Diarrhea 104
3.6 Enviromental C ontaminants in F oods 104
Lead 104 Dioxins 106 Mercury 106 Polychlorinated Biphenyls (PCBs) 106 Pesticides 107 Antibiotics 108
Expert Perspective from the Field: Organic Foods
and Local Food Systems 109
Summary 110 Study Questions 111 Websites 112 References 113
4 Human Digestion and
Absorption 116
4.1 Organization of the Human Body 118
4.2 Digestive System Overview 122
Anatomy of the GI Tract 123
GI Motility: Mixing and Propulsion 124
Digestive System Secretions 124
4.3 Moving through the GI Tract: Mouth and
Esophagus 126
Taste and Smell 127
Swallowing 127
4.4 Moving through the GI Tract:
Stomach 128
4.5 Moving through the GI Tract: Small
Intestine and Accessory Organs 130
Liver, Gallbladder, and Pancreas 132
Gastrointestinal Hormones—a Key to
Orchestrating Digestion 132
Absorption in the Small Intestine 133
Global Perspective: Diarrhea in Infants and
Children 135
4.6 Moving Nutrients around the Body:
Circulatory Systems 136
Cardiovascular System 137
Lymphatic System 137
4.7 Moving through the GI Tract: Large
Intestine 137
Bacterial Flora 138
Absorption of Water and Electrolytes 139
Defecation of Feces 139
4.8 When Digestive Processes Go Awry 140
Heartburn and Gastroesophageal Reflux
Disease 140
Ulcers 141
Gallstones 141
Food Intolerances 142
Intestinal Gas 143
Constipation 143
Expert Perspective from the Field: Celiac
Disease 144
byr69997_FM_i_xxix.indd 6 9/5/08 3:05:16 PM

contents vii
Take Action: Investigate Over-the-Counter
Medications for Treating Common GI Tract
Problems 145
Diarrhea 145 Irritable Bowel Syndrome 146 Hemorrhoids 146
Take Action: Are You Taking Care of Your Digestive
Tract? 147
Summary 148 Study Questions 149 Websites 150 References 151
Part 2 Energy-Yielding
Nutrients and Alcohol
5 Carbohydrates 152
5.1 Structures of Carbohydrates 154
Monosaccharides: Glucose, Fructose,
Galactose, Sugar Alcohols, and Pentoses 154
Disaccharides: Maltose, Sucrose, and
Lactose 156
Oligosaccharides: Raffinose and
Stachyose 157
Polysaccharides: Starch, Glycogen, and
Fiber 157
5.2 Carbohydrates in F oods 160
Starch 161 Fiber 161 Nutritive Sweeteners 161 Alternative Sweeteners 163
5.3 Recommended Intake of
Carbohydrates 164
Take Action: Choose the Sandwich with the Most
Fiber 165
Our Carbohydrate Intake 167
Take Action: Estimate Your Fiber Intake 169
5.4 Functions of Carbohydrate
in the Body 170
Digestible Carbohydrates 170 Indigestible Carbohydrates 171
5.5 Carbohydrate Digestion and
Absorption 172
Digestion 172 Absorption 173
5.6 Health Concerns Related to Carbohydrate
Intake 174
Very High Fiber Diets 174 High Sugar Diets 175 Lactose Intolerance 176 Glucose Intolerance 176
Medical Perspective: Diabetes Mellitus 178
Glycemic Index and Glycemic Load 181
Summary 184 Study Questions 185 Websites 186 References 186
6 Lipids 188
6.1 Triglycerides 190
Structure 190 Naming Fatty Acids 193 Essential Fatty Acids 194
6.2 F ood Sources of Triglycerides 195
Hidden Fats 196 Fat Replacements 197
Take Action: Is Your Diet High in Saturated and
Trans Fat? 197
6.3 Functions of Triglycerides 198
Provide Energy 198 Provide Compact Energy Storage 198 Insulate and Protect the Body 198 Aid Fat-Soluble Vitamin Absorption and
Transport 199
Essential Fatty Acid Functions 199
6.4 Phospholipids 200
Phospholipid Functions 200 Sources of Phospholipids 201
6.5 Sterols 202
Sterol Functions 202 Sources of Sterols 202
6.6 R ecommended F at
Intakes 202
Mediterranean Diet 203 Essential Fatty Acid
Needs 204
Our Fat Intake 204
byr69997_FM_i_xxix.indd 7 9/5/08 3:05:22 PM

contentsviii
6.7 F at Digestion and Absorption 205
Digestion 205
Absorption 207
6.8 Transporting F at in the Blood 208
Transporting Dietary Fats Utilizes
Chylomicrons 208
Transporting Lipids Mostly Made by
the Body Utilizes Very-Low-Density
Lipoproteins 210
Expert Perspective from the Field: Nuts for Your
Heart 211
Pathways for Cholesterol Uptake 212
6.9 He
alth Concerns Related to Fat
Intake 213
High Polyunsaturated Fat Intake 213
Excessive Omega-3 Fatty Acid Intake 213
Imbalances in Omega-3 and Omega-6
Fatty Acids 213
Medical Perspective: Cardiovascular Disease
(CVD) 214
Intake of Rancid Fat 217 Die
ts High in Trans Fat 217
Take Action: What Is Your 10-Year Risk of
C
ardiovascular Disease?
218
Diets High in Total Fat 220
Summary 221 Study Questions 222 Websites 223 References 223
7 Proteins 224
7.1 Structure of Proteins 226
Amino Acids 226 Synthesis of Nonessential
Amino Acids 227
Amino Acid Composition:
Complete and Incomplete Proteins 228
7.2 Synthesis of Proteins 229
Transcription and Translation of Genetic
Information 229
Protein Organization Denaturation of Proteins 232 Adaptation of Protein Synthesis to
Changing Conditions 232
7.3 Sources of Protein 233
Evaluation of Food Protein Quality 234
7.4 R ecommended Intakes of Protein 236
Dietary Reference Intake for Protein 237
Take Action: Meeting Protein Needs When Dieting
to Lose Weight 238
7.5 Pr otein Digestion and Absorption 239
7.6 F unctions of Proteins 241
Producing Vital Body Structures 242 Maintaining Fluid Balance 242 Contributing to Acid-Base Balance 243 Forming Hormones, Enzymes, and
Neurotransmitters 243
Contributing to Immune Function 243 Transporting Nutrients 243
Expert Perspective from the Field: Nutrition and
Immunity 244
Forming Glucose 245 Providing Energy 245
7.7 H
ealth C oncerns R elated to Protein
Intake 245
Protein-Energy Malnutrition 245 High-Protein Diets 247
7.8 F ood Protein Allergies 248
7.9 Vegetarian Diets 250
Special Concerns for Infants and
Children 251
Take Action: Protein and the Vegan 252
Summary 253 Study Questions 254 Websites 254 References 255
8 Alcohol 256
8.1 Sources of Alcohol 258
Production of Alcoholic Beverages 259
Take Action: Investigate the Energy Cost of
Alcohol Use 259
8.2
Alcohol Absorption and Metabolism 260
Alcohol Metabolism 260
8.3 Alcohol C onsumption 263
8.4 Health Effects of Alcohol 265
Guidance for Using Alcohol Safely 265 Potential Benefits of Alcohol Intake 266 Risks of Excessive Alcohol Intake 266 Effects of Alcohol Abuse on Nutritional
Status 269
Alcohol Consumption during Pregnancy and
Breastfeeding 270
byr69997_FM_i_xxix.indd 8 9/5/08 3:05:26 PM

contents ix
8.5 Alcohol Use Disorders: Alcohol Abuse
and Alcoholism 271
Genetic Influences 272
Effect of Gender 272
Age of Onset of Drinking 272
Ethnicity and Alcohol Abuse 273
Mental Health and Alcohol Abuse 273
Medical Perspective: Diagnosis and Treatment of
Alcoholism 274
Take Action: Might You or Someone You Know
Have a Problem with Alcoholism? 276
Summary 277
Study Questions 278
Websites 278
References 279
Part 3 Metabolism and
Energy Balance
9 Energy Metabolism 280
9.1 Metabolism: Chemical Reactions
in the Body 282
Energy for the Cell 282
Oxidation-Reduction Reactions:
Key Processes in Energy
Metabolism 283
9.2 ATP Production from
Carbohydrates 285
Glycolysis 286
Synthesis of Acetyl-
CoA 286
Citric Acid Cycle 288
Electron Transport
Chain 289
The Importance of
Oxygen 289
Anaerobic Metabolism 290
9.3 ATP Production from F ats 292
ATP Production from Fatty
Acids 292
Carbohydrate Aids Fat
Metabolism 293
Ketogenesis 294
Ketosis in Diabetes 294
Ketosis in Semistarvation or
Fasting 295
9.4 Protein Metabolism 295
Gluconeogenesis: Producing Glucose from
Glucogenic Amino Acids and Other
Compounds 296
Gluconeogenesis from Typical Fatty Acids Is
Not Possible 297
Disposal of Excess Amino Groups from
Amino Acid Metabolism 297
9.5 Alcohol Metabolism 298
9.6 R egulation of Energy Metabolism 299
The Liver 299
ATP Concentrations 301
Enzymes, Hormones, Vitamins, and
Minerals 301
9.7 F asting and F easting 302
Fasting 302
Feasting 302
Take Action: Weight Loss and Metabolism 304
Medical Perspective: Inborn Errors
of Me
tabolism 305
Take Action: Newborn Screening
in Your S
tate 307
Summary 307
Study Questions 309 Websites 310 References 310
10 Energy Balance, Weight
Control, and Eating
Disorders 312
10.1 Energy B alance 314
Energy Intake 316 Energy Expenditure 316
Expert Perspective from the Field: High-Fructose
Corn Syrup and Your Waistline 318
10.2 Me asuring Energy E xpenditure 319
10.3 Eating Behavior R egulation 320
10.4 Estimating Body Weight and
Composition 322
Body Mass Index 323 Measuring Body Fat Content 324 Assessing Body Fat Distribution 326
10.5 F actors Affecting Body Weight and
C omposition 327
Role of Genetics 327 Role of Environment 328 Genetic and Environmental Synergy 328 Diseases and Disorders 329
byr69997_FM_i_xxix.indd 9 9/5/08 3:05:30 PM

contentsx
10.6 Treatment of Overweight and Obesity 329
Control of Energy Intake 331
Regular Physical Activity 332
Control of Problem Behaviors 333
Weight-Loss Maintenance 334
10.7 F ad Diets 336
Medical Perspective: Professional Help for Weight
Control 339
Take Action: Changing for the Better 341
10.8 Eating Disorders 344
Anorexia Nervosa 345
Bulimia Nervosa 349
Eating Disorders Not Otherwise Specified
(EDNOS) 352
Prevention of Eating Disorders 353
Take Action: Assessing Risk of Developing an
Eating Disorder 355
Summary 355 Study Questions 357 Websites 358 References 358
11 Nutrition, Exercise,
and Sports 360
11.1 Benefits of Fitness 362
11.2 Characteristics of a Good Fitness
Program 363
Mode 363
Duration 363
Frequency 363
Intensity 364
Progression 365
Consistency 365
Variety 365
Achievement and Maintenance of Fitness 366
11.3 Energy Sources for Muscle Use 367
ATP: Immediately Usable Energy 367
Take Action: How Physically Fit Are You? 368
Phosophocreatine: Initial Resupply of
Muscle ATP 370
Carbohydrate: Major Fuel for Short-Term,
High-Intensity, and Medium-Term Exercise 371
Fat: Main Fuel for Prolonged, Low-Intensity
Exercise 374
Protein: A Minor Fuel Source during
Exercise 375
Fuel Use and VO
2max
375
11.4
The Body’s Response to Physical
Activity 376
Specialized Functions of Skeletal Muscle
Fiber Types 376
Adaptation of Muscles and Body
Physiology to Exercise 377
11.5 Power Food: Dietary Advice for
Athletes 378
Energy Needs 378
Carbohydrate Needs 379
Fat Needs 382
Protein Needs 382
Take Action: Meeting the Protein Needs of an
Athlete—a Case Study 383
Vitamin and Mineral Needs 384
11.6
Fluid Needs for Active Individuals 385
Fluid Intake and Replacement
Strategies 387
Hyponatremia 387 Sports Drinks 388
11.7 Food Intake before, during, and after
E xercise 388
Pre-Exercise Meal 388 Fueling during Exercise 390 Recovery Meals 390
11.8 Ergogenic Aids to Enhance Athletic
Performance 391
Summary 394 Study Questions 395 Websites 396 References 397
Part 4 Vitamins and Minerals
12 The Fat-Soluble Vitamins 398
12.1 Vitamins: Essential Dietary
Components 400
Absorption of Vitamins 400 Malabsorption of Vitamins 401 Transport of Vitamins 401 Storage of Vitamins in the Body 402 Vitamin Toxicity 402
12.2 Vitamin A 402
Vitamin A in Foods 403 Vitamin A Needs 405 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Vitamin A 405
Functions of Vitamin A (Retinoids) 406
byr69997_FM_i_xxix.indd 10 9/5/08 3:05:33 PM

contents xi
Carotenoid Functions 408
Vitamin A Deficiency Diseases 409
Vitamin A Toxicity 410
Global Perspective: Vitamin
A Deficiency 412
12.3 Vitamin D 413
Vitamin D
2
in
Foods 413
Vitamin D
3
Formation
in the Skin 414
Vitamin D Needs 415
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Vitamin D 415
Functions of Vitamin D 416
Vitamin D Deficiency Diseases 417Expert Perspective from the Field: Vitamin D:
“The Iceberg below the Surface” 418
Vitamin D Toxicity 418
12.4 Vitamin
E 419
Vitamin E in Foods 419 Vitamin E Needs 420 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Vitamin E 420
Functions of Vitamin E 421 Vitamin E Deficiency 422 Vitamin E Toxicity 422
12.5 Vitamin K 423
Vitamin K Sources 423 Vitamin K Needs 423 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Vitamin K 424
Functions of Vitamin K 424
Take Action: Does Your Fat-Soluble Vitamin Intake
Add Up? 425
Vitamin K Deficiency 425 Vitamin K Toxicity 425
12.6
Dietary Supplements: Healthful or Harmful? 427
Take Action: A Closer Look at Supplements 429
Summary 430 Study Questions 431 Websites 432 References 432
13 The Water-Soluble Vitamins 434
13.1 Water-Soluble Vitamin Overview 436
Coenzymes: A Common Role
of B-Vitamins 437
Grains: One Important Source
of B-Vitamins 439
13.2 Thiamin 440
Thiamin in Foods 440 Thiamin Needs and Upper Level 440 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Thiamin 441
Functions of Thiamin 441 Thiamin Deficiency 442
13.3 Riboflavin 443
Riboflavin in Foods 443 Riboflavin Needs and Upper Level 443 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Riboflavin 443
Functions of Riboflavin 444 Riboflavin Deficiency 445
13.4 Niacin 446
Niacin in Foods 446 Niacin Needs and Upper Level 447 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Niacin 447
Functions of Niacin 448 Niacin Deficiency 449 Pharmacological Use of Niacin 450
13.5 Pantothenic Acid 450
Pantothenic Acid in Foods 450 Pantothenic Acid Needs and Upper
Level 451
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Pantothenic Acid 452
Functions of Pantothenic Acid 452 Pantothenic Acid Deficiency 452
13.6 Biotin 452
Sources of Biotin: Food and Microbial
Synthesis 452
Biotin Needs and Upper Level 453 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Biotin 454
Functions of Biotin 454 Biotin Deficiency 454
13.7 Vitamin B -6 454
Vitamin B-6 in Foods 455 Vitamin B-6 Needs and Upper Level 455 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Vitamin B-6 456
Functions of Vitamin B-6 456 Synthesis of Compounds 456 Vitamin B-6 Deficiency 457 Pharmacological Use of Vitamin B-6 457
13.8 F olate 458
Folate in Foods 458 Folate Needs and Dietary Folate
Equivalents 459
byr69997_FM_i_xxix.indd 11 9/5/08 3:05:35 PM

contentsxii
Upper Level for Folate 459
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Folate 459
Functions of Folate 460
Folate Deficiency 460
Medical Perspective: Neural Tube Defects 462
13.9 Vitamin B-12 463
Vitamin B-12 in Foods 463
Vitamin B-12 Needs and Upper Level 463
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Vitamin B-12 464
Functions of Vitamin B-12 465
Vitamin B-12 Deficiency 466
13.10 Choline 467
Choline in Foods 467
Choline Needs and Upper Level 468
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Choline 468
Functions of Choline 468
Choline-Deficiency Diseases 469
Take Action: B-Vitamin Supplements 469
13.11 Vitamin C 470
Vitamin C in Foods 470 Vitamin C Needs 471 Upper Level for Vitamin C 471 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Vitamin C 471
Functions of Vitamin C 471 Vitamin C Deficiency 473 Vitamin C Intake above the RDA 474
13.12 Vitamin-Like C ompounds 476
Carnitine 476 Taurine 476
Take Action: Spotting Fraudulent Claims for
Vitamins and Vitamin-Like Substances 477
Summary 477 Study Questions 478 Websites 479 References 480
14 Water and Major
Minerals 482
14.1 Water 484
Water in the Body: Intracellular and
Extracellular Fluid 484
Functions of Water 487 Water in Foods 488 Water Needs 490
Global Perspective: Water for Everyone 495
14.2 Overview of Minerals 496
Food Sources of Minerals 496 Absorption, Transport, and Excretion of
Minerals 497
Functions of Minerals 498 Mineral Deficiencies 498 Mineral Toxicity 498
14.3 Sodium (Na) 499
Sodium in Foods 499 Sodium Needs 501 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Sodium 501
Functions of Sodium 501 Sodium Deficiency 501 Excess Sodium and Upper Level 502
14.4 Potassium (K) 503
Potassium in Foods 503 Potassium Needs 503 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Potassium 504
Functions of Potassium 504 Potassium Deficiency 504 Excess Potassium and Upper Level 505
14.5 Chloride (CI) 505
Chloride in Foods 505 Chloride Needs 506 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Chloride 506
Functions of Chloride 506 Chloride Deficiency 506 Upper Level for Chloride 506
Medical Perspective: Hypertension
and Nutrition 507
14.6 Calcium (Ca) 511
Calcium in Foods 511 Calcium Needs 512 Calcium Absorption, Transport, Storage,
Regulation, and Excretion 513
Functions of Calcium 514
Take Action: Estimate Your Calcium Intake 517
Potential Health Benefits of Calcium 518
Take Action: Bone Health 519
Upper Level for Calcium 519
Medical Perspective: Osteoporosis 520
14.7 Phosphorus (P) 524
Phosphorus in Foods 524 Phosphorus Needs 524 Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Phosphorus 524
Functions of Phosphorus 525 Phosphorus Deficiency 525 Toxicity and Upper Level for Phosphorus 525
byr69997_FM_i_xxix.indd 12 9/5/08 3:05:37 PM

contents xiii
14.8 Magnesium (Mg) 526
Magnesium in Foods 526
Magnesium Needs 526
Absorption, Transport, Storage, and Excretion
of Magnesium 527
Functions of Magnesium 527
Magnesium Deficiency 527
Upper Level for Magnesium 527
14.9 Sulfur (S) 528
Summary 529
Study Questions 530
Websites 531
References 531
15 Trace Minerals 534
15.1 Iron (F e) 536
Iron in Foods 536
Iron Needs 537
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Iron 537
Functions of Iron 539
Iron Deficiency 541
Iron Overload and Toxicity 543
15.2 Zinc (Zn) 543
Zinc in Foods 544
Dietary Needs for Zinc 544
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Zinc 544
Functions of Zinc 545
Zinc Deficiency 546
Zinc Toxicity 546
Take Action: Iron and Zinc Intake in a Sample
Vegan Diet 547
15.3 Copper (C u) 547
Copper in Foods 547
Dietary Needs for Copper 547
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Copper 548
Functions of Copper 548
Copper Deficiency 549
Copper Toxicity 549
15.4 Manganese (Mn) 549
Manganese in Foods 549
Dietary Needs for Manganese 550
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Manganese 550
Functions of Manganese 550
Manganese Deficiency and Toxicity 551
15.5 Iodine (I) 551
Iodine in Foods 551
Dietary Needs for Iodine 552
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Iodine 552
Functions of Iodine 552
Iodine Deficiency Disorders (IDD) 553
Iodine Toxicity 554
15.6 Selenium (Se) 555
Selenium in Foods 555
Dietary Needs for Selenium 555
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Selenium 556
Functions of Selenium 556
Selenium Deficiency 556
Selenium Toxicity 557
15.7 Chromium (Cr) 557
Chromium in Foods 558
Dietary Needs for Chromium 558
Absorption, Transport, Storage, and
Excretion of Chromium 558
Functions of Chromium 558
Chromium Deficiency and Toxicity 558
15.8 F luoride (F) 559
Fluoride in Foods 559
Dietary Needs for Fluoride 559
Absorption, Transport, Storage and
Excretion of Fluoride 560
Functions of Fluoride 560
Fluoride Deficiency and Toxicity 560
Take Action: Is Your Local Water Supply
Fluoridated? 562
15.9 Molybdenum (Mo) and Ultratrace
Minerals 562
Global Perspective: The Micronutrient Initiative 563
Medical Perspective: Nutrients, Diet, and Cancer 564
Summary 568
Study Questions 569
Websites 570
References 570
Part 5 Nutrition Applications
in the Life Cycle
16 Nutritional Aspects of Pregnancy
and Breastfeeding 572
16.1 Pregnancy 574
Prenatal Developmental Stages: Conception,
Zygotic, Embryonic, and Fetal 574
Nourishing the Zygote, Embryo,
and Fetus 578
byr69997_FM_i_xxix.indd 13 9/5/08 3:05:40 PM

contentsxiv
16.2 Nutritient Needs of Pregnant Women 580
Energy Needs 580
Nutrients Needed for Building New Cells 581
Nutrients Needed for Bone and Tooth
Development 583
Pregnant Women Do Not Have an Instinctive
Drive to Consume More Nutrients 583
Expert Perspective: Grains and Folic Acid
Fortification 584
16.3 Diet and E xercise Plan for Pregnancy 585
Prenatal Vitamin and Mineral
Supplements 586
Physical Activity during Pregnancy 587
Global Nutrition: Pregnancy and Malnutrition 588
16.4 Nutrition-Related Factors Affecting
Pregnancy Outcomes 589
Maternal Prepregnancy Weight 590
Maternal Weight Gain 590
Pattern of Maternal Weight Gain 592
Young Maternal Age 592
Maternal Eating Patterns 592
Maternal Health 593
Maternal Sociocultural Factors 594
Maternal Food Supply 595
Maternal Lifestyle 596
Take Action: Healthy Diets for Pregnant
Women 597
Medical Perspective: Nutrition-Related Physiological
Changes of Concern during Pregnancy 598
16.5 Lactation 600
Milk Production 601
16.6 Nutrient Needs of Breastfeeding
Women 602
Maternal Nutritional Status 603 Food Choices during Lactation 603
16.7 Factors Affecting
Lactation 604
Maternal Weight 604 Maternal Age 604 Maternal Eating
Patterns 605
Maternal and Infant
Health 605
Sociocultural Factors 605 Maternal Food Supply 606 Maternal Lifestyle
Choices 607
Take Action: Investigating
Breastfeeding 608
Summary 608
Study Questions 609 Websites 610 References 610
17 Nutrition during the Growing
Years 612
17.1 Growing Up 614
Height and Weight 614 Body Composition 615 Body Organs and Systems 615
17.2 Physical Growth 616
Tracking Growth 616 Using Growth Chart Information 618
17.3 Nutrient Needs 619
Energy 619 Protein 620 Fat 620 Carbohydrate 620 Water 621 Vitamins and Minerals 621
17.4 Feeding Babies: Human Milk
and Formula 623
Nutritional Qualities of Human Milk 624 Nutritional Qualities of Infant Formula 624 Comparing Human Milk and Infant
Formula 626
Feeding Technique 627 Preparing Bottles 629
17.5 F eeding B abies: Adding Solid F oods 629
Deciding When to Introduce Solid
Foods 630
Rate and Sequence for Introducing Solid
Foods 631
Weaning from the Breast or Bottle 633 Learning to Self-Feed 634
17.6 Children as Eaters 634
Appetites 635 When, What, and How Much to Serve 635 Food Preferences 636 Mealtime Challenges 639
Take Action: Getting Young Bill to Eat 639
17.7 T eenage Eating Patterns 640
Factors Affecting Teens’ Food Choices 641
Helping Teens Eat More Nutritious
Foods 642
Take Action: Evaluating a Teen Lunch 643
Medical Perspective: Potential Nutrition-Related
Pr
oblems of the Growing Years 644
byr69997_FM_i_xxix.indd 14 9/5/08 3:05:42 PM

contents xv
Summary 649
Study Questions 650
Websites 651
References 652
18 Nutrition during the adult
years 654
18.1 Physical and Physiological Changes
during Adulthood 656
Usual and Successful Aging 658
Factors Affecting the Rate of Aging 658
Take Action: Stop the Clock! Are You Aging
Healthfully? 660
18.2 Nutrient Needs during Adulthood 661
Defining Nutrient Needs 662
18.3 Factors Influencing Food Intake and
Nutrient Needs 665
Physical and Physiological Factors 665
Psychosocial Factors 672
Economic Factors 673
18.4 Nutrition Assistance Programs 674
18.5 Nutrition-Related Health Issues of the
Adult Y ears 676
Alcohol Use 676
Slowed Restoration of Homeostasis 676
Alzheimer’s Disease 677
Arthritis 677
Take Action: Helping Older Adults Eat Better 678
Medical Perspective: Complementary and
Alternative Medicine Practices 679
Summary 683 Study Questions 684 Websites 685 References 686
Appendixes
A H
uman Physiology: A Tool for Understanding
Nutrition A-1
B Chemistry: A Tool for Understanding
Nutrition A-25
C Detailed Depictions of Glycolysis, Citric
Acid Cycle, Electron Transport Chain, Classes
of Eicosanoids, and Homocysteine
Metabolism A-48
D Dietary Advice for Canadians A-53
E The Exchange System and Lists: A Helpful Menu
Planning Tool A-64
F Fatty Acids, Including Omega-3 Fatty Acids, in
Foods A-77
G Metropolitan Life Insurance Company
Height-Weight Table and Determination
of Frame Size A-79
H English-Metric Conversions and Nutrition
Calculations A-82
I Caffeine Content of Beverages, Foods, and
Over-the-Counter Drugs A-87
J Estimated Average Requirements (EARs) for
Nutrients A-89
K CDC Growth Charts A-92
L Sources of Nutrition Information A-101
M Dietary Intake and Energy Expenditure
Assessment A-104
Glossary Terms G-1
Credits C-1
Index I-1
byr69997_FM_i_xxix.indd 15 9/5/08 3:05:42 PM

Meet the New Author Team
xvi
C a r o l B y r d - B r e d b e n n e r, P h D , R D , F A D A ,
received her doctorate from Pennsylvania State University.
Currently, she is Professor in the Nutritional Sciences
Department at Rutgers, The State University of New Jersey.
She teaches a wide range of undergraduate and graduate
nutrition courses. Her research interests focus on investigating
environmental factors that affect dietary choices and health
outcomes. Dr. Byrd-Bredbenner has authored numerous
nutrition texts, journal articles, and computer software packages. She has received
teaching awards from the American Dietetic Association, Society for Nutrition
Education, and U.S. Department of Agriculture. In 2007, she received the
American Dietetic Association’s Anita Owen Award for Innovative Nutrition
Education Programs. She also was a Fellow of the United Nations, World Health
Organization at the WHO Collaborating Center for Nutrition Education,
University of Athens, Greece. She enjoys exploring food and culinary customs,
traveling, diving, and gardening.
Gaile L. Moe, PhD, RD, earned a doctorate in
nutritional sciences at the University of Washington. She is
a registered dietitian who has worked in clinical nutrition,
research, and management, as well as education. She is currently
Associate Professor and Director of the Didactic Program in
Dietetics at Seattle Pacific University. She has published in
peer-reviewed journals in the areas of nutrition and cancer and
media reporting of nutrition research. Gaile enjoys swimming,
cycling, walking, and hiking, along with learning about culinary
traditions, food, and food policy.
byr69997_FM_i_xxix.indd 16 9/5/08 3:05:45 PM

xviimeet the new a uthor team
D o n n a B e s h g e t o o r , P h D , earned her doctorate in
nutrition and physiological chemistry from the University of
California–Davis. She is currently an Associate Professor at San
Diego State University (SDSU) where she teaches introductory
and clinical nutrition to undergraduate and graduate students in
the School of Exercise and Nutritional Science and the Global
Health Program in the School of Public Health at San Diego
State University (SDSU). She has been recognized by SDSU as
a “Most Influential Associate Professor” and an “Outstanding Student Mentor.”
Her research and journal publications focus on nutritional risk assessment in master
athletes and individuals with chronic diseases. Prior to her university appointment,
Dr. Beshgetoor worked as a corporate wellness director and a clinical dietitian. She
is an active member of the American Society of Nutrition (ASN) and the American
College of Sports Medicine (ACSM). She enjoys music, hiking, cycling, beach
walks, windsurfing and time with family, friends, and Taz.
J a c q u e l i n e R . B e r n i n g , P h D , R D , C S S D , earned
her doctorate in nutrition from Colorado State University in
Fort Collins, Colorado. She is currently Associate Professor and
Chair of the Biology Department at the University of Colorado
at Colorado Springs, where she has won numerous teaching
awards. Jackie is published in the area of sports dietetics and is
currently the sports dietitian for the Denver Broncos Football
Club and the Cleveland Indians Baseball Club. She is active in
the American Dietetic Association (ADA), where she serves as a
member of the Program Planning Committee for Food and Nutrition Conference
and Exposition and is a committee member for the development of standards
of practice for sports dietitians. Additionally, she served 6 years as an ADA
spokesperson and is a former chair of the Sports, Cardiovascular, and Wellness
Nutritionists dietetics practice group. Jackie enjoys walking, hiking, gardening, and
watching her 2 athletic sons compete.
byr69997_FM_i_xxix.indd 17 9/5/08 3:05:47 PM

Welcome to the Eighth Edition
of Wardlaw’s Perspectives in
Nutrition
Gordon Wardlaw’s Perspectives in Nutrition has the richly deserved
reputation of providing an accurate, current, in-depth, and thoughtful
introduction to the dynamic field of nutrition that is unparalleled by
any other textbook. As the new author team on the eighth edition, we
have endeavored to enrich this edition for both students and instruc-
tors. (See p. xvi, Meet the New Author Team, to learn more about us.)
Our passion for nutrition, genuine desire to promote student learn-
ing, and commitment to scientific accuracy, coupled with constructive
comments from instructors and students, guided us in this effort. Our
primary goal has been to maintain the strengths and philosophy that
have been the hallmark of this book yet enhance the accessibility of the
science content and the application of materials for today’s students.
Our Intended Audience
This textbook was developed with nutrition and health science ma-
jors in mind. The chemistry, biochemistry, and physiology pre-
sented in the text assume that students have had at least some
college-level science. Because this course often attracts students from a
broad range of majors, we have been careful to include examples and
explanations that are relevant to them and to include sufficient scientific
background to make the science accessible to them. The appendices are
provided for students who wish to learn more or need assistance with
the science involved in human physiology, chemistry, and metabolism.
To better bridge the span of differing science backgrounds
and to enhance student interest and achievement of course objec-
tives, we reorganized the presentation of material within chapters
to flow seamlessly from concrete to abstract learning. In chapters
focusing on nutrients, for example, concrete concepts, such as
food sources of the nutrients and recommended intakes, are intro-
duced early in the chapter to create a framework for more abstract
concepts, such as functions, digestion, and absorption.
What Makes the Eighth Edition
Special:
• Enhanced Accessibility
• Improved Personal Focus and Applications
• Assessment and Evaluation of Learning
Enhanced Accessibility
Accurate, Current Science Presented in an Engaging Manner
This edition continues the tradition of presenting scientific con-
tent that is reliable, accurate, and up-to-date. It also retains the
in-depth coverage students need to fully understand and appreci-
ate the role of nutrition in overall health and to build the scientific
knowledge base needed to pursue health-related careers or simply
live healthier lives. To enhance these strengths and promote greater
student comprehension, new research findings and peer-reviewed
references were incorporated and artwork was enhanced to further
complement discussions. The presentation of complex concepts
was scrutinized in an effort to increase clarity through the use of
clear, streamlined, precise, and student-friendly language. Timely
and intriguing examples, illustrative analogies, clinical insights,
and historical notes were added to make the text enjoyable and
interesting to students and instructors alike.
Logical Organization, Flexible Sequencing
This new edition addresses the curricular realities of today’s college
coursework by organizing and consolidating the content into 5
main parts and 18 chapters. This reorganization presents the core
content in a thorough yet manageable fashion. To give instructors
even greater flexibility in tailoring reading assignments to course
requirements and cross-referencing lectures to the book, this edi-
tion numbers each major section in chapters. If, for example, an
instructor plans to address only part of a chapter on a certain day,
he or she can direct students to focus on just those sections.
• Part 1, Nutrition Basics, has a new addition: Chapter 3, The Food
Supply. Consumer-related issues, such as food safety, food additives,
organic foods, biotechnology, and hunger, draw many students to
nutrition. However, numerous instructors told us they can seldom
fit these chapters into their crowded course content and wanted
innovative strategies for incorporating these vital concepts. In re-
sponse, we thoughtfully trimmed and sharply focused the content
of the food safety and world nutrition chapters of the previous edi-
tion and moved the content forward in the textbook, where it logi-
cally sets the stage for further study of nutrition.
Preface
xviii
byr69997_FM_i_xxix.indd 18 9/5/08 3:05:52 PM

• Part 2, Energy-Yielding Nutrients and Alcohol, includes a
fully updated presentation of each macronutrient and alco-
hol. Chapters address food sources, absorption, transport, and
functions of each macronutrient. A complete discussion of the
effects of alcohol is included in the alcohol chapter (Ch. 8).
• Part 3, Metabolism and Energy Balance, now contains Chap-
ter 9, Energy Metabolism. This change was made to respond to
the question many instructors ask “When should energy me-
tabolism be taught, before or after the macronutrients?” Hav-
ing taught it both ways, we came to the conclusion that our
students more easily mastered metabolism after they had stud-
ied the macronutrients and alcohol and had built the critical
foundational knowledge needed to grasp the abstract concepts
of metabolism. We were careful to thoroughly address the topics
of energy metabolism, so that instructors who prefer to cover
it before macronutrients and alcohol have the flexibility to do
so. Part 3 also addresses energy balance, weight control, and
eating disorders (Ch. 10) and nutrition, exercise, and sports
(Ch. 11). The discussion of eating disorders, which are primar-
ily psychological conditions with nutritional ramifications, was
streamlined and merged into Chapter 10. Chapter 11 allows
students to understand how the principles of metabolism relate
to athletic performance and how physical activity pairs with di-
etary practices to prevent and treat obesity and related diseases.
• Part 4, Vitamins and Minerals, addresses the food sources,
requirements, absorption, transport, storage, excretion, func-
tions, and effects of deficient and excessive intakes of micronu-
trients. Links between these nutrients and a variety of medical
conditions are highlighted.
• Part 5, Nutrition Applications in the Life Cycle, applies the
information from earlier parts to demonstrate the vital role of
nutrition throughout the life span.
Attractive, Accurate Artwork
More than 1000 drawings, photo-
graphs, and tables in the text were
critically analyzed to identify how each
could be enhanced and refined to help
students more easily master complex
scientific concepts.
• Photographs were added to many
tables to promote interest and retention of information.
Many photographs were updated or replaced to inspire stu-
dent inquiry and comprehension.
• Coordinated color schemes and drawing styles were introduced to
keep presentations consistent and strengthen the educational value
of the artwork. Color-coding and directional arrows added to ener-
gy metabolism figures make it easier to follow events and reinforce
the interrelationships among nutrients and their metabolites.
tional aids were added to many illustrations to show where a
function occurs and to put it in perspective of the whole body.
• Process descriptions within many figures were moved from the
legend into the body of the figure. This pairing of the action
and explanation walks students step-by-step through the pro-
cess and increases the teaching effectiveness of these figures.
Finally, a careful comparison of artwork with its correspond-
ing written text was done to ensure that they were completely
coordinated and consistent. The final result is a striking new visual
program that holds readers’ attention and supports the goals of
clarity, ease of comprehension, and critical thinking. The attractive
new layout and design of this edition is clean, bright, and inviting.
This creative presentation of the material is geared toward engag-
ing today’s visually oriented students.
Table 3-3 Bacterial Causes of Foodborne Illness
Bacteria Typical Food Sources Symptoms Additional Information
Salmonella species Raw and undercooked meats,
poultry , eggs, and ﬁ sh; produce,
especially raw sprouts; peanut
butter; unpasteurized milk
Onset: 12–72 hours; nausea,
fever, headache, abdominal
cramps, diarrhea, and vomiting;
can be fatal in infants, the
elderly, and those with impaired
immune systems; lasts 4–7 days
Estimated 1.4 million infections/year;
bacteria live in the intestines of animals and
humans; food is contaminated by infected
water and feces; about 2,000 strains of
Salmonella bacteria can cause disease, but
3 strains account for almost 50% of cases;
Salmonella enteritidis infects the ovaries of
healthy hens and contaminates eggs; almost
20% of cases are from eating undercooked
eggs or egg-containing dishes; reptiles, such
as tur tles, also spread the disease
Campylobacter jejuni Raw and undercooked meat
and poultr y (more than half
of raw poultr y in the U.S. is
contaminated), unpasteurized
milk, contaminated water
Onset: 2–5 days; muscle pain,
abdominal cramping, diarrhea
(sometimes bloody), fever; lasts
2–7 days
Estimated 1 million infections/year;
produces a toxin that destroys intestinal
mucosal surfaces; can cause Guillain-Barré
syndrome, a rare neurological disorder
that causes paralysis
Escherichia coli (0157:H7 and
other strains)
Undercooked ground beef;
produce—lettuce, spinach,
sprouts; unpasteurized juice and
milk
Onset: 1—8 days; bloody
diarrhea, abdominal cramps;
in children under age 5 and
the elderly, hemolytic uremic
syndrome (HUS) is a serious
complication; red blood cells are
destroyed and kidneys fail; can
be fatal; lasts 5–10 days
Leading cause of bloody diarrhea in the
U.S.; estimated 73,000 cases/year; lives
in the intestine of healthy cattle; cattle
and cattle manure are chief sources; illness
caused by a power ful toxin made by the
bacteria; petting zoos, lakes, and swimming
pools can contain pathogenic E. coli
Shigella species Fecal/oral transmission; water
supplies, produce, and other
foods contaminated by infected
food handlers with poor hygiene
Onset: 1–3 days; abdominal
cramps, fever, diarrhea (often
bloody); lasts 5–7 days
Estimated 448,000 cases/year; humans
and primates are the only sources;
common in day-care centers and custodial
institutions from poor hygiene; traveler’s
diarrhea often caused by Shigella
dysenteriae
Staphylococcus aureus Ham, poultry , egg salads, cream-
ﬁ lled pastries, custards, whipped
cream
Onset: 1–6 hours; diarrhea,
vomiting, nausea, abdominal
cramps; lasts 1–3 days
Bacteria on skin and nasal passages of up
to 25% of people; can be passed to foods;
multiplies rapidly when contaminated
foods are held for extended time at room
temperature; illness caused by a heat-resistant
toxin that cannot be destroyed by cooking
• Many of existing illustrations were redesigned to use brighter
colors and a more attractive, contemporary style. Others were
fine-tuned to make them clearer and easier to follow. Naviga-
Esophagus
Stomach
Relaxed lower
esophageal
sphincter
Inflamed
esophagus
Acid
reflux
Glycolysis
Glucose 2 Pyruvate
e
�
e
�
e
�
and
Citric acid
cycle
Transition
reaction
Electron transport chain
3O
2
� 12H
�
6H
2O
�
�
H
�
�H
�
H
�
1
2
3
4
2 CO
22 CO
2
2 A TP
2 ADP
2 A TP
2 ADP
26 or
28 ADP
26 or
28 A TP
NADH
NADH
NADH
FADH
2
Acetyl-
CoA
xixpreface
Ketone bodiesAcetyl-CoA
Citric acid
cycle
1
2
3
Insufficient insulin production
Large amounts of fatty acids
released by adipose cells
Fatty acids flood into the liver and are
broken down into acetyl-CoA. Stage
Stage
Stage
Blood insulin drops, usually as a result of
type 1 diabetes or low carbohydrate
intake.
A fall in blood insulin promotes lipolysis,
which causes fatty acids stored in adipose
cells to be released rapidly into the
bloodstream.
Most of the fatty acids in the blood are
taken up by the liver.
Stage
As the liver oxidizes the fatty acids to
acetyl-CoA, the capacity of the citric acid
cycle to process the acetyl-CoA molecules
decreases. This is mostly because the
metabolism of fatty acids to acetyl-CoA
yields many ATP. When the cells have
plenty of ATP, there is no need to use the
citric acid cycle to produce more.
5
4
1
2
3
5
4Stage
These metabolic changes encourage liver
cells to combine a 2 acetyl-CoA molecules
to form a 4-carbon compound. This
compound is further metabolized and
eventually secreted into the bloodstream
as ketone bodies (acetoacetic acid and
the related compounds, beta-
hydroxybutyric acid and acetone).
High amounts of acetyl-
CoA unite in pairs to form
ketone bodies, such as
acetoacetic acid.
High amounts of ATP
slow the processing
of acetyl-CoA to ATP.
CC OH
OO
CH
3
CH
2
byr69997_FM_i_xxix.indd 19 9/5/08 3:06:15 PM

xx
Cardiovascular disease (CVD) is the major killer of North Americans. Each year, about
500,000 people die of CVD in the United States, about 60% more than die of cancer.
The ﬁ gure rises to almost 1 million if strokes and other circulatory diseases are included.
About 1.5 million people in the United States each year have a heart attack. The overall
male-to-female ratio for heart disease is about 2:1. Women generally lag about 10 years
behind men in developing the disease. Still, it eventually kills more women than any other
disease—twice as many as cancer. And, for each person in North America who dies of CVD,
20 more (over 13 million people) have symptoms of the disease.
High-fat diets, especially those rich in saturated and trans fats, increase the risk
of CVD. (Recall that the vascular system includes the blood, heart, arteries, and veins.)
The symptoms develop over many years and often do not become obvious until old age.
Nonetheless, autopsies of those under 20 years of age have shown that many already had
atherosclerotic plaque in their arteries.
Development of CVD
Atherosclerotic plaque is probably ﬁ rst deposited to repair injuries in the lining in any
artery. The damage that starts plaque formation can be caused by smoking, diabetes,
hypertension, homocysteine (likely, but not a major factor), and LDL.
14-16
Viral and bacterial
infections and ongoing blood vessel inﬂ ammation also may promote plaque formation.
17
As atherosclerosis progresses, plaque thickens over time, causing arteries to harden,
narrow, and become less elastic. This makes them unable to expand to accommodate
the normal ups and downs of blood pressure. Affected arteries are further damaged as
blood pumps through them and pressure increases. In the ﬁ nal phase, a clot or spasm in
a plaque-clogged artery blocks the ﬂ ow of blood and leads to a heart attack (myocardial
infarction) or stroke (cerebrovascular accident).
R ecall that blood supplies the heart muscle and brain—and other body organs—with
oxygen and nutrients. When blood ﬂ ow via the coronary arteries surrounding the heart
is interrupted, a heart attack may occur , which damages the heart muscle. If blood ﬂ ow
to parts of the brain is interrupted long enough, part of the brain dies, causing a stroke.
Factors that typically bring on a heart attack in a person at risk include dehydration, severe
emotional stress, strenuous physical activity when not otherwise physically ﬁ t, sudden
awakening during the night or just getting up in the morning (linked to an abrupt increase
in blood pressure and stress), and high-fat meals, which increase blood clotting.
Risk Factors for CVD
In addition to a high-fat diet, the American Heart Association has identiﬁ ed several other
factors that affect the risk of heart disease. The more risk factors a person has, the greater
the risk of CVD. Some of the risk factors cannot be changed, but others can. The risk factors
that cannot be changed are age, gender, genetics, and race.
• Age. The risk of CVD increases with age. Over 83% of people who die of CVD are at least
65 years old.
• Gender. Men have a greater chance of having a heart attack than women do, and they
have attacks earlier in life. Even after menopause, when women’ s death rate from heart
disease increases,
18
it’ s not as great as the risk men face.
• Genetics. Having a close relative who died prematurely from CVD, especially before age
50, may increase the risk. Those with the highest risk of premature CVD have genetic
Cardiovascular Disease (CVD)
Medical Perspecti ve
A Healthy People 2010 goal is to reduce
death from coronary heart disease by 30%,
compared with today’s incidence.
CVD typically involves the coronary
arteries and thus is frequently termed
coronary heart disease (CHD) or coronary
artery disease (CAD).
homocysteine Amino acid not used in
protein synthesis but, instead, produced
during metabolism of the amino acid
methionine. Homocysteine is likely toxic
to many cells, such as those lining the
blood vessels.
preface
Improved Personal Focus and Applications
Applying Nutrition on a Personal Level
A key objective in nearly all introductory courses is for students
to be able to apply their new knowledge of nutrition to their own
lives. Practical applications clearly linked to nutritional science con-
cepts are woven throughout each chapter to help students apply
their knowledge to improving and maintaining their own health
and that of others for whom they are responsible, such as future
patients or offspring. Examples of features that help students draw
relationships from nutrition concepts to their own lives include
• Updated case studies showcase realistic scenarios and thought-
provoking questions.
• Two Take Action features in each chapter (many are new) al-
low students to examine their own diets and health issues.
• New Medical Perspective features highlight the role of nutri-
tion in the prevention and treatment of diseases. These topics
will be especially interesting to students planning careers in di-
etetics or health-related fields.
Stimulating Pedagogy
The pedagogical elements that support student learning and ap-
plication were retained, updated, or enhanced to make nutritional
science even more readable, accessible, and achievable for today’s
students. The following elements are just some of the tutorial aids
designed to challenge students to organize their thinking, focus
their studying, synthesize information, think critically, and apply
concepts to everyday situations.
• The former Expert Opinion feature, now called Expert Perspec-
tive from the Field, emphasizes cutting-edge topics and dem-
onstrates how emerging, and sometimes controversial, research
results affect nutrition knowledge and practice.
After graduating from college, Pierre, a 24-year-old accountant, noticed he had gained 8 pounds in the past year. His employer
provides free soft drinks, juice, and bottled water . Pierre decides to keep track of his food intake for a couple of days to track his
calories. Just his beverage intake is provided here. To estimate his energy intake from beverages, use Table 14-2 and a nutrient
database, nutrient analysis computer program, or visit this website: www.nal.usda.gov/fnic/foodcomp/search . Do you think
he obtains too many calories from these beverages? What are better alternatives?
CASE STUDY
Breakfast
12 oz mocha with whipped cream
6 oz orange juice
Morning Break
12 oz cranberry juice
10 oz water
Lunch
12 oz regular cola
Afternoon Break
12 oz regular root beer or apple juice
After Work
1 or 2 12-oz beers
10 oz fat-free milk
Is Your Diet High in Saturated and Trans Fat?
Take ActionT
Instructions: In each row of the following list, circle your typical food selection from column A or B.
Column A Column B
Bacon and eggs or Ready-to-eat whole-grain breakfast cereal
Doughnut or sweet roll or Whole-wheat roll, bagel, or bread
Breakfast sausage or Fruit
Whole milk or Reduced-fat, low-fat, or fat-free milk
Cheeseburger or Turkey sandwich, no cheese
French fries or Plain baked potato with salsa
Ground chuck or Ground round
Soup with cream base or Soup with broth base
Macaroni and cheese or Macaroni with marinara sauce
Cream/fruit pie or Graham crackers
Cream-ﬁ lled cookies or Granola bar
Ice cream or Frozen yogurt, sherbet, or reduced-fat ice cream
Butter or stick margarine or Vegetable oils or soft margarine in a tub
Interpretation
The foods listed in column A tend to be high in saturated fat, trans fatty acids, cholesterol, and total fat. Those in column B generally are low in these
dietary components. If you want to help reduce your risk of cardiovascular disease, choose more foods from column B and fewer from column A.
Nutrition, agriculture, access to food and water, food
processing and preparation, public policy, personal health,
and environmental quality are all interrelated. When these
relationships are out of balance and practices are not
sustainable, the quality, quantity, and future of our food and
water supplies may be negatively affected. Concern about
these interrelationships, as well as environmental quality
and personal health, may affect food choices. For example,
consumers are increasingly choosing organic foods because of
personal and environmental health concerns.
According to Angie Tagtow,* a registered dietitian and
sustainable food systems advocate, the most important reason
for eating organic fruits and vegetables is to decrease exposure
to pesticide residues. By consuming organic meat, dairy , and
eggs, she notes, consumers avoid the antibiotics and synthetic
hormones commonly used in conventional farming. Another
beneﬁ t is that animals that are certiﬁ ed organic often are
treated humanely and have access to pasture. Tagtow’s own
concerns about health and the environment have led her to
seek locally grown organic food. The beneﬁ ts of local food
systems, where local farmers and producers grow and sell
foods to local consumers, may include increased biodiversity
of farm products, increased access to fresh food, decreased
impact on the environment, and greater community
economic development.
75
Tagtow states that her vision of an ideal food system is
one that provides food that is
• Healthy—food that has optimal nutritional value, is free
of preser vatives and additives, and does not promote the
development of diet-related chronic diseases
• Green—food production that has no or low environmental
impact, keeps ecosystems in balance, uses minimal
nonrenewable energy (e.g., oil and coal), and recycles
wastes
• Fair—food production that does not exploit anyone or
anything, enables farmers to earn enough income to be
economically self-sufﬁ cient, keeps local food systems
economically sound, and contributes to the overall
economic development of communities
• Affordable and accessible—food that is safe,
nutritious, produced in a sustainable manner, and
equally and regularly available to ever yone
When asked for advice on how those with a limited
budget can incorporate organically grown foods in their
diets, Tagtow recommended identifying local organic
farmers and buying fruits, vegetables, dairy , eggs, or meat
directly from them. Visiting farmers’ markets, food co-
ops, Community Supported Agriculture (CSA) farms, or
Cooperative Extension System websites can help consumers
learn which foods are produced locally. Many CSA farms rely
on volunteers during the growing season—this may provide
those with limited budgets an opportunity to access high-
quality, fresh food. T o save money, she also recommends
buying fresh food when it is in season.
Consumers who ﬁ nd it too costly to buy all organic
foods may want to focus on speciﬁ c foods. For instance,
Tagtow pointed out that the foods with the highest pesticide
residues are apples, peaches, bell peppers, celery , nectarines,
strawberries, cherries, lettuce, imported grapes, and pears—
consumers concerned about pesticide residues may want to
choose organic versions of these foods whenever they can.
T o learn more about local food systems and organic foods,
visit the Leopold Center at www.leopold.iastate.edu/index.
htm; The Organic Center at www.organic-center.org/; Local
Har vest at www.localhar vest.org/; and the Organic Farming
Research Foundation at ofrf.org/index.html.
*Angie Tagtow, MS, RD, LD, is a 2008–2009 Food and Society
Policy Fellow, the owner of Environmental Nutrition Solutions,
the managing editor of the Journal of Hunger & Environmental
Nutrition, a member of the American Dietetic Association’s
Sustainable Food System Task Force, past chair of
the Hunger and Environmental Nutrition
Dietetic Practice Group of the American
Dietetic Association, and a member of
the Leopold Center for Sustainable
Agriculture Regional Food System
Working Group.
Expert Perspective from the Field
Organic Foods and Local Food Systems
• New Global Perspective features emphasize concepts related
to critical health and nutrition issues around the world. These
timely features, sprinkled judiciously throughout the book, also
aim to engage students with thought-provoking challenges.
Vitamin A Deﬁ ciency
In many parts of the developing world, vitamin A deﬁ ciency is a major public
health concern (Fig. 12-8). Recent estimates indicate that 100 to 140 million
children worldwide suffer from vitamin A deﬁ ciency. Women of childbearing years
also are at increased risk of deﬁ ciency, especially in impoverished areas of Africa
and Southeast Asia. In many of these areas, where HIV infection also is prevalent,
vitamin A deﬁ ciency in pregnancy increases the likelihood of the transmission
of HIV to the developing fetus and increases the risk of maternal mortality.
Approximately 600,000 women die each year from pregnancy- and childbirth-
related causes. Many of these deaths result from complications secondary to poor
vitamin A and overall nutritional status.
11
As discussed in this chapter , vitamin A deﬁ ciency can lead to serious
consequences, such as night blindness, total blindness, impaired growth, and an
increased incidence of infections. Due to the prevalence of vitamin A deﬁ ciency
worldwide, it is the leading cause of pr eventable blindness in children, resulting in
250,000 to 500,000 cases annually. Approximately half of these children die within a year from severe infections, measles, diarrhea, and anemia.
11
In 1998, a partnership was formed among the World Health Organization (WHO), the United Nations Children’ s Fund (UNICEF), the Canadian
International Development Agency (CIDA), the U.S. Agency for International Development (U.S.AID), and the Micronutrient Initiative (MI) to combat
vitamin A deﬁ ciency.
11
This coalition of international agencies, called the Vitamin A Global Initiative, has worked to decrease vitamin A deﬁ ciency by
promoting breastfeeding, the fortiﬁ cation of foods (e.g., sugar fortiﬁ cation in Guatemala), and educational programs to increase home gardening of
vitamin A–rich fruits and vegetables in rural areas of Africa and Southeast Asia. WHO, UNICEF, and other international agencies also have provided
vitamin A supplements (as a complement to immunization programs) to populations at increased risk of vitamin A deﬁ ciency. Vitamin A supplements,
which cost pennies, have been shown to decrease vitamin A–related mortality by almost 25% in these areas. Although these organizations have made
important strides in the effort to combat worldwide vitamin A deﬁ ciency, continued nutritional and medical support is needed to eradicate global
vitamin A deﬁ ciency. Programs to increase production and access to nutrient-rich foods (e.g., ﬁ sh) that are native to the diets and livelihoods of the
individuals in many at-risk rural areas are food-based strategies that can help prevent nutrient deﬁ ciencies.
Global Perspective
Clinical deficiency
Severe: subclinical
Moderate: subclinical
Mild: sporadic or high-risk
Countries categorized by degree of public health importance of vitamin A deficiency
No data: problem likely
Problem under control
Figure 12-8 Vitamin A deﬁ ciency affects many developing countries.
Golden rice was genetically engineered to synthesize beta-carotene.
This rice was developed for use as a fortiﬁ ed food in areas of the world
that have limited acce ss to vitamin A–rich foods.
• Each major heading in the chapter is now numbered and
crossed-referenced to the end-of-chapter summary to make it
easy to locate and prioritize important concepts.
Assessment and Evaluation of Learning
One of our primary goals as nutrition educators is to ensure that
our students leave our courses with a meaningful understanding
of the nutrition principles and concepts they need to advance their
education and improve their diets and health. Determining how
well we have met this goal requires assessment, on both the stu-
dent level and the instructor level. To this end, we have integrated
a number of assessment tools that will allow students and instruc-
tors alike to measure their success.
• Because many colleges and universities are beginning to imple-
ment student learning outcomes as a way to measure student
achievement, we have introduced student learning outcomes at
the beginning of each chapter. They have been crafted to clear-
ly delineate for students the competencies they are expected to
master in that chapter. The following are the broader, course-
wide student learning outcomes, on which the chapter level
objectives are based:
1. Identify functions and sources of nutrients.
2. Demonstrate basic knowledge of digestion, absorption, and
metabolism.
3. Apply current dietary guidelines and nutrition recommen-
dations.
byr69997_FM_i_xxix.indd 20 9/5/08 3:06:40 PM

Other documents randomly have
different content

ettei hänen tarvinnut kiirehtiä, että se juna, jolla hän aikoi matkustaa
takaisin kotipuolelleen, lähti vasta usean tunnin päästä, joten hänen
olisi ollut parempi olla hotellissa. Hän tahtoi mennä heti paikalla
asemalle: hän oli aivan kuin lapsi, hän tahtoi lähteä aivan
ensimäisellä junalla, millä tahansa, ei enää jäädä hetkeksikään tähän
kaupunkiin. Vaikka hän oli tehnyt näin pitkän matkan suurin
kustannuksin — vaikka hän oli iloinnut paitsi siitä, että saisi nähdä
Hasslerin, myöskin aikomuksestaan käydä museoissa, konserteissa,
nähdä eräitä tunnettuja henkilöitä, — niin nyt ei hänellä enää ollut
muuta ajatusta kuin päästä pois…
Hän tuli takaisin asemalle. Kuten hänelle oli sanottu, lähti hänen
junansa vasta runsaan kolmen tunnin perästä. Sitäpaitsi ei se juna
ollut pikajuna, — (sillä Christophen oli pakko tyytyä matkustamaan
viimeisessä luokassa) — joten se pysähtyi usein välillä; Christophen
olisi ollut mukavampi matkustaa seuraavalla junalla; se lähti kaksi
tuntia myöhemmin ja tavoitti tämän ensimäisen matkalla. Mutta
silloin olisi hänen täytynyt viipyä täällä kaksi tuntia kauemmin, ja sitä
hän ei nyt voinut sietää. Hän ei poistunut junaa odotellessaan edes
asemaltakaan, — synkkää odotusta noissa avarissa ja tyhjissä
saleissa, meluavissa ja kolkoissa, joissa rientää aina outoja olentoja
edestakaisin, kiireissään ja juoksujalkaa, kaikki vento-vieraita ja
välinpitämättömiä, ei ketään tuttavaa, ei ainoankaan ystävän
kasvoja. Kelmeä päivä sammui. Sähkölamput kuulsivat valoläiskinä
sumun keskeltä, pimeästä, jonka ne tuntuivat tekevän yhäkin
synkemmäksi. Christophesta tuntui jokainen hetki entistä
ahdistavammalta, hän odotti tuska sielussaan lähtöhetkeä.
Kymmenesti hän tunnin kuluessa meni tarkastelemaan rautatien
aikataulua, ettei vain ollut erehtynyt. Ja kun hän nyt lueskeli sitä,
vielä kerta alusta loppuun, aikansa kuluksi, niin hän huomasi erään
paikannimen, jonka hän tunsi hämärästi tutuksi; vasta hetken päästä

hän muisti, että sehän oli sen vanhan Schulzin kotikaupunki, joka oli
kirjoitellut hänelle niin kilttejä ja ihastuneita kirjeitä. Kohta tuli
hänelle sekasortoisessa sieluntilassaan aatos lähteä katsomaan tuota
tuntematonta ystävää. Se kaupunki ei ollut aivan hänen paluutiensä
varrella, vaan parin tunnin matkan päässä erästä paikallisrataa; se
matka veisi kokonaisen yön, ja junaa täytyi muuttaa kolmisen kertaa
ja odottaa sietämättömän kauan vaihtopaikoissa: Christophe ei sitä
nyt laskenut. Aivan heti hän päätti lähteä sinne: hänellä oli
vaistomainen tarve takertua jonkun ystävyyteen. Malttamatta pohtia
asiaa hän sommitteli sähkösanoman ja ilmoitti Schulzille saapuvansa
hänen luokseen seuraavana aamuna. Tuskin oli hän sähkösanoman
lähettänyt, niin hän sitä jo katui. Hän ivaili katkerasti mielessään
iänikuisia turhia kuvitelmiaan. Miksi mennä hankkimaan itselleen
uutta tuskaa? — Mutta nyt se oli tehty. Nyt oli liian myöhäistä
muuttaa aikomusta.
Näissä ajatuksissa vietti hän viimeisen odotustunnin. — Vihdoinkin
tuli hänen junansa raiteille. Hän nousi siihen kaikkein ensimäisenä;
ja niin lapsellisen kiihtynyt hän oli, että hän hengitti vapaammin
vasta sitten, kun juna tärähti liikkeelle ja vaunun ikkunasta näkyi
taakse jäävä, harmaaseen taivaaseen varjokuvana sulautuva
kaupunki, suruisessa rankkasateessa, painuen yöhön. Hänestä
tuntui, että hän olisi kuollut, jos hänen olisi täytynyt olla siellä yötä.
Samaan aikaan, — noin kello kuusi illalla, — tuli Hasslerilta kirje
Christophelle hänen hotelliinsa. Christophen käynti oli herättänyt
hänessä kaikenlaisia tunteita ja ajatuksia. Koko iltapuolen hän oli
ajatellut katkerin muistoin eikä suinkaan epäsuopeasti tuota köyhää
poikaa, joka oli tullut hänen luokseen niin innokkaana ja liikutettuna
ja jota hän oli kohdellut aivan jäisellä tavalla. Hän katui nyt tuota
vastaanottoaan. Totta puhuen se ei ollutkaan muuta kuin hänen

varsin tavallisia jöröjä oikuttelunpuuskiaan. Hän päätti nyt korjata
vian ja lähetti nuorukaiselle oopperapiletin ja pikku kirjelapun,
pyytäen Christophea tulemaan tapaamaan häntä näytännön loputtua
teatterin ovella. Christophe ei koskaan saanut tietää mitään siitä
kirjeestä. Ja kun Christophe ei tullut, ajatteli Hassler:
— Hän äkämystyi. Oma vahinkonsa!
Hän kohautti olkapäitään, eikä etsiskellyt Christophea enempää.
Seuraavana päivänä ei hän enää muistanutkaan häntä.
Sinä päivänä oli Christophe jo kaukana Hasslerista, niin kaukana,
ettei kokonainen ikuisuus olisi riittänyt lähentämään heitä toisiinsa.
Ja he jäivät kumpikin ainaiseksi toisistaan erilleen, yksinäisiksi.
Peter Schulz oli seitsemänkymmentäviisi vuotta vanha. Hänen
terveytensä oli aina ollut heikko, eikä myöskään ikä ollut häntä
säästänyt. Hän oli melkoisen kookas, mutta kumarainen, ja hänen
päänsä oli painunut alas rintaa vastaan; häntä vaivasi alinomainen
lievä keuhkokatarri ja hän hengitti vaivalloisesti. Hengenahdistus,
katarri ja bronkiitis runtelivat häntä; ja ne taistelut, joita ne hänelle
tuottivat — kokonaiset yöt täytyi hänen istua vuoteessaan, ruumis
kumarassa ja hien vallassa, tukehtumaisillaan ja saadakseen
pihauksenkin ilmaa rintaansa, — ne taistelut olivat uurtaneet
tuskalliset rypyt hänen pitkänsoikeihin, laihoihin ja parrattomiin
kasvoihinsa. Nenä oli pitkä ja huipusta hiukan pöhöttynyt. Syvät vaot
lähtivät silmien alapuolelta ja viiruttivat leukapielistä onttoja poskia
poikittain. Ikä ja sairaudet eivät olleet yksinään muovailleet tuota
surullista ja runneltua naamiota; elämän suruilla oli myöskin siinä

työssä osansa. — Ja kuitenkaan hän ei kaikesta huolimatta ollut
surullinen. Suuri, rauhallinen suu oli kirkaspiirteinen ja hyvä. Mutta
varsinkin silmät antoivat hänen vanhoille kasvoilleen liikuttavan
lempeän leiman; ne olivat vaalean-harmaat, kirkkaat ja läpikuultavat;
ne katsoivat suoraan eteen, tyyninä ja puhtaina; ne eivät salanneet
mitään, mitä hänen sielussaan oli: niistä olisi voinut lukea hänen
olentonsa pohjimmaisiin syvyyksiin.
Hänen elämänsä oli ollut köyhä tapahtumista. Vuosia oli hän jo
ollut yksin. Hänen vaimonsa oli kuollut, vaimo, joka ei ollut varsin
hyvä, ei älykäs eikä liioin kauniskaan. Mutta hän säilytti vainajaa
hellässä muistossaan. Viisikolmatta vuotta sitten oli hän menettänyt
hänet, ja ainoanakaan iltana ei hän vieläkään nukkunut ennenkuin
oli pitänyt pienen sielullisen seurustelun, surullisen ja hellän,
vaimonsa kanssa; hän muisteli vaimoaan kaikissa päivän toimissa. —
Hänellä ei ollut lapsia: se oli hänen suurin elämänsurunsa. Kaipuunsa
saada antaa jollekulle hellyyttään oli hän nyt kohdistanut
oppilaihinsa, joihin hän oli kiintynyt kuin isä poikiinsa. Siitä oli hän
saanut sangen vähän vastalahjaa. Vanha ihminen saattaa tuntea
olevansa lähellä nuorta, melkeinpä kehitykseltään samanikäinen kuin
hän: kuitenkin hän tietää, että lyhyen vuosimäärän päästä heidän on
erottava. Mutta nuori ei sellaista ajattele: vanhus on hänelle toisen
ajanjakson mies: sitäpaitsi on nuori liiaksi kiintynyt silloisen hetkensä
huoliin, ja hän kääntää siis vaistomaisesti kasvonsa pois näkemästä
ponnistustensa synkkää päämaalia. Schulz-vanhus oli joskus saanut
hiukan kiitollisuuttakin oppilailtaan, jotka olivat heltyneet hänen
lämpöisestä ja nuorekkaasta harrastuksestaan kaikkea heitä
koskevaa kohtaan, olipa se sitten onnellista tai onnetonta; he tulivat
silloin tällöin häntä katsomaan; he kirjoittivat hänelle ja kiittivät
häntä yliopistosta lähtiessään; jotkut kirjoittivat vielä myöhemminkin
hänelle, pari kolme kertaa lähimpinä vuosina. Sitten ei vanha Schulz

kuullut enää heistä mitään, paitsi että näki sanomalehdistä uutisia
heidän edistymisestään, kenen milläkin tavalla: ja hän nautti heidän
menestyksestään aivan kuin se olisi ollut hänen omaansa. Hän ei
ollut närkästynyt siitä, etteivät he hänelle enää kirjoittaneet: hän
tiesi monia puolustavia seikkoja siihen; hän ei suinkaan uskonut
heidän sydäntään huonoksi, vaan luulotteli, että kaikkein
itsekkäimmätkin heistä olivat tunteiltaan häntä kohtaan samanlaisia
kuin hän heitä kohtaan.
Mutta kirjat olivat kuitenkin hänen suurin ilonsa: ne ainakaan eivät
unohtaneet eivätkä pettäneet. Ne henget, joita hän niissä rakasti,
olivat nyt jo pelastuneet ajan aalloista: ne olivat jo muuttumattomia,
kiinnitettyjä iankaikkisiksi ajoiksi muotoon siinä rakkaudessa, jota ne
herättivät lukijassa ja jonka ne itse näyttivät aivan kuin tuntevan,
säteillen vuorostaan rakkautta heitä rakastaville. Tuo estetiikan ja
musiikkihistorian opettaja oli kuin vanha, lintujen laulua helisevä
metsä. Eräät noista lauluista kuuluivat sangen kaukaa, ne kaikuivat
vuosisatain syvyydestä: silti olivat ne ainakin yhtä suloisia ja
salaperäisiä kuin muut. — Toiset äänet olivat hänelle läheisempiä ja
tuttavallisempia: ne olivat hänen rakkaiden toveriensa ääniä;
jokaisen heidän lauseensa hän muisti, yhdistäen ne menneen
elämänsä iloihin ja suruihin, joko tietoisesti tai tiedottomasti (sillä
jokaisen päivän peitossa, jota auringon valo kirkastaa, vierii myöskin
toisia päiviä, joita valaisevat tuntemattomat valot). Sitäpaitsi oli
muitakin ääniä, joita ei oltu vielä koskaan kuultu ja jotka puhuivat
asioita, joita oli kauan odotettu, kaikkea kaivattua: sydän aukesi
niille kuin maa sateelle. Niin kuunteli vanha Schulz yksinäisen
elämänsä hiljaisuudessa tuon lintuja vilisevän metsän ääntä; ja
kuten sadun munkilta, joka nukkui onnen hurmiossa taikalinnun
lauluun, vierivät vuodet häneltäkin, ja elämän ilta oli nyt tullut:
mutta hänen sielunsa oli yhä kaksikymmenvuotiaan.

Hänen rikkautenaan ei ollut pelkästään musiikki. Hän rakasti
runoilijoita, — muinaisia ja uusia. Hän piti erikoisesti oman maansa
runoniekoista, varsinkin Goethestä; mutta hän rakasti toistenkin
maiden runoutta. Hän oli oppinut, osasi useampia kieliä. Hän oli
hengeltään Herderin ja suurten Weltbürgerien aikalainen, —
kahdeksannentoista vuosisadan "maailmankansalainen". Hän oli
elänyt vuotta 70 ympäröivät huimain taisteluiden vuodet, ja niiden
avarat ajatukset olivat tunkeutuneet häneen. Ja vaikka hän
jumaloikin omaa Saksaansa, ei hän ollut siitä pöyhkeä. Hän ajatteli
Herderin tavalla "että kaikista ylpeistä on kansallisuudellaan ylpeilevä
tyhmistä tyhmin", tai niinkuin Schiller: "sangen surkea ihanne on
kirjoittaa ainoastaan yhtä kansaa varten". Hänen älynsä oli joskus
arka; mutta hänen sydämensä oli ihailtavan laaja ja valmis ottamaan
rakkaudella vastaan kaiken, mitä maailmassa oli kaunista. Ehkäpä
hän oli liian armelias keskinkertaisuutta kohtaan; mutta siitä, mikä oli
parhainta, ei hänen vaistonsa koskaan erehtynyt; ja joskaan hänellä
ei ollut voimaa tuomita kelvottomiksi niitä huonoja taiteilijoita, joita
yleisön mielipide ihaili, oli hänellä aina ryhtiä puolustaa omintakeisia
ja voimakkaita taitelijoita, joita yleinen mielipide ei ymmärtänyt.
Hänen hyvyytensä johti hänet usein harhaan; hän kauhistui, jos
ajatteli tekevänsä vääryyttä; ja milloin hän ei rakastanut samaa kuin
toiset rakastivat, ei hän saattanut kuvitellakaan muuta kuin että hän
se oli erehtynyt; ja siksi hän rakasti lopulta sitäkin. Hänestä oli niin
ihanaa saada rakastaa! Rakkaus ja muiden ihaileminen olivat hänen
sielulleen vielä tarpeellisempia kuin puhdas ilma hänen rinta-
raukalleen. Kuinka kiitollinen hän olikaan niille, jotka antoivat hänelle
uuden tilaisuuden näyttää rakkauttaan! — Christophe ei saattanut
aavistaa, mitä hänen Liedinsä olivat merkinneet Schulzille. Hän ei
ollut itse niitä luodessaan tuntenut niitä laisinkaan niin voimakkaasti
kuin Schulz. Se johtui siitä, etteivät nämä laulut olleet hänelle muuta

kuin joitakuita hänen sisäisestä ahjostaan singonneita säkeniä: he
olivat lentäneet siitä, niitä lentäisi paljon lisää. Mutta Schulz-
vanhukselle aukesi niissä kokonainen uusi maailma, yhdellä ainoalla
välähdyksellä, — kokonainen maailma, jota hän sai rakastaa. Se
valaisi pitkäksi aikaa koko hänen elämänsä.
Vuosi sitten oli hänen täytynyt luopua toimistaan yliopistossa: yhä
huonontuva terveys ei sallinut hänen enää niissä olla. Hän oli
sairaana, vuoteenomana, kun kirjakauppias Wolf oli lähettänyt
hänelle tapansa mukaan paketin viimeisiä musiikkiuutuuksia, joiden
joukossa tällä kertaa olivat myöskin Christophen Liedit. Schulz oli
silloin aivan yksin. Ei ollut ainoaakaan omaista, joka olisi ollut hänen
luonaan; hänen vähät sukulaisensa olivat kuolleet kaikki jo kauan
sitten. Hän oli joutunut vanhan emännöitsijänsä hoitoon, joka käytti
väärin hänen heikkouttaan ja komenteli häntä aivan miten tahtoi.
Pari kolme ystävää, ei juuri nuorempia kuin hänkään, tuli silloin
tällöin häntä katsomaan; mutta hekään eivät olleet paljoa parempia
terveydeltään, ja kun oli huono ilma, niin he pysyttäysivät sisällä ja
jättivät nämä kyläilynsä. Silloin sattuikin olemaan talvi, kadut olivat
täynnä puolisulaa lumiräntää: Schulz ei ollut nähnyt ketään koko
päivänä. Hänen kamarissaan oli synkkää: kelmeä sumu painui
sakeana kuin verho vasten ikkunoita ja esti näkemästä ulos: takan
lämmin oli raskas ja väsyttävä. Läheisestä kirkontornista kuului
vanhan, seitsemännellätoista vuosisadalla sommitellun kellosoittimen
sävel, joka neljännes tunti, onnahtelevalla ja hirveän väärällä
äänellä; yksitoikkoinen virren katkelma, jonka laupias sävy tuntui
hieman ulkokultaiselta, silloin, kun ihminen itse ei ollut varsin iloisella
tuulella. Vanha Schulz istui vuoteessa, nojaten selkäänsä
pieluskasaan. Hän koetti jälleen lukea Montaignea, josta hän piti;

mutta se lukeminen ei ilahuttanut häntä sinä päivänä niinkuin
tavallisesti; hän antoi kirjan painua vuoteelle, hän hengitti
vaivalloisesti, ja uneksi. Nuottipaketti oli siinä, sängyssä: hän ei
tohtinut nyt sitä avata; hän tunsi sydämensä surulliseksi. Viimein hän
huokaisi, ja avattuaan sangen huolellisesti sidenuoran, pisti
päähänsä silmälasit ja alkoi lukea noita nuotteja. Hänen ajatuksensa
kulkivat muualla: ne palasivat aina hänen entisiin muistoihinsa, joita
hän koetti karttaa.
Vihko, joka hänellä oli kädessä, oli juuri Christophen sävellyksiä.
Hänen silmiinsä osui nyt ensin muuan vanha hengellinen virsi, jonka
sanat Christophe oli lainannut eräältä naiivilta ja hurskaalta 1600-
luvulla eläneeltä runoilijalta, uudistaen niiden ilmaisun. Se oli Paul
Gerhardtin "Christliches Wanderlied" (Kristityn vaeltajan laulu).
    Hoff, o du arme Seele.
    Hoff und sei urverzagt!
    — — — — —
    Erwarte nur die Zeit,
    So wirst du schon erblicken
    Die Sonn der Schönsten Freud.
    Oi toivo, sielu-parka,
    Ja luota, usko vain!
    — — — — —
    Kun aikas tullut on,
    Saat nähdä ihanimman
    Sä ilon auringon.
Schulz-vanhus tunsi hyvin nämä viattomat sanat; mutta koskaan
ne eivät olleet vielä puhuneet hänelle näin, tällä tavalla… Ne eivät
olleet enää sitä levollista hurskautta, joka yksitoikkoisesti sielun

tyynnyttää ja nukuttaa. Niissä oli aivan kuin hänen sielunsa, ne olivat
hänen omaa sieluaan mutta nuorempaa ja voimakkaampaa, joka
kärsi, joka tahtoi toivoa, tahtoi nähdä Ilon, ja joka sen näki! Schulzin
kädet vapisivat, kuumat kyyneleet juoksivat pitkin hänen poskiaan.
Hän jatkoi:
    Auf, auf! gieb deinem Schmerze
    Und Sorgen gute Nacht!
    Lass fahren, was das Herze
    Betrübt und traurig macht!
    Nous' ylös, hyvää yötä
    Suruilles lausu vain!
    Suo huolen mennä myötä
    Jo tuskain katkerain!
Christophe antoi noille ajatuksille nyt nuorekkaan, kiivaan hehkun,
jonka sankarinauru kajahti riemuiten ilmi tässä viimeisessä
luottamusta ilmaisevassa ja naiivissa säkeistössä:
    Bist du doch nicht Regente,
    Der alles führen soll,
    Gott sitzt im Regimente
    Und führet alles wohl.
    Et liekään kuninkaana,
    Sua toinen johtelee,
    Jumala valtiaana
    maan hyvin hallitsee.
Ja kun tuli tämä korkeinta uhmaa henkivä säkeistö, jonka
Christophe nuoressa barbaarijulkeudessaan oli häikäilemättä

temmannut sen alkuperäiseltä paikalta, runon keskeltä, ja sijoittanut
sen Liedinsä loppukohdaksi:
    Und ob gleich alle Teufel
    Hier wollten widerstehn
    So wird doch ohne Zweifel
    Gott nicht zurücke gehn:
    Was er ihm vorgenommen,
    Und was er haben will,
    Das muss doch endlich kommen
    Zu seinem Zweck und Ziel.
    Ja vaikka hornan valta
    Sua kaikki vastustais,
    Ei tiedä Jumalalta
    Se vaaksan vertaa sais:
    Hän mitä päätti kerran
    Ja mitä neuvossaan
    Hän tahtoo, tahto Herran
    Se täyttyy aikanaan!
… silloin kaikui laulussa sellainen riemunhurmaus ja taisteluninto
kuin jonkun roomalaisen Imperatorin voitonsävel.
Vanhuksen koko ruumis vapisi. Hän seurasi huohottaen tuota
väkivalloin mukaansa vievää musiikkia, aivan kuin lapsi, jota
kumppani vetää kanssaan juoksemaan, pitäen häntä kädestä kiinni.
Hänen sydämensä jyskytti. Kyyneleet vuotivat virtanaan. Hän
soperteli:

Oih, hyvä Jumala!… Oih, hyvä Jumala!… Hän alkoi nyyhkyttää, ja
hän nauroi: hän oli onnellinen. Hän oli tukehtua. Hänelle tuli
hirvittävä yskänpuuska. Salome, tuo vanha emännöitsijä, juoksi
hänen luokseen ja luuli ukon kuolevan siihen paikkaan. Schulz itki
yhä, yski ja hoki:
Oih, hyvä Jumala!… Hyvä Jumala!… Ja milloin hän vähän sai
henkeä sisäänsä, kahden yskänpuuskan välissä, nauroi hän kimeästi
ja tyytyväisen hellästi.
Salome luuli, että hän oli tullut hassuksi. Kun hän viimein sai tietää
syyn tähän mielenkuohuun, torui hän Schulzia tuimasti:
— Mokoman tähden heittäytyä tuollaiseksi!… Antakaa se vihko
tänne.
Minä vien sen! Sitä ette enää saa nähdä.
Mutta ukko piti puolensa, yhä yskien, ja käski Salomea antamaan
hänen olla rauhassa. Ja kun Salome yhä väitti vastaan, joutui hän
vimmaan, hän kiroili oli tikahtua sadatteluihinsa. Koskaan ei Salome
ollut nähnyt hänen suuttuvan ja uskaltavan pullikoida häntä vastaan.
Salome aivan ällistyi, ja jätti vihkon hänelle; mutta sensijaan ei hän
jättänyt häntä ankarasti moittimatta: hän sanoi häntä vanhaksi
hassuksi; luuli muka joutuneensa tekemisiin hyvin kasvatetun
miehen kanssa, mutta huomasi nyt erehtyneensä, sillä päästelihän
Schulz sellaisia hävyttömyyksiä kuin kuormarenki, ja hänen silmänsä
ihan pullottivat ulos päästä: ne tuijottivat niin, että olivat ampua
toisen kuoliaaksi… Tällaista virttä olisi Salomella riittänyt
pitemmältäkin, jollei Schulz olisi raivoissaan kavahtanut ylös
pielustensa varaan ja huutanut hänelle:
— Menkää ulos!

niin tinkimättömällä tavalla, että Salome lähti, lyöden mennessään
oven paukauksella kiinni ja julistaen, että kutsukoon Schulz nyt
häntä, hän ei hievahdakaan, hänestä nähden hän saa kuolla
kupsahtaa yksinään. Silloin palasi hiljaisuus jälleen Schulzin kamariin,
joka jo pimeni. Ja taas kuului kirkon kellosoiton virsi rauhaisessa
illassa, nyppien levollisesti ja kummallisen kömpelösti irti ääniä
laulettavastaan. Schulz-vanhus odotteli, hieman häpeissään
kiivastumisestaan, että hänen sydämensä kuohunta asettuisi,
liikkumatta, selällään maaten ja huohottaen hän pusersi rintaansa
vasten noita kalliita Liedejä, ja nauroi aivan kuin lapsi.
Sitten seurasi yksinäisiä päiviä jonkinlaisessa haltioituneessa
tilassa. Schulz ei ajatellut enää sairauttaan, ei talvea, ei surullista
hämäryyttä eikä yksinäisyyttään. Kaikki hänen ympärillään oli
valoisaa. Lähellä kuolemaansa hän tunsi elävänsä edelleen vielä
nuoren, tuntemattoman ystävän sielussa.
Hän koetti kuvitella, minkä näköinen Christophe olisi. Hän ei
nähnyt häntä laisinkaan sellaisena kuin hän todellisuudessa oli, vaan
kuvitteli hänet hiukan oman ihannoidun kuvansa muotoiseksi,
sellaiseksi kuin hän olisi itse tahtonut olla: vaaleaverinen,
hentorakenteinen, silmät siniset, hieman heikolla ja hillityllä äänellä
puhuva, lauhkea, arka ja hellä. Mutta hän olikin valmis ihannoimaan
kaikki asiat. Hän ihannoi koko ympäristönsä: oppilaansa, naapurinsa,
ystävänsä, vanhan emännöitsijänsä. Hänen tunteellinen lempeytensä
ja arvostelun puutteensa, — joka oli osittain tahallistakin, koska hän
tahtoi karkoittaa pois kaikki rauhattomaksi tekevät ajatukset, —
loivat hänen ympärilleen yhtä kirkkaita ja puhtaita olentoja kuin hän
oli itse. Se oli sitä hyvyyden valhetta, jota hän tarvitsi voidakseen

elää. Hän ei suinkaan ollut huomaamatta sitä valheeksi; ja usein hän
yöllä vuoteessaan huokaisi ajatellessaan kaikenlaisia päivällä
sattuneita pikku asioita, jotka kumosivat ehdottomasti hänen
idealismiaan. Hän tiesi kyllä, että Salome-muori pilkkasi häntä
naapurimuijien kanssa hänen selkänsä takana ja että hän varasti
häneltä säännöllisesti jokaisessa viikkotilissä. Hän tiesi hyvin, että
hänen oppilaansa liehakoivat kyllä häntä niin kauan kuin häntä
tarvitsivat, mutta sitten, kun olivat saaneet häneltä kaikki
palvelukset, millä luulivat hänen voivan auttaa heitä, jättivät hänet
oman onnensa nojaan. Hän tiesi, että hänen entiset virkatoverinsa
yliopistossa olivat unohtaneet hänet kokonaan, sitten, kun hän oli
vetäytynyt yksityiselämään, ja että hänen seuraajansa näpisteli
kappaleita hänen kirjoituksistaan mainitsematta lähdettä, tai mainitsi
ne varsin kavalalla ja häijyllä tavalla, lainaten niistä arvottomimpia
lauseita näyttääkseen hänen erehdyksiään: — (arvostelijapiireissä
sangen tavallinen menettelytapa). — Hän tiesi, että hänen vanha
ystävänsä, Kunz, oli viimeksi saman päivän iltapuolella syöttänyt
hänelle paksun valheen, ja ettei hän saisi koskaan enää nähdä niitä
kirjoja, jotka hänen toinen ystävänsä, Pottpetschmidt, oli lainannut
häneltä ainoastaan muutamiksi päiviksi, — sangen tuskallinen tieto
sellaiselle olennolle kuin hän, joka oli kiintynyt kirjoihinsa kuin eläviin
ihmisiin. Paljon muita sellaisia surullisia totuuksia, vanhoja ja uusia,
johtui usein hänen mieleensä; hän ei tahtonut niitä ajatella; mutta
ne olivat siellä kuitenkin: hän tunsi ne. Niiden muisto viilsi vähän
väliä kuin pistävä tuska.
— Oih, hyvä Jumala, Jumala! vaikeroi hän keskellä hiljaista yötä.
— Sitten karkoitti hän nuo kiusalliset ajatukset: hän kielsi ne; hän
tahtoi olla luottavainen, optimisti, uskoa ihmisiin: ja hän uskoi heihin.
Kuinka monta kertaa olivatkaan hänen kuvitelmansa joutuneet

armottomasti häviölle! — Mutta hän synnytti aina uusia, yhä vain…
Hän ei voinut tulla ilman niitä toimeen.
Tuntemattomasta Christophesta tuli valonantaja hänen elämälleen.
Ensimäisen kylmän ja jörön kirjeen, jonka hän häneltä sai, olisi
pitänyt tuottaa hänelle tuskaa; — (ja ehkäpä se tuottikin); — mutta
hän ei tahtonut sitä itselleen myöntää, ja hän iloitsi kuin lapsi tuosta
kirjeestä. Hän oli niin vaatimaton, hän pyysi niin vähän ihmisiltä, että
se hiukka, minkä hän heiltä sai, riitti tyydyttämään hänen kaipuutaan
rakastaa heitä ja olla heille kiitollinen. Jos hän olisi saanut nähdä
Christophen, olisi se ollut hänelle niin suuri onni, ettei hän ollut
moista koskaan enää toivonut: sillä hän oli jo liian vanha lähteäkseen
matkoille pitkin Rheinin rannikkoja; ja hänen päähänsä ei edes
pälkähtänytkään vaivata Christophea pyytämällä häntä tulemaan
luokseen.
Christophen sähkösanoma saapui juuri, kun hän illalla oli
rupeamassa aterialle. Hän ei ensin ymmärtänyt asiaa: lähettäjä
tuntui hänestä oudolta, hän luuli erehtyneensä, ajatteli, ettei se
sähkösanoma ollut hänelle; hän luki sen kolmeen kertaan; hän oli
niin kiihtynyt, etteivät silmälasit tahtoneet pysyä nenällä, lamppu
valaisi huonosti, kirjaimet hyppivät hänen silmissään. Kun hän
viimein ymmärsi, meni hän niin sekaisin ilosta, että unohti
illallisensa. Salomen oli turha komennella häntä: Schulzin oli nyt
mahdotonta syödä palaakaan. Hän heitti ruokaliinansa pöydälle,
kääntämättä sitä edes sievästi kokoon, niinkuin hän aina tavallisesti
teki; hän nousi kompuroivin jaloin ylös, meni hakemaan hattunsa ja
keppinsä ja lähti ulos. Saadessaan moisen onnen oli kunnon Schulzin
ensimäinen ajatus kiiruhtaa jakamaan sitä muillekin, ilmoittamaan
ystävilleen, että Christophe tulee.

Hänellä oli kaksi ystävää, musiikki-intoilijoita niinkuin hänkin, joihin
hän oli saanut tartutetuksi Christophe-ihailunsa; ne olivat tuomari
Samuel Kunz ja hammaslääkäri Oscar Pottpetschmidt,
viimeksimainittu erinomainen laulaja. Nuo kolme vanhaa ystävystä
olivat usein puhuneet keskenään Christophesta; ja he olivat
soittaneet kaikki hänen sävellyksensä, mitä olivat käsiinsä saaneet.
Pottpetschmidt lauloi, Schulz säesti, ja Kunz kuunteli. Siten viettivät
he haltioissaan tuntikausia. Monta kertaa olivat he sanoneet
musiikki-iltoinaan:
— Ah, olisipa Krafft täällä!
Schulz nauroi yksinään kadulla, omasta ilostaan, ja ilosta, jonka
hän nyt saisi ilmoittaa noille toisille. Tuli jo yö; ja Kunz asui eräässä
pienessä kylässä puolen tunnin matkan päässä kaupungista. Mutta
taivas oli kuulas: oli suloisen lauhkea huhtikuun ilta; satakielet
lauloivat. Vanhan Schulzin sydän tulvi onnea; hänen hengitystään ei
nyt edes ahdistanut, ja hän käveli keveästi kuin kaksikymmen-
vuotias poika. Hän marssi hilpein mielin, välittämättä kivistä, joihin
hän iski hämärässä tuon tuostakin jalkansa. Hän kiipesi urheasti tien
reunalle pengermälle, kun ihmisiä ajoi vastaan, ja hän toivotti
iloisesti hyvää iltaa kuskareille, jotka katsahtivat kummissaan
lyhtyjensä valossa tuota ylös pengermälle kavunnutta ukkoa.
Oli sydänyö, kun hän saapui Kunzin talon luokse; se oli hiukan
kylän ulkopuolella, keskellä pientä puutarhaa. Schulz jyskytti hänen
oveensa ja kutsui täyttä suuta huutaen häntä ulos. Ikkuna aukesi, ja
Kunz ilmestyi peljästyneenä siihen. Hän koetti nähdä — pimeyteen,
ja kysyi:
— Kuka se on? Mitä siellä tahdotaan?

Schulz huusi läähättäen ja iloissaan:
— Krafft… Krafft tulee huomenna…
Kunz ei ymmärtänyt mitään; mutta hän tunsi äänen:
— Schulz!… Mitä nyt! Tähän aikaan? Mikä sinulla on?
Schulz toisti:
— Hän tulee huomisaamuna!…
— Kuka? kysyi Kunz yhä ällistyksissään.
— Krafft! huusi Schulz.
Kunz näytti miettivän hetken, mitä tämä sana merkitsi; sitten
ilmaisi kajahtava huudahdus, että hän oli ymmärtänyt.
— Minä tulen ulos! vastasi Kunz huudolla.
Ikkuna sulkeutui. Hän ilmestyi portaille, lamppu kädessä, ja tuli
sitten alas puutarhaan. Hän oli pöhövatsainen, pieni ukko, hänen iso
päänsä oli harmaa, parta punainen, kasvoissa ja käsissä
kesakkopilkkuja. Hän kepsutteli lyhyin askelin, suussa porsliinipiippu.
Tuo lauhkea ja hiukan unelias mies ei ollut koskaan huolinut tehdä
itseään tyhjästä rauhattomaksi. Mutta tämä uutinen, jonka Schulz
nyt hänelle toi, riitti hänet tempaamaan hänen tavallisesta tyynestä
tilastaan; ja hän heilutteli lyhyitä käsivarsiaan ja lamppua, ja kysyi:
— Mitä, onko se totta? Tuleeko hän?
— Huomisaamuna! riemuitsi Schulz huiskuttaen sähkösanomaa.

Iäkkäät ystävykset menivät istumaan penkille lehtimajaan. Schulz
otti haltuunsa lampun. Kunz avasi huolellisesti sähkösanoman, luki
sitä hitaasti, hiljaisella äänellä. Schulz sensijaan luki sen nyt
uudestaan kovalla äänellä, tähystellen Kunzin olkapään ylitse. Kunz
tarkasti vielä leimat, jotka reunustivat sähkösanomaa, katsoi, milloin
se oli lähetetty, millä tunnilla se oli saapunut ja montako sanaa siinä
oli. Sitten hän antoi tuon kalliin paperin Schulzille, ja Schulz nauroi
hyvillään, katseli sitä päätään pudistaen ja hoki:
— Ah, niin hyvä, hyvä!…
Sitten Kunz mietiskeli hetken, imien piippuaan ja tuprauttaen ulos
suuren savupilven, painoi kätensä Schulzin polvelle ja sanoi:
— Täytyy ilmoittaa Pottpetschmidtille.
— Minä menen sinne, sanoi Schulz.
— Minä tulen mukaan, sanoi Kunz.
Kunz vei lampun sisään ja palasi kohta ulos. Ja vanhat ystävykset
lähtivät menemään, kainalokoukkua. Pottpetschmidt asui kylän
toisessa päässä. Schulz ja Kunz juttelivat hajamielisinä keskenään
jonkin sanan, hautoen päässään yhä tuota uutista. Yhtäkkiä Kunz
pysähtyi, koputti kepillään maahan ja sanoi:
— Ah, peijakas! Hän ei ole nyt täällä!…
Hän muisti, että Pottpetschmidtin piti lähteä iltapuolella lääkärin-
matkoilleen erääseen läheiseen kylään, jossa hän aikoi viipyä tämän
yön ja vielä pari päivää lisäksi. Schulz joutui tästä uutisesta aivan
ymmälleen. Samoin kävi myöskin Kunzin. Pottpetschmidt oli heidän

ylpeytensä; he olisivat tahtoneet hiukan mahtailla hänellä. He
seisoivat nyt keskellä tietä, ymmärtämättä, mitä tehdä.
— Mitä tehdä? mitä tehdä? kysyi Kunz.
— Krafftin täytyy välttämättä saada kuulla, kun Pottpetschmidt
laulaa.
Hän mietti hetken ja jatkoi:
— Hänelle täytyy sähköttää.
He menivät sähkösanomatoimistoon ja tekivät yhdessä pitkän ja
tunteellisen sähkösanoman, josta oli sangen vaikea ymmärtää
mitään. Sitten he tulivat takaisin. Schulz teki laskelmia:
— Pottpetschmidt voi joutua tänne jo tänä aamuna, kun hän
lähtee ensimäisellä junalla.
Mutta Kunz huomautti, että nyt oli jo myöhäistä ja että
sähkösanoma vietäisiin hänelle vasta huomenna. Schulz pudisti
silloin päätänsä; ja he hokivat yhdessä:
— Se oli onnettomuus!
He erosivat Kunzin portilla; sillä vaikka Kunzin ystävyys olikin suuri
Schulzia kohtaan, ei se ulottunut niin pitkälle, että hän
varomattomasti olisi lähtenyt saattamaan Schulzia kylän ulkopuolelle,
ei edes ensimäiseen tienmutkaan, sillä silloin olisi hänen täytynyt
palata yksinään pimeässä kotiin. Sovittiin, että Kunz tulisi huomenna
Schulzin luo päivälliselle. Schulz katseli huolissaan taivasta:

— Kunpa huomenna vain olisi kaunista. Ja hänen sydämeltään
putosi suorastaan paino, kun Kunz, joka oli erinomaisen
ilmojentuntijan maineessa, vastasi, vakavasti taivasta tarkasteltuaan
— — (sillä hänkin toivoi yhtä hartaasti kuin Schulz, että Christophe
näkisi heidän pikkukaupunkinsa kaikessa sen kauneudessa):
Huomenna on kaunista.
Schulz lähti takaisin kaupunkiin päin, ja saapuikin viimein sinne,
kompastuttuaan monta kertaa pyöränjälkiin ja kivikasoihin, joita oli
pitkin matkaa. Hän ei mennyt kuitenkaan vielä kotiinsa ennenkuin oli
saanut puheilleen leipurin ja tilatuksi häneltä eräänlaisen kakun,
jollaisista kaupunki oli kuuluisa. Sitten vasta hän lähti asuintaloonsa;
mutta juuri kun hän aikoi astua sisään, peräytyikin hän vielä samaa
tietä takaisin, ja meni nyt tiedustelemaan asemalta tarkoin aikaa,
milloin juna tuli. Viimein hän palasi sieltä kotiin, kutsui Salomen
puheilleen ja pohti hänen kanssaan pitkälti, millainen päivällinen
huomenna olisi valmistettava. Sitten vasta hän meni vuoteeseen,
lopen uupuneena; mutta hän oli niin kiihtynyt kuin lapsi
jouluaamuna, ja kääntelehti kaiken yötä peitteessään ja hursteissaan
saamatta ollenkaan unta silmäänsä. Noin kello yksi aamulla pälkähti
hänen päähänsä, että olisi vielä mentävä pyytämään Salomea
tekemään päivälliseksi ruutana-muhennosta; sillä sen
valmistamisessa oli Salome erinomainen mestari. Mutta kuitenkaan
hän ei mennyt: ja siinä hän teki varmaan viisaasti. Kumminkin hän
nousi ylös ja alkoi järjestellä yhtä ja toista siinä huoneessa, johon
hän aikoi Christophien sijoittaa; hän oli liikkuessaan ylen varovainen,
ettei Salome olisi kuullut, sillä hän pelkäsi, että silloin emännöitsijä
tulisi äyskimään. Koko yön hän vapisi että myöhästyisi junalta.

Vaikka Christophien saapumiseen oli aikaa kello kahdeksaan, nousi
hän ylös sangen varhain. Ensi työkseen hän vilkaisi taivaalle: Kunz ei
ollut erehtynyt, oli mainion kaunis ilma. Varpaisillaan hiipi Schulz
kellariinsa, jossa hän ei ollut käynyt enää pitkiin aikoihin, sillä hänen
täytyi varoa kosteutta ja jyrkkiä portaita; siellä valitsi hän nyt
pulloistaan hienoimmat, iski sieltä noustessaan päänsä kipeästi
kivikattoon, ja luuli siihen paikkaan tikahtuvansa, kun pääsi raskas
kori olallaan portaista ylös. Sitten hän meni puutarhasakset kädessä
ulos; hän leikkasi, armotta kauneimmat ruusunsa ja syreeniensä
ensimäiset kukkivat oksat. Sen jälkeen hän nousi takaisin
kamariinsa, ajoi kuumeisella kiireellä partansa, leikkasi siinä pari
kertaa poskeensa, pukeutui siististi ja lähti asemalle. Kello oli
seitsemän. Salome ei saanut häntä maistamaan aamuista
maitokahvia; sillä Schulz oletti, ettei Christophe ollut vielä
varmaankaan saanut minkäänlaista aamiaista ennen saapumistaan,
ja väitti, että he syövät sitten yhdessä asemalta tultuaan.
Hän joutui asemalle kolme neljännestuntia liian aikaiseen. Hän
aivan kontistui Christophea odottaessaan, ja lopuksi ei hän häntä
edes löytänytkään. Hän ei näet malttanut kärsivällisesti jäädä ulko-
ovelle, vaan meni asemasillalle, ja joutui aivan sekaisin päästään
saapuvien ja lähtevien matkustajien tungoksessa. Vastoin
sähkösanoman selviä sanoja oli hän kuvitellut, se tiesi miksi, että
Christophe tulisi eräällä toisella junalla kuin sillä, jolla hän
todellisuudessa oli tullut. Ja sitäpaitsi ei hänen päähänsä
pälkähtänytkään, että Christophe laskeutuisi asemasillalle
neljännestä luokasta. Schulz jäi vielä odottamaan asemalle yli puolen
tuntia, kun taas Christophe, joka oli jo kauan sitten saapunut, oli
mennyt suoraa päätä kolkuttelemaan Schulzin oveen. Muun
onnettomuuden lisäksi oli Salomekin lähtenyt ulos toriostoksilleen:
Christophe näki siis, että ovi oli lukossa. Naapurimuija, jonka Salome

oli pyytänyt, jos joku tulisi kysymään, sanomaan ainoastaan, että
hän palaisi pian kaupungilta kotiin, suoritti tuon tehtävänsä
kirjaimellisen vähäsanaisesti. Mutta kun Christophe ei ollut
matkustanut näkemään Salomea eikä tiennyt edes kuka hän olikaan,
niin tuntui tämä vastaanotto hänestä suorastaan ilkeältä ilveeltä. Hän
kysyi vieläkin varmuuden vuoksi, eikö Herr Universitätsmusikdirector
Schulz ollut kaupungissa, ja kun hänelle vastattiin, ettei tiedetty,
mihin hän äsken oli lähtenyt, niin meni Christophe matkaansa.
Kun Schulz-vanhus tuli pitkin nenin kotiin ja sai kuulla Salomelta,
joka myöskin parhaiksi palasi torilta, mitä oli tapahtunut, joutui hän
sellaiseen epätoivoon, että oli vähällä itkeä. Hän vimmasteli
palvelijalleen, että tämä typerys oli lähtenyt hänen poissa ollessaan
kotoa eikä ollut osannut käskeä naapureita edes pyytämään
Christophea odottamaan. Salome puolestaan vastasi yhtä tuikeasti,
ettei hän ollut luullut herraa niin hassuksi, että eksyi vieraasta, jota
oli mennyt vartavasten asemalta hakemaan. Mutta nyt ei ukolla ollut
aikaa ruveta hänen kanssaan enää jankkaamaan;
silmänräpäystäkään hukkaamatta hän köpelehti taas alas portaita ja
lähti haeskelemaan Christophea niiden heikkojen ohjeiden mukaan,
mitä naapurit voivat hänestä antaa.
Christophe oli ylen pahastunut, ettei hän ollut tavannut Schulzilla
ketään, ja ettei moista vastaanottoa oltu edes pyydetty anteeksi. Kun
hän ei tiennyt, mitä tehdä ennen seuraavan junan lähtöä, oli hän
mennyt kaupungille kävelemään, ja sitten sitä ympäröivälle vainiolle,
joka näytti hänestä niin kauniilta. Kaupunki oli rauhallinen ja varsin
pieni, leväten pehmeämuotoisten kumpujen suojassa; talojen
ympärillä rehoittivat puutarhat: niissä oli kukkivia kirsikkapuita,
vihreitä ruohokenttiä, runsaasti siimestä; niissä näkyi valhe-
antiikkisia raunioita, entisten prinsessain valkeita rintakuvia,

marmori-jalustoillaan keskellä luonnon vihreyttä; ja ihmiset olivat
ystävällisen ja kohteliaan näköisiä. Kaikkialla kaupungin ympärillä oli
niittymaita ja kumpuja. Kukkivissa viidakoissa vihelsivät kottaraiset
vimmatusti, aivan kuin leikittelevät ja kirkkaat pikku huilut
orkesterissa. Christophen pahatuuli katosi piankin: hän unohti Peter
Schulzin.
Vanhus juoksenteli turhaan ihmisiltä kysellen pitkin katuja; hän
kiipesi vanhaan linnaankin, joka oli kummulla ylempänä kaupunkia.
Ja sieltä hän tuli nyt harmissaan takaisin, kunnes hän yhtäkkiä
tarkoilla silmillään, jotka erottivat sangen kauas, näki jonkun matkan
päässä miehen loikomassa niityllä pensaan varjossa. Hän ei tuntenut
Christophea eikä siis saattanut tietää, oliko se hän. Mies makasi selin
häneen, pää puolittain ruohikon sisässä. Schulz maleksi edestakaisin
tiellä, kääntyi sykkivin sydämin niitylle päin:
— Se on hän… Ei, ei se ole hän…
Hän ei tohtinut huutaa miehelle ja kysyä, kuka hän oli. Silloin tuli
hänelle aate: hän alkoi laulaa Christophen Liedin ensimäistä säettä:
"Auf! Auf! Nous' ylös!…"
Christophe ponnahti kuin salakka rannalle, ja lauloi lopun värssyä
kohti kurkkua. Hän oli kääntynyt heti iloissaan, hänen kasvonsa
hohtivat punaisina, hänellä oli ruohoa hiuksissa. He kysyivät nyt
toisiltaan, ketä he olivat, ja juoksivat toistensa luokse. Schulz
harppasi poikki maantien ojan, Christophe hyppäsi yli reunusaidan.
He puristivat rajusti toistensa kättä ja palasivat yhdessä kotiin,
nauraen ja puhuen kovalla äänellä. Vanhus kertoi äskeisen huonon
onnensa. Christophe, joka oli hetki ennen jo päättänyt jatkaa matkaa
kotikaupunkiin koettamatta enää tavata Schulzia, näki kohta
vanhuksen sielun vilpittömän hyvyyden, ja alkoi pitää hänestä.

Ennenkuin he ehtivät kotiin, olivat he jo uskoneet toisilleen
kaikenlaisia sydämenasioita.
Kun he joutuivat perille, tapasivat he siellä Kunzin; hän oli jäänyt
Schulzin asuntoon kaikessa rauhassa odottamaan, kun oli kuullut,
että Schulz oli lähtenyt etsimään Christophea. Tarjottiin ensin
maitokahvia. Mutta Christophe sanoi, että hän oli jo syönyt aamiaista
eräässä kaupungin hotellissa. Vanhus oli siitä kovin pahoillaan; hän
suorastaan suri, ettei Christophe ollut nauttinut ensimäistä
ateriaansa, minkä hän seudulla söi, juuri hänen luonaan; tällaisilla
pikku seikoilla oli hänen tunteelliselle sydämelleen tavattoman suuri
merkitys. Christophe ymmärsi hänet, se tuotti hänelle salaista huvia,
ja hän piti nyt vanhuksesta entistäkin enemmän. Schulzia
lohduttaakseen hän vakuutti heti, että hänellä oli yleensä niin hyvä
ruokahalu, että voi syödä vaikkapa kaksikin aamiaista perätysten; ja
sen väitteensä hän vierasisännälleen selvästi todistikin oikeaksi.
Kaikki ikävyydet olivat jo haihtuneet hänen päästään: hän tunsi
nyt olevansa todellisten ystävien parissa, ja tuli vilkkaaksi ja
avomieliseksi. Hän kertoi humoristisesti matkastaan ja sen
pettymyksestä: hän oli kuin koulupoika lomalla. Schulz katseli häntä
yhä, onnesta säteillen, ja nauroi sydämensä pohjasta.
Keskustelu siirtyi nopeasti siihen asiaan, joka oli heidän kaikkien
kolmen salaisena yhdyssiteenä: Christophen sävellyksiin. Schulz oli
pakahtua halusta kuulla Christophen soittavan joitakin kappaleitaan;
mutta hän ei uskaltanut sitä häneltä pyytää. Christophe harppaili
yhtämittaa jutellen edestakaisin huoneessa. Schulz vaaniskeli hänen
askeleitaan, kun hän meni avatun pianon sivuitse; ja hän toivoi
kovasti, että Christophe jo siihen pysähtyisi. Kunzilla oli sama asia
mielessä. Heidän sydämensä rupesivat sykkimään, kun he näkivät

Christophen istahtavan noin vain ohimennen pianotuolille,
lakkaamatta kuitenkaan puhumasta, ja sitten sivelevän soittimeen
katsomattakaan sen koskettimia. Ja kun Schulz odotti
hartaimmillaan, vetikin Christophe jonkin harppumaisen sointusarjan
ja kun hän sen teki, niin sävel valtasi hänet; hän päästi nyt pianosta
uusia akordeja, yhä edelleen jutellen; sitten syntyi niistä kokonaisia
musiikkilauselmia; ja silloin hän vaikeni ja alkoi soittaa. Ukot
vilkaisivat toisiinsa viekkaasti ja onnellisina.
— Tunnetteko tätä? kysyi Christophe soittaen erästä Liediään.
— Että tunnenko! huudahti Schulz hurmautuneena.
Christophe virkkoi, keskeyttämättä soittoaan ja kääntäen hiukan
päätänsä:
— Ohoh, eipä ole hyvä tämä teidän pianonne!
Vanhus tuli hyvin murheiseksi. Hän pyysi anteeksi:
— Se on vanha, sanoi hän nöyrästi, se on niinkuin minä.
Christophe kääntyi kokonaan ja katsoi vanhusta, joka tuntui
pyytävän häneltä anteeksi vanhuuttaan, ja otti häntä kaksin käsin ja
nauraen kädestä. Hän katsoi Schulzin viattomiin silmiin.
— Oh, sanoi Christophe, te olette paljoa nuorempi kuin minä.
Schulz, nauroi ystävällistä nauruaan ja puhui ruumiinsa
vanhuudesta, sairaudestaan.
— No ei, ei, sanoi Christophe; siitä ei nyt ole kysymys, muuta minä
tarkoitan. Eikö väitteeni ole totta, Kunz?

(Hän ei maininnut enää uusia tuttaviaan puhuttelusanalla:
"herrat".)
Kunz yhtyi kaikella innolla hänen mielipiteeseensä.
Schulz koetti kääntää asian vanhan pianonsakin eduksi.
— Siinä on vielä sangen kauniita ääniä, sanoi hän nöyrästi.
Ja hän kosketti niitä: neljä, viisi ääntä helähti aika raikkaasti
keskirekisterissä. Christophe ymmärsi, että tuo piano oli Schulzin
vanha ystävä, ja hän sanoi hienosti, — ajatellen Schulzin silmiä:
— Niin, sillä on vielä kauniit silmät.
Schulzin kasvot kirkastuivat. Hän alkoi sekavasti sotkien ylistellä
vanhaa pianoaan, mutta vaikeni heti: sillä Christophe oli alkanut
jälleen soittaa. Lied seurasi nyt toistaan; Christophe lauloi matalalla
äänellä. Schulz ihaili vesissä silmin hänen jokaista liikettään. Kunz
pisti kätensä vatsan päälle ristiin ja sulki silmänsä nauttiakseen
paremmin. Silloin tällöin kääntyi Christophe noihin vanhuksiin päin,
näki heidät haltioissaan, ja säteili ilosta; ja hän sanoi naiivin
innostuneena, eivätkä toiset ajatelleetkaan nauraa hänelle:
— Heh! Oliko tämä kaunis!… Entä tämä sitten! Mitäs sanotte
tästä? Entä tämä!… Tämä on kaikista kaunein… — Nyt minä soitan
teille sellaisen pätkän, että hiukset nousevat päässänne pystyyn…
Kun hän juuri lopetti erästä unelmoivaa kappaletta, alkoi käkikello
kukkua. Christophe ponnahti ylös ja ärjähti vimmasta. Kunz hätkähti
hereille, ja silmät pyörivät peljästyneinä hänen päässään. Schulz
taasen ei tiennyt, mitä tehdä; ja kun hän näki Christophen puivan
nyrkkiä kellossa kumartelevalle käelle ja kuuli hänen vaativan

huutaen, että oli taivaan tähden vietävä pois tuo idiootti, tuo
vatsastaan puhuva kummitus, huomasi Schulz heti, nyt ensi kertaa
elämässään, että kellon kukunta oli tosiaan sietämätöntä; ja hän otti
itse tuolin ja aikoi kavuta sille repiäkseen juhlanhäiritsijän seinästä
irti. Mutta hän oli vähällä pudota, ja Kunz esti häntä nousemasta
uudestaan tuolille; silloin kutsui hän Salomen sisään; emännöitsijä
tuli kuten tavallisesti kiirehtimättä ja ällistyi suuresti, kun hänelle
työnnettiin syliin seinäkello, jonka Christophe oli jo ennättänyt
irroittaa paikoiltaan.
— Mitä minun tälle on tehtävä? kysyi Salome.
— Mitä vain tahdot. Vie se pois! ja sitä ei saa enää näkyä täällä,
sanoi Schulz yhtä kärsimättömänä kuin Christophe.
Hän kummasteli, kuinka hän oli voinut niin kauan sietää moista
kauhistusta.
Salome arveli, että heiltä oli jokaiselta varmaan päässyt jokin ruuvi
irti.
Piano alkoi jälleen soida. Tunnit vierivät nopeasti. Salome tuli
ilmoittamaan, että pöytä oli katettu. Schulz käski hänen olla hiljaa.
Hän tuli takaisin kymmenen minutin päästä. Ja sitten taas
kymmenen. Tällä kertaa hän oli suorastaan kiukusta läkähtyä, mutta
koetti tekeytyä ylen kylmäksi, asettui keskelle lattiaa ja huusi kuin
torvi, välittämättä Schulzin epätoivoisista viittauksista:
— Tahtovatko herrat syödä päivällisensä kylmänä ja pohjaan
palaneena?
— Salomesta se oli yhdentekevää; hän odotti vain käskyä.

Schulz joutui tästä äkillisestä hyökkäyksestä ymmälle ja aikoi
panna palvelijansa koville, mutta Christophe purskahti nauruun. Kunz
noudatti hänen esimerkkiään, ja lopulta alkoi myöskin Schulz nauraa.
Salome oli menettelynsä vaikutukseen tyytyväinen ja käännähti
kannoillaan kuin kuningatar, joka tahtoo antaa katuville alamaisilleen
anteeksi.
— Siinäpä tiukka nainen! sanoi Christophe nousten pianon
äärestä. Mikään ei olekaan sietämättömämpää kuin kesken
konserttia saapuva yleisö!
He asettuivat pöytään. Se oli valtava ja maistuva ateria. Schulz oli
mairitellut Salomen itserakkautta, eikä emännöitsijä vaatinutkaan
muuta kuin jotain tekosyytä saadakseen näyttää koko taitonsa.
Häneltä ei puuttunutkaan koskaan siihen tilaisuutta, sillä nuo vanhat
ystävykset olivat hyvin herkkusuita. Koko Kunzin muoto muuttui
ruokapöydässä; hän kirkastui kuin aurinko; hän olisi kelvannut
ravintoloitsijan kyltiksi. Schulz oli yhtä altis makealle; mutta hänen
huono terveytensä pakotti hänet enemmän hillitsemään itseään.
Tosin hän ei tavallisesti siitä välittänyt, ja sai sen perästä päin kalliisti
maksaa. Nyt hän ei nurkunutkaan: jos hän tulisi sairaaksi, niin
tietäisi hän ainakin, että kannatti tulla. Hänellä oli samoin kuin
Kunzillakin ruuanvalmistusreseptejä, jotka olivat kulkeneet perintönä
heidän suvuissaan isiltä pojille. Salome oli siis tottunut
työskentelemään asiantuntijain arvostelemana. Mutta tällä kertaa
hän oli pannut erikoisesti parastaan saadakseen mahtumaan yhteen
ainoaan ohjelmaan kaikki mestariteoksensa: ateria oli kuin
saksalaisen keittotaidon näyttely, tavattoman voimallisia ruokia,
varmoja, ei sekoituksista valmistettuja; siinä olivat kaikkien
mausteiden kaikki hyvät hajut, paksut kastit, aina asiaankuuluvat
keitot, mallikelpoinen lihaliemi, valtavia ruutanoita, hapankaaliksia;

siinä saatiin hanhet, kotikakut, aniisi- ja kuminaleivät. Christophe
aivan huudahteli haltioissaan, suu ruokaa täynnä; hänellä oli isänsä
ja isoisänsä suunnaton ruuansulatuskyky: nuo miehethän olisivat
syöneet vaikka kokonaisen hanhen kerrallaan. Mutta samalla saattoi
Christophe elää viikonpäivät pelkällä leivällä ja juustolla, yhtä hyvin
kuin syödä haljetakseen, jos tilaisuus sattui. Schulz katseli häntä
sydämellisin ja juhlallisin pöytäisännän elein, katseli heltyvin silmin ja
valeli häntä kaikilla Rheinin viineillä. Kunz paistoi punaisena ja
tunnusti Christophen veljekseen ruuanmuistajana. Salomen naama
oli leveässä naurussa. — Ensin, kun Christophe tuli heille, oli
emännöitsijä pettynyt. Schulz oli puhunut hänelle Christophesta sillä
tavalla, että Salome oli kuvitellut häntä jonkinlaiseksi Ylhäisyydeksi,
arvonimineen ja kunnianmerkkeineen. Ja nähdessään sitten
Christophen oli hän huudahtanut:
— Kuinka, tuollainenko se olikin? Mutta pöydässä saavutti
Christophe nyt koko hänen suosionsa; Salome ei ollut nähnyt ketään,
joka olisi tunnustanut hänen lahjansa niin loistavasti. Emännöitsijä ei
nyt voinut mennä takaisin keittiöön, vaan jäi ovelle katselemaan
Christophea, joka söi minkä kerkisi. Ja Salome seisoi kädet
puuskassa ja nauroi ilosta kohti kurkkua. Kaikki olivat hilpeällä
päällä. Heidän onnessaan oli ainoastaan yksi musta pilkku:
Pottpetschmidt ei ollut läsnä. Sitä asiaa valittivat he usein:
— Ah, jos hän olisi täällä! Se mies osaa syödä! Se se osaa juoda!
Se se osaa laulaa!
He eivät väsyneet poissaolevaa ylistämään.
— "Jospa Christophe olisi saanut kuulla häntä! Mutta ehkäpä hän
vielä saisikin. Ehkäpä Pottpetschmidt tulisi kaupunkiin jo sinä iltana,
tai viimeistään seuraavana yönä…"

— Oh, ensi yönä minä olen jo kaukana, sanoi Christophe.
Schulzin säteilevät kasvot synkkenivät.
— Kaukanako! toisti lian vapisevalla äänellä. — Mutta ette kai te
nyt lähde pois?
— Lähden, sanoi Christophe iloisesti; tänään iltajunalla.
Schulz tuli aivan lohduttomaksi. Hän oli ajatellut, että Christophe
viipyisi sen yön, ehkäpä useammankin hänen luonaan. Hän soperteli:
— Ei, ei vielä. Se ei ole mahdollista!…
Kunz yhtyi häneen:
— Entä Pottpetschmidt!…
Christophe katsoi noihin kahteen: pettymys, joka näkyi heidän
kilteillä, ystävällisillä kasvoillaan, oli liikuttava; hän sanoi:
— Kuinka te olette hyviä!… Minä lähden huomisaamuna;
haluatteko niin?
Schulz puristi häntä kädestä.
— Ah! huudahti hän! Minä olen niin onnellinen! Kiitoksia! Kiitoksia!
Schulz oli aivan kuin lapsi, josta huomispäivä tuntuu niin
kaukaiselta, ettei hän voi sitä ajatella. Christophe ei lähtisi vielä
tänään, heillä oli vielä koko se päivä jäljellä, he viettäisivät koko illan
yhdessä, Christophe nukkuisi hänen kattonsa alla; muuta ei Schulz
nähnyt; hän ei tahtonut kauemmaksi katsoa.

Ilo palasi jälleen. Schulz nousi yhtäkkiä seisomaan, tekeytyi
juhlalliseksi ja piti liikutetun ja mahtipontisen maljapuheen
vieraalleen, joka oli suonut hänelle suunnattoman ilon ja kunnian
tulemalla hänen pieneen kotikaupunkiinsa ja hänen matalaan
majaansa; hän joi maljan sille toivomukselleen, että Christophe
palaisi sinne pian takaisin, saavuttaisi maailmalla menestystä,
mainetta, kaiken onnen, jonka Schulz salli hänelle koko sielustaan.
Sitten joi hän uuden maljan "jalon musiikin kunniaksi", — ja vielä
yhden, — se oli hänen vanhan ystävänsä Kunzin malja, — ja sitten
taas, kevään maljan; — eikä hän unohtanut myöskään
Pottpetschmidtiä. Kunz vuorostaan joi Schulzin ja eräiden toisten
maljan: ja Christophe kohotti lopuksi maljan "rouva" Salomelle, joka
silloin lensi aivan tummanpunaiseksi; ja sitten hän viritti, antamatta
muille aikaa vastata hänen puheeseensa, erään tunnetun laulun,
johon vanhukset hänen kanssaan yhtyivät, ja sen jälkeen toisen, ja
vieläkin yhden kolmiäänisesti, jossa puhuttiin ystävyydestä,
musiikista ja viinistä: ja lauluja säesti kaikuva nauru ja lasien
alinomainen kilahtelu vastatusten.
Kello oli puoli neljä, kun he nousivat pöydästä. He olivat hyvällä
nousutuulella. Kunz vajosi nojatuoliin; hän olisi mielellään hiukan
torkahtanut. Schulzin jalat olivat aivan hervottomat aamullisesta
mielenliikutuksesta, ja samoin nyt lasien sisällöstä. He toivoivat
molemmat, että Christophe asettuisi jälleen pianon ääreen ja soittaisi
monta tuntia yhtämittaa. Mutta tuo hirmuinen poika olikin niin
täydessä kunnossa, että tuskin hän oli heläyttänyt pianosta pari
kolme sointua, kun hän sulki sen yhtäkkiä, katseli ulos ikkunasta ja
kysyi, eikö tästä lähdettäisi kävelemään, illalliseen asti. Luonto veti
häntä puoleensa. Kunz ei näyttänyt liian ihastuvan ehdotukseen,
mutta Schulzista oli aate heti mainio; täytyihän vieraalle näyttää
edes Schönbuchwälderin puisto; Kunz veti hiukan suutansa irviin,

mutta ei asettunut vastarintaan; vaan nousi ylös niinkuin muutkin:
hän halusi yhtä hartaasti kuin Schulz näytellä Christophelle seutunsa
kauneuksia.
He lähtivät kävelemään. Christophe oli ottanut Schulzia
käsipuolesta ja vei häntä hiukan nopeammin kuin vanhus olisi
tahtonut. Kunz kulki otsaansa pyyhkiellen heidän perästään. He
juttelivat kovaäänisesti ja iloisesti. Ihmiset seisoivat porteilla ja
katsoivat, kun he menivät ohitse, ja heidän mielestään oli Herr
Professor Schulz aivan kuin nuori mies. Kaupungista päästyään he
lähtivät menemään suoraan niittymaiden poikki. Kunz valitti, että oli
kovin kuuma. Mutta armoton Christophe väitti, että ilma oli mainio.
Vanhusten onneksi pysähdyttiin vähän väliä innokkaasti juttelemaan
asioista, ja pakinat saivat heidät unhottamaan matkan pituuden.
Tultiin metsään. Schulz laususkeli Goethen ja Edvard Möriken runoja.
Christophe piti paljon runoista; mutta hän ei jaksanut seurata
mukana, kun niitä luettiin: hän joutui aina kuunnellessaan omain
epämääräisten unelmiensa valtaan, ja silloin tulivat säveleet sanojen
sijaan ja saivat hänet ne unohtamaan. Hän ihaili Schulzin
erinomaista muistia. Millainen tämä vilkas vanhus olikaan: sairas,
melkein ikäloppu, suljettu huoneeseensa suureksi osaksi vuotta,
joutunut pikkukaupunkiin melkein koko iäkseen, — ja mikä häneen
verraten tuo Hassler, nuori, kuuluisa ja taiteellisen elämän
keskipisteessä asuva, matkustanut lisäksi ristiin rastiin koko Europan
konserttimatkoillaan, mutta kuitenkin tylsä kaikelle, haluton
tutustumaan mihinkään! Sitäpaitsi ei Schulz ollut perillä ainoastaan
kaikista niistä nykyaikaisen taiteen ilmauksista, mitä Christophe
tunsi, vaan hän tiesi suunnattoman määrän menneistä ja
ulkomaalaisista musiikkimiehistä, joista Christophe ei vielä ollut
kuullut puhuttavankaan. Hänen muistinsa oli kuin syvä kaivo, johon
kaikki taivaan kauniit vedet olivat kokoontuneet. Christophe ei

väsynyt siitä kaivosta ammentamaan; ja Schulz oli onnellinen, kun
Christophe niin hartaasti tahtoi kuulla. Hän oli joskus kyllä tavannut
suopeita kuuntelijoita tai kilttejä oppilaita; mutta koskaan hän ei ollut
kohdannut sellaista nuorta ja palavaa sielua, jonka kanssa hän voi
yhdessä innostua, hän, joka oli usein aivan tukahtua suureen
hartauteensa.
He olivat jo erinomaisia ystäviä, kun vanhus yhtäkkiä
varomattomasti ilmaisi ihailunsa Brahmsia kohtaan. Christophien
valtasi silloin jäykkä viha: hän vetäisi kätensä pois Schulzin
kainalosta ja sanoi tylyllä äänellä, että se, joka rakasti Brahmsia, ei
voinut olla hänen ystävänsä. Heidän ilonsa sai aivan kuin kylmää
vettä niskaansa. Schulz oli liian arka ryhtyäkseen väittelemään ja
liian kunniallinen valehdellakseen; ja nyt hän vain änkytteli ja koetti
selittää ajatustaan. Mutta Christophe keskeytti hänet jyrkästi:
— Riittää!
Eikä hän sietänyt vastaväitteitä. Tuli kolkko hiljaisuus. He kävelivät
edelleen. Vanhukset eivät uskaltaneet katsahtaa toisiinsa. Kunz
ryiskeli ja koetti saada pakinan jälleen käyntiin, puhumalla metsästä
ja kauniista ilmasta; mutta Christophe oli niin jörö, ettei välittänyt
enää mistään eikä vastannut kuin muutaman lyhyen sanan. Ja kun
Kunz ei saanut sanoilleen kaikua sillä taholla, koetti hän hiljaisuutta
lopettaakseen pakinoida Schulzin kanssa; mutta Schulzin kurkkua
aivan ahdisti, hän ei voinut puhua. Christophe vilkaisi häntä syrjästä,
ja oli purskahtaa nauruun: hän oli antanut hänelle jo anteeksi. Hän
ei ollutkaan Schulzille vakavasti vihoissaan; jopa hän tuomitsi
olevansa aika kollo, kun tuotti sillä tavoin surua tuolle vanhus-
raukalle; mutta kun hän jo oli käyttänyt väärin voimaansa, ei hän
tahtonut näyttää katuvansa, mitä oli sanonut. He kulkivat sillä tavoin

Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com

Wardlaw s Perspectives in Nutrition 8th Edition Carol Byrd-Bredbenner

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

Wardlaw s Perspectives in Nutrition 8th Edition Carol Byrd-Bredbenner

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 5

Slide 6

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 13

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 19

Slide 20

Slide 21

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Slide 56

Slide 57

Slide 58

Slide 59

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

TLE-9-Prepare-Salad-and-Dressing.pptxkkk

LESSON 1 ABOUT MEDIA AND INFORMATION.pptx

GRADE-8-AQUACULTURE-WEEKQ1.pdfdfawgwyrsewru

Feelings PP Game FOR CHILDREN IN ELEMENTARY SCHOOL.pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech_Template.pptx [Autosaved].pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech.pptxvdsvdsvsdvsd