Yugoslavia Socialism Development and Debt David A. Dyker
leceiplik
18 views
51 slides
Mar 07, 2025
Slide 1 of 51
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
About This Presentation
Yugoslavia Socialism Development and Debt David A. Dyker
Yugoslavia Socialism Development and Debt David A. Dyker
Yugoslavia Socialism Development and Debt David A. Dyker
Slide Content
Visit https://ebookultra.com to download the full version and
explore more ebooks or textbooks
Yugoslavia Socialism Development and Debt David A.
Dyker
_____ Click the link below to download _____
https://ebookultra.com/download/yugoslavia-socialism-
development-and-debt-david-a-dyker/
Explore and download more ebooks or textbooks at ebookultra.com
explore more ebooks or textbooks
Yugoslavia Socialism Development and Debt David A.
Dyker
_____ Click the link below to download _____
https://ebookultra.com/download/yugoslavia-socialism-
development-and-debt-david-a-dyker/
Explore and download more ebooks or textbooks at ebookultra.com
Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
The Future of the Soviet Economic Planning System David A.
Dyker
https://ebookultra.com/download/the-future-of-the-soviet-economic-
planning-system-david-a-dyker/
The Rise and Fall of Global Microcredit Development Debt
and Disillusion Milford Bateman
https://ebookultra.com/download/the-rise-and-fall-of-global-
microcredit-development-debt-and-disillusion-milford-bateman/
To Kill a Nation The Attack on Yugoslavia Michael Parenti
https://ebookultra.com/download/to-kill-a-nation-the-attack-on-
yugoslavia-michael-parenti/
The Breakup of Yugoslavia Kate Transchel
https://ebookultra.com/download/the-breakup-of-yugoslavia-kate-
transchel/
interested in. You can click the link to download.
The Future of the Soviet Economic Planning System David A.
Dyker
https://ebookultra.com/download/the-future-of-the-soviet-economic-
planning-system-david-a-dyker/
The Rise and Fall of Global Microcredit Development Debt
and Disillusion Milford Bateman
https://ebookultra.com/download/the-rise-and-fall-of-global-
microcredit-development-debt-and-disillusion-milford-bateman/
To Kill a Nation The Attack on Yugoslavia Michael Parenti
https://ebookultra.com/download/to-kill-a-nation-the-attack-on-
yugoslavia-michael-parenti/
The Breakup of Yugoslavia Kate Transchel
https://ebookultra.com/download/the-breakup-of-yugoslavia-kate-
transchel/
Marxism and National Identity Socialism Nationalism and
National Socialism During the French Fin De Siecle Robert
Stuart
https://ebookultra.com/download/marxism-and-national-identity-
socialism-nationalism-and-national-socialism-during-the-french-fin-de-
siecle-robert-stuart/
Policing Stalin s Socialism Repression and Social Order in
the Soviet Union 1924 1953 David R. Shearer
https://ebookultra.com/download/policing-stalin-s-socialism-
repression-and-social-order-in-the-soviet-union-1924-1953-david-r-
shearer/
State Collapse and Reconstruction in the Periphery
Political Economy Ethnicity and Development in Yugoslavia
Serbia and Kosovo 1st Edition Jens Stilhoff Sörensen
https://ebookultra.com/download/state-collapse-and-reconstruction-in-
the-periphery-political-economy-ethnicity-and-development-in-
yugoslavia-serbia-and-kosovo-1st-edition-jens-stilhoff-sorensen/
Typical and Atypical Motor Development 1st Edition David
Sugden
https://ebookultra.com/download/typical-and-atypical-motor-
development-1st-edition-david-sugden/
Greenfields Brownfields and Housing Development 1st
Edition David Adams
https://ebookultra.com/download/greenfields-brownfields-and-housing-
development-1st-edition-david-adams/
National Socialism During the French Fin De Siecle Robert
Stuart
https://ebookultra.com/download/marxism-and-national-identity-
socialism-nationalism-and-national-socialism-during-the-french-fin-de-
siecle-robert-stuart/
Policing Stalin s Socialism Repression and Social Order in
the Soviet Union 1924 1953 David R. Shearer
https://ebookultra.com/download/policing-stalin-s-socialism-
repression-and-social-order-in-the-soviet-union-1924-1953-david-r-
shearer/
State Collapse and Reconstruction in the Periphery
Political Economy Ethnicity and Development in Yugoslavia
Serbia and Kosovo 1st Edition Jens Stilhoff Sörensen
https://ebookultra.com/download/state-collapse-and-reconstruction-in-
the-periphery-political-economy-ethnicity-and-development-in-
yugoslavia-serbia-and-kosovo-1st-edition-jens-stilhoff-sorensen/
Typical and Atypical Motor Development 1st Edition David
Sugden
https://ebookultra.com/download/typical-and-atypical-motor-
development-1st-edition-david-sugden/
Greenfields Brownfields and Housing Development 1st
Edition David Adams
https://ebookultra.com/download/greenfields-brownfields-and-housing-
development-1st-edition-david-adams/
Yugoslavia Socialism Development and Debt David A.
Dyker Digital Instant Download
Author(s): David A. Dyker
ISBN(s): 9780415615686, 0415615682
Edition: Hardcover
File Details: PDF, 1.73 MB
Year: 2011
Language: english
Dyker Digital Instant Download
Author(s): David A. Dyker
ISBN(s): 9780415615686, 0415615682
Edition: Hardcover
File Details: PDF, 1.73 MB
Year: 2011
Language: english
Routledge Revivals
Yugoslavia
Thisbook,firstpublishedin1990,analyses
contemporaryYugoslaviandevelopmentstrategyinits
historicalandpoliticalcontext,assessinghow
corruption,negligence,andanemphasisonindustryto
thedetrimentofagricultureandtrade,haveallplayeda
partinbringingYugoslaviaclosetofinancialand
politicalchaos.Thebookconcludesbyconsideringthe
contemporaryprospectsforamoreintegratedpolicy
approach in the midst of the country’s political crisis.
2
Yugoslavia
Thisbook,firstpublishedin1990,analyses
contemporaryYugoslaviandevelopmentstrategyinits
historicalandpoliticalcontext,assessinghow
corruption,negligence,andanemphasisonindustryto
thedetrimentofagricultureandtrade,haveallplayeda
partinbringingYugoslaviaclosetofinancialand
politicalchaos.Thebookconcludesbyconsideringthe
contemporaryprospectsforamoreintegratedpolicy
approach in the midst of the country’s political crisis.
2
Yugoslavia
Socialism, Development and Debt
David A. Dyker
3
Socialism, Development and Debt
David A. Dyker
3
First published in 1990
by Routledge
This edition first published in 2011 by Routledge
2ParkSquare,MiltonPark,Abingdon,Oxon,OX14
4RN
Simultaneously published in the USA and Canada
by Routledge
270 Madison Avenue, New York, NY 10016
RoutledgeisanimprintoftheTaylor&FrancisGroup,
an informa business
© 1990 David A. Dyker
Allrightsreserved.Nopartofthisbookmaybe
reprintedorreproducedorutilisedinanyformorbyany
electronic,mechanical,orothermeans,nowknownor
hereafterinvented,includingphotocopyingand
recording,orinanyinformationstorageorretrieval
system,withoutpermissioninwritingfromthe
publishers.
Publisher’s Note
Thepublisherhasgonetogreatlengthstoensurethe
qualityofthisreprintbutpointsoutthatsome
imperfections in the original copies may be apparent.
Disclaimer
4
by Routledge
This edition first published in 2011 by Routledge
2ParkSquare,MiltonPark,Abingdon,Oxon,OX14
4RN
Simultaneously published in the USA and Canada
by Routledge
270 Madison Avenue, New York, NY 10016
RoutledgeisanimprintoftheTaylor&FrancisGroup,
an informa business
© 1990 David A. Dyker
Allrightsreserved.Nopartofthisbookmaybe
reprintedorreproducedorutilisedinanyformorbyany
electronic,mechanical,orothermeans,nowknownor
hereafterinvented,includingphotocopyingand
recording,orinanyinformationstorageorretrieval
system,withoutpermissioninwritingfromthe
publishers.
Publisher’s Note
Thepublisherhasgonetogreatlengthstoensurethe
qualityofthisreprintbutpointsoutthatsome
imperfections in the original copies may be apparent.
Disclaimer
4
Thepublisherhasmadeeveryefforttotracecopyright
holdersandwelcomescorrespondencefromthosethey
have been unable to contact.
ALibraryofCongressrecordexistsunderLCControl
Number: 89024036
ISBN 13: 978-0-415-61568-6 (hbk)
5
holdersandwelcomescorrespondencefromthosethey
have been unable to contact.
ALibraryofCongressrecordexistsunderLCControl
Number: 89024036
ISBN 13: 978-0-415-61568-6 (hbk)
5
Yugoslavia
6
6
Yugoslavia
Socialism, Development and Debt
David A. Dyker
7
Socialism, Development and Debt
David A. Dyker
7
First published 1990 by Routledge
11 New Fetter Lane, London EC4P 4EE
Simultaneously published in the USA and Canada
by Routledge
a division of Routledge, Chapman and Hall, Inc.
29 West 35th Street, New York, NY 10001
© 1990 David A. Dyker
Phototypeset in l0pt Times by
Mews Photosetting, Beckenham, Kent
Printed and bound in Great Britain by
Biddies Ltd, Guildford and King’s Lynn
Allrightsreserved.Nopartofthisbookmaybe
reprintedorreproducedorutilizedinanyformorbyany
electronic,mechanical,orothermeans,nowknownor
hereafterinvented,includingphotocopyingand
recording,orinanyinformationstorageorretrieval
system,withoutpermissioninwritingfromthe
publishers.
British Library Cataloguing in Publication Data
Dyker, David A., (David Alexander), 1944–
Yugoslavia: socialism, development and debt.
1. Yugoslavia. Economic development
I. Title
8
11 New Fetter Lane, London EC4P 4EE
Simultaneously published in the USA and Canada
by Routledge
a division of Routledge, Chapman and Hall, Inc.
29 West 35th Street, New York, NY 10001
© 1990 David A. Dyker
Phototypeset in l0pt Times by
Mews Photosetting, Beckenham, Kent
Printed and bound in Great Britain by
Biddies Ltd, Guildford and King’s Lynn
Allrightsreserved.Nopartofthisbookmaybe
reprintedorreproducedorutilizedinanyformorbyany
electronic,mechanical,orothermeans,nowknownor
hereafterinvented,includingphotocopyingand
recording,orinanyinformationstorageorretrieval
system,withoutpermissioninwritingfromthe
publishers.
British Library Cataloguing in Publication Data
Dyker, David A., (David Alexander), 1944–
Yugoslavia: socialism, development and debt.
1. Yugoslavia. Economic development
I. Title
8
330.9497
ISBN 0-415-00745-3
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Dyker, David A.
Yugoslavia:socialism,development,anddebt/
David A. Dyker.
p. cm.
Includes bibliographical references.
ISBN 0-415-00745-3
1.Yugoslavia–Economicpolicy–1945–2.
Yugoslavia–Economicconditions–1945–3.Debts,
External–Yugoslavia.4.Balanceofpayments–
Yugoslavia. I. Title.
HC407.D941990
338.9497-dc20 89-24036
CIP
9
ISBN 0-415-00745-3
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Dyker, David A.
Yugoslavia:socialism,development,anddebt/
David A. Dyker.
p. cm.
Includes bibliographical references.
ISBN 0-415-00745-3
1.Yugoslavia–Economicpolicy–1945–2.
Yugoslavia–Economicconditions–1945–3.Debts,
External–Yugoslavia.4.Balanceofpayments–
Yugoslavia. I. Title.
HC407.D941990
338.9497-dc20 89-24036
CIP
9
To the memory of Maria Lambor
10
10
Contents
List of Map and Tables
Preface
1A Young State and a Developing Economy
2The Origins of Yugoslav Market Socialism
3
TheGreapLeapForward:Industrializationand
Extensive Development 1953–65
4
SystemicReforminthe1960sand1970s:the
Sovereignty of ‘Associated Labour
’
5
GrowthStrategyandEconomicStructure:the
BalanceofPaymentsandtheFailureof
Adjustment Policies in the 1970s
6The Debt-Service Crisis of 1982
7
AdjustmentPoliciesinthe1980s:PlusçaChange
…
8
YugoslaviaandtheWorld–anAwkward
Customer?
9Politics and the Price of Reform
References
Index
11
List of Map and Tables
Preface
1A Young State and a Developing Economy
2The Origins of Yugoslav Market Socialism
3
TheGreapLeapForward:Industrializationand
Extensive Development 1953–65
4
SystemicReforminthe1960sand1970s:the
Sovereignty of ‘Associated Labour
’
5
GrowthStrategyandEconomicStructure:the
BalanceofPaymentsandtheFailureof
Adjustment Policies in the 1970s
6The Debt-Service Crisis of 1982
7
AdjustmentPoliciesinthe1980s:PlusçaChange
…
8
YugoslaviaandtheWorld–anAwkward
Customer?
9Politics and the Price of Reform
References
Index
11
Map and Tables
Map
1.1Yugoslavia
Tables
1.1The Yugoslav Balance of Trade 1922–39
1.2The Yugoslav Balance of Payments 1926–36
2.1
Thefive-yearplanfor1947–51,targetsand
achievements
3.1Yugoslav rates of growth 1948–64
3.2
ThecontributionofimportedcapitaltoYugoslav
economic development 1948–64
3.3The Balance of Payments 1947–65
3.4National Income per head of population by region
4.1
Projectedandactualgrowthinmoneysupply,
1965–71
5.1Yugoslav rates of growth 1962–81
5.2The Balance of Payments 1966–81
5.3The effective dinar exchange rate 1971–83
5.4
Numberandtotalvalueofinvestmentprojects
1976–9
5.5
Sizedistributionofinvestmentprojectsat30
September 1978
12
Map
1.1Yugoslavia
Tables
1.1The Yugoslav Balance of Trade 1922–39
1.2The Yugoslav Balance of Payments 1926–36
2.1
Thefive-yearplanfor1947–51,targetsand
achievements
3.1Yugoslav rates of growth 1948–64
3.2
ThecontributionofimportedcapitaltoYugoslav
economic development 1948–64
3.3The Balance of Payments 1947–65
3.4National Income per head of population by region
4.1
Projectedandactualgrowthinmoneysupply,
1965–71
5.1Yugoslav rates of growth 1962–81
5.2The Balance of Payments 1966–81
5.3The effective dinar exchange rate 1971–83
5.4
Numberandtotalvalueofinvestmentprojects
1976–9
5.5
Sizedistributionofinvestmentprojectsat30
September 1978
12
5.6
Indicesofincrementalcapital-outputratios
1976–9
6.1
Medium-andlong-termdebtflow/currentaccount
balance
6.2
Structureoflong-andmedium-termcreditsby
purpose
6.3
Yugoslavia’sinternationaldebts,guaranteedand
unguaranteed
6.4Hard-currency debt-service indicators 1971–81
6.5Yugoslavia’s total foreign debt 1972–82
6.6Structure of credits by source
6.7
ThetermsonwhichYugoslaviaborrowed
1973–82
6.8Income and price movements 1981–5
6.9
Principaldebtorcountries:theirvitalstatisticsin
1982
7.1The Balance of Payments 1982–6
7.2
Thesupplyofmoney(M1)1980–6:targetsand
outcomes
7.3Rates of interest and the rate of inflation 1976–84
8.1Perverse flows – net resource transfer 1982–6
8.2Actual and scheduled debt repayments 1985–93
13
Indicesofincrementalcapital-outputratios
1976–9
6.1
Medium-andlong-termdebtflow/currentaccount
balance
6.2
Structureoflong-andmedium-termcreditsby
purpose
6.3
Yugoslavia’sinternationaldebts,guaranteedand
unguaranteed
6.4Hard-currency debt-service indicators 1971–81
6.5Yugoslavia’s total foreign debt 1972–82
6.6Structure of credits by source
6.7
ThetermsonwhichYugoslaviaborrowed
1973–82
6.8Income and price movements 1981–5
6.9
Principaldebtorcountries:theirvitalstatisticsin
1982
7.1The Balance of Payments 1982–6
7.2
Thesupplyofmoney(M1)1980–6:targetsand
outcomes
7.3Rates of interest and the rate of inflation 1976–84
8.1Perverse flows – net resource transfer 1982–6
8.2Actual and scheduled debt repayments 1985–93
13
Preface
Thisbookrepresentstheculminationofovertwenty
yearsofresearchontheYugoslaveconomy.Overthat
periodIhavewatchedthe(ratherold-fashioned)
card-indexsystemgrowtoalmostthreatening
proportions,anditwasindeedarelieffinallytoattack
thetaskofputtingitalltogether.Thereaderwillfind
thatIhavenotspecificallyreferencedeveryfact,every
detail–thatwouldhavemadethebookunreadable.But
hecanrestassuredthateveryunreferencedpieceofdata
wastakenfromoneofthetwomainYugoslavbusiness
weeklies–EkonomskaPolitikaandPrivredniVjesnik.I
amgratefultotheEconomicandSocialResearch
Council,theBritishAcademyandtheUniversityof
Sussexforthefinancialsupportwhichenabledmeto
completetheresearch.IamalsodeeplyindebtedtoSaul
EstrinoftheLondonSchoolofEconomicsand
DubravkoMatkooftheInstituteofSovietandEast
EuropeanStudies,UniversityofGlasgow,fortheir
detailedandhelpfulcommentsonthetypescript.Ihope
thefinalproductisworthyoftheattentiontheydevoted
toit.DraganaGnjatovićoftheEconomicsInstituteof
Belgradewaskindenoughtoallowmetousematerial
fromheradmirableUlogaInostranihSredstavau
PrivrednomRazvojuJugoslavije.Finally,Imustthank
PeterHolliesforthegiftofhisinvaluablelibrary,and
Naomi-Jane Dyker, who drew the map.
14
Thisbookrepresentstheculminationofovertwenty
yearsofresearchontheYugoslaveconomy.Overthat
periodIhavewatchedthe(ratherold-fashioned)
card-indexsystemgrowtoalmostthreatening
proportions,anditwasindeedarelieffinallytoattack
thetaskofputtingitalltogether.Thereaderwillfind
thatIhavenotspecificallyreferencedeveryfact,every
detail–thatwouldhavemadethebookunreadable.But
hecanrestassuredthateveryunreferencedpieceofdata
wastakenfromoneofthetwomainYugoslavbusiness
weeklies–EkonomskaPolitikaandPrivredniVjesnik.I
amgratefultotheEconomicandSocialResearch
Council,theBritishAcademyandtheUniversityof
Sussexforthefinancialsupportwhichenabledmeto
completetheresearch.IamalsodeeplyindebtedtoSaul
EstrinoftheLondonSchoolofEconomicsand
DubravkoMatkooftheInstituteofSovietandEast
EuropeanStudies,UniversityofGlasgow,fortheir
detailedandhelpfulcommentsonthetypescript.Ihope
thefinalproductisworthyoftheattentiontheydevoted
toit.DraganaGnjatovićoftheEconomicsInstituteof
Belgradewaskindenoughtoallowmetousematerial
fromheradmirableUlogaInostranihSredstavau
PrivrednomRazvojuJugoslavije.Finally,Imustthank
PeterHolliesforthegiftofhisinvaluablelibrary,and
Naomi-Jane Dyker, who drew the map.
14
15
Chapter one
A Young State and a Developing Economy
The dilemmas of Yugoslav statehood
ThecreationofYugoslaviain1918,intheaftermathof
theBalkanWarsandtheFirstWorldWar,markedthe
finalvictoryinacentury-longstrugglebytheSouth
Slavstocreatea‘Southslavia’(theliteralmeaningof
Yugoslavia)intheBalkans,followingonthecollapseof
theOttomanandAustro-HungarianEmpires.Butwhile
theothernewly-independentstatesofEasternEurope
couldallclaimthestatusofnation-state,inthesensethat
eachcontainedasingle,dominantnationalandlinguistic
group,Yugoslaviawasfromthestartamulti-national
state,moreofamicrocosmoftheramshackleempiresit
succeededthananytributetotheWilsonDoctrine.Itdid
havealargemeasureoflinguisticunitywitharound70
percentofthepopulationspeakingsomeformof
Serbo-Croatastheirfirstlanguage(HoffmanandNeal
1962:29),butCroatia,withitsHabsburgpastand
RomanCatholicreligion,wasasself-consciously
differentfromSerbia(Orthodoxandstillsmartingfrom
thememoryoftheOttomanyoke)asistheProtestant,
French-speakingpartofSwitzerlandfromFrance.The
Serbo-Croat-speakingMuslimsofBosniaand
HercegovinaandthepeopleofMontenegro–
Serbo-Croat-speakingandSerbianOrthodoxinreligion,
butwithalonghistoryofindependentstatehood–
furthercomplicatedthepicture.Outsidethe
Serbo-Croat-speakingheartofthenewstatelaya
peripherypopulatedbySlovenesandMacedonians–
16
A Young State and a Developing Economy
The dilemmas of Yugoslav statehood
ThecreationofYugoslaviain1918,intheaftermathof
theBalkanWarsandtheFirstWorldWar,markedthe
finalvictoryinacentury-longstrugglebytheSouth
Slavstocreatea‘Southslavia’(theliteralmeaningof
Yugoslavia)intheBalkans,followingonthecollapseof
theOttomanandAustro-HungarianEmpires.Butwhile
theothernewly-independentstatesofEasternEurope
couldallclaimthestatusofnation-state,inthesensethat
eachcontainedasingle,dominantnationalandlinguistic
group,Yugoslaviawasfromthestartamulti-national
state,moreofamicrocosmoftheramshackleempiresit
succeededthananytributetotheWilsonDoctrine.Itdid
havealargemeasureoflinguisticunitywitharound70
percentofthepopulationspeakingsomeformof
Serbo-Croatastheirfirstlanguage(HoffmanandNeal
1962:29),butCroatia,withitsHabsburgpastand
RomanCatholicreligion,wasasself-consciously
differentfromSerbia(Orthodoxandstillsmartingfrom
thememoryoftheOttomanyoke)asistheProtestant,
French-speakingpartofSwitzerlandfromFrance.The
Serbo-Croat-speakingMuslimsofBosniaand
HercegovinaandthepeopleofMontenegro–
Serbo-Croat-speakingandSerbianOrthodoxinreligion,
butwithalonghistoryofindependentstatehood–
furthercomplicatedthepicture.Outsidethe
Serbo-Croat-speakingheartofthenewstatelaya
peripherypopulatedbySlovenesandMacedonians–
16
Slavnations,butwithdistinctivenationallanguages–
andsubstantialminoritiesofAlbanians,Hungariansand,
atthattime,alsoGermans.Thebiggestsingleethnic
group–theSerbs–accountedforabout40percentof
the total population of some 12 million people.
ButSerbia,theself-styled‘PiedmontoftheSouthSlav
area’waspoliticallyquitedominantintheKingdomof
theSerbs,CroatsandSlovenes,asitwasknownuntil
1929.ItwasSerbiawhichhadmanagedtodevelopsome
kindofamodernstateapparatusduringthe19thcentury,
havingwrestedadegreeofautonomyfromtheTurksin
1815andcompleteindependencein1878.ItwasSerbia
which had set a pattern
ofterritorialexpansionismasitstruggledtoreclaim
ancientlySerbianlandsfromtheTurkishEmpireina
seriesofwarsthroughtheperiod1815–1918.Itwasthe
assassinationoftheHabsburgArchdukeFerdinandin
1914byaSerb,GavriloPrincip,whichstartedtheFirst
WorldWar,anditwasSerbiawhich,asanally,battled
throughtovictoryin1918,thoughatthecostof
appallinglossoflife.Finally,itwastheSerbianroyal
family,inthepersonofKingAlexanderKaradjordjević,
thatwastorulethenewkingdom,after1929througha
royal dictatorship.
Thesecircumstancescreatedacomplexofpolitical
problemswhichthreatenedtoteartheKingdomofthe
Serbs,CroatsandSlovenesapart,andwhichdo,indeed,
stillimpingeinpresent-dayYugoslavia.TheSerbs,
naturally,feltthattheyhad‘earned’therighttorunthe
newshow,andtheywere,thougheconomicallyagood
deallessadvancedthantheSlovenesandCroatsofthe
17
andsubstantialminoritiesofAlbanians,Hungariansand,
atthattime,alsoGermans.Thebiggestsingleethnic
group–theSerbs–accountedforabout40percentof
the total population of some 12 million people.
ButSerbia,theself-styled‘PiedmontoftheSouthSlav
area’waspoliticallyquitedominantintheKingdomof
theSerbs,CroatsandSlovenes,asitwasknownuntil
1929.ItwasSerbiawhichhadmanagedtodevelopsome
kindofamodernstateapparatusduringthe19thcentury,
havingwrestedadegreeofautonomyfromtheTurksin
1815andcompleteindependencein1878.ItwasSerbia
which had set a pattern
ofterritorialexpansionismasitstruggledtoreclaim
ancientlySerbianlandsfromtheTurkishEmpireina
seriesofwarsthroughtheperiod1815–1918.Itwasthe
assassinationoftheHabsburgArchdukeFerdinandin
1914byaSerb,GavriloPrincip,whichstartedtheFirst
WorldWar,anditwasSerbiawhich,asanally,battled
throughtovictoryin1918,thoughatthecostof
appallinglossoflife.Finally,itwastheSerbianroyal
family,inthepersonofKingAlexanderKaradjordjević,
thatwastorulethenewkingdom,after1929througha
royal dictatorship.
Thesecircumstancescreatedacomplexofpolitical
problemswhichthreatenedtoteartheKingdomofthe
Serbs,CroatsandSlovenesapart,andwhichdo,indeed,
stillimpingeinpresent-dayYugoslavia.TheSerbs,
naturally,feltthattheyhad‘earned’therighttorunthe
newshow,andtheywere,thougheconomicallyagood
deallessadvancedthantheSlovenesandCroatsofthe
17
NorthandWest,theonlygroupwithanexisting
administrativeelite.Thus‘thenewstateamountedtoa
Serbianhegemony,withnotonlykingandcourt,but
alsoadministration,armyandpolicepredominantly
Serbian,andthereforetendingtobeanti-Croat.Undera
governmentdominatedbySerbs,Croatshadlesstosay
abouttheiraffairsthanbeforethewar….Croatpassions,
notunnaturally,begantoburn….TheSerbshandledthe
problemwitharemarkablelackoffinesse.By1923–4
Croatiawasvirtuallyinastateofinsurrection’(Hoffman
andNeal1962:59–60).WhenKingAlexander
proclaimedhisroyaldictatorshipin1929heimposeda
newsystemofadministrativeterritorializationwhich
wasexpresslydesignedtodepriveCroatiaofaterritorial
identitywithinYugoslavia.Repression,needlesstosay,
madethingsworseratherthanbetter,andbythelate
1930s,withtheGermanmenacelooming,publicopinion
startedtoswingtowardsreconciliation.In1939adeal
wasstruckwhichgavetheCroatianstheirownbanovina,
orprovince,andadegreeofautonomy.Thenew
arrangementdidnotworkparticularlywell,butinany
casetheoldYugoslaviawasdestroyedbyGerman
invasionin1941.Germanyimposedabrutaloccupation
onSerbia,butpermittedtheformationofapuppetfascist
state in Croatia under theUstaše.
Thewartimeperiod1941–5wascharacterizedatonceby
thedepthsofatrocityandtheheightsofheroism.The
UstašelaunchedgenocidalattacksonSerbian
populations,andtoadegreetheSerbianChetnik
movement,originallyformedin1941toresisttheAxis
occupation,repliedinkind.ButtheChetniksoffered
littleimmediatechallengetotheGermans,preferringto
18
administrativeelite.Thus‘thenewstateamountedtoa
Serbianhegemony,withnotonlykingandcourt,but
alsoadministration,armyandpolicepredominantly
Serbian,andthereforetendingtobeanti-Croat.Undera
governmentdominatedbySerbs,Croatshadlesstosay
abouttheiraffairsthanbeforethewar….Croatpassions,
notunnaturally,begantoburn….TheSerbshandledthe
problemwitharemarkablelackoffinesse.By1923–4
Croatiawasvirtuallyinastateofinsurrection’(Hoffman
andNeal1962:59–60).WhenKingAlexander
proclaimedhisroyaldictatorshipin1929heimposeda
newsystemofadministrativeterritorializationwhich
wasexpresslydesignedtodepriveCroatiaofaterritorial
identitywithinYugoslavia.Repression,needlesstosay,
madethingsworseratherthanbetter,andbythelate
1930s,withtheGermanmenacelooming,publicopinion
startedtoswingtowardsreconciliation.In1939adeal
wasstruckwhichgavetheCroatianstheirownbanovina,
orprovince,andadegreeofautonomy.Thenew
arrangementdidnotworkparticularlywell,butinany
casetheoldYugoslaviawasdestroyedbyGerman
invasionin1941.Germanyimposedabrutaloccupation
onSerbia,butpermittedtheformationofapuppetfascist
state in Croatia under theUstaše.
Thewartimeperiod1941–5wascharacterizedatonceby
thedepthsofatrocityandtheheightsofheroism.The
UstašelaunchedgenocidalattacksonSerbian
populations,andtoadegreetheSerbianChetnik
movement,originallyformedin1941toresisttheAxis
occupation,repliedinkind.ButtheChetniksoffered
littleimmediatechallengetotheGermans,preferringto
18
keeptheirforcesintactforthepowerstrugglethey
expectedaftertheendofthewar.FortheChetniks,then,
theultimaterestorationoftheKaradjordjevićmonarchy
remainedacentralpriority.Meanwhileitwasthe
communist-ledPartisanmovement–predominantly
SerbianinpersonnelbutledbyaCroat,JosipBrozTito
–whichsooncametodominateeffectiveresistanceto
the occupiers,
andindeedtofightaheroicguerillacampaign,holding
downdozensofGermanbattalionsandcontributing
significantlytothealliedcause.ThePartisanswere
recognizedbyWinstonChurchillasthe‘official’
resistanceinYugoslaviaasearlyas1943,and
thenceforthreceivedsubstantialsupport,materialand
moral,fromtheWesternAllies.ButthePartisanswere
justasinterestedastheChetniksintakingpowerafter
theendofhostilities,andjoinedbattlewiththelatteras
trenchantlyaswiththeGermans.Thuscivilwarwas
layereduponcivilwar,withlittlequarterofferedbyany
oftheprotagonists.PartisantreatmentofChetnik
personnelaftertheendofthewardoesthemlittlecredit.
TheChetnikleader,DražaMihailović,wasexecutedin
1946 for alleged collaboration with the Germans.
TherecanbenodoubtthatthePartisans,withtheir
appealtotraditionalwarrior-heroattitudesandtheir
genuinelypan-Yugoslavandultimatelyuniversal
ideology,struckadeepchordamongstYugoslavsfor
whomtheSerb-Croatbickeringsoftheinter-warperiod
hadturnedintothemosthorrificnightmare.Butthe
Partisanleaders,atthistimeatleast,werenodemocrats
andnodecentralizers.Theyhadgainedpowerby
defeatingandrepressingtheirrivals,andaimedtoextend
19
expectedaftertheendofthewar.FortheChetniks,then,
theultimaterestorationoftheKaradjordjevićmonarchy
remainedacentralpriority.Meanwhileitwasthe
communist-ledPartisanmovement–predominantly
SerbianinpersonnelbutledbyaCroat,JosipBrozTito
–whichsooncametodominateeffectiveresistanceto
the occupiers,
andindeedtofightaheroicguerillacampaign,holding
downdozensofGermanbattalionsandcontributing
significantlytothealliedcause.ThePartisanswere
recognizedbyWinstonChurchillasthe‘official’
resistanceinYugoslaviaasearlyas1943,and
thenceforthreceivedsubstantialsupport,materialand
moral,fromtheWesternAllies.ButthePartisanswere
justasinterestedastheChetniksintakingpowerafter
theendofhostilities,andjoinedbattlewiththelatteras
trenchantlyaswiththeGermans.Thuscivilwarwas
layereduponcivilwar,withlittlequarterofferedbyany
oftheprotagonists.PartisantreatmentofChetnik
personnelaftertheendofthewardoesthemlittlecredit.
TheChetnikleader,DražaMihailović,wasexecutedin
1946 for alleged collaboration with the Germans.
TherecanbenodoubtthatthePartisans,withtheir
appealtotraditionalwarrior-heroattitudesandtheir
genuinelypan-Yugoslavandultimatelyuniversal
ideology,struckadeepchordamongstYugoslavsfor
whomtheSerb-Croatbickeringsoftheinter-warperiod
hadturnedintothemosthorrificnightmare.Butthe
Partisanleaders,atthistimeatleast,werenodemocrats
andnodecentralizers.Theyhadgainedpowerby
defeatingandrepressingtheirrivals,andaimedtoextend
19
thatpowerthroughtheimpositionofaStalinistpolice
state.Willy-nilly,theywouldhavetouseastheir
instrumentsPartisancadres,predominantlySerbian.It
wentwithoutsayingthatBelgrade,thecapitalofSerbia,
wouldcontinuetobethecapitalofYugoslavia,andthat
meantthatthemainadministrativecentreofthecountry
wouldcontinuetobeinsomesensealientoCroatsand
Slovenes at least.
Forthatreason,andperhapsalsoformoreconcrete
financialandcareerreasons,thenorthernnationalities
signallyfailedtotakepositiveinitiativestorollback
Serbiandominationoftheadministrationandthe
coerciveforcesthroughthepost-warperiod.Serbs,
togetherwiththeirclosecousins,theMontenegrins,
continuedtodominatetheofficercorps,andindeedthe
proportionofthatcorpsmadeupbymembersofother
nationalitiesseemstohavefallensteadilyuptotheearly
1970s(Paver1973).In197061outor100‘leading
personnel’oftheFederalMinistryofInternalAffairs,
i.e.thepolice,wereSerbs,andanother9were
Montenegrins(Dyker1977).Moststrikingofallarethe
followingfiguresfornationalcompositionof
membershipofthefederalbureaucracyin1969(Poen…
1969):
Serbs 4335
Croats 504
Macedonian145
Montenegrins424
Slovenes 187
20
state.Willy-nilly,theywouldhavetouseastheir
instrumentsPartisancadres,predominantlySerbian.It
wentwithoutsayingthatBelgrade,thecapitalofSerbia,
wouldcontinuetobethecapitalofYugoslavia,andthat
meantthatthemainadministrativecentreofthecountry
wouldcontinuetobeinsomesensealientoCroatsand
Slovenes at least.
Forthatreason,andperhapsalsoformoreconcrete
financialandcareerreasons,thenorthernnationalities
signallyfailedtotakepositiveinitiativestorollback
Serbiandominationoftheadministrationandthe
coerciveforcesthroughthepost-warperiod.Serbs,
togetherwiththeirclosecousins,theMontenegrins,
continuedtodominatetheofficercorps,andindeedthe
proportionofthatcorpsmadeupbymembersofother
nationalitiesseemstohavefallensteadilyuptotheearly
1970s(Paver1973).In197061outor100‘leading
personnel’oftheFederalMinistryofInternalAffairs,
i.e.thepolice,wereSerbs,andanother9were
Montenegrins(Dyker1977).Moststrikingofallarethe
followingfiguresfornationalcompositionof
membershipofthefederalbureaucracyin1969(Poen…
1969):
Serbs 4335
Croats 504
Macedonian145
Montenegrins424
Slovenes 187
20
Other documents randomly have
different content
different content
ADELGUNDA (huo'aten). Jospa toki viimeinkin riita meidän talosta
loppuisi!
OTTILIA. Tuohon huokaukseen yhdyn minäkin aivan sydämeni
pohjasta!
ULRIKA. Ah niin, kylläpä jo olisi aika kuulla ystävällisiä sanoja
täällä!
IRMGARD. Jospa sen huomaisivat ne, jotka aina riidan alkavat!
Kahdeksas kohtaus.
Entiset. Thusnelda.
THUSNELDA (palajaa, tuopi nenäliinan, kokoo astiat, jotka asettaa
ruokapöydälle, menee perältä oikealle).
OTTILIA (laulaa).
Majassa r auhan tässä
Ei rauhaa tunneta.
(Idunan luoksi, ystävällisesti).
No, mitenkä käypi sun neulomuksesi? Hm, hm, se ei ole tarpeeksi
kaavan mukainen eikä sileä!
IDUNA. Min'en saa sitä kelvolliseksi kuuna kulloinkaan.
OTTILIA. Annappas, minä neuvon sua.
IDUNA (nousee),
loppuisi!
OTTILIA. Tuohon huokaukseen yhdyn minäkin aivan sydämeni
pohjasta!
ULRIKA. Ah niin, kylläpä jo olisi aika kuulla ystävällisiä sanoja
täällä!
IRMGARD. Jospa sen huomaisivat ne, jotka aina riidan alkavat!
Kahdeksas kohtaus.
Entiset. Thusnelda.
THUSNELDA (palajaa, tuopi nenäliinan, kokoo astiat, jotka asettaa
ruokapöydälle, menee perältä oikealle).
OTTILIA (laulaa).
Majassa r auhan tässä
Ei rauhaa tunneta.
(Idunan luoksi, ystävällisesti).
No, mitenkä käypi sun neulomuksesi? Hm, hm, se ei ole tarpeeksi
kaavan mukainen eikä sileä!
IDUNA. Min'en saa sitä kelvolliseksi kuuna kulloinkaan.
OTTILIA. Annappas, minä neuvon sua.
IDUNA (nousee),
OTTILIA (istuu, neuloo). Ota vaari, näin sun pitää tehdä!
IDUNA (katsoo hänen olkansa yli).
Yhdeksäs kohtaus.
Entiset. Offenburg (perältä, oikealta),
OFFENBURG. Toivotan teille hyvää huomenta, hyvät naiset!
KAIKKI. Hyvää huomenta!
OTTILIA (iloisesti). Hyväpä että tulitte, herra tohtori, ikävän
yksitoikkoiselta tuntuu usein elämä huoneessa, joka on täpösen
täynnä pelkkiä naisia!
IRMGARD. No, herra tohtori ei toki tullut sinun luoksesi!
OTTILIA. Ei, Herralle kiitos, lääkärinä, vaan toki ystävällisenä
miehenä, jonka kanssa saapi puhella muutaman sanan.
OFFENBURG. Erinomaisen hupaista, että yksityisenäkin olen
tervetullut.
IRMGARD (hyvin ystävällisenä ja kiekailevana). Niin olette; hyvä
tohtori, ainakin minä puolestani voin sen vakuuttaa.
OFFENBURG (läheten häntä). Kuinka olette nukkunut?
IRMGARD. Vähän paremmin! Mutta istukaahan toki!
IDUNA (tuopi sukkelaan tuolin).
IDUNA (katsoo hänen olkansa yli).
Yhdeksäs kohtaus.
Entiset. Offenburg (perältä, oikealta),
OFFENBURG. Toivotan teille hyvää huomenta, hyvät naiset!
KAIKKI. Hyvää huomenta!
OTTILIA (iloisesti). Hyväpä että tulitte, herra tohtori, ikävän
yksitoikkoiselta tuntuu usein elämä huoneessa, joka on täpösen
täynnä pelkkiä naisia!
IRMGARD. No, herra tohtori ei toki tullut sinun luoksesi!
OTTILIA. Ei, Herralle kiitos, lääkärinä, vaan toki ystävällisenä
miehenä, jonka kanssa saapi puhella muutaman sanan.
OFFENBURG. Erinomaisen hupaista, että yksityisenäkin olen
tervetullut.
IRMGARD (hyvin ystävällisenä ja kiekailevana). Niin olette; hyvä
tohtori, ainakin minä puolestani voin sen vakuuttaa.
OFFENBURG (läheten häntä). Kuinka olette nukkunut?
IRMGARD. Vähän paremmin! Mutta istukaahan toki!
IDUNA (tuopi sukkelaan tuolin).
OFFENBURG (nopeaan häntä vastaan, ottaa häneltä tuolin).
Suokaa neitini, — kiitän nöyrimmästi.
(Puristan salaa hänen kättään).
IDUNA (myhäilee, varkain kiittäin häntä, menee jälleen Ottilian
taakse).
OFFENBURG (istuu Irmgardin viereen). Minä toivoin viimeksi
antamien lääkkeitteni vaikuttavan parempaa ja saattavan Teille
hyvän yö-levon.
IRMGARD (ojentaa hänelle kätensä, valta-suonen tunnustelemista
varten). Lääkkeenne olivat varmaankin hyvät, mutta kenties on
unettomuuteeni muitakin, kuin vain ruumiillisia, syitä.
OFFENBURG. Neitini, jos minulta jotain salaatte, en koskaan pääse
vammanne perille.
IRMGARD (hiu'eten, kainosti). Te olette tosin lääkäri, mutta
kuitenkin mies. Me tytöt arastelemme monessa suhteessa miehiä,
varsinkin nuoria. Niin, jospa te vain olisitte harmaa-hiuksinen!
ADELGUNDA (ahkerassa työssä, hiljaa Ottilialle). Katsoppas,
kuinka
Irmgard kiekailee!
OTTILIA (hiljaa, kuivasti). Hm! Pilaa kaikki!
OFFENBURG. Niin, neitiseni, jos sairas vaiti olollaan salaa jotain,
ovat lääkärin keinot voimattomat.
Suokaa neitini, — kiitän nöyrimmästi.
(Puristan salaa hänen kättään).
IDUNA (myhäilee, varkain kiittäin häntä, menee jälleen Ottilian
taakse).
OFFENBURG (istuu Irmgardin viereen). Minä toivoin viimeksi
antamien lääkkeitteni vaikuttavan parempaa ja saattavan Teille
hyvän yö-levon.
IRMGARD (ojentaa hänelle kätensä, valta-suonen tunnustelemista
varten). Lääkkeenne olivat varmaankin hyvät, mutta kenties on
unettomuuteeni muitakin, kuin vain ruumiillisia, syitä.
OFFENBURG. Neitini, jos minulta jotain salaatte, en koskaan pääse
vammanne perille.
IRMGARD (hiu'eten, kainosti). Te olette tosin lääkäri, mutta
kuitenkin mies. Me tytöt arastelemme monessa suhteessa miehiä,
varsinkin nuoria. Niin, jospa te vain olisitte harmaa-hiuksinen!
ADELGUNDA (ahkerassa työssä, hiljaa Ottilialle). Katsoppas,
kuinka
Irmgard kiekailee!
OTTILIA (hiljaa, kuivasti). Hm! Pilaa kaikki!
OFFENBURG. Niin, neitiseni, jos sairas vaiti olollaan salaa jotain,
ovat lääkärin keinot voimattomat.
IRMGARD (yhä hiu'eten). Eiköhän lääkäri saata arvaamalla apua
antaa?
OFFENBURG. Miks'ei, kun vain saapi pienen viittauksen.
IRMGARD (kainosti). Ettekö sitä vielä ole huomannut?
IDUNA (yskähtää hiljaa). Offenburg (kääntyy äkkiä).
IRMGARD. Mikä Teidän on?
OFFENBURG. Tuo kuului epäiltävältä.
IRMGARD. Mikä niin?
OFFENBURG. Iduna-neidin yskä.
IRMGARD. Noo, Iduna on terve, kuin kala vedessä.
Turhanpäiväinen yskä noin nuorella i'ällä —
OFFENBURG. Anteeksi, juuri hänen i'ässään saattaa helppo yskä
muuttua hyvinkin vaaralliseksi, ellei siitä ajoissa huolta pidetä.
Suokaa anteeksi! (Nousee, menee Idunan luo). Valta-suonenne,
neiti.
IRMGARD (vähän kärsimätönnä). Mikä meteli heti, kun vain kuulee
pienen "hm, hm!"
OOFFENBURG. Onko teillä sydämen-ahdistus?
IDUNA (salaa katsellen häntä). Oi, — on!
OFFENBURG. Onko se kovin tuskallinen?
antaa?
OFFENBURG. Miks'ei, kun vain saapi pienen viittauksen.
IRMGARD (kainosti). Ettekö sitä vielä ole huomannut?
IDUNA (yskähtää hiljaa). Offenburg (kääntyy äkkiä).
IRMGARD. Mikä Teidän on?
OFFENBURG. Tuo kuului epäiltävältä.
IRMGARD. Mikä niin?
OFFENBURG. Iduna-neidin yskä.
IRMGARD. Noo, Iduna on terve, kuin kala vedessä.
Turhanpäiväinen yskä noin nuorella i'ällä —
OFFENBURG. Anteeksi, juuri hänen i'ässään saattaa helppo yskä
muuttua hyvinkin vaaralliseksi, ellei siitä ajoissa huolta pidetä.
Suokaa anteeksi! (Nousee, menee Idunan luo). Valta-suonenne,
neiti.
IRMGARD (vähän kärsimätönnä). Mikä meteli heti, kun vain kuulee
pienen "hm, hm!"
OOFFENBURG. Onko teillä sydämen-ahdistus?
IDUNA (salaa katsellen häntä). Oi, — on!
OFFENBURG. Onko se kovin tuskallinen?
IDUNA (vilkkaasti, hellästi) Ei! (Pitkällisesti). Tuskallinen? Sitä en
saata sanoa.
OFFENBURG. Nukutteko te hyvin?
IDUNA. Iltasin on mun kovin vaikea saada unta.
ADELGUNDA. Ethän siitä ole mulle mitään puhunut?
IDUNA. Ei se mua vielä juuri kauvan ole vaivannutkaan.
ADELGUNDA. Kuinka kauvan?
IDUNA. Noin neljä viikkoa.
OTTILIA (nauraen). Herra tohtori, silloin te kävitte ensi kerran
meillä. Ettehän vain tuonekkaan tautia muassanne?
OFFENBURG. Se olisi aivan vastoin ammattiani.
IRMGARD (kärsimätönnä). Kaikkienhan on vaikea iltasin saada
unta, ja luonnollistahan se, kun on kova helle.
OFFENBURG. Anteeksi, unettomuus on aina paha merkki!
(Idunalle). Teidän pitäisi kävellä ahkerasti, jotta väsyisitte. Mutta ei
keskipäivällä, vaan illan virvoittavassa viileässä, (merkityksellä) noin
kello seitsemän ajoissa.
IDUNA. Minä teen niin, hra tohtori!
IRMGARD (yskii. Kauemmaksi oikealle).
OFFENBURG. Ja kävelkää tuolla puiston takaisessa metsässä.
Metsä-ilma on erinomaisen virvoittava.
saata sanoa.
OFFENBURG. Nukutteko te hyvin?
IDUNA. Iltasin on mun kovin vaikea saada unta.
ADELGUNDA. Ethän siitä ole mulle mitään puhunut?
IDUNA. Ei se mua vielä juuri kauvan ole vaivannutkaan.
ADELGUNDA. Kuinka kauvan?
IDUNA. Noin neljä viikkoa.
OTTILIA (nauraen). Herra tohtori, silloin te kävitte ensi kerran
meillä. Ettehän vain tuonekkaan tautia muassanne?
OFFENBURG. Se olisi aivan vastoin ammattiani.
IRMGARD (kärsimätönnä). Kaikkienhan on vaikea iltasin saada
unta, ja luonnollistahan se, kun on kova helle.
OFFENBURG. Anteeksi, unettomuus on aina paha merkki!
(Idunalle). Teidän pitäisi kävellä ahkerasti, jotta väsyisitte. Mutta ei
keskipäivällä, vaan illan virvoittavassa viileässä, (merkityksellä) noin
kello seitsemän ajoissa.
IDUNA. Minä teen niin, hra tohtori!
IRMGARD (yskii. Kauemmaksi oikealle).
OFFENBURG. Ja kävelkää tuolla puiston takaisessa metsässä.
Metsä-ilma on erinomaisen virvoittava.
IDUNA. Hyvä, hra tohtori.
IRMGARD (yskii).
OFFENBURG (tarkoituksella). Jos puiston takana käännytte
oikealle, tulette tammi- ja pyökki-metsään, siellä on ilma
erinomaisen terveellinen.
IDUNA (älyää). Tarkoin seuraan teidän määräyksiänne.
OFFENBURG (merkityksellä). Olkaa hyvin tarkka; sillä niiden
seuraamisesta saattaa riippua paljon.
IDUNA. Olkaa vakuutettu, tänä iltana kello täsmälleen seitsemän
olen minä kävelemässä tammi- ja pyökki-metsässä.
IRMGARD (yskii). Mutta, hyvä tohtori, te tulitte tänne minun
tähteni ja kuitenkin hylkäätte minut tykkänään.
OFFENBURG (istuu hänen viereensä). Anteeksi neitini.
IRMGARD (vähän suuttuneena). Minun yskääni te ette ollenkaan
huomaa.
OFFENBURG. Huomaan kyllä.
IRMGARD. Minäkään en saa unta. Minun ajatukseni ovat aina
iltasin niin kiihtyneet, ne eivät anna minun uinahtaa.
OFFENBURG. Ettekö voi poistaa noita ajatuksianne?
IRMGARD (katsoo häneen huo'aten). Oi, — en!
IRMGARD (yskii).
OFFENBURG (tarkoituksella). Jos puiston takana käännytte
oikealle, tulette tammi- ja pyökki-metsään, siellä on ilma
erinomaisen terveellinen.
IDUNA (älyää). Tarkoin seuraan teidän määräyksiänne.
OFFENBURG (merkityksellä). Olkaa hyvin tarkka; sillä niiden
seuraamisesta saattaa riippua paljon.
IDUNA. Olkaa vakuutettu, tänä iltana kello täsmälleen seitsemän
olen minä kävelemässä tammi- ja pyökki-metsässä.
IRMGARD (yskii). Mutta, hyvä tohtori, te tulitte tänne minun
tähteni ja kuitenkin hylkäätte minut tykkänään.
OFFENBURG (istuu hänen viereensä). Anteeksi neitini.
IRMGARD (vähän suuttuneena). Minun yskääni te ette ollenkaan
huomaa.
OFFENBURG. Huomaan kyllä.
IRMGARD. Minäkään en saa unta. Minun ajatukseni ovat aina
iltasin niin kiihtyneet, ne eivät anna minun uinahtaa.
OFFENBURG. Ettekö voi poistaa noita ajatuksianne?
IRMGARD (katsoo häneen huo'aten). Oi, — en!
OFFENBURG. Te huokasitte syvään, ovatko ajatuksenne niin kovin
vastenmielisiä?
IRMGARD. Ei, oi, ei! Jättäkää minut, te kyselette liian paljon.
Ajatukseni ovat omaisuuteeni. Ne eivät toki saa minun sairauteeni
vaikuttaa.
OOFFENBURG. Tulinen kiihtymys vaikuttaa usein pahoin
ruumiisen. Mutta, puhuessanne sairaudestanne, te lausutte liiaksi.
Teidän kohtauksenne on vain pieni pahoin-vointi, eikä mitään muuta.
IRMGARD. Pidättekö asian niin vähäpätöisenä?
OFFENBURG. En suinkaan, luottakaa minuun.
(Nousee).
IRMGARD. Ai'otteko nyt jo lähteä pois?
OFFENBURG. Minun pitää kiiruhtaa kaupunkiin takaisin; sairaani
odottavat. Nauttikaa vain edelleen rohtojanne.
IRMGARD. Mutta tulettehan te huomenna jälleen? Lääkärin läsnä-
olo vaikuttaa sanomattoman lieventävästi sairaasen, varsinkin kun
luottaa lääkäriinsä niin, kuin minä teihin.
OFFENBURG. Hupaista, että luotatte minuun.
IRMGARD. Mitä vakavammasti; minä saattaisin uskoa teille
muutakin, kuin sairauteni.
OFFENBURG. Minä olen suuresti kiitollinen. Huomiseksi siis. Hyvät
naiset, minä saan sanoa jäähyväiseni.
vastenmielisiä?
IRMGARD. Ei, oi, ei! Jättäkää minut, te kyselette liian paljon.
Ajatukseni ovat omaisuuteeni. Ne eivät toki saa minun sairauteeni
vaikuttaa.
OOFFENBURG. Tulinen kiihtymys vaikuttaa usein pahoin
ruumiisen. Mutta, puhuessanne sairaudestanne, te lausutte liiaksi.
Teidän kohtauksenne on vain pieni pahoin-vointi, eikä mitään muuta.
IRMGARD. Pidättekö asian niin vähäpätöisenä?
OFFENBURG. En suinkaan, luottakaa minuun.
(Nousee).
IRMGARD. Ai'otteko nyt jo lähteä pois?
OFFENBURG. Minun pitää kiiruhtaa kaupunkiin takaisin; sairaani
odottavat. Nauttikaa vain edelleen rohtojanne.
IRMGARD. Mutta tulettehan te huomenna jälleen? Lääkärin läsnä-
olo vaikuttaa sanomattoman lieventävästi sairaasen, varsinkin kun
luottaa lääkäriinsä niin, kuin minä teihin.
OFFENBURG. Hupaista, että luotatte minuun.
IRMGARD. Mitä vakavammasti; minä saattaisin uskoa teille
muutakin, kuin sairauteni.
OFFENBURG. Minä olen suuresti kiitollinen. Huomiseksi siis. Hyvät
naiset, minä saan sanoa jäähyväiseni.
IRMGARD. Voikaa hyvin, hyvä tohtori!
KAIKKI (tervehtivät äänettöminä).
OFFENBURG (töyttää ovensa Schummrich'iin).
Kymmenes kohtaus.
Entiset. Schummrich (perältä, vasemmalta).
SCHUMMRICH (verrattoman muodinmukaisesti puettu, täydellinen
narri).
Ää, — tohtori! Jo näin aikaseen täällä!
OFFENBURG. Velvollisuuteni on kutsunut minua!
SCHUMMRICH. Ää — hyvin lausuttu! Niin minuakin — ää — mutta
minun velvollisuuteni on mieleisempi, kuin Teidän. Odottakaapa
neljännes tuntia, niin saatte ajaa minun vaunuissani kaupunkiin
takaisin.
OFFENBURG. Kiitoksia, hevoseni odottaa tuolla ulkona, minä
ratsastan.
Vielä kerran: Nöyrimmästi, jääkää hyvästi!
(Perältä vasemmalle).
SCHUMMRICH (astuu esiin). Hyvät naiset, alammaisin palvelianne
on jalkojenne juuressa.
ADELGUNDA. Palveliattarenne, herra Schummrich!
ULRIKA. Kiitän!
KAIKKI (tervehtivät äänettöminä).
OFFENBURG (töyttää ovensa Schummrich'iin).
Kymmenes kohtaus.
Entiset. Schummrich (perältä, vasemmalta).
SCHUMMRICH (verrattoman muodinmukaisesti puettu, täydellinen
narri).
Ää, — tohtori! Jo näin aikaseen täällä!
OFFENBURG. Velvollisuuteni on kutsunut minua!
SCHUMMRICH. Ää — hyvin lausuttu! Niin minuakin — ää — mutta
minun velvollisuuteni on mieleisempi, kuin Teidän. Odottakaapa
neljännes tuntia, niin saatte ajaa minun vaunuissani kaupunkiin
takaisin.
OFFENBURG. Kiitoksia, hevoseni odottaa tuolla ulkona, minä
ratsastan.
Vielä kerran: Nöyrimmästi, jääkää hyvästi!
(Perältä vasemmalle).
SCHUMMRICH (astuu esiin). Hyvät naiset, alammaisin palvelianne
on jalkojenne juuressa.
ADELGUNDA. Palveliattarenne, herra Schummrich!
ULRIKA. Kiitän!
OTTILIA (matkien). Hyvää huomenta.
IDUNA (kumartaa vaieten).
IRMGARD (hyvin kohteliaasti ja kiekailevasti). Mikä verraton äkki-
ilo!
Tervetullut, herra Schummrich!
SCHUMMRICH. Kuulitteko, mitä äsken sanoin? Ää. Velvollisuuteni
on kutsunut minut tänne. Minun velvollisuuteni on osoittaa
kunnioitustani, suosiotani tämän kartanon sulottarille.
ULRIKA. Sulottaria on ainoastaan kolme, herra Schummrich, mutta
meitä on tässä viisi. Kelle nyt osoitatte suosiotanne?
SCHUMMRICH. Kellekkö? Ää, — ää — saattaa löytyä enemmänkin
sulottaria.
ULRIKA. Kreikkalaiset tunsivat ainoastaan kolme sulotarta,
Aglajan,
Euphrosynen ja Thaleian.
SCHUMMRICH. Niin, kreikkalaiset! Synkkänä keski-aikana, mutta
me olemme edistyneet, valistuneet, me tunnemme useampia
sulottaria.
IRMGARD. Älkää antako viedä itseänne hairaan, herra
Schummrich, sisareni tahtoisi mielellään sekoittaa tietojanne. Olkaa
hyvä, istukaa tähän.
(Osoittaa Offenburgin tuolia, joka jäi paikoilleen).
IDUNA (kumartaa vaieten).
IRMGARD (hyvin kohteliaasti ja kiekailevasti). Mikä verraton äkki-
ilo!
Tervetullut, herra Schummrich!
SCHUMMRICH. Kuulitteko, mitä äsken sanoin? Ää. Velvollisuuteni
on kutsunut minut tänne. Minun velvollisuuteni on osoittaa
kunnioitustani, suosiotani tämän kartanon sulottarille.
ULRIKA. Sulottaria on ainoastaan kolme, herra Schummrich, mutta
meitä on tässä viisi. Kelle nyt osoitatte suosiotanne?
SCHUMMRICH. Kellekkö? Ää, — ää — saattaa löytyä enemmänkin
sulottaria.
ULRIKA. Kreikkalaiset tunsivat ainoastaan kolme sulotarta,
Aglajan,
Euphrosynen ja Thaleian.
SCHUMMRICH. Niin, kreikkalaiset! Synkkänä keski-aikana, mutta
me olemme edistyneet, valistuneet, me tunnemme useampia
sulottaria.
IRMGARD. Älkää antako viedä itseänne hairaan, herra
Schummrich, sisareni tahtoisi mielellään sekoittaa tietojanne. Olkaa
hyvä, istukaa tähän.
(Osoittaa Offenburgin tuolia, joka jäi paikoilleen).
SCHUMMRICH (istuu). Teidän viereenne? Mainiota! Kuinka voitte,
neitini?
IRMGARD. No niin, me tytöt olemme heikkoja astioita, meillä on
aina siellä täällä taisteloita.
SCHUMMRICH. Taisteloita! Aivan oikein. Minä olen myöskin nähnyt
kaikenlaisia taisteloita, härkätaisteloita, kukko-taisleloita, poksaus-
taisteloita, ää — —
IRMGARD. Oi, kuinka hupaista! Te olette paljon matkustellut;
matkusteleminen antaa miehelle omituisen loiston.
ADELGUNDA (hiljaa Ottilialle.) Nyt hän kiekailee taas tuon kanssa.
OTTELIA (hiljaa). Pilaa kaikki.
SCHUMMRICH. Ää — loiston! Sangen mainiosti lausuttu, neitiseni.
Minä saatankin vakuuttaa, että tuo loisto minua ympäröipi! Mun
pappani sanoi tuonoin mulle: "Anatole — —"
IRMGARD. Teidän nimenne on Anatole? Oi, se nimi hurmaa minut!
SCHUMMRICH. Niin, Anatole, — Anatole Schummrich. Noin
meidän kesken, minun nimeni on oikeastaan Kasper, se on lahja
tuhmalta kummilta, ää, mutta minäpä olin niin viisas, että hylkäsin
mokoman lahjan ja kutsun itseäni Anatoleksi! Siis, "Anatole," sanoi
pappani tuonoin, "sinä olet ainoa poikani, sinä saat periä koko
omaisuuteni, ää, sinä saatat tästälähin elää rikkaana raha-miehenä,
sinun ei tarvitse tehdä työtä, vaan saat käyttää kaikki sivistyksesi
edistämiseksi. Mutta parahin sivistyttämiskeino on matkusteleminen,
siis matkusta." Ja minä olenkin matkustellut, koko neljä vuotia, olen
neitini?
IRMGARD. No niin, me tytöt olemme heikkoja astioita, meillä on
aina siellä täällä taisteloita.
SCHUMMRICH. Taisteloita! Aivan oikein. Minä olen myöskin nähnyt
kaikenlaisia taisteloita, härkätaisteloita, kukko-taisleloita, poksaus-
taisteloita, ää — —
IRMGARD. Oi, kuinka hupaista! Te olette paljon matkustellut;
matkusteleminen antaa miehelle omituisen loiston.
ADELGUNDA (hiljaa Ottilialle.) Nyt hän kiekailee taas tuon kanssa.
OTTELIA (hiljaa). Pilaa kaikki.
SCHUMMRICH. Ää — loiston! Sangen mainiosti lausuttu, neitiseni.
Minä saatankin vakuuttaa, että tuo loisto minua ympäröipi! Mun
pappani sanoi tuonoin mulle: "Anatole — —"
IRMGARD. Teidän nimenne on Anatole? Oi, se nimi hurmaa minut!
SCHUMMRICH. Niin, Anatole, — Anatole Schummrich. Noin
meidän kesken, minun nimeni on oikeastaan Kasper, se on lahja
tuhmalta kummilta, ää, mutta minäpä olin niin viisas, että hylkäsin
mokoman lahjan ja kutsun itseäni Anatoleksi! Siis, "Anatole," sanoi
pappani tuonoin, "sinä olet ainoa poikani, sinä saat periä koko
omaisuuteni, ää, sinä saatat tästälähin elää rikkaana raha-miehenä,
sinun ei tarvitse tehdä työtä, vaan saat käyttää kaikki sivistyksesi
edistämiseksi. Mutta parahin sivistyttämiskeino on matkusteleminen,
siis matkusta." Ja minä olenkin matkustellut, koko neljä vuotia, olen
ollut Englannissa, Franskassa, Spaniassa, Italiassa ja palasin vasta
muutama viikko sitte kotiin. Minun sivistykseni on täydellinen.
IRMGARD. Heti ensi silmäyksessä huomaa, että te olette paljon
matkustanut.
SCHUMMRICH (yhä enenevällä itse-rakkaudella) Ei niin suuria
summia turhaan tuhlatakkaan. (Kääntyy, tirkislelee lornjetilla
Ottiliaa). Ettekö tekin, neitini, tahtoisi matkustella?
OTTILIA. Varmaan! Mutta tytön ei käy laatuun.
SCHUMMRICH. Miksi ei? Hähä, seurassa — miehen seurassa —
häämatkalla?
He?
IRMGARD (nykäisee häntä hiasta). Missä paraiten viihdyitte
matkallanne?
SCHUMMRICH (kääntyy häneen). Parisissa! Mitä kysyttekään!
Ainoastaan
Parisissa. Château des fleurs, Mabille, frères provençaux, teatereja,
Cirque, cafés chantants — — —
ULRIKA. Ja verrattomia kokoelmia, kirjastoja, Louvre, Versailles!
SCHUMMRICH. Aivan oikein, Louvre, vanhoja kuvia, pelkkiä
pyhimyksiä — entre nous, vähän yksitoikkoisia nuo pyhimykset!
ULRIKA. Mutta Louvre'n verrattomat antikit?
SCHUMMRICH. C'est juste, paljon antikia, mutta pahoin pideltyjä.
Ajatelkaapa, kuvilta on usein kädet ja jalat poikki, moni on päätäkin
muutama viikko sitte kotiin. Minun sivistykseni on täydellinen.
IRMGARD. Heti ensi silmäyksessä huomaa, että te olette paljon
matkustanut.
SCHUMMRICH (yhä enenevällä itse-rakkaudella) Ei niin suuria
summia turhaan tuhlatakkaan. (Kääntyy, tirkislelee lornjetilla
Ottiliaa). Ettekö tekin, neitini, tahtoisi matkustella?
OTTILIA. Varmaan! Mutta tytön ei käy laatuun.
SCHUMMRICH. Miksi ei? Hähä, seurassa — miehen seurassa —
häämatkalla?
He?
IRMGARD (nykäisee häntä hiasta). Missä paraiten viihdyitte
matkallanne?
SCHUMMRICH (kääntyy häneen). Parisissa! Mitä kysyttekään!
Ainoastaan
Parisissa. Château des fleurs, Mabille, frères provençaux, teatereja,
Cirque, cafés chantants — — —
ULRIKA. Ja verrattomia kokoelmia, kirjastoja, Louvre, Versailles!
SCHUMMRICH. Aivan oikein, Louvre, vanhoja kuvia, pelkkiä
pyhimyksiä — entre nous, vähän yksitoikkoisia nuo pyhimykset!
ULRIKA. Mutta Louvre'n verrattomat antikit?
SCHUMMRICH. C'est juste, paljon antikia, mutta pahoin pideltyjä.
Ajatelkaapa, kuvilta on usein kädet ja jalat poikki, moni on päätäkin
vailla. Parisissa lie raakaa väkeä, tai on siellä huono järjestys. Ää.
IRMGARD (on aina levoton, kun vain joku muu puheesen
puuttuu).
Olittehan te kai Lontoossakin?
SCHUMMRICH. Yes, mutta Lontoossa kaikki yksitoikkoista.
Mainioita biffsteekkejä siellä saapi, ne oikein sulaa suussa — mutta
muuten — (kohottaa olkapäitään).
ULRIKA. Minä luulisin Lontoossa toki olevan hyvin paljon
suurellista ja kaunista. — Esimerkiksi British Museum?
SCHUMMRICH (mietiskellen). British Museum? British Museum?
Oikein, oikein, paljon kirjoja, vanhaa rojua, Sodomasta ja
Gomorrhasta kaivettuja, luulen ma — ja hevosien ja elefanttien ja
vanhojen valaskalojen luurankoja, jotka vedenpaisumukseen
hukkuivat. Luurangot eivät ole hauskoja, niissä on jotain —
kamottavaa.
ULRIKA. Entä suuri eläin-tarha?
SCHUMMRICH. Niin, niin, minä muistuttelen, se, jossa on suuri
joukko apinoita. Minä olen usein sydämestäni nauranut noille
narrimaisille apinoille.
ULRIKA. Ja ovathan laivan veistimötkin hupaisat nähdä mahtavine
laivoineen ja ne äärettömän suuret tavara-huoneet, maailman
kauppaliikkeen keskipiste?
SCHUMMRICH. Hupaisat, — ovat kyllä, mutta se tukehduttava
tervan haju! Ajatelkaahan, ken voipi sitä kestää? Tervaa —
IRMGARD (on aina levoton, kun vain joku muu puheesen
puuttuu).
Olittehan te kai Lontoossakin?
SCHUMMRICH. Yes, mutta Lontoossa kaikki yksitoikkoista.
Mainioita biffsteekkejä siellä saapi, ne oikein sulaa suussa — mutta
muuten — (kohottaa olkapäitään).
ULRIKA. Minä luulisin Lontoossa toki olevan hyvin paljon
suurellista ja kaunista. — Esimerkiksi British Museum?
SCHUMMRICH (mietiskellen). British Museum? British Museum?
Oikein, oikein, paljon kirjoja, vanhaa rojua, Sodomasta ja
Gomorrhasta kaivettuja, luulen ma — ja hevosien ja elefanttien ja
vanhojen valaskalojen luurankoja, jotka vedenpaisumukseen
hukkuivat. Luurangot eivät ole hauskoja, niissä on jotain —
kamottavaa.
ULRIKA. Entä suuri eläin-tarha?
SCHUMMRICH. Niin, niin, minä muistuttelen, se, jossa on suuri
joukko apinoita. Minä olen usein sydämestäni nauranut noille
narrimaisille apinoille.
ULRIKA. Ja ovathan laivan veistimötkin hupaisat nähdä mahtavine
laivoineen ja ne äärettömän suuret tavara-huoneet, maailman
kauppaliikkeen keskipiste?
SCHUMMRICH. Hupaisat, — ovat kyllä, mutta se tukehduttava
tervan haju! Ajatelkaahan, ken voipi sitä kestää? Tervaa —
abominable! Täytyy itsensä ihan tykkänään upottaa eau de
Cologne'en!
IRMGARD. Te olette oikeassa, hra Schummrich. Sisareni tuntee
nuo seikat ainoastaan kirjoista, Te olette ne itse nähnyt, Te voitte
varmemmin tuomita.
SCHUMMRICH. Itse nähnyt, niin ja itse haistellut tervaakin!
Abominabel, sanon minä. (Lornjetteeraa Idunaa). Omakätinen, ipse
fecit. Neiti Iduna näyttää terävä-järkiseltä oppilaalta?
IDUNA. En, minä olen vielä vallan taitamaton.
IRMGARD (nykii häntä, jolla hänen vihdoin täytyy kääntyä).
Olittehan te
Italiassakin! Oi, kertokaahan jotain Italiasta.
SCHUMMRICH (katsoo häneen tuhmana). Kyllä (kääntyy Idunaan).
Taitamaton? Ää! Nuori tyttönen ei koskaan ole taitamaton! Jolla on
noin kauniit silmät — — —
IRMGARD (kaikin voimin koettaen levottomuuttaan hillitä). Iduna!
IDUNA. Mitä?
IRMGARD. Anteeksi, herra Schummrich. Ole hyvä, käske tuomaan
lasi madeiraa herra Schummrich'ille.
IDUNA. Mielelläni! (Oikealle perältä).
SCHUMMRICH (seuraa häntä, lornjetilla tähystellen).
IRMGARD. Italiasta siis, herra Schummrich.
Cologne'en!
IRMGARD. Te olette oikeassa, hra Schummrich. Sisareni tuntee
nuo seikat ainoastaan kirjoista, Te olette ne itse nähnyt, Te voitte
varmemmin tuomita.
SCHUMMRICH. Itse nähnyt, niin ja itse haistellut tervaakin!
Abominabel, sanon minä. (Lornjetteeraa Idunaa). Omakätinen, ipse
fecit. Neiti Iduna näyttää terävä-järkiseltä oppilaalta?
IDUNA. En, minä olen vielä vallan taitamaton.
IRMGARD (nykii häntä, jolla hänen vihdoin täytyy kääntyä).
Olittehan te
Italiassakin! Oi, kertokaahan jotain Italiasta.
SCHUMMRICH (katsoo häneen tuhmana). Kyllä (kääntyy Idunaan).
Taitamaton? Ää! Nuori tyttönen ei koskaan ole taitamaton! Jolla on
noin kauniit silmät — — —
IRMGARD (kaikin voimin koettaen levottomuuttaan hillitä). Iduna!
IDUNA. Mitä?
IRMGARD. Anteeksi, herra Schummrich. Ole hyvä, käske tuomaan
lasi madeiraa herra Schummrich'ille.
IDUNA. Mielelläni! (Oikealle perältä).
SCHUMMRICH (seuraa häntä, lornjetilla tähystellen).
IRMGARD. Italiasta siis, herra Schummrich.
SCHUMMRICH (kääntyen häneen). Kuten haluatte.
IRMGARD. Minä tahtoisin kernaasti kuulla jonkun kertomusta, joka
on siellä ollut. Eräs vanhoista ystävistäni lähtee huonon terveytensä
tähden Italiaan ja on pyytänyt minua seurakseen. Minä olen vielä
kahden vaiheella, mikä on Teidän neuvonne?
SCHUMMRICH. Älkää lähtekö, älkää lähtekö, jääkää te meidän
kanssamme tänne vain.
IRMGARD (kainosti). Niinkö arvelette?
SCHUMMRICH. Entre nous, se on tuhma maa, tuo Italia. Siell' ei
saa ollenkaan voita, kaikki paistetaan öljyssä, — varsinkin
Neapelissa.
ULRIKA. Mutta se on klassillinen maa, kahden tuhannen vuotisen
historian näkymö.
SCHUMMRICH. Tiedän kaikki, siellä eli Homerus, Sokrates,
Aleksander, Hannibal ante portas — tiedän kaikki. Mutta nuo hauskat
ukot ovat kaikki kuolleet, niistä ei kuulu eikä näy mitään, korkeintaan
haudat. Ja ihmiset, jotka siellä nyt elävät, eivät — entre nous —
maksa katsomis-vaivaa.
ULRIKA. Mutta taide-aarteet — —
SCHUMMRICH. Minä pyydän, vanhoja kirkkoja, vanhoja kuvia,
vanhoja kuvapatsaita, kaikki vanhaa. Ei, ei, — ei mikään vedä vertoja
Parisille, siell' on kaikki uutta ja muodinmukaista.
Yhdestoista kohtaus.
IRMGARD. Minä tahtoisin kernaasti kuulla jonkun kertomusta, joka
on siellä ollut. Eräs vanhoista ystävistäni lähtee huonon terveytensä
tähden Italiaan ja on pyytänyt minua seurakseen. Minä olen vielä
kahden vaiheella, mikä on Teidän neuvonne?
SCHUMMRICH. Älkää lähtekö, älkää lähtekö, jääkää te meidän
kanssamme tänne vain.
IRMGARD (kainosti). Niinkö arvelette?
SCHUMMRICH. Entre nous, se on tuhma maa, tuo Italia. Siell' ei
saa ollenkaan voita, kaikki paistetaan öljyssä, — varsinkin
Neapelissa.
ULRIKA. Mutta se on klassillinen maa, kahden tuhannen vuotisen
historian näkymö.
SCHUMMRICH. Tiedän kaikki, siellä eli Homerus, Sokrates,
Aleksander, Hannibal ante portas — tiedän kaikki. Mutta nuo hauskat
ukot ovat kaikki kuolleet, niistä ei kuulu eikä näy mitään, korkeintaan
haudat. Ja ihmiset, jotka siellä nyt elävät, eivät — entre nous —
maksa katsomis-vaivaa.
ULRIKA. Mutta taide-aarteet — —
SCHUMMRICH. Minä pyydän, vanhoja kirkkoja, vanhoja kuvia,
vanhoja kuvapatsaita, kaikki vanhaa. Ei, ei, — ei mikään vedä vertoja
Parisille, siell' on kaikki uutta ja muodinmukaista.
Yhdestoista kohtaus.
Entiset. Thusnelda (tuopi lasin viiniä).
THUSNELDA. Suvaitsetteko!
SCHUMMRICH (nousee, hyvin ystävällisesti). Kiitän, kaunis
lapsukainen.
IRMGARD (kiivaasti). Miksi tuot sinä viinin? Eikö siellä ollut
palvelus-tyttöä?
THUSNELDA. Ei ollut ketään sisässä. Min'en tahtonut antaa
odottaa.
SCHUMMRICH. Oi, minä pyydän neitini, noin kauniiden kätösten
kantama viini maistuu kahdenkertaisesti hyvältä.
IRMGARD. Sinä saat nyt mennä.
THUSNELDA (pois).
SCHUMMRICH (seuraa häntä lornjetilla tähystäen, kunnes hän on
näkymättömissä).
IRMGARD. Herra Schummrich, — herra Schummrich — mutta
herra
Schummrich!
SCHUMMRICH (istuu hänen viereensä). Mitä käskette, neiti?
IRMGARD. Minä kiitän Teitä hyvästä neuvostanne, minä mietin toki
asiata, ennenkuin seuraan ystävääni Italiaan.
SCHUMMRICH. Jääkää Te vain tänne, meidän seurassamme on
parempi. — Ja vaikkapa olisi kysymys itse Parisista, ah mon Dieu,
THUSNELDA. Suvaitsetteko!
SCHUMMRICH (nousee, hyvin ystävällisesti). Kiitän, kaunis
lapsukainen.
IRMGARD (kiivaasti). Miksi tuot sinä viinin? Eikö siellä ollut
palvelus-tyttöä?
THUSNELDA. Ei ollut ketään sisässä. Min'en tahtonut antaa
odottaa.
SCHUMMRICH. Oi, minä pyydän neitini, noin kauniiden kätösten
kantama viini maistuu kahdenkertaisesti hyvältä.
IRMGARD. Sinä saat nyt mennä.
THUSNELDA (pois).
SCHUMMRICH (seuraa häntä lornjetilla tähystäen, kunnes hän on
näkymättömissä).
IRMGARD. Herra Schummrich, — herra Schummrich — mutta
herra
Schummrich!
SCHUMMRICH (istuu hänen viereensä). Mitä käskette, neiti?
IRMGARD. Minä kiitän Teitä hyvästä neuvostanne, minä mietin toki
asiata, ennenkuin seuraan ystävääni Italiaan.
SCHUMMRICH. Jääkää Te vain tänne, meidän seurassamme on
parempi. — Ja vaikkapa olisi kysymys itse Parisista, ah mon Dieu,
Parisi on maailman kaikki.
IRMGARD. Minä tunnen myöskin, että kotona on parempi,
uskollisessa seurassa.
ADELGUNDA (hiljaa Ottilialle). Hän tekee itsensä naurettavaksi!
SCHUMMRICH. Aivan oikein uskollisessa seurassa. Ää!
(lornjetteeraa
Ottiliaa).
IRMGARD. Veljeni palajaa pian kotiin, hänkin on paljon
matkustellut. Kuulkaapa, herra Ana — (häveliäästi) olinpa juuri
sanoa Anatole — suokaa anteeksi.
SCHUMMRICH. Kutsukaa minua tästälähin vain Anatoleksi, se nimi
on minulle mitä rakkahin. — — Mutta — eipähän Iduna-neiti näy
vielä palajavan?
IRMGARD. Hän on varmaankin mennyt puistoon.
SCHUMMRICH. Puistoon? Tämmöisessä helteessä? Hän pilaa
ihonsa. (Nousee, lähenee Ottiliaa). Eikö niin neiti?
OTTILIA. Mitäpä siitä?
SCHUMMRICH (tyhmänä). Mitäkö siitä? Ää! Kaunis iho — aurinko
— ruskeat käsivarret — ää!
IRMGARD. Torukaa Te vain, hra Anatole, Te olette oikeassa. Me
tytöt olemmekin hyvin huikentelevaisia.
SCHUMMRICH (kummeksien). Me tytöt? (Miettii) Niin, aivan oikein.
(Ottilialle). Oi, niin kaunis taideteos. Eipä saattaisi luulla noin pienien
IRMGARD. Minä tunnen myöskin, että kotona on parempi,
uskollisessa seurassa.
ADELGUNDA (hiljaa Ottilialle). Hän tekee itsensä naurettavaksi!
SCHUMMRICH. Aivan oikein uskollisessa seurassa. Ää!
(lornjetteeraa
Ottiliaa).
IRMGARD. Veljeni palajaa pian kotiin, hänkin on paljon
matkustellut. Kuulkaapa, herra Ana — (häveliäästi) olinpa juuri
sanoa Anatole — suokaa anteeksi.
SCHUMMRICH. Kutsukaa minua tästälähin vain Anatoleksi, se nimi
on minulle mitä rakkahin. — — Mutta — eipähän Iduna-neiti näy
vielä palajavan?
IRMGARD. Hän on varmaankin mennyt puistoon.
SCHUMMRICH. Puistoon? Tämmöisessä helteessä? Hän pilaa
ihonsa. (Nousee, lähenee Ottiliaa). Eikö niin neiti?
OTTILIA. Mitäpä siitä?
SCHUMMRICH (tyhmänä). Mitäkö siitä? Ää! Kaunis iho — aurinko
— ruskeat käsivarret — ää!
IRMGARD. Torukaa Te vain, hra Anatole, Te olette oikeassa. Me
tytöt olemmekin hyvin huikentelevaisia.
SCHUMMRICH (kummeksien). Me tytöt? (Miettii) Niin, aivan oikein.
(Ottilialle). Oi, niin kaunis taideteos. Eipä saattaisi luulla noin pienien
kätösten voivan tuommoista valmistaa.
OTTILIA. Vielä vähemmin voivat sitä suuret kädet tehdä.
SCHUMMRICH (hämillä). Niin, haha — sepä hyvin lausuttu. Suuret
kädet — niinkuin — työmiehellä — ää.
OTTILIA (nousee, panee pois neulomuksen). Mutta nyt on jo
kylliksi! Min'en saata näin kauvan istua yhdessä kohden. Menenpä
kävelemään kerran puutarhan läpi, katsomaan missä Iduna on.
(Kumartaa jäähyväiseksi.) Herra Anatole Schummrich — (juoksee
pois).
IRMGARD. Mutta Te jätitte paikkanne, herra Anatole?
SCHUMMRICH (on katsellut Ottilian jälkeen). Ää!
IRMGARD. Istukaahan, minä pyydän.
SCHUMMRICH (katselee jälellä olevaa kolmea). Nyt lie minun jo
aika sanoa jäähyväiseni.
IRMGARD. Joko Te ai'otte jättää meidät?
SCHUMMRICH. Lyhyt aamu-visiitti ei saa olla pitkä, en tahdo
häiritä, en saata antaa hevosteni liian kauvan odottaa, ne ovat niin
tuliset! mun pappani lahjoitti ne mulle syntymäpäivänäni, ne
maksavat kuusi sataa Louisd'or'ia, parole d'honneure, kuusisataa.
Jääkää hyvästi, hyvät naiset.
(Vasemmalle pois).
ULRIKA, ADELGUNDA (tervehtivät vaieten).
OTTILIA. Vielä vähemmin voivat sitä suuret kädet tehdä.
SCHUMMRICH (hämillä). Niin, haha — sepä hyvin lausuttu. Suuret
kädet — niinkuin — työmiehellä — ää.
OTTILIA (nousee, panee pois neulomuksen). Mutta nyt on jo
kylliksi! Min'en saata näin kauvan istua yhdessä kohden. Menenpä
kävelemään kerran puutarhan läpi, katsomaan missä Iduna on.
(Kumartaa jäähyväiseksi.) Herra Anatole Schummrich — (juoksee
pois).
IRMGARD. Mutta Te jätitte paikkanne, herra Anatole?
SCHUMMRICH (on katsellut Ottilian jälkeen). Ää!
IRMGARD. Istukaahan, minä pyydän.
SCHUMMRICH (katselee jälellä olevaa kolmea). Nyt lie minun jo
aika sanoa jäähyväiseni.
IRMGARD. Joko Te ai'otte jättää meidät?
SCHUMMRICH. Lyhyt aamu-visiitti ei saa olla pitkä, en tahdo
häiritä, en saata antaa hevosteni liian kauvan odottaa, ne ovat niin
tuliset! mun pappani lahjoitti ne mulle syntymäpäivänäni, ne
maksavat kuusi sataa Louisd'or'ia, parole d'honneure, kuusisataa.
Jääkää hyvästi, hyvät naiset.
(Vasemmalle pois).
ULRIKA, ADELGUNDA (tervehtivät vaieten).
IRMGARD. Voikaa hyvin, herra Anatole, toivomme Teidän pian
jälleen ilahuttavan meitä käynnillänne. Hyvin huvittava tuo nuori,
matkoillaan sivistynyt mies!
ADELGUNDA (pilkaten). Vie porsas Saksaan, tulee suurena
takaisin.
IRMGARD (suuttuneena). Te tunnette luultavasti yhden ainoan
huvittavan nuoren miehen, täti-rouva, ja se on Teidän siivoton
poikanne!
ADELGUNDA (kiivaasti). Siivoton! Mitä lauseita!
ULRIKA. Aivan oikeita!
ADELGUNDA. Kuinka? Sinäkin myönnät — —?
IRMGARD. Ei ainoastaan hän, vaan kaikki ihmiset, jotka
Dietrich'inne ovat nähneet, lausuvat yksimielisesti, että hän on
siivottomin mammanpoika koko maailmassa.
ADELGUNDA. Kauhistavaa!
ULRIKA. Täti, Teidän liiallinen hellyytenne on poikasenne pahaksi
pilannut, sitä ette saata kieltää.
ADELGUNDA. Liiallinen! Ken on liian hellä?
IRMGARD. Näkeehän jokainen, että Te pidätte pojastanne paljon
enemmän, kuin Idunasta.
ADELGUNDA. Idunasta! Kenpä pitäisi lukua mokomasta
ymmärtämättömästä olennosta.
jälleen ilahuttavan meitä käynnillänne. Hyvin huvittava tuo nuori,
matkoillaan sivistynyt mies!
ADELGUNDA (pilkaten). Vie porsas Saksaan, tulee suurena
takaisin.
IRMGARD (suuttuneena). Te tunnette luultavasti yhden ainoan
huvittavan nuoren miehen, täti-rouva, ja se on Teidän siivoton
poikanne!
ADELGUNDA (kiivaasti). Siivoton! Mitä lauseita!
ULRIKA. Aivan oikeita!
ADELGUNDA. Kuinka? Sinäkin myönnät — —?
IRMGARD. Ei ainoastaan hän, vaan kaikki ihmiset, jotka
Dietrich'inne ovat nähneet, lausuvat yksimielisesti, että hän on
siivottomin mammanpoika koko maailmassa.
ADELGUNDA. Kauhistavaa!
ULRIKA. Täti, Teidän liiallinen hellyytenne on poikasenne pahaksi
pilannut, sitä ette saata kieltää.
ADELGUNDA. Liiallinen! Ken on liian hellä?
IRMGARD. Näkeehän jokainen, että Te pidätte pojastanne paljon
enemmän, kuin Idunasta.
ADELGUNDA. Idunasta! Kenpä pitäisi lukua mokomasta
ymmärtämättömästä olennosta.
ULRIKA. Jos Iduna on ymmärtämätön, kohdelkaa Te häntä
huolellisemmalla rakkaudella, se hänet pian ymmärtäväiseksi saapi.
ADELGUNDA. Tämän talon elämä on perinjuurin inhoittava!
Turhaan saapi odottaa päivää, jona te ette riitaa ja toraa aloittaisi!
Ainoa toivoni on, että teidän veljenne pian palajaisi. Ellei sittenkään
rauhallisempaa tule, jätän minä tämän talon.
(Vasemmalle pois).
IRMGARD. Nyt näyttihe hän kerrankin oikeassa valossaan.
ULRIKA. Niinpä sinäkin tän' aamuna — ja oikein rehellisesti.
IRMGARD. Minäkö näyttäinyt oikeassa valossani? Mitenkä?
ULRIKA. Hupsumaisella kiekailullasi — koketteriallasi!
IRMGARD (kiivaasti). Koketterialla? Minäkö koketti?
ULRIKA. Turhia väitteletkään! Heitäthän sinä verkkosi jok'ainoan,
naima-ikäisen miehen eteen?
IRMGARD. Tuo oli kateutesi ääntä. Kun sinä jo olet ennättänyt
siihen ikään, ett'et enää voi toivoakkaan miestä, olet antautunut
tieteellisyyden alalle, olet muka syvästi oppinut filosofitar.
ULRIKA. Tieteellisyyttä olen rakastanut alusta pitäin, enkä miehistä
vähintäkään välittänyt; matta sinä saat syyttää itseäs, ettäs olet
vanhaksi piiaksi jäänyt!
IRMGARD. Vanhaksi piiaksi! Inhoittavaa! Ja syyttää itseäni?
huolellisemmalla rakkaudella, se hänet pian ymmärtäväiseksi saapi.
ADELGUNDA. Tämän talon elämä on perinjuurin inhoittava!
Turhaan saapi odottaa päivää, jona te ette riitaa ja toraa aloittaisi!
Ainoa toivoni on, että teidän veljenne pian palajaisi. Ellei sittenkään
rauhallisempaa tule, jätän minä tämän talon.
(Vasemmalle pois).
IRMGARD. Nyt näyttihe hän kerrankin oikeassa valossaan.
ULRIKA. Niinpä sinäkin tän' aamuna — ja oikein rehellisesti.
IRMGARD. Minäkö näyttäinyt oikeassa valossani? Mitenkä?
ULRIKA. Hupsumaisella kiekailullasi — koketteriallasi!
IRMGARD (kiivaasti). Koketterialla? Minäkö koketti?
ULRIKA. Turhia väitteletkään! Heitäthän sinä verkkosi jok'ainoan,
naima-ikäisen miehen eteen?
IRMGARD. Tuo oli kateutesi ääntä. Kun sinä jo olet ennättänyt
siihen ikään, ett'et enää voi toivoakkaan miestä, olet antautunut
tieteellisyyden alalle, olet muka syvästi oppinut filosofitar.
ULRIKA. Tieteellisyyttä olen rakastanut alusta pitäin, enkä miehistä
vähintäkään välittänyt; matta sinä saat syyttää itseäs, ettäs olet
vanhaksi piiaksi jäänyt!
IRMGARD. Vanhaksi piiaksi! Inhoittavaa! Ja syyttää itseäni?
ULRIKA. Etkö sinä jo alusta aikain, siitä kuin jätit nukkien kanssa
leikkimisen, ole pelaillut miesten kanssa? Kuinkahan monta sinä olet
koketteriallasi houkutellut, ja sitte kääntänyt niille selkäsi? Ethän sinä
koskaan löytänyt kylliksi kelvollista, sinä olet varmaankin tähtäillyt
johonkuhun prinssiin.
IRMGARD. Inhoittavaa!
ULRIKA. Muistathan toki esim. veljeni ystävän, tohtori Bruno
Wismarin! Se miesparka rakasti sinua totisella innolla, sinä vain
narrikoit ja pidit häntä leikkipallonasi, liehakoiten viehättelit häntä,
hylkäsit hänet, ja sitten jälleen liehakoitsit, viehätellen tuota poika
parkaa; ja kun hän vihdoin vaati viimeistä vastausta, kielsit sinä.
Wismar-rukka on siitä saakka ollut kovin onneton. Hän matkusti
veikon kanssa ulkomaille, siellä unhotuksella lieventääkseen
lemmen-tuskaansa, hän luultavasti palajaakin hänen kanssaan nyt.
Toivottavasti on hän parantanut sydämensä haavat. — Mutta noista
sinun suloisista ajoistasi on jo kulunut varmaankin kymmenen
vuotta, ja nyt, kun kosioittesi luku päivä päivältä on vähentynyt, ja
kuu ei enää ainoatakaan ilmaudu, nyt kai jo antaisit sydämesi kelle
tahansa.
IRMGARD. Minkätähden käytät sinä noin ilkeitä lauseita?
ULRIKA. No mutta, luuletko sinä meitä sokeiksi? Näkeehän
jokainen, millä viehättävällä hurmaavaisuudella sinä koet käyttäidä
tohtori Offenburg'ia kohtaan! Sinä kutsutit hänet tänne, ollen muka
sairas, vaikk'ei pikku-sormeasikaan vähintäkään vaivaa. Hänen pitää
käydä meillä jok'ainoa päivä, ja jok'ainoa päivä on sulla erilaisia
tuskia, joka kerta tervehtii sun silmäsi häntä hiukenevalla
tulisuudella.
leikkimisen, ole pelaillut miesten kanssa? Kuinkahan monta sinä olet
koketteriallasi houkutellut, ja sitte kääntänyt niille selkäsi? Ethän sinä
koskaan löytänyt kylliksi kelvollista, sinä olet varmaankin tähtäillyt
johonkuhun prinssiin.
IRMGARD. Inhoittavaa!
ULRIKA. Muistathan toki esim. veljeni ystävän, tohtori Bruno
Wismarin! Se miesparka rakasti sinua totisella innolla, sinä vain
narrikoit ja pidit häntä leikkipallonasi, liehakoiten viehättelit häntä,
hylkäsit hänet, ja sitten jälleen liehakoitsit, viehätellen tuota poika
parkaa; ja kun hän vihdoin vaati viimeistä vastausta, kielsit sinä.
Wismar-rukka on siitä saakka ollut kovin onneton. Hän matkusti
veikon kanssa ulkomaille, siellä unhotuksella lieventääkseen
lemmen-tuskaansa, hän luultavasti palajaakin hänen kanssaan nyt.
Toivottavasti on hän parantanut sydämensä haavat. — Mutta noista
sinun suloisista ajoistasi on jo kulunut varmaankin kymmenen
vuotta, ja nyt, kun kosioittesi luku päivä päivältä on vähentynyt, ja
kuu ei enää ainoatakaan ilmaudu, nyt kai jo antaisit sydämesi kelle
tahansa.
IRMGARD. Minkätähden käytät sinä noin ilkeitä lauseita?
ULRIKA. No mutta, luuletko sinä meitä sokeiksi? Näkeehän
jokainen, millä viehättävällä hurmaavaisuudella sinä koet käyttäidä
tohtori Offenburg'ia kohtaan! Sinä kutsutit hänet tänne, ollen muka
sairas, vaikk'ei pikku-sormeasikaan vähintäkään vaivaa. Hänen pitää
käydä meillä jok'ainoa päivä, ja jok'ainoa päivä on sulla erilaisia
tuskia, joka kerta tervehtii sun silmäsi häntä hiukenevalla
tulisuudella.
IRMGARD. Ulrika! — Enpä toki huoli suuttua; tiedänhän tuon
olevan sun kateutesi kieltä.
ULRIKA. Ja kuinka saartelit sinä herra Schummrich'ia sitten, tuota
puolihupsua narrinkuvaa! Olithan sinä melkein heittäytyä hänen
syliinsä! Niin, niin, joka miehen jälkeen heität sinä koukkusi, sillä sinä
huomaat olevasi juuri siinä i'änjaksossa, jossa ajatellaan: Nyt pitää
saada mies, — vaikka mistä hinnasta!
IRMGARD, Ja noin lausuu sisar sisarelleen!
ULRIKA. Kun sisar sisarensa parhaiten tuntee, kun minä, sisaresi,
olen velvollinen lausumaan sulle totuuden. Kenpä sua varoittaisi,
ellen minä? Muut pilkkaavat sinua takanapäin, minä sanon sulle
suoraan, sillä minusta on ilkeätä nähdä, että teet itsesi
naurettavaksi. Mieti tarkoin sanojani, seuraa neuvoani!
(On ottanut kirjansa ja noussut, nyt etu-alalta oikealle).
IRMGARD. Voi tuota ilkeätä olentoa! Mutta kylläpä pistää
vihaksesikin, jos minä toki vielä vihdoinkin rouvaksi pääsen ja sinä
saat jäädä romuilemaan kirjojesi sekaan. Tohtori Offenburg? —
Miks'ei? Hän on taitava lääkäri, minun pieni omaisuuteni siihen
lisäksi, veikkoni antanee myöskin pikku myötäjäiset, — me
saattaisimme varsin hyvin tulla toimeen. Ja — entäs Anatole
Schummrich? Hän on tuhma, se on totta, mutta hän on myöskin
rikas, sangen rikas! Enpä oikein tiedä, kumman niistä valitseisin;
mutta molemmista olen varma, sinä kiukkuinen kissa, sitä voiton-
riemua saan toki vielä nauttia!
(Etu-alalta oikealle).
olevan sun kateutesi kieltä.
ULRIKA. Ja kuinka saartelit sinä herra Schummrich'ia sitten, tuota
puolihupsua narrinkuvaa! Olithan sinä melkein heittäytyä hänen
syliinsä! Niin, niin, joka miehen jälkeen heität sinä koukkusi, sillä sinä
huomaat olevasi juuri siinä i'änjaksossa, jossa ajatellaan: Nyt pitää
saada mies, — vaikka mistä hinnasta!
IRMGARD, Ja noin lausuu sisar sisarelleen!
ULRIKA. Kun sisar sisarensa parhaiten tuntee, kun minä, sisaresi,
olen velvollinen lausumaan sulle totuuden. Kenpä sua varoittaisi,
ellen minä? Muut pilkkaavat sinua takanapäin, minä sanon sulle
suoraan, sillä minusta on ilkeätä nähdä, että teet itsesi
naurettavaksi. Mieti tarkoin sanojani, seuraa neuvoani!
(On ottanut kirjansa ja noussut, nyt etu-alalta oikealle).
IRMGARD. Voi tuota ilkeätä olentoa! Mutta kylläpä pistää
vihaksesikin, jos minä toki vielä vihdoinkin rouvaksi pääsen ja sinä
saat jäädä romuilemaan kirjojesi sekaan. Tohtori Offenburg? —
Miks'ei? Hän on taitava lääkäri, minun pieni omaisuuteni siihen
lisäksi, veikkoni antanee myöskin pikku myötäjäiset, — me
saattaisimme varsin hyvin tulla toimeen. Ja — entäs Anatole
Schummrich? Hän on tuhma, se on totta, mutta hän on myöskin
rikas, sangen rikas! Enpä oikein tiedä, kumman niistä valitseisin;
mutta molemmista olen varma, sinä kiukkuinen kissa, sitä voiton-
riemua saan toki vielä nauttia!
(Etu-alalta oikealle).
Kahdestoista kohtaus.
Philippina (vasemmalta etu-alalta).
PHILIPPINA. Jok'ikinen päivä jättää tuo hovineuvoksen rouva
jotain jälkeensä! Ikäänkuin kukaan olisi jalkansa ilmaiseksi ostanut!
Oikein, tuossapa onkin neuloustyö.
(Ottaa Adelgundan neulous-työn, aikoo mennä).
Kolmastoista kohtaus.
Philippina. Barnau. Wismar (matkapuvussa, pöly-manttelit
yllä, vasemmalta perältä).
BARNAU. Nyt olemme perillä!
WISMAR. Ei kukaan ole meitä nähnyt.
BARNAU. Ei, kun kiertelimme puiston läpi.
PHILIPPINA. No, ketähän nuo taas lienee?
BARNAU (heittäikse noja-tuoliin). Kas, tuollahahan on tyttönen!
WISMAR (istuu Barnau'in viereen). Vihdoinkin ihmis-olento! Minä
jo aloin mietiskellä, että olimme saapuneet johonkin loihtu-linnaan,
jossa asujamet olivat kiviksi velhotut.
PHILIPPINA. No, mitähän tämä merkitsee?
BARNAU. Mitä?
Philippina (vasemmalta etu-alalta).
PHILIPPINA. Jok'ikinen päivä jättää tuo hovineuvoksen rouva
jotain jälkeensä! Ikäänkuin kukaan olisi jalkansa ilmaiseksi ostanut!
Oikein, tuossapa onkin neuloustyö.
(Ottaa Adelgundan neulous-työn, aikoo mennä).
Kolmastoista kohtaus.
Philippina. Barnau. Wismar (matkapuvussa, pöly-manttelit
yllä, vasemmalta perältä).
BARNAU. Nyt olemme perillä!
WISMAR. Ei kukaan ole meitä nähnyt.
BARNAU. Ei, kun kiertelimme puiston läpi.
PHILIPPINA. No, ketähän nuo taas lienee?
BARNAU (heittäikse noja-tuoliin). Kas, tuollahahan on tyttönen!
WISMAR (istuu Barnau'in viereen). Vihdoinkin ihmis-olento! Minä
jo aloin mietiskellä, että olimme saapuneet johonkin loihtu-linnaan,
jossa asujamet olivat kiviksi velhotut.
PHILIPPINA. No, mitähän tämä merkitsee?
BARNAU. Mitä?
PHILIPPINA. Oudossa talossa ei toki käy aivan suoraa päätä
ruveta noin mukavasti elämään.
BARNAU (nauraen). Siinä on neitsyt oikeassa.
PHILIPPINA. Te tulitte kai jalkaisin?
WISMAR. Niin tulimme.
PHILIPPINA. Jalkamiesten ei ole meillä mitään tehtävää, ne saavat
korkeintaan lautasellisen soppaa kyökistä.
BARNAU (yhä iloisesti). Sepä tekeekin meidän hyvää.
PHILIPPINA. Menkää siis kyökkiin, älkää jättäkö hiekkaa ja tomua
jaloistanne puhtaille lattioille.
BARNAU. Lapsukaiseni, me olemme väsyksissä ja kun nyt kerran
istumme, tekisitte sydämettömästi, jos ajaisitte meidät ulos jälleen.
PHILIPPINA. Mutta täällä ei ole Teidän paikkanne.
BARNAU. Sallikaa meidän toki levähtää hieman.
PHILIPPINA. Enkä, — ulos, ulos kyökkiin!
BARNAU. Mutta minäpä en liikahda paikaltani!
PHILIPPINA. Sen saamme kohta nähdä! Lähdettekö hyvällä?
BARNAU. Hyvälläkö? En.
PHILIPPINA. Minä huudan kyökinpäällikön tänne.
BARNAU. Sepä hauskaa, häntä minä tahtoisinkin puhutella.
ruveta noin mukavasti elämään.
BARNAU (nauraen). Siinä on neitsyt oikeassa.
PHILIPPINA. Te tulitte kai jalkaisin?
WISMAR. Niin tulimme.
PHILIPPINA. Jalkamiesten ei ole meillä mitään tehtävää, ne saavat
korkeintaan lautasellisen soppaa kyökistä.
BARNAU (yhä iloisesti). Sepä tekeekin meidän hyvää.
PHILIPPINA. Menkää siis kyökkiin, älkää jättäkö hiekkaa ja tomua
jaloistanne puhtaille lattioille.
BARNAU. Lapsukaiseni, me olemme väsyksissä ja kun nyt kerran
istumme, tekisitte sydämettömästi, jos ajaisitte meidät ulos jälleen.
PHILIPPINA. Mutta täällä ei ole Teidän paikkanne.
BARNAU. Sallikaa meidän toki levähtää hieman.
PHILIPPINA. Enkä, — ulos, ulos kyökkiin!
BARNAU. Mutta minäpä en liikahda paikaltani!
PHILIPPINA. Sen saamme kohta nähdä! Lähdettekö hyvällä?
BARNAU. Hyvälläkö? En.
PHILIPPINA. Minä huudan kyökinpäällikön tänne.
BARNAU. Sepä hauskaa, häntä minä tahtoisinkin puhutella.
PHILIPPINA. Ei, nyt menee hävyttömyytenne jo liian loitos!
Saattepa nähdä, mitä seuraa, ellette nyt heti lähde hyvällä.
BARNAU. Mitä siitä seuraa?
PHILIPPINA. Teidät heitetään pihalle. Minä noudan kyökinpäällikön
tänne.
(Perältä oikealle).
BARNAU (nauraen). Kauniisti ottavat he vastaan isäntäänsä, joka
palajaa kymmenenvuotiselta matkaltaan. Sen sijaan, että olisivat
pyytäneet meidän astumaan koristetusta ovesta sisään, aikovat he
heittää meidät ovesta pihalle.
WISMAR. Luultavasti uusi palvelustyttö, joka ei tuntenut sinua.
BARNAU. Niin on. Toki nyt (ojentaen hälle kätensä) ole tervetullut
huoneeseni, uskollinen toverini! kymmenen vuotinen yhdessä-
olomme on iäksipäiväksi eroittamattomasti sitonut meidät toisiimme,
ja sinun pitää tästä alkain elää minun kanssani tässä talossa. Minä
koen tehdä elämäsi niin mukavaksi, kuin suinkin.
WISMAR. Oikein! Me emme eroa toisistamme milloinkaan. Me
järjestämme kaikki, mitä matkallamme olemme koonneet!
BARNAU. Me hoidamme minun omaisuuttani!
WISMAR. Ja vaikka ikämme ensi puolisko onkin kulunut työssä ja
vaivassa — —
BARNAU. Sitä onnellisemmin ja rauhallisemmin saamme jälki-
puoliskoa nauttia.
Saattepa nähdä, mitä seuraa, ellette nyt heti lähde hyvällä.
BARNAU. Mitä siitä seuraa?
PHILIPPINA. Teidät heitetään pihalle. Minä noudan kyökinpäällikön
tänne.
(Perältä oikealle).
BARNAU (nauraen). Kauniisti ottavat he vastaan isäntäänsä, joka
palajaa kymmenenvuotiselta matkaltaan. Sen sijaan, että olisivat
pyytäneet meidän astumaan koristetusta ovesta sisään, aikovat he
heittää meidät ovesta pihalle.
WISMAR. Luultavasti uusi palvelustyttö, joka ei tuntenut sinua.
BARNAU. Niin on. Toki nyt (ojentaen hälle kätensä) ole tervetullut
huoneeseni, uskollinen toverini! kymmenen vuotinen yhdessä-
olomme on iäksipäiväksi eroittamattomasti sitonut meidät toisiimme,
ja sinun pitää tästä alkain elää minun kanssani tässä talossa. Minä
koen tehdä elämäsi niin mukavaksi, kuin suinkin.
WISMAR. Oikein! Me emme eroa toisistamme milloinkaan. Me
järjestämme kaikki, mitä matkallamme olemme koonneet!
BARNAU. Me hoidamme minun omaisuuttani!
WISMAR. Ja vaikka ikämme ensi puolisko onkin kulunut työssä ja
vaivassa — —
BARNAU. Sitä onnellisemmin ja rauhallisemmin saamme jälki-
puoliskoa nauttia.
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com
Categories
EducationDownload
Download Slideshow Get the original presentation fileQuick Actions
Statistics
- Views 18
- Slides 51
- Favorites 3
- Age 272 days
Related Slideshows
11
TLE-9-Prepare-Salad-and-Dressing.pptxkkk
MaAngelicaCanceran
32 views
12
LESSON 1 ABOUT MEDIA AND INFORMATION.pptx
JojitGueta
27 views
60
GRADE-8-AQUACULTURE-WEEKQ1.pdfdfawgwyrsewru
MaAngelicaCanceran
43 views
26
Feelings PP Game FOR CHILDREN IN ELEMENTARY SCHOOL.pptx
KaistaGlow
42 views
![Jeopardy_Figures_of_Speech_Template.pptx [Autosaved].pptx](https://slidepub.com/thumb/5828/284015828.jpg)
54
Jeopardy_Figures_of_Speech_Template.pptx [Autosaved].pptx
acecamero20
26 views
7
Jeopardy_Figures_of_Speech.pptxvdsvdsvsdvsd
acecamero20
26 views